ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 4/219 Lisätietoja: Heidi Kemppinen, puh , etunimi.sukunimi@kela.fi ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 218 Kela maksoi asumistukia vuonna 218 yhteensä milj. euroa, joka on 5 % edellisvuotta enemmän. Yleisen asumistuen menot olivat milj. euroa, kasvua edellisvuoteen oli 18 %. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat 3 % ja ne olivat 6 milj. euroa. Valtaosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin elokuussa 217. Vuosi 218 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin yleistä asumistukea maksettiin myös lapsettomille opiskelijoille. Opiskelijaruokakunnille maksettiin vuonna 218 yleistä asumistukea 541 milj. euroa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 217. Kaikkiaan opiskelijoille maksettiin yleistä asumistukea ja opintotuen asumislisää yhteensä 55 milj. euroa vuonna 218, mikä on 33 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Muille kuin opiskelijaruokakunnille yleistä asumistukea maksettiin 6 % vähemmän kuin edellisvuonna, 948 milj. euroa. Kuvio 1. Asumistukimenot (vuoden 218 rahanarvossa) Milj Yleinen asumistuki muille kuin opiskelijaruokakunnille Eläkkeensaajan asumistuki Opintotuen asumislisä ja yleinen asumistuki opiskelijaruokakunnille ISSN , katsauksen osoite: 1 (6)

2 Asumistukien saajien määrä kääntyi pieneen laskuun syksyllä 218. Vuoden lopussa asumistukien piirissä oli kaikkiaan henkilöä, mikä on 15 % väestöstä. Henkilöiden määrä on 2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yleistä asumistukea sai vuoden 218 joulukuussa ruokakuntaa, mikä on 5 ruokakuntaa vähemmän (-1 %) kuin edellisvuonna. Yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä väheni ensimmäisen kerran vuonna 29 alkaneen kasvun jälkeen. Työttömien ruokakuntien määrä oli vuoden 218 joulukuussa 11 1 ruokakuntaa pienempi kuin vuotta aiemmin. Opiskelijaruokakuntien määrä sen sijaan kasvoi 4 6 ruokakunnalla ja työssä käyvien ruokakuntien määrä kasvoi 1 81 ruokakunnalla. Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 218 lopussa henkilöä, joka on 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut vuodesta 28 lähtien 1 3 prosentin kasvuvauhtia. Taulukko 1. Maksetut asumistuet ja asumistuen saajat 217 ja 218 Maksetut asumistuet vuonna 218, milj. Muutos vuodesta 217, % Asumistuet yhteensä 2 112,3 5,5 Yleinen asumistuki 1 488,9 18,1 Eläkkeensaajan asumistuki 6,1 3,3 Opintotuen asumislisä 9,2 93,6 Sotilasavustuksen asumisavustus 14, 1,3 Asumistuen saajat joulukuussa 218 Muutos joulukuusta 217, % Henkilöt/ruokakunnat Yleinen asumistuki ,3 Työttömien ruokakunnat ,3 Opiskelijaruokakunnat ,9 Työssä käyvien ruokakunnat , Muut ruokakunnat ,8 Eläkkeensaajan asumistuki ,1 Opintotuen asumislisä ,6 Sotilasavustuksen asumisavustus 3 694,3 ISSN , katsauksen osoite: 2 (6)

3 Kolmasosa yleisen asumistuen saajista saa palkkatuloja Vuoden 218 lopussa yleistä asumistukea sai ruokakuntaa, joilla oli tukea myönnettäessä huomioitu palkkatuloja. Tämä oli 35 % yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista. Palkkatulojen saaminen oli yleisintä lapsettomien parien ruokakunnissa. Niistä yli puolella (56 %) oli asumistukea myönnettäessä huomioitu palkkatuloja. Asumistukea saaneista kahden huoltajan lapsiperheistä 48 % ja yksinhuoltajaperheistä 45 % sai palkkatuloja. Yleisen asumistuen yhden hengen ruokakunnista 3 % sai palkkatuloja. Heistä opiskelijoilla palkkatulojen saaminen oli yleisempää kuin muilla yksin asuvilla. Opiskelijoista 39 % sai palkkatuloja, muista yhden hengen ruokakunnista palkkatuloja sai 22 %. Taulukko 2. Yleisen asumistuen saajaruokakunnat : palkkatuloja saavat ruokakunnat Asumistuen ruokakunnat Palkkatuloa yhteensä saavat ruokakunnat Lkm Lkm %-osuus Yhteensä ,3 Yhden hengen ruokakunnat ,7 Opiskelijat ,2 Muut kuin opiskelijat ,9 Lapsettomat parit , Lapsiperheet yhteensä ,7 Kahden huoltajan perheet ,1 Yhden huoltajan perheet ,6 Muut ,4 Palkkatuloja saavien yleisen asumistuen ruokakuntien määrä ja osuus tukea saavista ruokakunnista on kasvanut viime vuosina. Vuoden 214 lopussa yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista 23 %:lla oli huomioitu palkkatuloja tukea myönnettäessä. Vuoden 218 lopussa vastaava osuus oli noussut 35 %:iin. Vuosina 215 ja 216 palkkatulojen yleistymiseen vaikutti osaltaan syksyllä 215 käyttöön otettu ansiotulovähennys, jossa jokaisen ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista palkka- ja yritystulosta vähennetään 3 euroa kuukaudessa ennen asumistuen laskemista. Lainmuutoksen myötä yleiseen asumistukeen tuli oikeus aikaisempaa suuremmilla tuloilla, jos ruokakunnalla oli palkka- tai yritystuloa. ISSN , katsauksen osoite: 3 (6)

4 Palkkatuloa saavien ruokakuntien lukumäärä Palkkatuloa saavien osuus ruokakunnista, % Vuoteen 216 asti palkkatuloja saavista yleisen asumistuen ruokakunnista vähintään puolet oli lapsiperheitä. Syksyllä 217 suuri osa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Lainmuutoksen jälkeen yleisen asumistuen saajina on ollut aiempaa enemmän yhden hengen ja lapsettomien parien ruokakuntia, joilla on palkkatuloa. Kuvio 2. Palkkatuloa saavat yleisen asumistuen saajaruokakunnat (31.12.) 14 42, Yhden hengen ruokakunnat Lapsiperheet Palkkatuloa saavien osuus Lapsettomat parit Muut ruokakunnat 36, 3, 24, 18, 12, 6,, Joulukuussa 218 yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien huomioidut palkkatulot olivat keskimäärin 1 87 euroa kuukaudessa. Lapsiperheillä palkkatulot olivat keskimäärin suuremmat kuin muilla ruokakunnilla, euroa kuukaudessa. Lapsiperheillä palkkatulot olivat tyypillisesti euroa kuukaudessa, mutta palkkatulojen jakauma oli varsin tasainen. Yhden hengen ruokakunnilla huomioidut palkkatulot olivat keskimäärin 88 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden keskimääräinen palkkatulo oli 585 euroa kuukaudessa, kun muilla yhden hengen ruokakunnilla palkkatulot olivat keskimäärin 993 euroa kuukaudessa. Lähes joka toisella yksin asuvalla opiskelijalla (48 %) palkkatulot olivat alle 5 euroa kuukaudessa. Muilla yhden hengen kotitalouksilla palkkatulot jakaantuivat tasaisemmin. ISSN , katsauksen osoite: 4 (6)

5 %-osuus saajaruokakunnista Kuvio 3. Palkkatuloa saavat yleisen asumistuen saajaruokakunnat : palkkatulojen jakauma Alle 25 Yhden hengen ruokakunnat, opiskelijat Yhden hengen ruokakunnat, muut kuin opiskelijat Kahden huoltajan perheet Yhden huoltajan perheet Eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä kasvaa tasaisesti Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 218 lopussa henkilöä. Saajien määrä on kasvanut 16 % kymmenessä vuodessa (34 henkilöä). Kuviossa 4 on verrattu kansaneläkkeen, työeläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen saajien määrän kehitystä vuosina Kansaneläkkeen ja työeläkkeen saajissa on mukana vain Suomessa asuvat eläkeläiset. Lisäksi työeläkkeen saajien luvuissa ei ole mukana osa-aikaeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saajia. Kuviosta nähdään, että eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä on kasvanut lähelle samaa vauhtia kuin työeläkkeen saajien määrä. Samaan aikaan kansaneläkkeensaajien määrä on vähentynyt. ISSN , katsauksen osoite: 5 (6)

6 Asumistuen saajien lukumäärä Kuvio 4. Kansaneläkkeen, työeläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen saajien määrän kehitys (28 = 1) Eläkkeensaajan asumistuki Työeläke Kansaneläke Valtaosa eläkkeensaajan asumistuen saajista asuu vuokra-asunnossa. Tavallisissa vuokra-asunnoissa asui vuoden 218 lopussa 7 % asumistukea saavista eläkeläisistä. Asumistuen saaminen palveluasuntoihin on yleistynyt. Joulukuussa 218 eläkkeensaajan asumistuen saajista 19 % asui vuokralla palveluasunnossa. Omistusasunnoissa asui 8 % tuen saajista. Kuvio 5. Eläkkeensaajan asumistuen saajat (31.12.): asunnon hallintamuoto Tavallinen vuokra-asunto Muu vuokra-asunto Palveluasunto Omistusasunto ISSN , katsauksen osoite: 6 (6)