ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007"

Transkriptio

1 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: E in toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomaalaistaustaista, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli henkeä asui pääkaupunkiseudulla. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. Edellisestä vuodesta ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa, jossa työvoimassa oli 55 % ulkomaalaistaustaisista. Työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen.

2 ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TALOUDELLINEN TOIMINTA Venäläistaustaisuus ssa muuta seutua vähäisempää Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomaalaistaustaista 1, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli henkeä asui pääkaupunkiseudulla, mikä oli noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. 100 % 0,5 0,5 0,5 0,6 0,4 0,4 90 % 13,5 15,4 15,2 14,7 18,7 14,2 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 4,9 4,1 7,6 5,9 22,8 5,2 5,1 5,0 4,7 4,7 5,1 12,0 11,2 12,7 5,7 5,7 4,7 20,8 20,8 21,2 6,5 4,8 2,8 5,1 11,3 10,9 6,9 7,6 15,4 26,5 Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Pohjois- ja lat. Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Venäjä ja ent. Neuvostol. Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa 30 % 20 % 10 % 8,2 8,3 14,9 10,3 10,5 10,9 9,3 9,2 9,4 9,5 10,1 10,6 5,0 7,1 7,9 6,8 8,2 6,6 Muu pohjoismaa Suomi 7,0 7,1 6,9 6,9 7,0 7,8 0 % Koko maa Pääkaupunkiseutu Hlgin seutu Helsinki Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset maaryhmittäin joko maassa ja pääkaupunkiseudulla Vantaa Eniten koko maan ulkomaalaistaustaisista oli venäläis- tai neuvostoliittotaustaisia ja toiseksi eniten pohjoismaalaisperäisiä. Pääkaupunkiseudulla venäläistaustaisuus oli vähäisempää ja toiseksi yleisin tausta oli afrikkalaisuus. Pääkaupunkiseudun kunnista venäläistaustaisuus oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä ssa. Afrikkalaisuus ja baltialaisuus olivat yleisempiä Helsingissä kuin kuissa kunnissa. Kaukoitä- ja aasialaisuus sekä pohjoismainen tausta olivat useammalla espoolaisella kuin helsinkiläisellä tai vantaalaisella. ¹ Ulkomaalaistaustaisella henkilöllä tarkoitetaan kuntalaista, joka on joko syntynyt ulkomailla tai on jonkun ulkomaan kansalainen 2 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

3 Työvoimaan kuuluminen yleistynyt Vuoden 2007 lopussa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työvoimaankuuluvuus oli yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluminen, joko työllisenä tai työttömänä, oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä Helsingissä. Edellisestä vuodesta työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa. Lasten määrä oli korkein ssa ja matalin Helsingissä, samoin koululaisten ja opiskelijoiden. Näiden nuorimpien osuus oli laskenut Helsingissä ja Vantaalla, mutta kohonnut ssa. Eläkeläisiä ja muita työvoimaankuulumattomia (varusmiehet, työttömyyseläkeläiset, kotirouvat yms.) ulkomaalaistaustaisia oli eniten helsinkiläisissä ulkomaalaistaustaisissa ja heidän osuutensa oli kohonnut huomattavasti vuoden aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Muut työv. ulkop. Eläkeläiset Opiskelijat, koulul vuotiaat Työvoima 0 % Koko maa Pääkaup.-seutu Hlgin seutu Helsinki Vantaa Kuva 2. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa Ulkomaalaistaustaisten espoolaisten työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin kantaväestön. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Edelliseen vuoteen verrattuna työvoimaan kuuluvuus oli noussut kaikissa ryhmissä ,4 54,0 54,8 54,7 53,3 49,5 40 % 30 Kaikki Ulkom Yhteensä Miehet Naiset Kuva 3. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 3

4 n ulkomaalaistaustaisesta väestöstä työttömiä oli 6 % ja työllisiä ryhmästä oli 49 %. Ulkomaalaistaustaisilla työttömien osuus oli suurempi ja työllisten osuus pienempi kuin kantaväestöllä. Edellisestä vuodesta työllisyys oli kasvanut ja työttömyys vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaisten opiskelu oli hieman yleisempää kuin koko väestön ja ryhmään muu kuuluminen selvästi yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla lasten hoitaminen kotona ja yleensä kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Toisaalta myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on vaikeampaa kuin muiden. Muut työv. ulkop. Eläkeläiset 3,8 4,6 12,2 15,3 Opiskelijat, koulul vuotiaat 9,5 8,5 15,9 20,8 Ulkom. Kaikki Työttömät 6,2 2,6 Työlliset 48,6 52, % Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön taloudellinen toiminta ssa Ulkomaalaistaustaisten työttömyys yleisintä Vanha-ssa Työssä käyminen oli yleisintä pohjois-espoolaisilla ulkomaalaisilla ja vähäisintä Suur-Matinkylässä asuvilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Suur- Tapiolassa tai Suur-Kauklahdessa asuvat ulkomaalaistaustaiset olivat harvimmin työttömiä työnhakijoita ja yleisintä työttömyys oli Vanha-ssa asuvilla. Opiskelijoita oli eniten ulkomaalaistaustaisissa, jotka asuivat joko Suur-Tapiolassa tai Suur-Leppävaarassa. Opiskelijoiden osuus oli laskenut edellisestä vuodesta useimmilla suuralueilla. Ulkomaalaistaustaisia eläkeläisiä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, samoin kotitöitä tekeviä. 4 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

5 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 10 % 0 % Suur-Leppävaara Suur- Tapiola Suur-Matinkylä Suur-nlahti Suur- Kauklahti Vanha Pohjois- Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain Taloudellisen toiminnan vaihteluihin eri alueilla vaikuttaa se, että eri maahanmuuttajaryhmät ovat keskittyneet eri alueille. Toisten ulkomaalaisryhmien työllistyminen on vaikeampaa kuin toisten ja eri ryhmillä on erilaiset kulttuuriset perinteet mm. naisten osallistumisesta kodin ulkopuoliseen työelämään. Australia ja Oseania 46,4 2,4 14,3 3,6 2,4 31,0 Kauko-Itä ja muu Aasia 47,6 6,4 10,2 13,9 2,8 19,1 Lähi-Itä 39,7 12,8 11,4 14,1 2,2 19,9 Latinalainen Amerikka 52,4 5,3 12,0 10,3 4,0 16,0 Pohjois-Amerikka 42,8 1,6 23,2 5,94,4 22,2 Saharan eteläp. Afrikka 45,0 11,0 8,4 12,0 1,6 21,9 Pohjois-Afrikka 54,1 13,3 3,8 8,9 3,0 16,9 Työlliset Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä 25,4 52,5 57,1 2,4 40,2 8,4 7,7 9,2 5,3 16,9 8,9 0,0 8,8 9,2 15,9 15,1 7,7 9,3 Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Baltian maat 60,8 4,2 11,2 7,11,4 15,4 Muut Muu Länsi-Eurooppa 53,9 3,0 17,9 5,8 5,1 14,3 Muu pohjoismaa 42,5 0,5 31,2 7,2 7,2 11,3 Ruotsi 63,4 2,7 11,5 11,1 6,1 5,3 Suomi 13,8 1,1 78,0 2,0 3,4 1,8 Yhteensä 48,6 6,2 15,9 9,5 4,6 15,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta synnyinalueen mukaan Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 5

6 Kulttuuritaustan merkitys taloudelliseen aktiivisuuteen näkyy selvästi kuvassa 6. Pohjoisafrikkalaistaustaisista ja lähi-itätaustaisista 13 % oli työttömänä ja myös eteläafrikkalaisilla työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi. Näissä ryhmissä myös kotitaloustyötä tekevien tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kaikkein yleisintä kotitaloustöistä huolehtiminen oli australialais- ja pohjoisamerikkalaistaustaisilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien osuus oli laskenut kaikissa maaryhmissä, samoin kotitaloustöitä tekevien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven Ruotsin siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Muuttoliike Baltian maista on aikuisvoittoista työvoiman muuttoa, mikä lienee lukujen taustalla. Alhaisin työssäkäyvien osuus oli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, sillä suurin osa heistä on vielä lapsia. Myös Venäjällä syntyneiden ryhmässä työssäkäynti oli harvinaista ja lasten ja opiskelijoiden osuus suuri, mikä johtuu Venäjän valtion lyhyestä olemassaolosta. Sen sijaan entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työvoimaan kuuluvuus oli varsin yleistä. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan kuulumiseen eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Vähäisintä työttömyys oli Pohjoismaissa, Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Baltiassa syntyneillä. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläp. Afrikka Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 1,1 9,1 8,6 7,5 6,4 5,3 4,9 4,0 3,5 13,8 13,5 11,9 11,3 19,7 19,7 24, Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan ssa % 6 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

7 Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen. Suurimman työttömyyden ryhmässä, Lähi-Idässä syntyneiden, ero miesten ja naisten välilläkin oli suurin. Muualta Euroopasta olevilla ei ollut sukupuolten välistä eroa ja Suomessa syntyneillä naisten työttömyys oli vähäisempää kuin miesten. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 20,5 21,7 19,5 22,8 18,1 18,3 10,8 16,6 9,3 14,6 9,7 13,1 9,9 12,1 6,9 9,0 7,9 2,7 10,2 7,3 5,4 4,4 5,6 6,7 3,8 2,6 5,4 5,3 2,5 0,0 1,6 35,2 Naiset Miehet % Kuva 8. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan ja sukupuolen mukaan ssa Työssä käyvien ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat sairaala-, keittiöapulainen, siivooja, tietotekniikan asiantuntija, myyjä, moottoriajoneuvojen kuljettaja, kokki tai tarjoilutyöntekijä, lasten- tai perushoitaja, rakennustyöntekijä ja elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntija. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 7

8 Sammanfattning I slutet av 2007 var antalet invånare med utländsk bakgrund i Finland vilket utgör en andel om 4,1 % av befolkningen. Av dem bodde över 40 %, dvs personer i huvudstadsregionen. Av regionens befolkning hade 9 % utländsk bakgrund. Andelen personer med utländsk bakgrund var störst i Helsingfors och minst i Vanda. Jämfört med föregående år noterades en ökning av personer med utländsk bakgrund i arbetskraften både i hela landet och inom huvudstadsregionen med undantag för Helsingfors. Den största ökningen noterades i Esbo där personer med utländsk bakgrund utgjorde 55 % av arbetskraften. Tillhörigheten i arbetskraften var i slutet av 2007 något mer allmän än bland Esbobor i genomsnitt. Det berodde på hög tillhörighet i arbetskraften bland män med utländsk bakgrund. Bland kvinnor med utländsk bakgrund var tillhörigheten i arbetskraften lägre än bland kvinnor i allmänhet, men också bland dem hörde varannan till arbetskraften. Bland befolkningsgrupper utanför arbetskraften var andelen barn mindre bland personerna med utländsk bakgrund än bland hela befolkningen och andelen pensionärer var särskilt liten. Kvinnorna med utländsk bakgrund skötte oftare sina barn hemma och gjorde hemarbete i större utsträckning än kvinnor i genomsnitt. De som fötts i Sverige var mest sysselsatta. Ofta har andra generationens finländska invandrare i Sverige och deras barn återvänt. Andelen sysselsatta var störst bland balterna. Sextio procent av dem hade förvärvsarbete. De som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien hade få barn, men andelen sysselsatta var endast en dryg tredjedel. Andelen personer som gjorde hemarbete var hög bland dem som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien. Då arbetslösheten granskas som arbetslöshetsprocent, dvs. i förhållande till arbetskraften och inte till hela befolkningen, är utlänningarnas arbetslöshetsprocent 11 %, dvs. betydligt högre än siffran för hela arbetskraften. Arbetslösheten var störst bland dem som är födda i Mellanöstern och olika delar av Afrika. Också bland dem som kommer från det forna Sovjetunionens område var arbetslöshetsgraden högre än genomsnittet. Skillnaderna i arbetslöshet mellan kvinnor och män var betydande beroende på kulturell bakgrund. I gruppen med den största arbetslösheten, personer födda i Mellanöstern, var skillnaden mellan män och kvinnor också störst. I fråga om personer från andra delar av Europa fanns ingen skillnad mellan könen, och i fråga om personer födda i Finland var arbetslösheten mindre bland kvinnor än bland män. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö n kaupunki intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Ari Virtanen +358 29 524 7378 ari.virtanen@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Nimi / Namn: Henkilötunnus / Personbeteckning: Tehtävä 1/Uppgift 1 (9 pistettä/9 poäng) Käytä tehtävässä

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen

Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen Mats Nylund Mikä on urheilun ja liikunnan merkitys pääkaupunkiseutulaisille?

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003 Stakes/StakesTieto 22.5.2003 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2241 Kaija Vaalgamaa Fax. (09) 3967 2459 e-mail: kaija.vaalgamaa@stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) ISSN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 804/2012 vp Alkoholin myynti-ikärajoista Eduskunnan puhemiehelle Nuorten päihteiden käyttö ja humalahakuinen juominen toimivat usein nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2008

Somaattinen erikoissairaanhoito 2008 Terveys 2010 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Somaattinen erikoissairaanhoito 2008 Specialiserad somatisk vård 2008 Jari Forsström +358 20 610 7737 jari.forsstrom@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot