ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007"

Transkriptio

1 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: E in toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomaalaistaustaista, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli henkeä asui pääkaupunkiseudulla. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. Edellisestä vuodesta ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa, jossa työvoimassa oli 55 % ulkomaalaistaustaisista. Työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen.

2 ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TALOUDELLINEN TOIMINTA Venäläistaustaisuus ssa muuta seutua vähäisempää Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui ulkomaalaistaustaista 1, mikä merkitsi 4,1 %:n väestöosuutta. Ulkomaalaistaustaisista yli 40 % eli henkeä asui pääkaupunkiseudulla, mikä oli noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seudun väestöstä 9 %:lla oli ulkomaalaistausta. Eniten taustaltaan ulkomaalaisia oli helsinkiläisissä ja vähiten vantaalaisissa. 100 % 0,5 0,5 0,5 0,6 0,4 0,4 90 % 13,5 15,4 15,2 14,7 18,7 14,2 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 4,9 4,1 7,6 5,9 22,8 5,2 5,1 5,0 4,7 4,7 5,1 12,0 11,2 12,7 5,7 5,7 4,7 20,8 20,8 21,2 6,5 4,8 2,8 5,1 11,3 10,9 6,9 7,6 15,4 26,5 Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Pohjois- ja lat. Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Venäjä ja ent. Neuvostol. Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa 30 % 20 % 10 % 8,2 8,3 14,9 10,3 10,5 10,9 9,3 9,2 9,4 9,5 10,1 10,6 5,0 7,1 7,9 6,8 8,2 6,6 Muu pohjoismaa Suomi 7,0 7,1 6,9 6,9 7,0 7,8 0 % Koko maa Pääkaupunkiseutu Hlgin seutu Helsinki Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset maaryhmittäin joko maassa ja pääkaupunkiseudulla Vantaa Eniten koko maan ulkomaalaistaustaisista oli venäläis- tai neuvostoliittotaustaisia ja toiseksi eniten pohjoismaalaisperäisiä. Pääkaupunkiseudulla venäläistaustaisuus oli vähäisempää ja toiseksi yleisin tausta oli afrikkalaisuus. Pääkaupunkiseudun kunnista venäläistaustaisuus oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä ssa. Afrikkalaisuus ja baltialaisuus olivat yleisempiä Helsingissä kuin kuissa kunnissa. Kaukoitä- ja aasialaisuus sekä pohjoismainen tausta olivat useammalla espoolaisella kuin helsinkiläisellä tai vantaalaisella. ¹ Ulkomaalaistaustaisella henkilöllä tarkoitetaan kuntalaista, joka on joko syntynyt ulkomailla tai on jonkun ulkomaan kansalainen 2 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

3 Työvoimaan kuuluminen yleistynyt Vuoden 2007 lopussa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työvoimaankuuluvuus oli yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluminen, joko työllisenä tai työttömänä, oli yleisintä Vantaalla ja vähäisintä Helsingissä. Edellisestä vuodesta työvoimaan kuuluvuus oli lisääntynyt sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla Helsinkiä lukuun ottamatta. Suurin lisäys oli ssa. Lasten määrä oli korkein ssa ja matalin Helsingissä, samoin koululaisten ja opiskelijoiden. Näiden nuorimpien osuus oli laskenut Helsingissä ja Vantaalla, mutta kohonnut ssa. Eläkeläisiä ja muita työvoimaankuulumattomia (varusmiehet, työttömyyseläkeläiset, kotirouvat yms.) ulkomaalaistaustaisia oli eniten helsinkiläisissä ulkomaalaistaustaisissa ja heidän osuutensa oli kohonnut huomattavasti vuoden aikana. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Muut työv. ulkop. Eläkeläiset Opiskelijat, koulul vuotiaat Työvoima 0 % Koko maa Pääkaup.-seutu Hlgin seutu Helsinki Vantaa Kuva 2. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa Ulkomaalaistaustaisten espoolaisten työvoimaan kuuluminen oli vuoden 2007 lopussa hieman yleisempää kuin kantaväestön. Tämä johtui ulkomaalaistaustaisten miesten korkeasta työvoimaan kuuluvuudesta. Ulkomaalaisnaisten työvoimaan kuuluvuus oli alhaisempi kuin naisilla yleensä, mutta heistäkin joka toinen oli työvoimassa. Edelliseen vuoteen verrattuna työvoimaan kuuluvuus oli noussut kaikissa ryhmissä ,4 54,0 54,8 54,7 53,3 49,5 40 % 30 Kaikki Ulkom Yhteensä Miehet Naiset Kuva 3. Ulkomaalaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus sukupuolen mukaan ssa Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 3

4 n ulkomaalaistaustaisesta väestöstä työttömiä oli 6 % ja työllisiä ryhmästä oli 49 %. Ulkomaalaistaustaisilla työttömien osuus oli suurempi ja työllisten osuus pienempi kuin kantaväestöllä. Edellisestä vuodesta työllisyys oli kasvanut ja työttömyys vähentynyt. Työvoiman ulkopuolella olevista väestöryhmistä lasten osuus oli ulkomaalaistaustaisilla pienempi kuin koko väestössä ja eläkkeellä olevien osuus oli erityisen alhainen. Ulkomaalaisten opiskelu oli hieman yleisempää kuin koko väestön ja ryhmään muu kuuluminen selvästi yleisempää kuin espoolaisilla keskimäärin. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla lasten hoitaminen kotona ja yleensä kotitöistä huolehtiminen on tavallisempaa kuin naisilla keskimäärin. Toisaalta myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistyminen on vaikeampaa kuin muiden. Muut työv. ulkop. Eläkeläiset 3,8 4,6 12,2 15,3 Opiskelijat, koulul vuotiaat 9,5 8,5 15,9 20,8 Ulkom. Kaikki Työttömät 6,2 2,6 Työlliset 48,6 52, % Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön taloudellinen toiminta ssa Ulkomaalaistaustaisten työttömyys yleisintä Vanha-ssa Työssä käyminen oli yleisintä pohjois-espoolaisilla ulkomaalaisilla ja vähäisintä Suur-Matinkylässä asuvilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Suur- Tapiolassa tai Suur-Kauklahdessa asuvat ulkomaalaistaustaiset olivat harvimmin työttömiä työnhakijoita ja yleisintä työttömyys oli Vanha-ssa asuvilla. Opiskelijoita oli eniten ulkomaalaistaustaisissa, jotka asuivat joko Suur-Tapiolassa tai Suur-Leppävaarassa. Opiskelijoiden osuus oli laskenut edellisestä vuodesta useimmilla suuralueilla. Ulkomaalaistaustaisia eläkeläisiä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, samoin kotitöitä tekeviä. 4 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

5 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 10 % 0 % Suur-Leppävaara Suur- Tapiola Suur-Matinkylä Suur-nlahti Suur- Kauklahti Vanha Pohjois- Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain Taloudellisen toiminnan vaihteluihin eri alueilla vaikuttaa se, että eri maahanmuuttajaryhmät ovat keskittyneet eri alueille. Toisten ulkomaalaisryhmien työllistyminen on vaikeampaa kuin toisten ja eri ryhmillä on erilaiset kulttuuriset perinteet mm. naisten osallistumisesta kodin ulkopuoliseen työelämään. Australia ja Oseania 46,4 2,4 14,3 3,6 2,4 31,0 Kauko-Itä ja muu Aasia 47,6 6,4 10,2 13,9 2,8 19,1 Lähi-Itä 39,7 12,8 11,4 14,1 2,2 19,9 Latinalainen Amerikka 52,4 5,3 12,0 10,3 4,0 16,0 Pohjois-Amerikka 42,8 1,6 23,2 5,94,4 22,2 Saharan eteläp. Afrikka 45,0 11,0 8,4 12,0 1,6 21,9 Pohjois-Afrikka 54,1 13,3 3,8 8,9 3,0 16,9 Työlliset Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä 25,4 52,5 57,1 2,4 40,2 8,4 7,7 9,2 5,3 16,9 8,9 0,0 8,8 9,2 15,9 15,1 7,7 9,3 Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Baltian maat 60,8 4,2 11,2 7,11,4 15,4 Muut Muu Länsi-Eurooppa 53,9 3,0 17,9 5,8 5,1 14,3 Muu pohjoismaa 42,5 0,5 31,2 7,2 7,2 11,3 Ruotsi 63,4 2,7 11,5 11,1 6,1 5,3 Suomi 13,8 1,1 78,0 2,0 3,4 1,8 Yhteensä 48,6 6,2 15,9 9,5 4,6 15,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta synnyinalueen mukaan Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 5

6 Kulttuuritaustan merkitys taloudelliseen aktiivisuuteen näkyy selvästi kuvassa 6. Pohjoisafrikkalaistaustaisista ja lähi-itätaustaisista 13 % oli työttömänä ja myös eteläafrikkalaisilla työttömien osuus oli keskimääräistä korkeampi. Näissä ryhmissä myös kotitaloustyötä tekevien tai muuten työvoiman ulkopuolella olevien osuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Kaikkein yleisintä kotitaloustöistä huolehtiminen oli australialais- ja pohjoisamerikkalaistaustaisilla. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömien osuus oli laskenut kaikissa maaryhmissä, samoin kotitaloustöitä tekevien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus. Työllisten osuus oli korkein Ruotsissa syntyneillä, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta toisen polven Ruotsin siirtolaisia ja paluumuuttajien lapsia. Työllisten osuus on suurin baltialaisesta kulttuuritaustasta olevilla, joista työssä käyviä oli yli 60 %. Muuttoliike Baltian maista on aikuisvoittoista työvoiman muuttoa, mikä lienee lukujen taustalla. Alhaisin työssäkäyvien osuus oli Suomessa syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla, sillä suurin osa heistä on vielä lapsia. Myös Venäjällä syntyneiden ryhmässä työssäkäynti oli harvinaista ja lasten ja opiskelijoiden osuus suuri, mikä johtuu Venäjän valtion lyhyestä olemassaolosta. Sen sijaan entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työvoimaan kuuluvuus oli varsin yleistä. Lähi-idässä ja muualla Aasiassa syntyneissä oli vähän lapsia, mutta työllisten osuus oli vain reilu kolmannes. Kotityötä tekevien osuus oli Lähi-Idässä ja muualla Aasiassa syntyneillä korkea. Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Kun työttömänä olemista tarkastellaan työttömyysprosenttina eli suhteessa työvoimaan kuulumiseen eikä koko väestöön, ulkomaalaisten työttömyysprosentti on huomattavasti korkeampi, 11 %, kuin koko työvoiman. Eniten työttömyyttä oli Lähi-idässä ja Afrikan eri osissa syntyneiden keskuudessa. Myös entisen neuvostoliiton alueelta peräisin olevien työttömyysaste oli keskimääräistä korkeampi. Vähäisintä työttömyys oli Pohjoismaissa, Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Baltiassa syntyneillä. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläp. Afrikka Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 1,1 9,1 8,6 7,5 6,4 5,3 4,9 4,0 3,5 13,8 13,5 11,9 11,3 19,7 19,7 24, Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan ssa % 6 Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010

7 Naisten ja miesten väliset erot työttömyydessä olivat merkittäviä kulttuuritaustasta riippuen. Suurimman työttömyyden ryhmässä, Lähi-Idässä syntyneiden, ero miesten ja naisten välilläkin oli suurin. Muualta Euroopasta olevilla ei ollut sukupuolten välistä eroa ja Suomessa syntyneillä naisten työttömyys oli vähäisempää kuin miesten. Lähi-Itä Pohjois-Afrikka Saharan eteläpuolinen Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Kauko-Itä ja muu Aasia Yhteensä Latinalainen Amerikka Venäjä Suomi Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Australia ja Oseania Ruotsi Pohjois-Amerikka Muu pohjoismaa 20,5 21,7 19,5 22,8 18,1 18,3 10,8 16,6 9,3 14,6 9,7 13,1 9,9 12,1 6,9 9,0 7,9 2,7 10,2 7,3 5,4 4,4 5,6 6,7 3,8 2,6 5,4 5,3 2,5 0,0 1,6 35,2 Naiset Miehet % Kuva 8. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan ja sukupuolen mukaan ssa Työssä käyvien ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat sairaala-, keittiöapulainen, siivooja, tietotekniikan asiantuntija, myyjä, moottoriajoneuvojen kuljettaja, kokki tai tarjoilutyöntekijä, lasten- tai perushoitaja, rakennustyöntekijä ja elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntija. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä,tietoisku 2/2010 7

8 Sammanfattning I slutet av 2007 var antalet invånare med utländsk bakgrund i Finland vilket utgör en andel om 4,1 % av befolkningen. Av dem bodde över 40 %, dvs personer i huvudstadsregionen. Av regionens befolkning hade 9 % utländsk bakgrund. Andelen personer med utländsk bakgrund var störst i Helsingfors och minst i Vanda. Jämfört med föregående år noterades en ökning av personer med utländsk bakgrund i arbetskraften både i hela landet och inom huvudstadsregionen med undantag för Helsingfors. Den största ökningen noterades i Esbo där personer med utländsk bakgrund utgjorde 55 % av arbetskraften. Tillhörigheten i arbetskraften var i slutet av 2007 något mer allmän än bland Esbobor i genomsnitt. Det berodde på hög tillhörighet i arbetskraften bland män med utländsk bakgrund. Bland kvinnor med utländsk bakgrund var tillhörigheten i arbetskraften lägre än bland kvinnor i allmänhet, men också bland dem hörde varannan till arbetskraften. Bland befolkningsgrupper utanför arbetskraften var andelen barn mindre bland personerna med utländsk bakgrund än bland hela befolkningen och andelen pensionärer var särskilt liten. Kvinnorna med utländsk bakgrund skötte oftare sina barn hemma och gjorde hemarbete i större utsträckning än kvinnor i genomsnitt. De som fötts i Sverige var mest sysselsatta. Ofta har andra generationens finländska invandrare i Sverige och deras barn återvänt. Andelen sysselsatta var störst bland balterna. Sextio procent av dem hade förvärvsarbete. De som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien hade få barn, men andelen sysselsatta var endast en dryg tredjedel. Andelen personer som gjorde hemarbete var hög bland dem som fötts i Mellanöstern och någon annanstans i Asien. Då arbetslösheten granskas som arbetslöshetsprocent, dvs. i förhållande till arbetskraften och inte till hela befolkningen, är utlänningarnas arbetslöshetsprocent 11 %, dvs. betydligt högre än siffran för hela arbetskraften. Arbetslösheten var störst bland dem som är födda i Mellanöstern och olika delar av Afrika. Också bland dem som kommer från det forna Sovjetunionens område var arbetslöshetsgraden högre än genomsnittet. Skillnaderna i arbetslöshet mellan kvinnor och män var betydande beroende på kulturell bakgrund. I gruppen med den största arbetslösheten, personer födda i Mellanöstern, var skillnaden mellan män och kvinnor också störst. I fråga om personer från andra delar av Europa fanns ingen skillnad mellan könen, och i fråga om personer födda i Finland var arbetslösheten mindre bland kvinnor än bland män. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö n kaupunki intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Suur-Tapiola; koko väestö ja v * 2016* Suur-Tapiola; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 24-2 SUUR-TAPIOLA 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suur-Tapiola; koko väestö ja 16-64 v. Yht. 16-64 v Suur-Tapiola; ikäryhmät -6, 7-15

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Pohjois-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Pohjois-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 96-7 POHJOIS-ESPOO 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 1986 1991 1996 21 26 211* 216* Yht. 16-64 v 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pohjois-Espoo;

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1.

Vanha-Espoo; koko väestö ja v * 2016* Vanha-Espoo; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. 1.1. - 81-6 VANHA-ESPOO 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio-Nupuri 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vanha-Espoo; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 Yht. 16-64 v 6 5 4 3 2 1 Vanha-Espoo; ikäryhmät

Lisätiedot

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*

Suur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016* - 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden henkilöstö

Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Ari Virtanen +358 29 524 7378 ari.virtanen@thl.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot