VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Syntyvyys aleni Kuva: Tuire Ruokosuo Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana asukkaalla. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli 56,6 % väestönlisäyksestä. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Ulkomailta saatu muuttovoitto supistui 550 hengellä henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 %. Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Sekä Espooseen muuttaneiden että kunnasta lähteneiden koulutustaso oli kohonnut. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. Vuonna 2015 syntyi uutta espoolaista. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä vainajaan. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi henkeen. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut yli 65-vuotiailla sekä naisilla että miehillä.

2 1 Espoon saama muuttovoitto supistui Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana asukkaalla. Lisäys on lähes 500 henkeä edellisvuotta pienempi. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,6 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli reilusti yli puolet väestönlisäyksestä eli 56,6 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 58,1 %. Vuoden 2014 aikana suurimmaksi väestönmuutostekijäksi nousi muuttovoitto luonnollisen väestönlisäyksen edelle ja kehitys jatkui samana vuonna Muuttovoiton suuruuteen vaikutti sekä Espoosta lähteneiden erityisesti tänne muuttaneiden määrän lisääntyminen ei niinkään lähtömuuton määrän muutos. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista olivat nousseet 74 henkilöstä 76 henkilöön. Lähtijöiden määrä oli kohonnut 63:sta 67 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat lisääntyneet merkittävästi, yli muutolla. Suhteessa väestöön muuttojen määrä oli kasvanut 131 muuttoon 114 muutosta tuhatta asukasta. 2 Muuttovoitto Etelä-Suomesta kasvoi Espoon muuttotappio muualta Suomesta kääntyi muuttovoitoksi vuonna 2010, mutta saatu muuttovoitto on ollut maltillista. Vuonna 2014 Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli henkeä ja vuonna 2015 muuttovoittoa tuli yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto

3 Espoon ulkomailta saama muuttovoitto supistui 550 hengellä henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Vaikka muuttovoitto ei kasvanutkaan, siirtolaisuuden muuttovirrat kasvoivat hieman molempiin suuntiin. Vuoden 2015 muuttovoitosta peräti 49 % koostui vuotiaista. Myös alle kouluikäisistä lapsista Espoo sai huomattavan muuttovoiton ja myös alakouluikäisten muuttotase oli voitollinen. Muuttotappiota tuli yli 55-vuotiaista kuten aikaisempinakin vuosina. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3-89 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 % Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45-vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,9 52 4, ,8 55 4, , , , , , , ,6 69 6, ,4 61 5, ,5 56 4,9-20 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo usean vuoden ajan seudulta saatu muuttovoitto on jäänyt vaatimattomaksi. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan yhteensä yli 200 henkeä. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,3 496 Vantaa , ,8-192 Kauniainen 362 1, ,3-41 PKS yhteensä , ,4 263 Hyvinkää 120 0, ,6 5 Järvenpää 97 0, ,8-52 Kerava 101 0, ,8-42 Kirkkonummi 756 3, ,5-231 Nurmijärvi 128 0, ,4-122 Sipoo 42 0,2 68 0,4-26 Tuusula 114 0, ,7-5 Vihti 265 1, ,6-29 Muu Uusimaa 768 3, ,3 3 Muu Etelä-Suomi , ,0 656 Muut läänit , ,3 818 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli lisääntynyt edellisestä vuodesta noin 200 hengellä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Muista lääneistä saatu muuttovoitto oli kasvanut yli 100 hengellä ja ulkomailta saatu muuttovoitto pienentynyt 550 hengellä. 4

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2015 Suurimman väestönlisäyksen kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai Suur-Tapiola ja toiseksi suurimman Suur-Matinkylä. Kolmanneksi eniten kasvoi Suur-Leppävaara ulkoisen muuttoliikkeen ansiosta. Pohjois-Espoon muuttotase Espoon ulkopuolelle oli tappiollinen kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2015 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,2 Suur-Tapiola ,9 Suur-Matinkylä ,2 Suur-Espoonlahti ,4 Suur-Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,9 Muu alue ,2 Koko Espoo ,9 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi Vuonna 2015 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut kuten edellisenäkin vuonna. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 38 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 27 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli runsas neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidän koulutustasonsa oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2015 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Lähtömuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli kohonnut, mutta vähemmän kuin tulomuutossa. Lähtömuuttajien koulutustaso oli edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 42 %:lla ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, runsas kolmannes. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. 6

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahti kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Lähes yhtä suuren muuttovoiton kaupungin sisältä sai Suur-Espoonlahti. Vanha-Espoota lukuun ottamatta, myös muut suuralueet saivat muuttovoittoa. Myös Suur-Tapiola, joka on on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta 1997, sai noin 150 hengen muuttovoiton. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurin siirtymä oli suuralueilta laitosväestöön, yli henkeä. Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2015 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Espoonlahdesta, Suur-Leppävaarasta ja Vanha-Espoosta. Suur-Espoonlahti sai muuttovoittonsa Vanha-Espoosta ja Suur-Matinkylästä, mutta menetti asukkaita Suur-Kauklahteen. Suur-Matinkylä sai muuttovoittoa Suur-Tapiolasta ja Suur-Espoonlahti Vanha-Espoosta ja Suur-Matinkylästä. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2015 sai Suur-Leppävaara, kuten vuotta aikaisemminkin. Alue sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Lähes yhtä paljon kasvatti väestöään muuttoliikkeen avulla Suur-Matinkylä. Kolmanneksi eniten keräsi muuttovoittoa Suur-Tapiola, joka pitkästä aikaa sai muuttovoittoa myös kunnan sisältä. 8

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2015 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Pienimmän muuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa kunnan ulkopuolelta, mutta menetti väestöä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kautta. Pohjois-Espoon kokonaismuuttovoitto jäi jälleen negatiiviseksi Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä

10 6 Syntyvyys aleni Vuonna 2015 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli noin 120 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä vainajaan. Kokonaiskuolleisuus nousi hieman edellisen vuoden laskun jälkeen. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi henkeen, mikä on peräti 220 henkeä edellisvuotta pienempi lisäys. Myös suhteellinen lisäys laski 6,9 %:iin. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut vuodesta 2014 yli 65-vuotiailla. Sekä naisilla että miehillä kuolleisuus nousi vain yli 65-vuotiailla. Naisilla kuolleisuus laski hieman alle 65-vuotiailla. Eniten kuolleisuus oli noussut yli 75-vuotiailla miehillä. Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm Koko väestö , , , , , , , , , , , ,1 Miehet , , , , , , , , , , , ,7 Naiset , , , , , , , , , , , ,4 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla, vuotiaiden ryhmässä. Alueittain hedelmällisyys laski eniten Suur- Kauklahdessa ja Suur-Matinkylässä. Hedelmällisyys kohosi Pohjois-Espoossa ja hieman myös Suur-Tapiolassa. 10

11 Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19, ,3 34,8 97,3 132,6 78,2 16, ,0 41,9 91,1 121,9 74,4 14, Suur-Tapiola ,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16, ,4 11,1 57,6 153,0 69,5 15, ,0 15,8 74,0 125,3 84,8 13, Suur-Matinkylä ,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21, ,1 33,8 98,7 134,1 78,1 16, ,1 35,2 67,3 112,6 64,7 16, Suur-Espoonlahti ,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9, ,0 36,7 115,7 143,4 74,6 15, ,9 42,1 111,7 132,4 66,8 11, Suur-Kauklahti ,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24, ,8 74,3 190,9 157,8 50,6 12, ,0 83,5 103,9 121,0 67,1 12, Vanha-Espoo ,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12, ,0 50,9 121,3 126,7 76,2 16, ,6 60,3 116,1 143,4 62,1 14, Pohjois-Espoo ,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29, ,5 55,1 128,6 126,5 50,8 16, ,0 65,4 139,0 159,2 93,1 12, Koko Espoo ,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16, ,2 34,7 99,7 136,0 72,8 15, ,7 40,1 91,5 126,4 70,9 13, Vuoden aikana Pohjois-Espoossa asuvien naisten kokonaishedelmällisyys oli kohonnut Espoon korkeimmaksi. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Vanha-Espoossa ja kolmanneksi korkein Suur- Espoonlahdessa asuvilla naisilla. Matalin hedelmällisyys oli Suur-Matinkylässä. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2015 aikana espoolaiset naiset solmivat 1420 avioliittoa. Määrä oli 60 liittoa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 78 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4%. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2015 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 1,8 0,0 0,0 20 1, ,7 1,9 0, , ,9 6,9 1, , ,1 17,9 10, , ,3 16,8 7, , ,1 16,4 10,5 94 6, ,2 21,0 26, , ,3 9,2 21,1 50 3, ,3 5,3 17,5 27 1, ,1 3,4 1,8 11 0, ,4 1,1 3,5 9 0,6 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista 42 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 52% solmittiin tässä iässä. Vajaa kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja 35 %liitoista naisen ollessa vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista runsas neljännes oli vuotiaita ja runsas kolmannes vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2015 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,3 0,8-14 1, ,8 1,6 2,6 64 8, ,8 12,4 0, , ,5 14,7 7, , ,6 14,7 28, , ,5 23,3 20, , ,6 15,5 23, , ,6 12,4 10,3 46 6, ,4 1,6 2,6 11 1, ,9 3,1 5,1 17 2,3 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Avioeroja astui voimaan noin 730 vuoden 2015 aikana. Määrä oli 40 eroa suurempi kuin edellisvuonna. Avioerojen määrä oli 52 % solmituista avioliitoista. Eroista 77 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 18 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 35 % oli otettu naisen ollessa vuotias ja noin kolmannes naisen ollessa vuotias. 12

13 Antalet Esbobor ökade år 2015 med invånare. Flyttningsöverskottet var personer, vilket var 56,6 procent av befolkningsökningen. Esbo fick ett flyttningsöverskott på över personer från andra kommuner. Det ökade flyttningsöverskottet berodde främst på ökad inflyttning. Flyttningsöverskottet från utlandet minskade med 550 personer till personer. Minskningen berodde på mindre invandring och ökad utflyttning utomlands. Av de som flyttade till Esbo var 5,0 procent svenskspråkiga och av de som flyttade från Esbo 6,4 procent. Antalen svenskspråkiga sjönk i båda fallen från året innan från 5,1 procent respektive 6,6 procent. Flyttbalansen var något mera negativ än året innan för de svenskspråkigas del. Den största negativa flyttbalansen gällde unga svenskspråkiga i åldern år. Flyttbalansen var negativ också för alla som var äldre än 45 år. Flyttningsöverskottet från Helsingfors till Esbo var högre än 2015, men till Vanda och Grankulla för-lorade Esbo invånare. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, förutom Hyvinge, förlorade Esbo på grund av flyttningsrörelsen över 500 invånare. Det tidigare flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen ökade så att det gick jämnt ut. Från övriga södra Finland fick Esbo liksom föregående år ett flyttningsöverskott. Utbildningsnivån hos dem som flyttade till eller från Esbo höjdes. Som helhet bestod Esbos flyttningsöverskott åter bara av personer utan grundutbildning. Flyttningsöverskottet från Helsingforsregionen bestod också av personer med högskoleutbildning. Från övriga Finland bestod flyttningsöverskottet av personer med både mellanstadieutbildning och högskoleutbildning. Flyttningsöverskottet från utlandet bestod dock av personer utan utbildning efter grundnivån. Till utlandet flyttade ungefär 520 Esbobor med högskoleutbildning. År 2015 föddes Esbobor. Antalet avlidna ökade däremot med nästan 100 personer till Eftersom antalet födda minskade och antalet avlidna ökade var den naturliga befolkningsökningen personer. Den totala fertiliteten hos kvinnorna i Esbo minskade klart från Minskningen gällde alla kvinnor på över 25 år. Den totala dödligheten ökade för såväl män som kvinnor i åldern över 65 år. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu