TILASTOKATSAUS 6:2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOKATSAUS 6:2016"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6: SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan asuntokuntaa, joista pariskunnasta ja lapsista koostuvia oli eli 23 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, tällaisten asuntokuntien osuus oli 28 prosenttia kaikista asuntokunnista. Pari ja lapsia asuntokuntien määrä kasvoi vuodesta 2000 runsaalla kahdella prosentilla (475 asuntokunnalla). Sellaisia asuntokuntia, joissa oli parin lisäksi enintään kaksi lasta, joista ainakin toinen alle 18-vuotias, oli ja sellaisia, joissa lapsia oli enemmän (ainakin yksi alle 18-vuotias) oli Näistä vähintään 3-lapsisten asuntokuntien määrä oli vähentynyt parilla sadalla vuodesta Taulukko 1. Pari ja lapsia asuntokuntien määrät ja osuudet kaikista asuntokunnista Vantaalla lasten määrän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 Muutos lkm % Asuntokuntien määrä yhteensä, lkm ,7 Pari ja lapsia, kaikki ,2 Pari ja lapsia, 1-2 lasta ,7 Pari ja lapsia, 3+ lasta ,5 Osuus kaikista asuntokunnista, % Pari ja lapsia, kaikki 27,9 25,0 23,9 23,0 Pari ja lapsia, 1-2 lasta 18,5 17,0 16,4 15,6 Pari ja lapsia, 3+ lasta 4,8 4,3 3,9 3,7 Pari ja lapsia asuntokuntien määrä ja osuus kaikista asuntokunnista vaihtelee kaupungin eri suuralueilla. Vuonna 2013 osuus oli suurin n suuralueella, jossa se oli yli kaksinkertainen verrattuna Myyrmäen suuralueeseen. Myyrmäessä ja ssa pari ja lapsia asuntokuntien osuus oli selvästi muita alueita pienempi. Muutos vuoteen 2000 verrattuna oli n ja n suuraluetta lukuun ottamatta suuralueilla samanlainen. Muista alueista poiketen ssä osuus kasvoi. ssa osuuden pieneneminen oli muita alueita pienempää. Taulukko 2. Pari ja lapsia asuntokuntien (kaikki asuntokunnat kaikki lapsen asemassa olevat) määrät vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 sekä näiden asuntokuntien osuudet suuralueen kaikista asuntokunnista Vantaan suuralueilla Suuralue lkm lkm lkm lkm % % % % ,6 20,7 19,1 18, ,1 35,3 38,4 37, ,3 33,7 32,2 30, ,7 22,1 20,1 19, ,0 25,9 24,9 23, ,7 29,5 29,3 28, ,3 26,6 24,7 24,2

2 2 ssa, ssä ja ssä sellaiaisten parien osuus, joilla oli vähintään kolme lasta oli muita alueita suurempi. Aviapoliksessa ja ssa osuus oli pienin. Asuntokuntien tulot Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaalla parit ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Mediaani oli 55 prosenttia suurempi kuin vuonna Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa. Heillä kasvua vuodesta 2000 oli lähes saman verran, 53 prosenttia. Parit ja lapsien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli melko paljon suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita selvästi korkeampi se oli n ja Aviapoliksen suuralueilla, kun taas itäisillä suuralueilla, ssä ja ssa se oli enimmillään liki euroa pienempi. ssä ja Aviapoliksessa mediaanitulojen muutos vuoteen 2000 verrattuna oli ollut suurempi kuin muilla suuralueilla, yli 60 prosenttia. ssa ja ssa muutos oli ollut vain niukasti yli 50 prosenttia. Aviapoliksessa kasvu on hieman hiipunut vuoden 2010 jälkeen. Kaiken kaikkiaan ero tuloissa suuralueiden välillä oli kasvanut: vuonna 2000 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 90 prosenttia korkeimman mediaanitulon suuralueen mediaanituloista. Vuonna 2013 prosenttiluku oli 82. Kuvio 1. Parit ja lapsia (mukana kaikki lapsen asemassa olevat) asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina (tässä ja myöhemmissä kuvioissa on kuvattu vuodet , koska vuosilta ei ole tietoja) Käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset rahatulot ja lasten määrä Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli parien lasten määrän mukaan. Vuonna 2013 Vantaalla suurimmat tulot oli pariskunnilla, joilla oli enintään kaksi lasta (joista vähintään toinen oli alle 18v) ja pienimmät pareilla, joilla lapsia (joista ainakin yksi oli alle 18v) oli enemmän kuin kaksi. Ero näiden välillä käytettävissä olevissa kulutusyksikkökohtaisissa vuosituloissa oli koko kaupungissa noin euroa. Useampilapsisten perheiden tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut hieman huonompi kuin enintään kaksilapsisilla pareilla.

3 3 Eri kokoisilla perheillä mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Enintään kaksilapsisilla pariskunnilla asuntokunnan suurimmat mediaanitulot oli ssä asuvilla, euroa, ja pienimmät ssa asuvilla, euroa. Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut Aviapoliksen enintään kaksilapsisille pareilla, joilla mediaanitulo oli kasvanut 68 prosentilla, kun Myyrmäessä muutos oli 49 prosenttia. Kuvio 2. Pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina , enintään kaksi lasta, joista ainakin toinen alle 18-vuotias Ero pienimmän mediaanin suuralueen ja suurimman mediaanin suuralueen välillä oli kasvanut: vielä vuonna 2000 suhdeluku oli 94, kun se vuonna 2013 oli enää 83 prosenttia. Sellaisten pariskuntien, joilla oli vähintään kolme lasta, selvästi korkeimmat mediaanitulot vuonna 2013 olivat Aviapoliksen suuralueella, euroa, ja pienimmät n suuralueella, euroa. Alimman mediaanin suuralueen tulotaso oli 77 prosenttia ylimmän tulotason suuralueen tuloista vuonna Vuonna 2000 tämä vertailuluku oli selvästi suurempi, 92 prosenttia. Suuralueiden väliset tuloerot ovat siis tällaisilla asuntokunnilla oleellisesti kasvaneet. Suuruin mediaanitulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli n suuralueella, prosentita. Pienintä kasvu oli Myyrmäen ja n suuralueilla, 42 prosenttia. Kuvio 3. Pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina , vähintään kolme lasta, joista ainakin yksi alle 18-vuotias vuositulot euroa

4 4 Pienituloisten asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 2013 kaikkiaan pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloisia. Sellaisissa asuntokunnissa, joissa oli pari ja lapsia, pienituloisia oli 1 145, mikä oli 5 prosenttia kaikista pari ja lapsia asuntokunnista. Kaikista pienituloisista asuntokunnista parien ja lapsia osuus oli 11 prosenttia. Vuonna 2000 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia (8 % kaikista asuntokunnista), joista 555 (9 %) koostui parista ja lapsia. Pienituloisten pari ja lapsia asuntokuntien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista oli kohonnut vuodesta 2000 vuoteen 2013 puolellatoista prosenttiyksiköllä. Nopeinta kasvu oli 2000-luvun alkupuolella. Taulukko 1. Pienituloiset asuntokunnat sekä pienituloiset pari ja lapsia asuntokunnat Vantaalla vuosina 2000, 2005 ja Muutos Muutos Muutos lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % Asuntokuntia yhteensä, lkm , , ,7 niistä pienituloisia, lkm , , ,2 niistä pienituloisia, % 7,6 12,6 11,0 Pari ja lapsia kaikki, lkm , , ,0 joista pienituloisia, lkm , , ,2 joista pienituloisia, % 2,6 4,6 5,2 Pari ja 1-2 lasta, lkm , ,7-5 -0,0 joista pienituloisia, lkm , ,4 21 3,0 joista pienituloisia, % 2,7 3,9 4,8 Pari ja 3+ lasta, lkm , , ,9 joista pienituloisia, lkm , , ,1 joista pienituloisia, % 3,7 9,3 10,5 Mitä enemmän pariskunnalla on lapsia sitä useammin tällainen asuntokunta myös laskettiin pienituloiseksi: todennäköisyys olla pienituloinen oli vuonna 2013 yli kaksinkertainen pariskunnilla, joilla oli vähintään kolme lasta verrattuna enintään kaksilapsisiin parinkuntiin. Ero on vuosien myötä kasvanut, suurimmillaan se oli vuonna Pari ja lapsia asuntokunnat ovat selvästi harvemmin pienituloisia kuin asuntokunnat yleensä: noin joka kahdeskymmenes pareista ja lapsia laskettiin pientuloiseksi vuonna Pienituloiset lasten määrän mukaan ja eri suuralueilla Pareista, joilla oli enintään kaksi lasta, oli Vantaalla pientuloisia 715 vuonna Heidän osuutensa kaikista pari ja lapsisista asuntokunnista oli vajaa 5 prosenttia. Osuus oli alle 4 prosenttia vuonna Pareista, joilla oli vähintään kolme lasta, oli Vantaalla pientuloisia 365 vuonna Heidän osuutensa kaikista pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista oli 10,5 prosenttia. Osuus oli runsas 9 prosenttia vuonna Vuonna 2009 se oli tällä tarkastelujaksolla suurimmillaan, 11,6 prosenttia.

5 5 Kuvio 4. Pientuloisten pari ja 1 2 lasta asuntokuntien osuus kaikista pari ja 1 2 lasta asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina osuus (pari ja lapsia max 2), % n ja n suuralueilla pariskunnilla, joilla oli enintään 2 lasta, pienituloisten osuus kaikista samanlaisista asuntokunnista olivat hieman korkeampi kuin muilla alueilla. Muutokset pienituloisten osuuksissa olivat kuitenkin kaikilla alueilla pieniä. Pariskunnilla, joilla lapsia oli vähintään kolme, pienituloisten osuus oli kaikilla suuralueilla selvästi korkeampi kuin 1-2- lapsisilla asuntokunnilla. ssa osuus kohosi jopa 20 prosenttiin vuosina 2009 ja Myyrmäessä pienituloisten osuus on ollut tasaisessa kasvussa ja olikin selvästi toiseksi korkein vuonna ssa osuus oli vuonna 2015 suuralueista matalin. Kuvio 5. Pientuloisten pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokuntien osuus kaikista pari lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina osuus (pari ja lapsia 3+), % Pienituloisten kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten parit ja lapsia (kaikki lapsen asemassa olevat) asuntokuntien vuosittain käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Enintään kaksilapsisilla pareilla se oli euroa ja vähintään kolmilapsisilla pareilla euroa. Vuodesta 2005 parien mediaanitulo oli muuttunut likimain saman verran lasten määrästä riippumatta. Kaikista pienituloisista pari ja 1-2 -lapsisista asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 n suuralueella asuvilla, suurin ssa asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli suuralueista Myyrmäessä (+41 %) ja huonoin ssa (+27 %).

6 6 Vuonna 2005 pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 80 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kasvaneet. Syynä on ssä tapahtuneet muutokset. Muilta osin erot olivat pysyneet suuralueiden välillä pieninä. Kuvio 6. Pientuloisten pari ja 1-2 lasta asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina Kaikista pienituloisista pari ja lapsia (vähintään 3 lasta) asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 n suuralueella asuvilla, suurin ssa asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli ollut suuralueista ssa (+34 %) ja huonoin Myyrmäessä (+28 %). Pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 96 prosenttia vuonna 2005 suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 98 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kaventuneet. Kuvio 7. Pientuloisten pari ja lapsia (vähintään 3) asuntokuntien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina (ssä oli tapauksia niin vähän, ettei niitä esitetä) Vantaa, Helsingin seutu ja koko maa vuonna 2013 Vantaalla sellaisten asuntokuntien, joissa oli parin lisäksi lapsia, osuus kaikista asuntokunnista oli pienempi kuin Espoossa ja KUUMA-kunnissa, mutta suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Enintään kaksilapsisia näistä asuntokunnista oli eniten Helsingissä. Koko maassa ja KUUMA-kunnissa niitä oli vähiten.

7 7 Pienituloisten pari ja lapsia asuntokuntien osuus kaikista pari ja lapsia asuntokunnista oli vuonna 2013 suurin Helsingissä, jossa heitä oli lähes 7 prosenttia. Espoossa ja KUUMA-kunnissa heitä oli suhteellisesti vähemmän kuin Vantaalla. Vuoteen 2005 verrattuna Espoossa ja Vantaalla pienituloisten osuus oli kuitenkin kaksinkertaistunut. Kaikista pienituloisista pari ja lapsia asuntokuntien osuus oli Vantaalla suurin, lähes 11 prosenttia. Espoossa osuus oli lähes samansuuruinen ja KUUMA-kunnissa vähän alempi. Helsingissä osuus oli pienin, vajaa 7 prosenttia, kun koko maassa osuus oli yli 7 prosenttia. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli Vantaalla suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Pari ja lapsilla asuntokunnilla samainen indikaattori oli vertailualueista toiseksi pienin. Vantaalla oli KUUMA-kuntien ohella pari ja lapsia asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani lähimpänä kaikkien asuntokuntien vastaavaa lukua. Helsingissä ero oli suurin eli pari ja lapsia asuntokunnilla oli käytettävissään kulutusyksikköä kohden 20 prosenttia enemmän rahaa kuin kaupungin kaikilla asuntokunnilla keskimäärin. Erot eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla olivat suuret. Pari ja 1-2 lasta käsittävien asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli Espoossa selvästi suurempi ja koko maassa selvästi pienempi kuin muilla vertailualueilla. Vantaalla se oli Helsingin seudun pienin. Useampilapsisilla pareilla erot vertailualueiden välillä olivat samankaltaiset. Pienituloisilla vantaalaisilla 1-2 -lapsisilla pareilla mediaanitulo oli suurempi kuin Espoossa, Helsingissä, KUUMA-kunnissa ja koko maassa. Kun pareilla oli lapsia vähintään kolme, käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kaikilla vertailualueilla suurempi kuin 1-2 -lapsisilla pareilla. Vantaalla se oli korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä. Taulukko 2. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan pari ja lapsia (=P+L), asuntokunnista, pienituloisista ja heidän kulutusyksikkökohtaisista käytettävissä olevista mediaanituloistaan vuodelta 2013 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Pari ja lapsia (P+L) asuntokuntien osuus kaikista % 23,0 26,6 15,1 27,7 20,6 Pienituloisten P+L as.kun. osuus kaikista pienitul. % 10,9 10,3 6,8 9,5 7,2 Pienituloisten P+L as.kunt. osuus P+L as.kunnista % 5,2 4,3 6,8 3,7 6,3 Käytettävissä olevien tulojen mediaani 1), kaikki Käytettävissä olevien tulojen mediaani, P+L as.kun Pari ja lapsia asuntokuntien mediaanitulot/kaikkien asuntokuntien mediaanitulot, % 112,5 117,9 120,5 112,5 116,9 P a r i j a l a p s i a a s u n t o k u n n a t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia P a r i j a l a p s i a p i e n i t u l o i s e t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsia ) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani tässä taulukossa, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu Lähde: Tilastokeskus ja Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B8:2016

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2009

Tulonjakotilasto 2009 Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2011 Velkaantumistilasto 2010 Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010 Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2010

Tulonjakotilasto 2010 Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2010 Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujien Omistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten

Lisätiedot

Pamaus seura H e l s i n k i 2 0 1 2

Pamaus seura H e l s i n k i 2 0 1 2 Pamaus seura H e l s i n k i 2 0 1 2 14.10.2008 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen 16.3.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Suomen BKT:n volyymin vuosimuutos, % (Lähde:

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2007

Velkaantumistilasto 2007 Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2012

Tulonjakotilasto 2012 Tulot ja kulutus 2014 Tulonjakotilasto 2012 Pienituloisuus Pienituloisuus väheni kaikissa ikäryhmissä vuonna 2012 Pienituloisten henkilöiden määrä väheni kaikissa ikäryhmissä vuonna 2012, ilmenee Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2011 Asuntokunnilla velkaa 69 450 euroa vuonna 2011 Asuntokunnilla oli vuonna 2011 velkaa 69 450 euroa velallista asuntokuntaa ja asuntovelkaa 89 350 euroa asuntovelallista

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Yksin asuvien hyvinvointi

Yksin asuvien hyvinvointi Timo M. Kauppinen Tuija Martelin Katri Hannikainen-Ingman Esa Virtala TYÖPAPERI Yksin asuvien hyvinvointi Mitä tällä hetkellä tiedetään? 27 2014 TYÖPAPERI 27/2014 Timo M. Kauppinen, Tuija Martelin, Katri

Lisätiedot

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain Tulot ja kulutus 2014 Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tulokehitys alueittain Kauniaisten asuntokunnat selvästi suurituloisimpia Kauniaisten asuntokunnat ovat Suomessa selvästi suurituloisimpia, ilmenee

Lisätiedot

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013

Nuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013 Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan

Lisätiedot

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot

Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot Tulot ja kulutus 2014 Tulonjaon kokonaistilasto 2013, tuloerot Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain

Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain Tulot ja kulutus 2013 Tulonjaon kokonaistilasto 2012, tulokehitys alueittain Tulokehitys heikkoa rakennemuutosalueilla Asuntokuntien tulokehitys on ollut heikkoa etenkin alueilla, jotka ovat viime vuosina

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2012

Velkaantumistilasto 2012 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2012 Asuntovelallisilla asuntovelkaa keskimäärin 92 370 euroa vuonna 2012 Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla asuntokunnilla

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2012

Velkaantumistilasto 2012 Tulot ja kulutus 2014 Velkaantumistilasto 2012 Velkaantumisasteet Asuntovelat kasvoivat 4,7 prosenttia vuonna 2012 Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 180 prosenttia vuosituloistaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon vuosina 2000-2010 SISÄLLYS Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien

Lisätiedot

LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI

LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuuleeko kukaan vai huudanko kovempaa? Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2013

Tulonjakotilasto 2013 Tulot ja kulutus 2015 Tulonjakotilasto 2013 Väestöryhmittäiset tuloerot Eläkeläiskotitalouksien tuloissa suuret erot Eläkeläistalouksien tulot ovat keskimäärin 65 prosenttia palkansaajatalouksien tuloista,

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2012

Tulonjakotilasto 2012 Tulot ja kulutus 2014 Tulonjakotilasto 2012 Väestöryhmittäiset tuloerot Kotitalouksien tulokehitys jatkui heikkona vuonna 2012 Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kotitalouksien tulokehitys on ollut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Ikä, sukupuoli ja tuloerot

Ikä, sukupuoli ja tuloerot ANALYYSIT Ikä, sukupuoli ja tuloerot MARJA RIIHELÄ & RISTO SULLSTRÖM & MATTI TUOMALA Johdanto Suomi nautti pitkään maineestaan kuulua pienimpien tuloerojen maihin. Tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2014

Velkaantumistilasto 2014 Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2014 Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2010 Sisältö 1. Tilastotietoja Vantaalta... 1 1.1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 1.2. Muuttoliike... 3 1.3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 1.4. Väestön koulutustaso... 5

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tiedonkeruu 04-06 / Vastaajia 183 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Isännöintiala Suomessa Noin 800 yritystä 2500 isännöitsijää - Kaikkiaan yrityksissä töissä noin 5000 henkilöä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta Asianajajatutkimus 2012 Turku ja Satakunta Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Turun ja Satakunnan osastoista 68 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA 4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Asianajajatutkimus 2012 Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Kymen, Mikkelin ja Itä- Suomen osastoista 49 asianajajaa. Noin 35 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 2004

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 2004 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty marraskuussa 4 haastattelemalla yhteensä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Uudisasuntokuntien tulot ja asumismenot

Uudisasuntokuntien tulot ja asumismenot VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C15:2006 Vantaan asukaskysely 2005: Uudisasuntokuntien tulot ja asumismenot Juhani Riihelä Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupungin tilasto ja tutkimus Vanda stads statistik

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian. TILASTOJA Päivitys 2014

Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian. TILASTOJA Päivitys 2014 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian seuranta TILASTOJA Päivitys 2014 Hyvinvointivaliokunta 17.9.2014 2 LUKIJALLE FSHKY Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2011

Tulonjakotilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Tulonjakotilasto 2011 Tuloerot (kansainvälinen vertailu) Tuloerot Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa pienemmät Tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan keskitasoa pienemmät, vaikka

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

TAVALLISEN PIENITULOISEN IHMISEN KOHTUUHINTAINEN VUORA-ASUMINEN HELSINGIN SEUDULLA

TAVALLISEN PIENITULOISEN IHMISEN KOHTUUHINTAINEN VUORA-ASUMINEN HELSINGIN SEUDULLA TAVALLISEN PIENITULOISEN IHMISEN KOHTUUHINTAINEN VUORA-ASUMINEN HELSINGIN SEUDULLA Seppo Laakso & Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Toimeksiantaja: Y-säätiö Marraskuu 2013 Sisältö 1 Tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot