ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

Transkriptio

1 TIETOISKU 8/ ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli hengellä, mikä merkitsi 1,9 %:n suhteellista väestönlisäystä. Koko maan väestö oli lisääntynyt 0,4 %:lla ja pääkaupunkiseudulla kasvua oli 0,8 %. 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ Väestön ikärakenne oli hieman muuttunut vuoden 2005 aikana: alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli hieman kohonnut monen vuoden jälkeen ja eläkeikäisten osuus oli noussut 9,5 %:iin. Eläkeikäisten määrän lisääntyminen oli painottunut 75 vuotta täyttäneisiin. Edelleen lähes puolet espoolaisista oli alle 35-vuotiaita. 2 VÄESTÖN RAKENNE 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 2.1 Ikä ja sukupuoli 2.2 Äidinkieli 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset 3 PERHEET Suomen- ja ruotsinkielisten osuus espoolaisista on vähitellen supistunut maahanmuuton vuoksi. Vuoden 2006 alussa suomenkielisiä oli noin 85 % ja ruotsinkielisten osuus oli pudonnut 8,6 %:iin samalla kun muunkielisten osuus oli kohonnut 6,2 %:iin. Vieraista kielistä yleisimmin puhuttiin venäjää ja toiseksi eniten viroa ja kolmanneksi eniten somalia. Perheitä Espoossa oli vuoden 2006 alussa lähes Lapsiperheiden lasten keskimääräinen lukumää oli 1,79 lasta. Perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli noin vuoden 2006 alussa. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Tietoja asuntokuntien määrästä ja asuntokuntarakenteesta ei ollut käytettävissä ja Tilastokeskus on luvannut toimittaa tiedot alkusyksystä. Asiasta tiedotetaan tietojen saavuttua. 3.1 Perhetyyppi ja lasten lukumäärä TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Internet. Lisää tilastoja Espoon väestöstä ja espoolaisista perheistä on saatavilla pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä aluesarjattilastotietokannassa osoitteessa: Intra. Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat kooste-taulukoita. Tarkemmat tiedot vuodenvaihteen väestöstä ja perheistä löytyvät virkamieskäyttöön kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 VÄESTÖ JA PERHEET VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2006 alussa maassamme oli asukasta. Väestömäärä oli kasvanut asukkaalla eli 0,4 %:lla vuoden 2005 aikana. Lisäys oli noin henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestömäärä kasvoi hengen verran, mikä merkitsi 1,9 % kasvua. Kasvu oli lähes henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli asukasta. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Helsingissä väestömäärän lasku oli pysähtynyt ja sen väestö lisääntyi noin hengellä vuoden 2005 aikana. Myös Vantaan väestönlisäys oli kasvanut edellisestä vuodesta noin 460 asukkaalla. Taulukko1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2004/05 ja 2005/06 sekä vuosimuutos Kunta 2004/ /06 Muutos Muutos-% Espoo ,9 Helsinki ,3 Vantaa ,0 Kauniainen ,1 PKS yhteensä ,8 Tampere ,7 Turku ,0 Oulu ,4 2

3 Asukasta Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 2. Kuuden Suomen suurimman kunnan väestönkehitys vuosina Koko pääkaupunkiseudun viisi vuotta kestänyt väestökasvun hiipuminen kääntyi vuoden 2005 aikana kasvuun suurten kaupunkien väestökasvun ansiosta. Väestömäärä lisääntyi seudulla lähes hengellä, mikä merkitsi 0,8 %:n kasvua. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on pysynyt edellisvuoden tasolla, kun seudun väestön osuus maamme asukkaista pysyi 19 %:ssa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, Oulu, Tampere ja Turku väestömäärän kasvu oli laimentunut vuoden 2005 aikana. Tampereella suhteellinen väestömäärän kasvu oli pysynyt lähes ennallaan, Turussa laskenut ja vain Oulussa kasvanut. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 1994 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 1993/ ,0 1994/ ,1 1995/ ,5 1996/ ,6 1997/ ,3 1998/ ,1 1999/ ,3 2000/ ,7 2001/ ,7 2002/ ,2 2003/ ,2 2004/ ,4 2005/ ,9 3

4 1.2 Väestön määrä alueittain Useita vuosia väestöään kasvattaneen Suur-Leppävaaran väestökehitys kääntyi laskuun vuoden 2002 aikana aluemuutoksen takia kun Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Tapiolan suuralueeseen. Henkeä Suur-Leppävaara Suur-Espoonlahti Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Suur-Kauklahti Vuosi Kuva 3. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Vuonna 2005 Suur-Tapiolan pari vuotta kestänyt väestön väheneminen pysähtyi ja se sai jonkin verran uusia asukkaita. Lukumääräisesti suurimman väestönlisäyksen saivat Vanha-Espoo ja Suur- Leppävaara. Kuitenkin suhteessa aikaisempaan väkilukuun väestön kasvu oli suurin Pohjois- Espoossa ja toiseksi runsain Vanhassa-Espoossa. Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2005/06 ja vuosimuutos suuralueittain. Asukkaita Muutos v:sta 2005 Suuralue 2005/06 Asukasta % keskiväkil. 1. Suur-Leppävaara ,7 2. Suur-Tapiola ,2 3. Suur-Matinkylä ,0 4. Suur-Espoonlahti ,9 5. Suur-Kauklahti ,1 6. Vanha-Espoo ,7 7. Pohjois-Espoo ,2 Laitokset ym ,6 Yhteensä ,8 4

5 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Espoo oli vuoden 2006 alussa kotikuntana asukkaalle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli runsas sata henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla enemmän, noin asukasta. Määrä oli kasvanut jälleen noin 100 edellisestä vuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli asukasta virallista väkilukua vähemmän. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur- Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia muualle tilapäisesti. Kaikkien suuralueiden väestöstä useampi oli muualla asuva kuin muualta väliaikaisesti alueelle tullut. 5

6 2 VÄESTÖN RAKENNE 2.1 Ikä ja sukupuoli Vuoden 2005 aikana alle kouluikäisten lasten osuus kohosi hieman ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen ja määrä nousi noin 430 lapsella. Kouluikäisten osuus väestöstä oli laskenut vaikka lukumäärä olikin lisääntynyt muutamalla lapsella. Nuorten, vuotiaiden, osuus oli kohonnut hieman ja lukumäärä kasvanut yli 400:lla. % Kuva 4. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Eläkeikäisten ryhmä kasvoi vuoden 2005 aikana 810 henkilöllä, mikä oli edellisvuotta pienempi muutos. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi viidentenä vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2006 alussa 3,9 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997 ja vielä vuoden 2005 lopussakin alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle 49 %. 6

7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty valkoisella värillä.) 7

8 Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. Lkm 1995/ / / / / / / / / / / % 1995/96 10,9 11,8 5,2 23,4 40,6 5,1 3, /97 11,0 11,7 5,1 23,5 40,5 5,2 3, /98 10,9 11,8 4,9 23,4 40,6 5,2 3, /99 10,8 11,8 5,0 23,2 40,8 5,2 3, /00 10,5 11,9 5,0 23,2 41,0 5,2 3, /01 10,3 11,9 5,0 23,1 41,1 5,2 3, /02 10,1 12,1 5,0 22,7 41,4 5,3 3, /03 9,9 12,2 4,8 22,6 41,6 5,4 3, /04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3, /05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3, /06 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3,9 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa, kun alueen ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Seuraavaksi nuorin ikärakenne oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa, joissa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa, jossa alle 35- vuotiaiden osuus oli noin 46 %. Taulukko 6. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (%) Ikä Suuralue Yht. Lkm Suur-Leppävaara 9,8 11,5 4,4 24,9 40,1 9, Suur-Tapiola 7,8 10,9 4,8 22,9 39,9 13, Suur-Matinkylä 8,3 10,3 4,7 23,4 43,6 9, Suur-Espoonlahti 10,0 13,2 5,1 18,1 44,6 8, Suur-Kauklahti 12,9 14,2 5,1 18,0 41,6 8, Vanha-Espoo 11,4 12,7 5,1 23,5 40,9 6, Pohjois-Espoo 13,3 15,8 4,7 17,8 41,4 6, Koko Espoo 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 9,

9 Eläkeikäisten osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna muilla paitsi Suur-Kauklahden ja Pohjois-Espoon suuralueilla. Espoolaisväestö oli tullut vuoden 2005 aikana hieman miesvaltaisemmaksi, vaikka enemmistö espoolaisista olikin edelleen naisia. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran Suur-Kauklahdessa ja Suur-Tapiolassa ja supistunut Suur-Espoonlahdessa. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Taulukko 7. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 48,8 51, Suur-Tapiola 49,3 50, Suur-Matinkylä 47,7 52, Suur-Espoonlahti 48,6 51, Suur-Kauklahti 49,5 50, Vanha-Espoo 49,0 51, Pohjois-Espoo 50,5 49, Koko Espoo 49,0 51, Lkm Äidinkieli Suomenkielisten osuus espoolaisista oli jatkanut supistumistaan vuoden 2005 aikana. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli pudonnut vuoden 2005 aikana 8,6 %:iin edellisen vuoden 8,8 %:sta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli ja heidän osuutensa oli kohonnut 5,6 %:sta 6,2 %:iin. Taulukko 8. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2004/05 ja 2005/ / /06 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,2 Ruotsi , ,6 Venäjä , ,0 Somali , ,5 Englanti , ,5 Viro , ,6 Saksa 444 0, ,2 Kiina 836 0, ,4 Vietnam 471 0, ,2 Arabia 661 0, ,3 Turkki 274 0, ,1 Espanja 268 0, ,1 Muut , ,1 Yhteensä

10 Kuva 6. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty valkoisella värillä.) 10

11 Vieraskielisten määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana lähes hengellä. Lisäys oli yli 400 henkeä suurempi kuin edellisvuonna. Yleisin Espoossa puhuttu vieras kieli oli edelleen venäjä, toiseksi yleisin viro edellisvuoden somalinkielen sijaan. Somali oli vasta kolmannella tilalla vieraiden kielten joukossa. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten oli lisääntynyt venäjän- ja vironkielisten määrät. Taulukko 9. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (%) Suuralue Suomi Ruotsi Muu Yht. 1. Suur-Leppävaara 87,0 6,6 6, Suur-Tapiola 87,1 8,7 4, Suur-Matinkylä 83,0 10,1 6, Suur-Espoonlahti 85,0 9,8 5, Suur-Kauklahti 80,5 14,5 5, Vanha-Espoo 82,4 8,8 8, Pohjois-Espoo 90,7 6,1 3,2 100 Laitokset ym. 73,6 7,1 19,3 100 Koko Espoo 85,2 8,6 6,2 100 Lkm Suomenkielisten osuus laski kaikilla suuralueilla suomenkielisintä Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Toiseksi eniten suomenkielisiä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Ruotsinkielisten osuus oli edelleen laskusta huolimatta korkein Suur-Kauklahdessa ja toiseksi korkein Suur-Matinkylässä. Muunkielisiä oli eniten Vanhassa-Espoossa asuvissa ja toiseksi eniten Suur-Matinkylässä. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut alueilla, joilla se entuudestaan oli korkein. 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoolaisista oli ulkomaiden kansalaisia vuoden 2006 alussa henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 880 hengellä, mikä oli lähes kaksinkertainen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,6 %:iin vuoden 2005 aikana. Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus, joka on viime vuosina pienentynyt, supistui edelleen edellisen vuoden 43 %:sta alle 42 %:iin. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski jälleen edellisestä vuodesta, mutta Aasiasta tulleiden osuus kasvoi kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli noussut noin 27 %:iin ja lukumäärä lisääntynyt yli 400 hengellä. Myös Afrikasta lähtöisin olevien osuus oli kasvanut vuodesta Euroopassa yleisimmät lähtömaat olivat yhä Viro sekä Venäjä yli hengen väestöllään ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa sekä Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa. 11

12 Taulukko 10. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2003/04, 2004/05 ja 2005/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,3 EU-maat , , ,9 Ruotsi 354 3, , ,3 Tanska 89 1,0 90 0,9 84 0,8 EFTA-maat 91 1,0 88 0, ,9 Norja ja Islanti 62 0,7 60 0,6 65 0,6 Baltia , , ,4 Viro , , ,8 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,0 Afrikka , , ,6 Pohjois-Amerikka 269 2, , ,6 Latinalainen Amerikka 130 1, , ,5 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,4 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,5 Australia ja Oseania 53 0,6 56 0,6 54 0,5 IVY-maat ja ent. NL , , ,9 Venäjä , , ,3 Valtioton ja tuntematon 108 1, ,1 87 0,8 Ulkomaat yhteensä Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, joita oli lähes 700 henkeä vaikka heidän määränsä olikin hieman vähentynyt. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia, joiden määrä oli lisääntynyt lähes 100 hengellä. Toiseksi eniten aasialaisista oli irakilaisia sekä intialaisia. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli kohonnut edellisen vuoden 4,3 %:sta 4,6 %:iin. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan väestössä.. 12

13 3 PERHEET 3.1 Perhetyyppi ja lasten lukumäärä Espoolaisperheitä oli vuoden 2006 alussa Vuoden aikana perheiden lukumäärä kasvoi noin 930:lla. Sekä määrällinen että suhteellinen kasvu oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Perherakenne oli pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos oli lapsettomien avioparien osuuden nousu ja vastaavasti lapsellisten avioparien osuuden lasku. Perhetilastoon ovat sisältyneet vuodesta 2003 lähtien myös rekisteröidyt parisuhteet. Taulukko 11 Perheet perhetyypeittäin 2004, 2005 ja 2006, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,7 Avopari, ei lapsia , , ,7 Aviopari ja lapsia , , ,9 Avopari ja lapsia , , ,8 Äiti/isä ja lapsia , , ,9 Yhteensä Niissä perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli keskimääräinen lapsiluku pysynyt 1,79 lapsessa. Eniten lapsia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuvissa perheissä ja Suur-Matinkylän perheet olivat vähälapsisimpia. Taulukko 12. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 (kaikki lapset iästä riippumatta). Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,7 22,1 7,2 2, ,1 1,78 2. Suur-Tapiola 46,9 22,4 22,4 7,0 1, ,1 1,77 3. Suur-Matinkylä 46,3 25,7 20,3 6,1 1, ,7 1,71 4. Suur-Espoonlahti 39,9 25,2 24,7 8,2 2, ,1 1,80 5. Suur-Kauklahti 34,8 26,1 25,3 10,2 3, ,2 1,91 6. Vanha-Espoo 37,5 26,9 23,9 8,9 2, ,5 1,82 7. Pohjois-Espoo 35,1 24,7 24,2 11,4 4, ,9 2,01 Koko Espoo 42,4 24,9 22,9 7,7 2, ,6 1,79 Perheet, lkm Suuralueittain keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä pysyi ennallaan Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta, jossa lapsiluku hieman nousi. Perheitä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden perheissä. Vähiten tällaisia perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa perheissä. Vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä Suur- Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsettomia perheitä eli perheet, joissa ei vielä tai ei enää ollut lapsia, oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 13

14 Kuva 7. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2005/2006. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 14

15 Myös varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt ennallaan eli 1,80 lapsessa perhettä kohti. Lasten lukumäärä pysyi muuttumattomana tai laski muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. Myös lapsiperheissä asuvien kaikkien lasten lukumäärä oli ennallaan. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur- Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa ja harvinaisinta yksilapsisuus oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Yksilapsisuus lapsiperheissä oli yleistynyt Muilla suuralueilla Suur-Kauklahtea ja Suur-Espoonlahtea lukuun ottamatta. Taulukko 13. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2005/06 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaik.lapsia/ Lapsia (kaikki)/ Suuralue Yht. perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 40,5 12,6 3, ,78 1,90 2. Suur-Tapiola 41,9 43,3 12,6 2, ,76 1,90 3. Suur-Matinkylä 46,4 38,8 11,7 3, ,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 40,5 42,7 13,4 3, ,81 1,93 5. Suur-Kauklahti 36,4 41,6 17,0 5, ,94 2,05 6. Vanha-Espoo 41,7 40,0 14,3 4, ,82 1,93 7. Pohjois-Espoo 37,2 37,9 18,4 6, ,00 2,13 Koko Espoo 42,1 41,1 13,3 3, ,80 1,92 Lkm Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa joka neljännessä perheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi eniten vähintään kolmen lapsen perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja harvinaisimpia ne olivat Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Suuret lapsiperheet olivat käyneet harvinaisemmiksi muualla paisi Pohjois-Espoossa. Taulukko 14. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2005/06 Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperh. Yksinh.perh./Lapsiperh. Suuralue Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,9 2. Suur-Tapiola ,6 3. Suur-Matinkylä ,9 4. Suur-Espoonlahti ,3 5. Suur-Kauklahti ,7 6. Vanha-Espoo ,9 7. Pohjois-Espoo ,0 Koko Espoo ,7 Perheitä., joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden 2006 alussa. Kaikista lapsiperheistä näitä yksinhuoltajaperheitä osuus oli 19, 7% ja se oli pysynyt kokonaisuudessaan edellisvuoden tasolla vaikka alueittain muutos hieman vaihtelikin. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Suur-Kauklahdessa, Vanhassa-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajien osuus oli noin viidennes lapsiperheistä. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois- Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä. 15

16 Taulukko 15. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 69,7 69,9 70,0 69,8 69,6 69,4 69,1 68,8 Molemm. ruotsinkielisiä 4,3 4,1 4,1 3,9 3,8 3,8 3,6 3,6 Molemm. muunkielisiä 1,6 1,7 1,8 2,1 2,3 2,5 2,7 3,0 Suomenk. ja ruotsink. 8,1 8,0 7,9 7,8 7,8 7,7 7,6 7,6 Suomenk. ja muunkielinen 2,8 2,8 2,9 3,1 3,3 3,4 3,7 3,9 Ruotsink. ja muunkielinen 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 Suomenkielinen 11,7 11,6 11,5 11,3 11,1 11,1 11,1 11,0 Ruotsinkielinen 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,1 0,9 Muunkielinen 0,5 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 Yhteensä Lkm Suomenkielisten kahden huoltajien perheiden osuus oli edelleen hieman laskenut vuoden 2005 aikana ollen alle 69 %. Lisäksi oli perheitä, joissa ainoa huoltaja oli suomenkielinen, noin 11 %. Lapsiperheistä vajaa 5 % oli ruotsinkielisiä ja lähes 5 % vieraskielisiä. Kahden eri äidinkielen perheitä Espoossa oli noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Lähteet: Tilastokeskus Kannen kuva: in toimitus TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Internet. Lisää tilastoja Espoon väestöstä ja espoolaisista perheistä on saatavilla pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä aluesarjat-tilastotietokannassa osoitteessa: Intra. Tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Tarkemmat tiedot vuodenvaihteen väestöstä ja perheistä löytyvät virkamieskäyttöön kaupungin sisäisen verkon Saurus-verkkotilastotietokannasta osoitteesta Verkkotilastotietokantaan on linkki intran etusivulta Omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN