VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on laskenut 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Syntyvyys ja kuolleisuus laskussa Kuva: E in toimitus Tiivistelmä Espoolaisten määrä lisääntyi yli hengellä vuoden 2008 aikana. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä eli lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoiton osuus koko lisäyksestä oli kohonnut edellisen vuoden viidenneksestä kolmannekseen. Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli kuitenkin supistunut edellisestä vuodesta. Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli henkeä ja tästä syystä kaupungin muuttoliike kokonaisuudessaan oli noin hengen verran voitollinen. Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta vuonna 2008 saatu muuttovoitto jäi vain 540 henkeen. Vantaalle Espoo menetti väestöä muuttoliikkeessä ja muuttovoitto Helsingistäkin oli lähes puolittunut. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai hieman edellisvuotta suuremman muuttovoiton. Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) sai Suur-Leppävaara. Toiseksi suurimman muuttovoiton imaisi Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa sekä omasta kunnasta että kunnan ulkopuolelta. Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2008 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä, 1 140, oli pienempi kuin edellisvuotena. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2008 aikana, mutta sen aiheutti ainoastaan yli 65 -vuotiaiden kuolleisuuden lasku. Myöskään naisilla ei kuolleisuus ollut laskenut vaan jopa hieman noussut alle 65-vuotiailla. Miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä.

2 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät Espoolaisten määrä lisääntyi yli hengellä vuoden 2008 aikana. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä eli lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoiton osuus koko lisäyksestä oli kohonnut edellisen vuoden viidenneksestä kolmannekseen. Muuttovoiton suuruuteen vaikuttivat sekä Espooseen tulleiden määrän kasvu että poismuuttamisen vähentyminen. Tulomuuttoja tuhatta kantaespoolaista kohti oli pysynyt 70 henkilönä, mutta lähtijöiden määrä oli laskenut 67:stä 65 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa seen voitto väki- muuttaneita Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä laimeni jo toisena vuotena peräkkäin lähes saman verran kuin vuonna 2007 noin hengellä. Asuntoa kunnassa vaihtaneiden osuus oli laskenut 110 hengestä 104 henkilöön tuhatta asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli kuitenkin supistunut edellisen vuoden noin 420 hengestä 51 henkeen. Tappion pienentyminen johtui lähinnä Espoosta muualle Suomeen muuton vähenemisestä. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

3 Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli henkeä ja tästä syystä kaupungin muuttoliike kokonaisuudessaan oli noin hengen verran voitollinen. Muuttovoitto ulkomailta oli kasvanut liki 200 hengellä edellisestä vuodesta. Aikaisempiin vuosiin verrattuna sekä maahan- että maastamuutto olivat lisääntynyt vuonna Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 120 lasta. Muuttotappiota tuli myös vuotiaista yli 300 henkeä. Eläkeikäisistä ei vuonna 2008 tullut muuttotappiota kuten aikaisempina vuosina. Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,5 % ja Espoosta lähteneistä 6,3 %. Osuudet olivat pysyneet edellisen vuoden tasolla, vaikka muuttojen määrät vaihtelivatkin, ruotsinkielisten muuttotase oli jälleen tappiollinen, mutta vain 66 hengen verran. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 3

4 Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2008 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 16 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta vuonna 2008 saatu muuttovoitto jäi vain 540 henkeen. Vantaalle Espoo menetti väestöä muuttoliikkeessä ja muuttovoitto Helsingistäkin oli lähes puolittunut. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,6 592 Vantaa , ,6-54 Kauniainen 278 1, ,8 3 PKS yhteensä , ,9 541 Hyvinkää 82 0,5 99 0,6-17 Järvenpää 84 0, ,7-23 Kerava 75 0, ,8-43 Kirkkonummi 542 3, ,0-397 Nurmijärvi 152 0, ,9-138 Sipoo 46 0,3 54 0,3-8 Tuusula 102 0, ,8-18 Vihti 183 1, ,3-180 Muu Uusimaa 616 3, ,7-276 Muu Etelä-Suomi , ,4 24 Muut läänit , ,9 484 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 820 henkeä. Tappio oli edellisvuoden tasoa. Muuttotappio Kirkkonummelle oli jälleen erityisen suuri, lähes 400 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut selvästi edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai hieman edellisvuotta suuremman muuttovoiton. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen yli 150 hengellä. 4 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurin muuttovoitto kohdistui jo toisena vuotena Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara, jonka muuttovoitto kasvoi yli 300 hengellä edellisestä vuodesta. Kolmanneksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Matinkylän alue. Väestöllisesti pienimmät suuralueet, Suur-Kauklahti ja Pohjois-Espoo kärsivät pienen muuttotappion. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,8 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,7 Suur-Espoonlahti ,4 Suur-Kauklahti ,7 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,2 Muu alue ,4 Koko Espoo ,5 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso on laskenut Vuonna 2008 Espooseen muuttaneiden vähintään 15-vuotiaista koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna muuttaneiden. Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2008 Espooseen tulleista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Joka neljännellä muuttaneella oli korkeakoulututkinto. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikoin ja tiedot jonkin verran epäluotettavia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2008 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,8 37,8 25,4 H:gin seutu ,5 42,1 32,4 Muu Suomi ,9 48,1 24,0 Ulkomaat ,8 1,9 3,3 Lähtömuutto Yhteensä ,4 43,9 28,7 H:gin seutu ,4 46,3 27,3 Muu Suomi ,4 46,6 29,0 Ulkomaat ,5 18,5 38,0 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös laskenut, mutta oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 27%:lla, 44 %:lla oli keskiasteen ja 29 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2008 muuttovoitto yli 15- vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. 6 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota saanut Suur-Kauklahti sai suurimman muuttovoiton kunnan sisältä jo toisena vuotena peräkkäin. Taustalla vaikuttanee edelleen muutaman vuoden takaiset asuntomessut alueella. Samoin yleisesti muuttotappiollinen Pohjois-Espoo sai merkittävän väestölisäyksen muualta Espoosta. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2008 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Leppävaaran suuresta muuttotappiosta kunnan sisällä yli puolet oli Suur-Tapiolaan. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota. Vuonna 2008 se menetti asukkaita kaikille muille suuralueille paitsi Pohjois- Espooseen. Eniten tappiota oli Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur-Espoonlahteen. Muuttovoitollinen Suur- Kauklahti oli saanut eniten uusia asukkaita Suur-Espoonlahdesta ja Vanhasta-Espoosta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuosina alueen ollessa rakenteilla sai Suur-Leppävaara. Jälleen vuonna 2008 alue sai muita enemmän väestöä muuttoliikkeen kautta. Toiseksi suurimman muuttovoiton imaisi Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa sekä omasta kunnasta että kunnan ulkopuolelta. Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. 8 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

9 Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2008 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Espoonlahden ja Suur-Tapiolan kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Pohjois-Espoo pysyi muuttovoittoisena kunnan sisältä saadun voiton ansiosta Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Sisäinen Suur-Kauklahti Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2008 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009 9

10 6 Syntyvyys ja kuolleisuus laskussa Vuonna 2008 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 60 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös kuolleiden määrä, 1 140, oli pienempi kuin edellisvuotena. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 345, mikä on lähellä vuoden 2007 tasoa. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,9 Miehet , , , , , , , , , , , ,8 Naiset , , , , , , , , , ,2 62 7, ,2 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla, mutta vuoden 2008 aikana kokonaishedelmällisyys oli laskenut hieman. Erityisesti se laski vuotiailla ja kaikkein nuorimmilla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli jälleen laskenut vuoden 2008 aikana, mutta sen aiheutti ainoastaan yli 65 -vuotiaiden kuolleisuuden lasku. Myöskään naisilla ei kokonaiskuolleisuus ollut laskenut vaan jopa hieman noussut alle 65-vuotiailla. Miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä. 10 Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/2009

11 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 3 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,8 45,9 98,9 153,5 79,5 19, ,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13, ,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12, Suur-Tapiola ,8 22,7 85,8 153,2 73,9 14, ,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13, ,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15, Suur-Matinkylä ,6 37,2 94,5 145,1 74,2 11, ,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14, ,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18, Suur-Espoonlahti ,4 47,6 134,3 136,3 67,2 15, ,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17, ,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16, Suur-Kauklahti ,4 70,6 172,6 169,9 80,2 12, ,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7, ,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31, Vanha-Espoo ,0 62,9 145,5 145,0 84,1 12, ,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15, ,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8, Pohjois-Espoo ,4 115,6 192,3 161,6 93,2 26, ,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26, ,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13, Koko Espoo ,1 44,1 113,8 147,4 75,6 15, ,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15, ,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15, Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, missä se alenemisen jälkeenkin oli korkein. Myös Vanhassa-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa kokonaishedelmällisyys laski. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 3 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 4 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2008/Tietoisku 9/

12 Sammanfattning Antalet Esbobor ökade med över år I summan ingår ett inflyttningsöverskott på personer, vilket är nästan dubbelt jämfört med föregående år. Inflyttningsöverskottets andel av den totala ökningen ökade från en femtedel året innan till en tredjedel. Resultatet av inflyttningen från det övriga landet till Esbo visade en förlust för tredje året i rad. Utflyttningsöverskottet hade dock minskat från föregående år. Inflyttningsöverskottet från utlandet till Esbo var personer och därför var stadens totala inflyttningsöverskott cirka personer. Esbo har sedan länge lockat ett stort antal invånare från den övriga huvudstadsregionen, men 2008 uppgick inflyttningsöverskottet till endast 540 personer. Esbo förlorade invånare till Vanda och också inflyttningsöverskottet från Helsingfors halverades nästan. Till alla andra kommuner inom Helsingforsregionen förlorade Esbo invånare. Utflyttningsöverskottet till Nyland minskade från föregående år. Övriga Södra Finland förlorade fortsättningsvis ett litet antal invånare till Esbo, men inflyttningsöverskottet från de övriga länen var något högre än under föregående år. Totalt sett fick Stor-Alberga det största inflyttningsöverskottet (av den sammanlagda flyttningsrörelsen mellan kommunerna och inom kommunen). Därnäst kom Gamla Esbo med inflyttningsöverskott både från den egna kommunen och utanför kommunen. Stor- Esbovikens och Stor-Hagalunds totala flyttningsbalans var negativ på grund av förlusterna i kommunens interna flyttningsrörelse. År 2008 föddes nya Esbobor. Antalet var mindre än året innan. Också dödstalet, 1 140, var mindre jämfört med föregående år. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till Esbobornas totala dödlighet minskade under 2008, vilket berodde enbart på att dödligheten bland över 65-åringar minskade. Inte heller dödligheten bland kvinnor minskade, utan den till och med ökade en aning bland kvinnor under 65 år. Dödligheten bland män minskade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu