Väestörakenne 2017/2018

Transkriptio

1 Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli 3 henkeä edellisvuotta pienempää. Espoo kasvoi määrällisesti Suomen kunnista toiseksi eniten heti Helsingin jälkeen. Kuudesta maan suurimmasta kaupungista Vantaan vuotuinen suhteellinen kasvu oli Espoota suurempaa ja Tampereen Espoon kanssa samansuuruista. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi Espoossa vuoden 217 aikana määrällisesti selvästi eniten Suur- Matinkylässä ja alueen asukaslukuun suhteutettuna Suur-Kauklahdessa. Espoon ikärakenne on hieman nuorempi kuin koko maassa ja muissa kuusikkokaupungeissa: lapsia on suhteellisesti enemmän ja ikääntyneitä vähemmän. Espoon väestö kuitenkin vanhenee. Vuonna 217 väestömäärä kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle kouluikäisissä lapsissa, joiden väestömäärä laski lähes 3 lapsella eli 1,2 prosenttia. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 3,7 prosenttia eli 55 hengellä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 4,1 prosenttia eli yli 15 hengellä. Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä Vuodenvaihteessa 217/ espoolaisista eli 16, prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli henkeä (76,8 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 2 77 henkeä (7,2 prosenttia). Ulkomaan kansalaisia asui Espoossa henkeä (1,5 prosenttia), ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia oli henkeä (16,1 prosenttia). Vuodenvaihteessa 217/ espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Espoolaisperheitä oli 74 94, ja perheväestöön kuului 77 prosenttia väestöstä. Perheen keskikoko oli 2,88 henkeä ja yleisin perhetyyppi aviopari ja vähintään yksi lapsi. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli eli 47 prosenttia kaikista perheistä. Keskimäärinen lapsiluku perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä ja yhden huoltajan lapsiperheitä 21 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Espoolaisia asuntokuntia oli vuodenvaihteessa 217/ yhteensä ja asuntokunnan keskikoko oli 2,21 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Vuoden 217 asuntokuntien lisäyksestä yli kaksi kolmannesta oli yhden hengen asuntokuntia.

2 Sisällys 1. Väestörakenne Väestömäärä Ikä- ja sukupuolirakenne... 4 Ikärakenne... 4 Ikärakenne suuralueittain... 5 Sukupuolirakenne Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä... 6 Äidinkieli... 6 Kansalaisuus... 7 Syntyperä Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat... 8 Siviilisääty... 8 Perheiden määrä, keskikoko ja perherakenne... 9 Perheiden lapsiluku... 1 Yhden vanhemman perheet ja lapsiperheet... 1 Asuntokunnat Sisällys

3 1. Väestörakenne 1.1 Väestömäärä Espoon väestönkasvu jatkui voimakkaana vuonna 217. Määrällisesti Espoon väestönkasvu oli Helsingin jälkeen maan suurinta. Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa kasvoi Espoota nopeammin ja Tampere Espoon tahtiin. Espoon alueista Suur-Matinkylä kasvoi määrällisesti selvästi eniten. Asukaslukuun suhteutettuna Suur-Kauklahti sai suurimman asukaslisäyksen. Henkilöä Vuotuinen väestönlisäys Vuodenvaihteessa 217/ Espoossa asui vakituisesti henkeä. Väestönkasvua kertyi vuoden 217 aikana henkeä eli väestö kasvoi 1,6 prosenttia. Vuotuinen väestönkasvu oli edellisvuoteen verrattuna hieman yli 3 henkeä eli seitsemän prosenttia pienempää. Espoon väestö on kasvanut viimeiset viisi vuotta keskimäärin 4 5 asukkaan vuosivauhtia, ja viimeisen kymmenen vuotta keskimäärin 4 1 asukkaalla vuosittain. Espoon väestönkasvu on ylipäätään hyvin vakaata: viimeisen 4 vuoden aikana väestö on kasvanut tasaisesti keskimäärin 3 8 asukkaalla vuosittain. Väestönkasvu keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle, jossa väestömäärä kasvoi vuoden 217 aikana 1,4 prosenttia ollen henkeä vuodenvaihteessa 217/. Espoon väestönkasvu oli määrällisesti Suomen kunnista toiseksi suurinta heti Helsingin jälkeen. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa kasvoi suhteellisesti Espoota nopeammin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Espoon vuotuinen suhteellinen kasvu on ollut koko 2-luvun yksi kuuden suurimman kaupungin suurimmista. Vakituisesti asuvan väestön lisäksi Espoossa asui 2 84 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla henkeä. Kun huomioidaan tilapäiset oleskelut Espoossa ja Espoon ulkopuolella, on Espoon vuodenvaihteen 217/ nettoasukasluku eli 317 henkeä enemmän kuin virallinen luku. Suuralueittain tarkasteltuna väestömäärä kasvoi vuoden 217 aikana selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jonne tuli lähes 1 3 uutta asukasta. Tämä on kaksinkertainen määrä verrattuna seuraavaksi eniten kasvaneeseen Suur-Tapiolaan, joka kasvoi 65 asukkaalla. Myös Suur-Leppävaaran ja Vanha-Espoon asukasmäärät kasvoivat hieman yli 6 hengellä. Asukaslukuun suhteutettuna suurimman väestönlisäyksen sai Suur-Kauklahti, jonka väestömäärä kasvoi yli viisi prosenttia, hieman yli 5 henkeä. Suur-Espoonlahden väestömäärä kasvoi 45 asukkaalla ja Kuvio 1. Espoon vuotuinen väestönlisäys vuosina % 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,, Kuvio 2. Suomen kuuden suurimman kaupungin vuotuinen prosentuaalinen väestönlisäys vuosina Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 1 Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo Kuvio 3. Vuotuinen väestönlisäys suuralueittain vuosina Väestörakenne 3

4 Pohjois-Espoon 15 asukkaalla. Osa espoolaisista ei ole kirjoilla missään asunnossa. Tästä väestöstä käytetään nimitystä alueeton väestö ja heitä oli henkeä vuodenvaihteessa 217/. He ovat suurimmaksi osaksi vailla vakituista asuntoa tai tietymättömissä, laitoksissa tai tilapäisesti ulkomailla. 1.2 Ikä- ja sukupuolirakenne henkilöä Suur Leppävaara 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti Espoon ikärakenne on koko Suomea ja muita suuria kaupunkeja nuorempi, mutta väestö vanhenee. Vuoden 217 aikana suhteellisesti eniten kasvoi ikääntyneiden väestön osuus ja määrä, kun taas alle kouluikäisten osuus ja määrä pienenivät. Kouluikäisten suhteellinen osuus kasvoi nuoria ja työikäisiä voimakkaammin. Espoossa lapsia oli vuodenvaihteessa 217/ hieman yli viidesosa väestöstä, 65 vuotta täyttäneitä 15 prosenttia ja vuotiaita 64 prosenttia. Espoon väestössä on hieman enemmän naisia (5,3 prosenttia) kuin miehiä (49,7 prosenttia). Ikärakenne Koko maahan ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Espoon ikärakenne on nuorempi. Lasten osuus väestöstä on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Espoon väestö vanhenee, vaikka muutos on hidasta. Viimeisen 25 vuoden aikana lasten ja erityisesti työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja ikääntyneiden puolestaan kasvanut. (Kuvio 5) Vuodenvaihteessa 217/ Espoon väestöstä 6 prosenttia oli työikäisiä 2 64-vuotiaita. Alle kouluikäisiä 6-vuotiaita lapsia oli yhdeksän prosenttia, kouluikäisiä 7 15-vuotiaita 11 prosenttia ja vuotiaita nuoria viisi prosenttia väestöstä. Ikääntyneitä eli Kuvio 4. Väestömäärä suuralueittain vuosina % 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuvio 5. Espoon väestö yksivuotisikäryhmittäin 1993 ja (%) vuotta täyttäneitä oli 15 prosenttia espoolaisista. Edellisvuoteen verrattuna väestömäärä kasvoi kaikissa muissa edellä esitetyissä ikäryhmissä paitsi 6-vuotiaissa, joissa väestömäärä laski lähes 3 lapsella eli 1,2 prosenttia. Suhteellisesti suurinta kasvu oli kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 3,7 prosenttia eli 55 hengellä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 4,1 prosenttia eli Taulukko 1. Espoon väestön ikärakenne ja ikärakenteen muutos vuodenvaihteissa 212/ / Ikä, vuotta Vuodenvaihde Yhteensä 212/ / / / / / Muutos edellisvuodesta N Muutos edellisvuodesta % -1,2 3,1 1,2 1, 1,5 3,8 3,7 4,1 1,6 Viiden vuoden muutos % 1, 14,8-2,1 5,9 6,8 21,6 28,9 35,1 8,7 Vuodenvaihde Ikäryhmän väestöosuus % 212/13 9,7 1,9 5,1 21,5 4,2 8, 4,7 1, /14 9,6 1,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4,8 1, /15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, 1, /16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 1, /17 9,3 11,3 4,6 21,1 39,6 8,7 5,4 1, /18 9,1 11,5 4,6 2,9 39,5 8,9 5,5 1,4 1 Osuuden muutos -,3,2 -, -,1 -,1,2,1, 4 Väestörakenne

5 yli 15 hengellä. Peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvoi 3,1 prosenttia, lähes 1 lapsella eli selvästi vuoden takaiseen verrattuna. Sen sijaan lukio- ja ammatillisen koulutuksen iässä olevien vuotiaiden ikäryhmässä suhteellinen kasvu oli selvästi vaatimattomampaa, 1,2 prosenttia (15 henkeä). Työikäisten määrä kasvoi suhteellisesti 1,3 prosenttia eli 125 henkeä. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 14,5 13,4 17,4 16,7 16,1 8,8 1,8 1,6 39,5 39,4 36,6 37,1 41,6 41, 41,2 45, 18,2 2,9 22,1 23,8 23,9 16,1 21, 12,5 5,4 6, 4,6 4,2 4,3 4, 4,8 5,1 11,5 11,3 1,3 9,9 12,2 15,2 12,1 15,6 9,1 9,6 7,7 8,5 9,1 11,4 9,8 1,4 Vuoden 217 aikana tapahtuneet ikäryhmittäiset väestönmuutokset ovat jatkumoa viiden viimeisen vuoden kehitykseen. Kaikkein vanhimpien väestöryhmien (75+ ja 85+) suhteellinen kasvu on ollut viiden vuoden aikana selvästi suurinta, alle kouluikäisten pienintä. Kouluikäisten suhteellinen kasvu on ollut selvästi suurempaa kuin työikäisten. Nuorten vuotiaiden määrä on jopa laskenut. Työikäisten määrän suhteellinen kasvu on ollut selvästi pienempää kuin vuotiaiden. Ikärakenne suuralueittain Espoon suuralueiden ikärakenteet ovat erilaisia. Suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa noin kolmasosa väestöstä on alle 2-vuotiaita. Näillä suuralueilla on myös suhteellisesti vähiten 65 vuotta täyttänyttä väestöä. Työikäisten osuus on suurin Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa. Ikääntyneitä, 65 vuotta täyttäneitä, on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. (Kuvio 6) Kun verrataan suuralueittaisia ikärakenteita viimeisen 2 vuoden ajalta, huomataan väestön vanhenemisen vaikutus ikärakenteeseen. Kaikilla muilla suuralueilla paitsi Suur-Kauklahdessa ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus on kasvanut huomattavasti. Erityisen voimakasta ikääntyneiden suhteellisen osuuden kasvu on ollut Suur-Matinkylässä ja Suur-Espoonlahdessa. (Kuvio 7) Suuralueet eroavat selvästi väestömääriltään. Suur- Leppävaara, Suur-Espoonlahti ja Suur-Tapiola ovat asukasmääriltään suurimmat Espoon alueet. Näillä alueilla asuu myös määrällisesti eniten lapsia ja nuoria, mutta myös ikääntynyttä väestöä. Lähes neljäsosa kaikista espoolaislapsista ja -nuorista asuu Suur-Leppävaarassa ja lähes viidesosa Suur-Espoonlahdessa. Suur-Leppävaaran, Suur-Espoonlahden ja Suur- Tapiolan alueella asuu kaksi kolmasosaa kaikista Espoon 65 vuotta täyttäneistä. Työikäisistä lähes neljäsosa asuu Suur-Leppävaarassa. (Kuvio 8) Sukupuolirakenne Espoossa on hieman enemmän naisia (5,3 prosenttia) kuin miehiä (49,7 prosenttia). Suomenkielisessä väestössä naisia on 51,1 prosenttia, kun taas ruotsinkielisistä espoolaisista naisia on 49,2 prosenttia ja vieraskielisten joukossa naisia on 47,4 prosenttia. Kuvio 6. Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteessa 217/ (%) 1 Suur Leppävaara 2 Suur Tapiola 3 Suur Matinkylä 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 6 Vanha Espoo 7 Pohjois Espoo Kuvio 8. Espoon väestömäärät suuralueittain iän mukaan vuodenvaihteessa 217/ % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 4 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Miehet Naiset Kuvio 9. Espoon väestö sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa 217/ (%) vuotiaat 7 15 vuotiaat vuotiaat 2 34 vuotiaat vuotiaat 65+vuotiaat Kuvio 7.Espoon suuralueittaiset väestöosuudet iän mukaan vuodenvaihteissa 1998/ ja 217/ 9 94 Yli 95 Väestörakenne 5

6 Väestön sukupuolirakenne on yhteydessä ikään. Naiset ovat enemmistönä vasta 5 vuotta vanhemmissa ikäryhmissä ja kaikissa tätä nuoremmissa viisivuotisikäryhmissä on miesenemmistö. Suomenkielisessä väestössä naisten enemmyys alkaa koko väestöä aiemmin jo 4-vuotiaissa ja ruotsinkielisessä väestön osassa vasta 6 vuotta täyttäneissä. Vieraskielisessä väestössä miehiä on naisia enemmän lähes kaikissa viisivuotisikäryhmissä paitsi kaikkein vanhimmissa 8 vuotta täyttäneissä. (Kuvio 9) Suuralueittain tarkasteltuna Suur-Tapiolassa, Suur- Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa on miesenemmistö. Muilla suuralueilla on naisenemmistö. 1.3 Äidinkieli, kansalaisuus ja syntyperä Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan arvioida äidinkielen, kansalaisuuden tai syntyperän mukaan. Vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisten määrät ja väestönosuudet ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodenvaihteessa 217/ vieraskielisiä oli 16, prosenttia espoolaisista, ulkomaan kansalaisia 1,5 prosenttia ja syntyperältään ulkomaalaistaustaisia 16,1 prosenttia Kuvio 1. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa 1992/ / 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Suomen ja saamenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä 16,8 5,3 1,9 7,4 77,9 81,7 18,6 13,6 12,7 8,7 8,9 9,4 72,6 77,5 77,9 2,9 6,6 72,4 7,7 5,3 87, Äidinkieli Vuodenvaihteessa 217/ espoolaisista 76,8 prosenttia eli henkeä oli suomen- tai saamenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 2 77 ja heidän osuutensa väestöstä oli 7,2 prosenttia. Vieraskielisiä espoolaisia oli henkeä eli 16, prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna kotimaankielisten osuus väestöstä pieneni ja vieraskielisten osuus kasvoi,8 prosenttiyksikköä. Vieraskielisten osuus espoolaisista on kasvanut nopeasti erityisesti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 27 lähtien reilusti yli puolet vuotuisesta väestönlisäyksestä on ollut vieraskielistä. Vuoden 217 väestönkasvusta 67 prosenttia oli vieraskielistä, mikä tarkoittaa noin 3 hengen lisäystä vieraskielisessä väestössä. Taulukko 2. Espoon väestö äidinkielen mukaan vuodenvaihteessa (N, %) 215/16 216/17 217/ Äidinkieli Lkm % Lkm % Lkm % Suomi , , ,8 Saame 9, 11, 13, Ruotsi , , ,2 Muu kieli , , , Venäjä , , ,4 Viro , , ,2 Arabia 2 35, , ,2 Englanti 2 524, , , Somali 2 324, , ,9 Kiina 2 155,8 2 34, ,9 Albania 1 522, , ,7 Kurdi 1 347, , ,6 Persia 1 14, , ,5 Vietnam 975,4 1 58,4 1 86,4 Espanja 771,3 855,3 912,3 Muut , , , Yhteensä Suomi ja saame Ruotsi Kuvio 11. Espoon väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 217/ (%) Yleisimmät vieraat kielet Espoossa vuodenvaihteessa 217/ olivat venäjä (6 622 puhujaa), viro (6 64 puhujaa), arabia (3 281 puhujaa), englanti (2 824 puhujaa), somali (2 595 puhujaa) ja kiina (2 466 puhujaa). Yhteensä Espoossa puhutaan 119 vierasta kieltä, joista 43 kielessä puhujia on yli 1 henkeä. Vuoden 217 aikana eniten kasvanut vieraiden kielten puhujajoukko oli arabiankielisissä, joiden määrä kasvoi hieman yli 6 hengen verran eli 23 prosenttia. (Kuvio 12) Henkilöä venäjä viro, eesti arabia englanti somali kiina albania kurdi persia, farsi vietnam saksa Kuvio 12. Yleisimmin puhutut vieraat kielet Espoossa 29-6 Väestörakenne

7 Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuvien ryhmä noin 4 hengellä (kuusi prosenttia) ja kolmanneksi eniten persian-/farsinkielisten määrä noin 18 hengellä (15 prosenttia). Vieraskielisiä oli suuralueista suhteellisesti eniten Vanha-Espoossa, jossa useampi kuin joka viides asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Myös Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa vieraskielisten osuus oli selvästi muita alueita korkeampi. Ruotsinkielisten osuus oli korkein Suur- Kauklahdessa ja suomenkielisten Pohjois-Espoossa, jossa vieraskielisten ja ruotsinkielisten osuudet olivat pienimmät. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 217 aikana eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. (Kuvio 11) Kansalaisuus Espoossa asui vuoden alussa ulkomaan kansalaista, ja ulkomaalaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 1 19 hengellä eli 4,3 prosenttia. Lisäys oli määrällisesti hieman pienempi kuin edellisvuonna. Ulkomaalaisten osuus Espoon väestöstä nousi edellisvuoden 1,2 prosentista 1,5 prosenttiin vuonna 217. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa tasaisesti ja on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viron kansalaisten määrä on kasvanut selvästi enemmän kuin muiden määräl- tään merkittävien vierasmaalaisten ryhmät.(kuvio 12) Maanosittain tarkasteltuna yli puolet Espoossa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vuodenvaihteessa 217/ jonkin Euroopan maan kansalaisia. Hieman yli kolmannes ulkomaan kansalaisista oli Aasian maista, ja Afrikan maiden kansalaisia oli yhdeksän prosenttia vierasmaalaisista. EU-kansalaisia oli yhteensä 38 prosenttia kaikista ulkomaan kansalaisista. Suurimpana yksittäisenä kansalaisryhmänä olivat virolaiset, joita oli 23 prosenttia kaikista vierasmaalaisista. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta Espoossa asui eniten Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan, Irakin ja Intian kansalaisia. Afrikasta tulleissa suurimpina kansalaisuusryhminä olivat Somalian ja Nigerian kansalaiset. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoivat Irakin, Syyrian, Afganistanin, Kiinan ja Filippiinien kansalaisten ryhmät. Etiopian ja Somalian kansalaisten määrät vähenivät eniten vuodentakaiseen verrattuna. Suomen kansalaisuus myönnettiin espoolaiselle vuonna 217. Eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Venäjän, Irakin, Viron ja Intian kansalaisille. Vuonna espoolaisista henkeä eli viisi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Ulkomaalaisten väestönosuus kasvoi vuodentakaisesta kaikilla suuralueilla. Eniten ulkomaan kansalaisia Taulukko 3. Ulkomaan kansalaiset ja osuus koko väestöstä vuodenvaihteessa (N, %) 215/ / / Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,3 EU(28)-maat , , ,9 Viro , , ,5 Ruotsi 427 1, , ,5 Britannia 58 1,9 52 1,8 49 1,7 Saksa 416 1, , ,5 Ranska 227,9 228,8 252,9 Muu Eurooppa , , ,4 Venäjä , , ,7 Entinen Serbia ja Montenegro 538 2, , ,2 Turkki 27 1, 285 1, 35 1, Serbia 16,4 99,4 92,3 Ukraina 199,8 22,8 256,9 Afrikka , , ,2 Somalia 716 2, , ,1 Kenia 228,9 224,8 221,8 Nigeria 321 1, , ,1 Etiopia 276 1, , 242,8 Ghana 272 1, 281 1, 275,9 Amerikka 796 3, 832 3, 876 3, Yhdysvallat (USA) 332 1, , ,3 Kanada 14,4 14,4 14,4 Aasia , , ,1 Kiina , , ,1 Intia , , ,6 Irak 982 3, , ,1 Iran 396 1, , ,5 Pakistan 498 1,9 54 1, ,9 Thaimaa 345 1, , ,2 Vietnam 513 2, 576 2, , Oseania 79,3 86,3 85,3 Australia 63,2 68,2 71,2 Uusi-Seelanti 15,1 17,1 14, Ilman kansalaisuutta tai tuntem , 312 1,1 31 1,1 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , , , Väestörakenne 7

8 asukaslukuun nähden oli Vanha-Espoon (13 prosenttia) ja Suur-Matinkylän (12 prosenttia) väestöissä. Pienin ulkomaalaisten väestöosuus oli Pohjois-Espoossa (neljä prosenttia). Ulkomaan kansalaisia oli Suur-Kauklahden ja Suur- Espoonlahden väestöissä yhtä paljon, yhdeksän prosenttia. Suur-Leppävaarassa ulkomaan kansalaisia on 1 prosenttia ja Suur- Tapiolassa kahdeksan prosenttia. Syntyperä Ulkomaalaistaustaisella eli syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaiseksi luetaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Ulkomaalaistaustaiset voidaan jakaa ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Vuoden alussa Espoossa asui syntyperältään ulkomaalaistaustaista henkilöä eli 16,1 prosenttia väestöstä. Heistä valtaosa, 82 prosenttia, on syntynyt ulkomailla, ja 18 prosenttia oli niin sanottua toista sukupolvea eli syntynyt Suomessa. Suomessa syntyneiden osuus ulkomaalaistaustaisista kasvaa tasaisesti. 1.4 Siviilisääty, perheet ja asuntokunnat Vuodenvaihteessa 21/ espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä 46 prosenttia oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomia oli 39 prosenttia Viro Venäjä Somalia Kiina Intia Irak Kuvio 12. Viron, Venäjän, Somalian, Kiinan, Intian ja Irakin kansalaisten määrä vuosina Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Kuvio 13. Ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset vuosina Espoolaisia perheitä oli 74 94, ja 77 prosenttia espoolaisista kuului perheväestöön. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostama perhe oli yleisin perhemuoto. Perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä. Keskimääräinen lapsiluku perheissä, joissa on kotona asuvia lapsia, oli 1,78 lasta. Yhden huoltajan perheiden osuus kaikista perheistä oli 14 prosenttia ja kaikista lapsiperheistä 22 prosenttia. Asuntokuntia oli Espoossa yhteensä , ja asuntokunnan keskikoko oli 2,21 henkeä. Yli 68 prosenttia asuntokunnista oli pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunta oli yleisin asuntokuntatyyppi. Siviilisääty Vuodenvaihteessa 217/ 15 vuotta täyttäneistä espoolaisista 39 prosenttia oli naimattomia, 46 prosenttia naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, 12 prosenttia eronneita ja neljä prosenttia leskiä. Naimattomien osuus on suurin nuorissa ikäryhmissä ja alkaa pienentyä 25-vuotiaista eteenpäin. Avioliitto tai rekisteröity parisuhde on vallitseva siviilisääty vuotiaissa: hieman yli tai alle 6 prosenttia tämän ikäisistä on naimisissa tai rekisteröidyssä pa- 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Kuvio 14. Espoon väestö siviilisäädyn ja iän mukaan vuodenvaihteessa 217/ Väestörakenne

9 risuhteessa. Eronneisuus alkaa yleistyä 3. ikävuoden jälkeen ja on huipussaan vuotiaiden ikäryhmässä, josta hieman yli viidesosa on eronneita. Leskien osuus kääntyy selvään nousuun 7-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, ja 85 vuotta täyttäneistä yli puolet on leskiä. Sekä leskeys että eronneisuus painottuu naisiin: kaikista leskistä neljä viidestä on naisia ja eronneista kaksi kolmesta. Perheiden määrä, keskikoko ja rakenne Vuodenvaihteessa 217/ Espoossa asui perhettä, mikä on hieman yli 97 perhettä enemmän kuin edellisvuonna. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Vuodesta 199 lähtien lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 23 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Samaa sukupuolta olevat avoparit eivät muodosta perhetilastossa perhettä. Espoolaisista 77 prosenttia kuului perheväestöön vuodenvaihteessa 217/. Perheiden määrä on noussut Espoossa väestömäärän kasvun myötä, mutta perheisiin kuuluvan väestön suhteellinen osuus on laskenut yli kahdeksan prosenttiyksikköä vuoteen 199 verrattuna. Lapsen asemassa olevia on nykyisessä perheväestössä 35 prosenttia (76 42 henkeä), kun heitä oli 37 prosenttia vuonna 199. Vuodenvaihteessa 217/ lapsista 33 prosenttia oli alle kouluikäisiä, 49 prosenttia 7 17-vuotiaita ja loput 18 prosenttia täysi-ikäisiä lapsen asemassa olevia. Vuodenvaihteessa 217/ espoolaisista perheistä 43 prosenttia oli lapsettomien parien muodostamia ja 57 prosentissa perheistä oli lapsia. Avioparin ja vähintään yhden lapsen muodostamia perheitä oli 36 prosenttia kaikista perheistä, ja tämä oli Espoon yleisin perhemuoto. Seitsemän prosenttia perheistä oli avopareja, joilla oli vähintään yksi lapsi. Yhden huoltajan perheitä oli 14 prosenttia kaikista perheistä. Edellisvuoteen verrattuna perherakenne on muuttunut hyvin vähän. Perherakenteen hidas muutos näkyy kuitenkin pitemmän aikavälin tarkastelussa. Vuoteen 199 verrattuna lapsettomien pariskuntien osuus kaikista perheistä on noussut, avoliitto on yleistynyt vanhempien liittomuotona ja yksinhuoltajien osuus huoltajista kasvanut. Espoolaisten perheiden keskikoko oli 2,88 henkeä vuonna 217 ja se on pysytellyt lähes samana viime vuodet. Pitempi tarkasteluperspektiivi tuo näkyviin perhekoon hitaan pienentymisen: vuonna 199 espoolaisissa perheissä oli vielä keskimäärin 3,1 henkeä. Taulukko 4. Espoolaiset perheet perhetyypin mukaan, perheen keskikoko, perheväestön osuus ja perheiden henkilömäärä sekä lapsimäärä iän mukaan 199 Vuosi Perhetyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia , , , , , ,9 Avopari, ei lapsia , , , , , , Aviopari ja lapsia , , , , , ,8 Avopari ja lapsia , , , , , ,4 Äiti/isä ja lapsia , , , , , ,8 Yhteensä , , , , Perheen keskikoko (henkeä) 3,1 2,94 2,89 2,89 2,88 2,88 Perheväestön osuus väestöstä (%) 85,6 81,9 79,4 78, 77,6 77,2 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Perheissä henkilöitä Perheissä lapsia , , , , , , joista -6-vuotiaita , , , , , ,8 joista 7-17-vuotiaita , , , , , ,2 joista 18+ vuotiaita , , , , , , Taulukko 5. Perheiden jakauma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 217/ (kaikki lapsen asemassa olevat iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheet Perheitä, Lapsia/perhe, Yhteensä joissa lapsia joissa lapsia Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,4 24,7 22,7 7,1 2, ,6 1,78 2. Suur-Tapiola 47,4 22,2 22,8 6,3 1, ,6 1,75 3. Suur-Matinkylä 47,7 23,8 21,2 5,8 1, ,3 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,4 24,9 24,6 7,3 1, ,6 1,77 5. Suur-Kauklahti 31,6 25,2 31,1 9,8 2, ,4 1,86 6. Vanha-Espoo 39,2 26,9 23,6 7,8 2, ,8 1,79 7. Pohjois-Espoo 35,2 25, 26,2 9,7 3, ,8 1,93 Koko Espoo 42,9 24,5 23,5 7,1 1, ,1 1,78 Perheet, lkm Väestörakenne 9

10 Taulukko 6. Lapsiperheiden jakauma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 217/ Alaikäisten lasten (-17v) lukumäärä Alaikäisiä lapsia/ Lapsia yhteensä/ Suuralue Yht. Lapsiperh. yht. lapsiperhe lapsiperhe 1. Suur-Leppävaara 42,7 41,4 12,4 3, ,78 1,9 2. Suur-Tapiola 4,7 45, 12,1 2, ,76 1,89 3. Suur-Matinkylä 43,7 43, 1,7 2, ,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 41,3 43,2 12,6 2, ,78 1,91 5. Suur-Kauklahti 36,1 46,3 14,4 3, ,86 1,97 6. Vanha-Espoo 43, 4, 12,8 4, ,8 1,92 7. Pohjois-Espoo 37,7 42,1 14,6 5, ,92 2,7 Koko Espoo 41,7 42,6 12,4 3, ,79 1,91 Perheiden lkm Perheiden lapsiluku Espoossa oli vuodenvaiheessa 217/ yhteensä perhettä, joissa oli kotona asuvia lapsia. Näissä perheissä keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 eli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli suurin Pohjois-Espoossa (1,93) ja Suur-Kauklahdessa (1,86) ja näillä suuralueilla suuret, vähintään kolmilapsiset perheet olivat yleisempiä kuin muualla. Vähiten kotona asuvia lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä (1,72) ja Suur-Tapiolassa (1,75), ja samoilla suuralueilla myös lapsettomien perheiden osuus oli korkein, lähes puolet perheistä. (Taulukko 5) Varsinaisiksi lapsiperheiksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tällaisia perheitä oli Espoossa vuoden alussa Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,91 lasta ja 1,79 alaikäistä lasta. Edellisvuoteen verrattuna yksilapsisten lapsiperheiden osuus on hieman laskenut ja kaksilapsisten perheiden osuus noussut. Suur-Matinkylässä oli eniten sellaisia lapsiperheitä, joissa on yksi alaikäinen lapsi (44 prosenttia alueen lapsiperheistä). Kaksilapsisten perheiden osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa (46 prosenttia alueen perheistä). Pohjois-Espoossa yli viidesosassa lapsiperheitä oli vähintään kolme lasta. Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa 17 prosenttia perheistä oli kolmi- tai useampilapsisia. Pohjois-Espoossa oli suhteellisesti eniten lapsiperheitä, joissa oli vähintään neljä alaikäistä lasta, kuusi prosenttia alueen lapsiperheistä. (Taulukko 6) Yhden vanhemman perheet ja lapsiperheet Yhden huoltajan perheitä oli reilu viidennes Espoon lapsiperheistä (7 416 perhettä) ja lähes neljännes kaikista perheistä, joissa oli lapsia (1 34 perhettä) vuodenvaihteessa 217/. Yhden vanhemman lapsiperheiden määrä on noussut vuodentakaisesta vajaalla 2 perheellä, mikä on hieman vuotta aiempaa pienempi lisäys. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus lapsiperheistä on pysynyt vuodentakaisessa. Eniten yhden huoltajan perheitä oli Suur-Matinkylässä, yli neljännes kaikista lapsiperheistä ja lähes kolmannes perheistä, joissa oli lapsia. Myös Vanha- Espoossa yksinhuoltajuus oli keskimääräistä yleisempää. Vähiten yhden vanhemman oli Pohjois- Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli pysytellyt lähes saman suuruisena kaikilla suuralueilla vuodentakaiseen verrattuna. (Taulukko 7). Asuntokunnat Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- ja sukulaisuussuhteista. Vuoden alussa Espoossa oli asuntokuntaa ja asuntokunnan keskikoko oli 2,21 henkeä. Asuntokuntien määrä kasvoi vuoden 217 aikana lähes 2 95 asuntokunnalla, mikä on korkein vuotuinen kasvu viimeisen 35 vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana espoolaisten asuntokuntien määrä on kasvanut vuodessa noin 1 9 asuntokunnan verran. Yli kaksi kolmasosaa asuntokuntien määrän kasvusta on yhden hengen asuntokuntien kasvua. Asuntokun- Taulukko 7. Yhden vanhemman lapsiperheet ja niiden osuus kaikista lapsiperheistä vuodenvaihteessa 217/. Perheitä, joissa lapsia Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperheitä, joissa lapsia Yksinhuoltajalapsiperheitä Yksinhuoltajaperheitä perheistä, joissa lapsia Yksinhuoltajalapsiperheitä lapsiperheistä Suuralue Lkm Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,4 21,7 2. Suur-Tapiola ,4 17,8 3. Suur-Matinkylä ,2 25,9 4. Suur-Espoonlahti ,6 2,8 5. Suur-Kauklahti ,8 19,8 6. Vanha-Espoo ,6 22,8 7. Pohjois-Espoo ,2 14,9 Koko Espoo ,2 21,2 1 Väestörakenne

11 tien keskikoko on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 2,25 asukkaasta (vuonna 29) 2,21 asukkaaseen (vuonna ). Espoolaisista asuntokunnista yli kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, oli vuodenvaihteessa 217/ pieniä, yhden tai kahden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokunnat ovat kaikkein yleisimpiä: 37 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, ja niiden osuus on ylittänyt kahden hengen asuntokunnat pysyvästi vuonna 24. Kolmen hengen asuntokuntia oli 13 prosenttia kaikista asuntokunnista ja neljän hengen asuntokuntia niin ikään 13 prosenttia. Viiden tai sitä useamman hengen asuntokuntia oli kuusi prosenttia. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa molemmissa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli vuodenvaihteessa 217/ vähintään kolmen hengen asuntokuntia. Pohjois-Espoossa yli 1 prosentissa asuntokuntia oli vähintään viisi asukasta. Yhden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten Suur-Matinkylässä, jossa yli 4 prosenttia asuntokunnista oli yhden asukkaan asuntokuntia. Myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa yhden hengen asuntokuntia oli enemmän kuin muilla suuralueilla. (Taulukko 8) Yksin asuminen oli vuodenvaihteessa 217/ keskimäärin hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Yksinasuvia naisia oli 17,2 prosenttia kaikista naisista, kun miehiä oli 15,2 prosenttia. Miesten yksinasuminen on kuitenkin selvästi yleisempää 2 49-vuotiaisiin saman ikäisiin naisiin verrattuna. Sen sijaan naisten yksinasuminen yleistyy 5. ikävuoden jälkeen. Sekä miehillä että naisilla yksinasuminen on yleisintä 8 vuotta täyttäneillä, naisilla kuitenkin huomattavasti miehiä yleisempää. (Taulukko 9) % 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, hlö 2 hlö 3 hlö 4 hlö 5+ hlö Kuvio 15. Espoolaisten asuntokuntien suhteelliset osuudet (%) asuntokunnan henkilöluvun mukaan % Suur Matinkylä 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 6 Vanha Espoo 4 Suur Espoonlahti 5 Suur Kauklahti 7 Pohjois Espoo Kuvio 16. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista suuralueittain 1989 Taulukko 8. Asuntokuntien henkilöluku (%) suuralueittain vuodenvaihteessa 217/ Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 37,2 31,7 13,1 12,2 5, Suur-Tapiola 38,1 33,2 11,6 12,4 4, Suur-Matinkylä 41,7 32,6 11,5 1,2 4, Suur-Espoonlahti 34,2 31,7 13,9 14,2 5, Suur-Kauklahti 31,4 27, 15,7 17,5 8, Vanha-Espoo 36,7 29,6 14,6 12,8 6, Pohjois-Espoo 22,3 3,8 17,6 18,6 1, Koko Espoo 36,8 31,6 13,2 12,8 5, Taulukko 9. Yksin asuvat (yhden hengen asuntokunnat) espoolaiset iän mukaan ja heidän osuutensa (%) vastaavanikäisestä väestöstä Yhteensä Ikä Sukupuoli alle Yksinasuvat yhteensä Miehet Naiset Yksinasuvien prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä Yhteensä 16,2,8 22,7 15,8 14, 2,4 26,3 3,8 45, Miehet 15,2,7 25, 2,4 17,1 19,6 18,8 18,1 25,7 Naiset 17,2,9 2,1 1,9 11, 21,1 32,6 4,8 55,9 Väestörakenne 11

12 Esbos invånarantal var personer vid årsskiftet 217. År 217 ökade Esbos befolkning med personer, det vill säga 1,6 procent. Befolkningsökningen var lite över 3 personer mindre än året innan. Esbo växte till sitt invånarantal näst mest bland Finlands kommuner, efter Helsingfors. Bland de sex största städerna i Finland var Vandas årliga relativa tillväxt större än Esbos medan Tammerfors var lika stor som Esbos. Storområdesmässigt granskat ökade antalet invånare i Esbo under år 217 mest i Stor-Mattby. I förhållande till invånarantalet i området ökade folkmängden mest i Stor-Köklax. Esbos åldersstruktur är en aning yngre än i hela landet och i de övriga fem största städerna: andelen barn är relativt sett större och andelen äldre är mindre. Vid årsskiftet 217 var 6 procent av Esboborna i arbetsför ålder, det vill säga 2 64-åringar. Andelen barn under skolåldern ( 6-åringar) var nio procent, andelen barn i skolåldern (7 15-åringar) var elva procent och andelen unga i åldern år var fem procent av befolkningen. Andelen äldre, det vill säga personer som fyllt 65 år, var 15 procent av Esboborna. Esbos befolkning blir dock äldre. År 217 ökade antalet invånare i alla de ovan nämnda åldersgrupperna, förutom bland barn i åldern 6 år. Bland dessa minskade antalet invånare med nästan 3 barn, det vill säga 1,2 procent. Relativt sett var ökningen störst i de allra äldsta åldersgrupperna: andelen invånare som fyllt 75 år ökade med 3,7 procent, det vill säga med 55 personer, och andelen personer som fyllt 85 år ökade med 4,1 procent, det vill säga med över 15 personer. Vid årsskiftet 217 talade Esbobor, det vill säga 16, procent, ett annat språk än de inhemska språken som modersmål personer (76,8 procent) talade finska eller samiska som modersmål medan 2 77 personer hade svenska som modersmål (7,2 procent). Det bodde personer med utländskt medborgarskap i Esbo (1,5 procent), och invånarna med utländsk bakgrund var till antalet (16,1 procent). Vid årsskiftet 217 var 39 procent av Esboborna som fyllt 15 år ogifta, 46 procent var gifta eller levde i ett registrerat partnerskap, 12 procent var frånskilda och fyra procent var änkor eller änklingar. Det fanns familjer i Esbo, och 77 procent av invånarna levde i en familj. Familjernas medelstorlek var 2,88 personer och den vanligaste familjetypen var ett äkta par med minst ett barn. Antalet barnfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn, var , det vill säga 47 procent av alla familjer. Det genomsnittliga antalet barn i familjer med hemmaboende barn var 1,78. Familjerna med en vårdnadshavare utgjorde 14 procent av alla familjer och barnfamiljerna med en vårdnadshavare utgjorde 21 procent av alla barnfamiljer. Vid årsskiftet 217 fanns det sammanlagt hushåll i Esbo och hushållen bestod i genomsnitt av 2,21 personer. Över 68 procent av hushållen var små hushåll med en eller två personer. Hushåll med en person var den vanligaste typen av hushåll. År 217 bestod över två tredjedelar av ökningen av antalet hushåll av hushåll med en person. Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö Katuosoite: Asemakuja 2 C, Espoon keskus Postiosoite: PL 631, 27 ESPOON KAUPUNKI Internet-osoite: Sähköposti: tieto@espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Tietoisku 6/ ISSN Lisää tilastoja verkossa: Helsingin seudun aluesarjat: Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta