ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA"

Transkriptio

1 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko maan kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Pääkaupunkiseudulta pois muuttaneista eniten nuoria oli Espoosta ja Vantaalta pois muuttaneissa. Espoo sai muuttovoittoa muualta Suomesta vuotiaista. Siirtolaisuudesta Espoolle suurin muuttovoitto tuli vuotiaista. Espooseen muista kunnista tulleista puolet oli miespuolisia. Ulkomailta Espooseen muuttaneissa miehet olivat enemmistönä. Espoon muualta Suomesta saadusta muuttovoitosta runsas kolmannes oli miehiä, mutta siirtolaisuudesta 62 %. Seudulle muualta maasta muuttaneet olivat paremmin koulutettuja kuin ulkomailta tulleet. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli Espooseen muuttaneissa. Siirtolaisuudessa lähteneiden koulutustaso oli korkeampi kuin tulleiden. Maassamuutossa Espoo sai muuttovoittoa vain korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, oli Espoolle tappiollinen kaikista tutkinnon suorittaneista. Pääkaupunkiseudulle muuttaneista runsas puolet oli työllisiä, työttömien osuus oli pienempi kuin koko maassa. Espooseen ulkomailta tulleet olivat useimmin työllisiä ja Vantaalle muuttaneet harvimmin. Maan sisäisestä muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa samoista ryhmistä: työllisistä, opiskelijoista ja kotityötä tekevistä. Lapsista ja eläkeläisistä kaikki kärsivät muuttotappiota. Ulkomailta pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikista taloudellisen toiminnan ryhmistä. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet olivat Helsinkiä lukuun ottamatta useammin yli euroa ansaitsevia. Lähes kaikki ulkomaille lähteneet olivat tulottomia. Maassamuutossa Espoo sai muuttotappiota tulottomista ja kaikista yli euroa ansainneista.

2 Maassamuuttajat nuorempia kuin siirtolaiset Tulomuutto Vuoden 2007 aikana Suomessa tehtiin muuttoa kunnasta toiseen. Ulkomailta Suomeen muutti henkeä. Samana vuonna Espooseen muutti muualta Suomesta henkeä ja ulkomailta henkeä. Muuttaminen on yleistä nuoruusiässä, jolloin elämäntilanteen muuttuvat nopeasti. Koko maassa kunnasta toiseen muuttaneista 48 % oli alle 25 -vuotiaita. Ulkomailta muuttaneista nuoria oli vähemmän, ,6 2,6 5,1 4,2 7,1 8,1 10,8 15,2 1,6 1,5 1,6 1,6 2,0 1,7 3,3 2,4 3,4 3,3 3,4 3,8 5,4 7,6 5,3 7,4 7,0 6,8 8,8 12,2 17,1 14,5 12,4 17,1 3 26,5 34,0 30,9 34,2 21,5 31,6 30,8 22,1 31,7 42,7 35,5 33,9 23,9 28,8 29,5 20, ,9 17,5 11,7 18,5 6,5 13,8 12,6 20,7 Kuva 1. Tulomuuttajien ikärakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko maan kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisina tulleista hieman enemmän. Pääkaupunkiseudulle muualta maasta tulleista eniten nuoria oli Helsinkiin muuttaneissa, joskin heissä oli vähiten lapsia, alle 14 -vuotiaita. Ulkomailta muuttaneissa oli enemmän lapsia ja vähemmän nuoria aikuisia kuin maassamuutossa. 2 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

3 Lähtömuutto Maassamuutossa kunnista lähteneiden määrä on luonnollisesti sama kuin kuntiin tulleiden määrä ja myös muuttaneiden ikärakenne on sama. Maassamuutossa ei siis koko maan tasolla synny muuttovoittoa tai - tappiota. Ulkomaille muuttaneita oli henkeä vuonna Siirtolaisiksi lähteneissä oli vähemmän nuoria kuin maahan muuttaneissa ,6 2,3 2,0 1,4 2,4 2,0 2,3 1,4 5,1 4,7 5,2 4,0 4,8 4,4 5,4 4,8 7,1 8,0 6,5 8,0 6,5 7,5 7,2 8,5 10,8 16,6 12,3 21,2 13,3 17,0 13,2 20,0 3 26,5 34,0 34,3 17,7 32,1 32,7 27,8 8,6 35,2 25,7 40,8 14,5 29,5 26,7 31,8 12, ,9 16,4 14,1 24,2 12,1 13,9 15,7 21,5 Kuva 2. Lähtömuuttajien ikärakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Pääkaupunkiseudun kunnista eniten nuoria oli Espoosta ja Vantaalta muualle Suomeen muuttaneissa. Nuorten osuus oli kuitenkin pienempi kuin näihin kuntiin muualta maasta tulleista. Lasten osuus lähtijöistä oli korkeampi kuin kuntaan tulleista erityisesti Helsingin muuttoliikkeessä. Myös yli 55-vuotiaiden osuus oli seudulta muualle Suomeen lähteneissä korkeampi kuin tulomuutossa. Pääkaupunkiseudulta ulkomaille muuttaneissa oli nuorten osuus pienempi kuin ulkomailta tulleissa. Mutta siirtolaisuudessakin lasten osuus ja myös yli 55- vuotiaiden osuus oli suurempi kuin maahan tulleista. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 3

4 Nettomuutto Koko maan tasolla muuttovoittoa tulee siis vain siirtolaisuuden kautta. Vuonna 2007 muuttovoitto ulkomailta oli henkeä. Muuttovoittona saadut asukkaat olivat varsin nuoria, joka viides oli alle 15-vuotias ja joka toinen kuului ikäryhmään vuotiaat. Pääkaupunkiseudun kunnista vain Vantaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä, eniten vuotiaista. Helsinki kärsi muuttotappiota kaikista ikäryhmistä vuotiaita lukuun ottamatta. Espoo sai muuttovoittoa muualta Suomesta vuotiaista, mutta kärsi muuttotappiota muissa ikäryhmistä, erityisesti lapsista. Taulukko 1. Muuttovoitot ja -tappiot ikäryhmittäin ja muuttotyypeittäin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Nettomuutto Maassamuuttsuumuuttsuumuuttsuumuuttsuus Maassa- Maassa- Maassa Yhteensä Siirtolaisuudesta pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikissa ikäryhmissä. Espoolla ja Helsingillä suurin muuttovoitto tuli vuotiaista ja Vantaalla vuotiaista. Naiset aktiivisempia maassamuutossa Tulomuutto Tulomuuttajien sukupuolirakenne on mielenkiintoinen. Koko maassa kunnasta toiseen muuttaneista vajaa puolet on miehiä, mutta ulkomailta tulleista 53 %. Espooseen tulleista puolet oli miespuolisia, Vantaan ja erityisesti Helsingin tulomuutossa muista kunnista miehet olivat vähemmistönä. Sen sijaan ulkomailta Espooseen ja Helsinkiin muuttaneissa miehet olivat enemmistönä. 4 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

5 58,0 56,0 56,0 54,0 52,8 53,4 52,0 51,0 50,0 49,1 48,8 50,2 48,5 49,5 49,5 49,4 48,0 47,3 46,0 44,0 42,0 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kuva 3. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun tulomuutossa v Lähtömuutto Kun tarkastellaan maasta ja kunnista lähteneitten muuttajien sukupuolijakaumaa, vaikuttaa siltä, että kuntienvälisessä muuttoliikkeessä naiset ovat yliedustettuna, mutta maan rajojen ulkopuolelle muuttaneissa miehet ovat enemmistönä. Espoossa ja Vantaalla ja Helsingissäkin puolet ulkomaille lähteneistä oli miehiä. 54,0 53,0 53,3 52,0 51,0 51,3 50,0 49,9 49,9 49,8 49,5 49,8 49,7 49,0 48,9 48,8 48,0 47,9 47,8 47,0 46,0 45,0 Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Kuva 4. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun lähtömuutossa v Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 5

6 Nettomuutto Kokomaan tasolla siirtolaisuudesta saadussa muuttovoitossa miehet olivat enemmistönä, Pääkaupunkiseudun kunnat poikkesivat toisistaan melkoisesti muuttovoiton sukupuolijakauman suhteen. Vantaa sai muuttovoittoa enemmän naisista sekä siirtolaisuudessa että maassamuutossa. Sen sijaan Helsingin muuttovoitosta enemmistä oli miehiä molemmissa muuttotyypeissä. Espoossa sen sijaan muualta Suomesta saadusta muuttovoitosta vain runsas kolmannes oli miespuolisia muuttajia, mutta siirtolaisuuden muuttovoitosta 62 % ,6 61, ,4 57, ,9 46, , Koko maa Kuva 5. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun nettomuutossa v Maassamuuton tulomuutossa korkea koulutustaso Tulomuutto Koko Suomen tasolla tulomuuttajien koulutustaso oli selvästi korkeampi kunnasta toiseen muuttaneilla kuin ulkomailta tulleilla. Myös pääkaupunkiseudulle muualta maasta muuttaneet olivat paremmin koulutettuja kuin ulkomailta tulleet. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli Espooseen muuttaneissa, lähes kolmannes, ja vähiten Vantaalle tulleissa, vajaa viidennes ,7 14,6 13,6 31,4 18,2 8,1 25,5 13,4 9,1 23,3 13,0 13,3 44,2 40,5 39,6 49,7 71,8 73,7 77,5 73,6 Korkea-aste Keskiaste 3 Ei perusas. jälk. tutkintoa 1 34,1 29,0 24,8 36,1 Kuva 6. Tulomuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

7 Lähtömuutto Maan sisäisessä lähtömuutossa muuttajien koulutusrakenne on koko maan tasolla sama kuin tulomuutossa. Sen sijaan ulkomaille lähteneiden koulutustaso on selvästi parempi kuin maahan muuttaneiden. Myös pääkaupunkiseudun kunnissa muualle Suomeen muuttaneiden koulutustaso oli parempi kuin ulkomaille muuttaneiden ,7 28,6 29,2 32,9 29,8 32,9 21,4 20,5 20,5 44,2 26,5 39,0 16,4 39,3 21,2 40,3 Korkea-aste ,1 44,9 31,7 50,7 30,9 45,9 38,3 58,9 Keskiaste Ei perusast. jälk.tutkintoa Kuva 7. Lähtömuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Tulomuuttoon verrattuna muualle maahan lähteneiden koulutustaso oli matalampi varsinkin Helsingistä lähteneillä. Siirtolaisuudessa sen sijaan lähteneiden koulutustaso oli korkeampi kuin ulkomailta tulleiden. Tämäkin korostui Helsingin maastamuutossa. Nettomuutto Koko Suomi sai ulkomailta muuttovoittoa kaikista koulutusluokista, eniten kuitenkin vain perusasteen suorittaneista. Maassamuutossa Espoo sai muuttovoittoa vain korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, Helsinki vain keskiasteen suorittaneista ja Vantaa näistä molemmista. Taulukko 2. Nettomuuton koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Nettomuutto Keskiaste Korkea-aste Ei perusast. jälk.tutkintoa Yhteensä Ulkomainen muuttoliike oli Espoolle ja Helsingille tappiollinen kaikista peruskoulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittaneista. Vantaa sen sijaan sai muuttovoittoa ulkomailta kaikista koulutusryhmistä. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 7

8 Muuttovoittoa työllisistä Tulomuutto Suomessa kunnasta toiseen muuttaneista yli puolet oli työllisiä. Pääkaupunkiseudulle muuttaneista vielä useampi oli työllinen, mutta työttömien osuus oli pienempi kuin koko maassa. Myös lasten ja opiskelijoiden osuus oli alhaisempi paitsi Helsingissä, jonne muuttaneista 17 % oli opiskelijoita ,0 5,9 15,0 13,5 6,3 25,8 3,0 9,8 16,7 9,7 6,5 3,0 14,0 11,2 2,6 23,0 1,7 8,6 17,7 6,1 6,2 3,1 17,3 6,2 3,5 32,3 1,7 6,8 13,1 7,2 5,9 3,8 9,2 12,0 4,1 18,9 1,8 8,0 19,7 16,8 Muu työv. ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0-14 v.) ,3 35,0 62,7 42,9 63,6 38,8 65,1 34,8 Työtön Työllinen Kuva 8. Tulomuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Ulkomailta muuttaneista vain runsas kolmannes oli työllisiä. Pääkaupunkiseudulla Espooseen ulkomailta tulleet olivat useimmin työllisiä ja Vantaalle muuttaneet harvimmin. Ulkomailta muuttaneissa toiseksi suurin ryhmä oli muut työvoiman ulkopuolella olevat, jotka ovat pääasiassa kotitöistä huolehtivia naisia. Eniten heitä oli Helsinkiin tulleissa, lähes kolmannes, ja vähiten Vantaalle muuttaneissa, noin viidesosa. Lähtömuutto Maassamuuton lähtömuuttajista suurempi osa kuului työvoimaan kuin tulomuuttajista. Pääkaupunkiseudulla tämä piti paikkansa kuitenkin vain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla ja myös Espoossa muualle maahan muuttaneissa oli enemmän työttömiä kuin tulomuuttajissa. Myös lasten osuus oli Helsingistä ja Espoosta lähteneissä suurempi kuin tulomuutossa. Vantaalla tätä ilmiötä ei ollut. 8 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

9 10 4,6 3,2 2,9 4,2 9 6,0 15,3 37,4 4,7 11,6 31,3 5,1 12,5 37,0 5,6 8,8 38,2 3 13,5 6,4 54,2 3,3 8,7 14,2 3,7 32,7 12,9 3,7 63,8 2,0 7,5 21,8 2,6 34,8 11,6 4,7 63,2 2,6 7,6 12,7 2,7 37,4 15,2 4,7 61,4 2,7 5,8 18,4 2,7 32,2 Muu työv. ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen 1 Kuva 9. Lähtömuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Ulkomaille muuttaneista muualle maahan muuttaneita harvempi oli työllinen, vajaa kolmannes. Myös ulkomailta tulleisiin verrattuna työllisyys oli harvinaisempaa varsinkin Espoosta lähteneillä. Ulkomaille muuttaneissa oli sieltä tulleisiin verrattuna merkittävän paljon kotitöitä tekeviä, Espoossa lähes kolmannes ja Helsingissä ja Vantaalla runsas kolmannes. Nettomuutto Maan sisäisestä muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa samoista ryhmistä: työllisistä, opiskelijoista ja kotityötä tekevistä. Lapsista kaikki kärsivät muuttotappiota, Helsinki erityisen runsaasti. Myös eläkeläisten muuttotase oli kaikille tappiollinen. Taulukko 3. Nettomuuton taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muu työv. ulkop. t. tunt Yhteensä Ulkomailta sekä koko Suomi että pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikista taloudellisen toiminnan ryhmistä, eniten työllisistä. Erityisesti Espoon ja Helsingin muuttovoitosta työllisten osuus oli korkea. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 9

10 Muuttotappiota tulottomista Tulomuutto Koko maassa tulomuuttajista lähes kolmanneksen vuositulot olivat yli euroa. Joka Kuudes muuttaja oli tuloton. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet olivat Helsinkiin tulleita lukuun ottamatta useammin yli euroa ansaitsevia. Eniten tähän ryhmään kuului Vantaalle muuttaneista. Seudun tulomuuttajista harvempi oli tuloton kuin koko maan tulomuuttajista ,6 16,1 4,4 4,7 10,9 10,9 23,6 15,7 7,5 4,7 11,1 10,2 15,4 14,8 5,6 5,4 11,1 10,5 20,5 20,3 3,0 3,7 11,2 10,7 20,2 27,1 17,7 27,5 22,2 23,7 20,1 27, ,4 15,6 16,2 41,9 15,5 12,3 15,3 38,9 20,7 16,9 10,0 43,6 13,6 10,1 15,5 44, Ei tuloja Kuva 10. Tulomuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Siirtolaisiksi lähteneistä 42 % oli tuloton. Espoosta ulkomaille muuttaneista harvempi oli tuloton kuin koko maassa ja Vantaalla ja Helsingissä. Ylimpiin tuloluokkiin kuului vajaa kymmenes ulkomaille muuttaneista. Lähtömuutto Maassamuuton lähtömuuttajien tulojakauma on sama kuin tulomuuttajilla. Pääkaupunkiseudulla lähtömuuttajat kuuluivat tulomuuttajia useammin kahteen ylimpään tuloluokkaan Espoossa ja varsinkin Helsingissä. Vantaalla lähtömuuttajat ansaitsivat hieman harvemmin yli euroa kuin sinne tulleet. Kaikissa kunnissa lähtömuuttajat olivat useammin tulottomia kuin kaupunkeihin tulleet. 10 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

11 10 0,1 0,0 0,3 0,1 0,0 0,2 0,3 0,0 0,1 0,0 9 14,6 23,0 22,4 20,0 16,1 16,5 17,8 19,6 20, ,7 18,2 99,4 18,7 99,5 20,0 100, ,4 14,7 14,9 12, Ei tuloja 15,6 10,6 11,0 9,8 1 16,2 17,0 15,3 17,8 Kuva 11. Lähtömuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Siirtolaisiksi lähteneiden tulojakauma on varsin poikkeuksellinen. Lähes kaikki ulkomaille lähteneet olivat tulottomia. Selityksiä voi olla monia: lähtijät ovat vasta opiskelunsa päättäneitä, työttömiä, kotitaloustyötä tekeviä, lapsia tai opiskelijoita. Nettomuutto Maassamuutossa Espoo sai muuttotappiota tulottomista ja Kaikista yli euroa ansainneista. Myös Helsinki sai muuttotappiota tulottomista ja vähintään euroa tienanneista. Sen sijaan Vantaa sai muuttotappiota vain tulottomista ja muuttovoittoa muista tuloluokista. Taulukko 4. Nettomuuton tulojakauma koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Maassamuuttsuumuuttsuumuuttsuumuuttsuus Maassa- Maassa- Maassa- Ei tuloja Yhteensä Siirtolaisuuden kautta Suomi sai muuttovoittoa kaikista tuloja saaneista ja vain tulottomista tuli muuttotappiota, Myös pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttotappiota tulottomista, mutta voittoa muista ryhmistä. Eniten alle euroa ansainneista. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

12 Sammanfattning Under år 2007 var de ungas andel av de inflyttade lägre i Esbo än i alla kommuner i snitt. Bland utflyttare från huvudstadsregionen var andelen unga högst i Esbo och Vanda. Andelen barn och personer över 55 år var högre bland utflyttare från huvudstadsregionen än bland inflyttare. Esbo fick ett flyttningsöverskott av gruppen år som flyttade till Esbo från andra håll i landet, men led av flyttningsunderskott i de övriga åldersgrupperna. Det största flyttningsöverskottet från utlandet fick Esbo i gruppen år. Hälften av de inflyttade till Esbo från övriga Finland var män. I Vanda och Helsingfors var männen i minoritet bland de inflyttade. Däremot var männen i majoritet bland de inflyttade till Esbo och Helsingfors från utlandet. Männen utgjorde endast en dryg tredjedel av flyttningsöverskottet från övriga Finland, men bland flyttningsöverskottet från utlandet utgjorde männen 62 procent. Inflyttarna till huvudstadsregionen från övriga Finland hade högre utbildning än inflyttarna från utlandet. Andelen inflyttare med högskoleutbildning var högst i Esbo. Utflyttarna till övriga Finland hade lägre utbildning än inflyttarna till Esbo. Däremot var utbildningsnivån högre bland utflyttarna från Esbo till utlandet än bland inflyttarna. Esbo fick flyttningsöverskott från övriga Finland endast av personer med högskoleexamen. Esbo fick flyttningsunderskott till utlandet i gruppen alla som tagit examen efter grundskolan. Över hälften av dem som flyttade till huvudstadsregionen var sysselsatta. Antalet arbetslösa var lägre än i resten av landet. Andelen barn och studerande var också lägre, förutom i Helsingfors. I huvudstadsregionen var andelen inflyttade från utlandet som hade jobb högst i Esbo och lägst i Vanda. Endast i Esbo var andelen arbetskraft större bland utflyttarna till övriga Finland än bland inflyttarna. De hushållsarbetandes andel var betydligt högre bland utflyttarna från Finland till utlandet än bland inflyttarna. I Esbo var nästan en tredjedel av utflyttarna till utlandet hushållsarbetande. Alla kommuner i huvudstadsregionen fick flyttningsöverskott från övriga Finland i samma grupper: sysselsatta, studerande och hushållsarbetande samt flyttningsunderskott i grupperna barn och pensionärer. Alla kommuner i huvudstadsregionen samt hela Finland fick flyttningsöverskott från utlandet i alla grupper indelade efter huvudsaklig verksamhet, mest i gruppen sysselsatta. I synnerhet i Esbo och Helsingfors var flyttningsöverskottet i gruppen sysselsatta hög. Majoriteten av inflyttarna till huvudstadsregionen hade en inkomst på över euro/år, förutom i Helsingfors. Bland utflyttarna från huvudstadsregionen till utlandet var 42 procent utan inkomster. Andelen utflyttare utan inkomster från Esbo till utlandet var mindre än från Vanda eller Helsingfors. Andelen som hörde till de två högsta inkomstklasserna var större bland inflyttarna än bland utflyttarna i Esbo och i synnerhet i Helsingfors. Så gott som alla som flyttade till utlandet var utan inkomster. Inom landet hade Esbo flyttningsunderskott i gruppen inkomstlösa och alla grupper med inkomster över euro. Också de övriga kommunerna i huvudstadsregionen hade flyttningsunderskott i gruppen inkomstlösa, men överskott i övriga grupper, mest i grupper med inkomster under euro. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Maakunnan tila Landskapets tillstånd 1/2004

Maakunnan tila Landskapets tillstånd 1/2004 Maakunnan tila 1/2004 Julkaisupäivä 24.5.2004 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku P. (02) 2100 900 Fax. (02) 2100 901 ISBN 951-9054-81-2 3 SISÄLTÖ INNEHÅLL Tiivistelmä Väestönkehitys

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar Pekka Myrskylä puh 45 12l/243 Päiväys - Datum 04.09.1974 Q 7 A 2# / 4t N :o -N r VÄ 1974:17 TIETOJA VUONNA

Lisätiedot

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti 6.5.2016 Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2016 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 1998 50 980 223 0,4 1900 2 984 1999 51 113 133 0,3 1910 4 789 2000 51

Lisätiedot

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä %

Joensuun kaupunki VÄESTÖ. Väestö vuoden alussa Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta. Määrä % henkilöä Joensuun kaupunki VÄESTÖ Väestö vuoden alussa 1850-2017 Vuosi Väestön Vuosi Väestön Muutos ed. vuodesta määrä määrä Määrä % 1850 284 2001 51 758 244 0,5 1900 2 984 2002 52 140 382 0,7 1910 4 789

Lisätiedot