ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Transkriptio

1 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko maan kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Pääkaupunkiseudulta pois muuttaneista eniten nuoria oli Espoosta ja Vantaalta pois muuttaneissa. Espoo sai muuttovoittoa muualta Suomesta vuotiaista. Siirtolaisuudesta Espoolle suurin muuttovoitto tuli vuotiaista. Espooseen muista kunnista tulleista puolet oli miespuolisia. Ulkomailta Espooseen muuttaneissa miehet olivat enemmistönä. Espoon muualta Suomesta saadusta muuttovoitosta runsas kolmannes oli miehiä, mutta siirtolaisuudesta 62 %. Seudulle muualta maasta muuttaneet olivat paremmin koulutettuja kuin ulkomailta tulleet. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli Espooseen muuttaneissa. Siirtolaisuudessa lähteneiden koulutustaso oli korkeampi kuin tulleiden. Maassamuutossa Espoo sai muuttovoittoa vain korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, oli Espoolle tappiollinen kaikista tutkinnon suorittaneista. Pääkaupunkiseudulle muuttaneista runsas puolet oli työllisiä, työttömien osuus oli pienempi kuin koko maassa. Espooseen ulkomailta tulleet olivat useimmin työllisiä ja Vantaalle muuttaneet harvimmin. Maan sisäisestä muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa samoista ryhmistä: työllisistä, opiskelijoista ja kotityötä tekevistä. Lapsista ja eläkeläisistä kaikki kärsivät muuttotappiota. Ulkomailta pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikista taloudellisen toiminnan ryhmistä. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet olivat Helsinkiä lukuun ottamatta useammin yli euroa ansaitsevia. Lähes kaikki ulkomaille lähteneet olivat tulottomia. Maassamuutossa Espoo sai muuttotappiota tulottomista ja kaikista yli euroa ansainneista.

2 Maassamuuttajat nuorempia kuin siirtolaiset Tulomuutto Vuoden 2007 aikana Suomessa tehtiin muuttoa kunnasta toiseen. Ulkomailta Suomeen muutti henkeä. Samana vuonna Espooseen muutti muualta Suomesta henkeä ja ulkomailta henkeä. Muuttaminen on yleistä nuoruusiässä, jolloin elämäntilanteen muuttuvat nopeasti. Koko maassa kunnasta toiseen muuttaneista 48 % oli alle 25 -vuotiaita. Ulkomailta muuttaneista nuoria oli vähemmän, ,6 2,6 5,1 4,2 7,1 8,1 10,8 15,2 1,6 1,5 1,6 1,6 2,0 1,7 3,3 2,4 3,4 3,3 3,4 3,8 5,4 7,6 5,3 7,4 7,0 6,8 8,8 12,2 17,1 14,5 12,4 17,1 3 26,5 34,0 30,9 34,2 21,5 31,6 30,8 22,1 31,7 42,7 35,5 33,9 23,9 28,8 29,5 20, ,9 17,5 11,7 18,5 6,5 13,8 12,6 20,7 Kuva 1. Tulomuuttajien ikärakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko maan kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisina tulleista hieman enemmän. Pääkaupunkiseudulle muualta maasta tulleista eniten nuoria oli Helsinkiin muuttaneissa, joskin heissä oli vähiten lapsia, alle 14 -vuotiaita. Ulkomailta muuttaneissa oli enemmän lapsia ja vähemmän nuoria aikuisia kuin maassamuutossa. 2 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

3 Lähtömuutto Maassamuutossa kunnista lähteneiden määrä on luonnollisesti sama kuin kuntiin tulleiden määrä ja myös muuttaneiden ikärakenne on sama. Maassamuutossa ei siis koko maan tasolla synny muuttovoittoa tai - tappiota. Ulkomaille muuttaneita oli henkeä vuonna Siirtolaisiksi lähteneissä oli vähemmän nuoria kuin maahan muuttaneissa ,6 2,3 2,0 1,4 2,4 2,0 2,3 1,4 5,1 4,7 5,2 4,0 4,8 4,4 5,4 4,8 7,1 8,0 6,5 8,0 6,5 7,5 7,2 8,5 10,8 16,6 12,3 21,2 13,3 17,0 13,2 20,0 3 26,5 34,0 34,3 17,7 32,1 32,7 27,8 8,6 35,2 25,7 40,8 14,5 29,5 26,7 31,8 12, ,9 16,4 14,1 24,2 12,1 13,9 15,7 21,5 Kuva 2. Lähtömuuttajien ikärakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Pääkaupunkiseudun kunnista eniten nuoria oli Espoosta ja Vantaalta muualle Suomeen muuttaneissa. Nuorten osuus oli kuitenkin pienempi kuin näihin kuntiin muualta maasta tulleista. Lasten osuus lähtijöistä oli korkeampi kuin kuntaan tulleista erityisesti Helsingin muuttoliikkeessä. Myös yli 55-vuotiaiden osuus oli seudulta muualle Suomeen lähteneissä korkeampi kuin tulomuutossa. Pääkaupunkiseudulta ulkomaille muuttaneissa oli nuorten osuus pienempi kuin ulkomailta tulleissa. Mutta siirtolaisuudessakin lasten osuus ja myös yli 55- vuotiaiden osuus oli suurempi kuin maahan tulleista. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 3

4 Nettomuutto Koko maan tasolla muuttovoittoa tulee siis vain siirtolaisuuden kautta. Vuonna 2007 muuttovoitto ulkomailta oli henkeä. Muuttovoittona saadut asukkaat olivat varsin nuoria, joka viides oli alle 15-vuotias ja joka toinen kuului ikäryhmään vuotiaat. Pääkaupunkiseudun kunnista vain Vantaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä, eniten vuotiaista. Helsinki kärsi muuttotappiota kaikista ikäryhmistä vuotiaita lukuun ottamatta. Espoo sai muuttovoittoa muualta Suomesta vuotiaista, mutta kärsi muuttotappiota muissa ikäryhmistä, erityisesti lapsista. Taulukko 1. Muuttovoitot ja -tappiot ikäryhmittäin ja muuttotyypeittäin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Nettomuutto Maassamuuttsuumuuttsuumuuttsuumuuttsuus Maassa- Maassa- Maassa Yhteensä Siirtolaisuudesta pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikissa ikäryhmissä. Espoolla ja Helsingillä suurin muuttovoitto tuli vuotiaista ja Vantaalla vuotiaista. Naiset aktiivisempia maassamuutossa Tulomuutto Tulomuuttajien sukupuolirakenne on mielenkiintoinen. Koko maassa kunnasta toiseen muuttaneista vajaa puolet on miehiä, mutta ulkomailta tulleista 53 %. Espooseen tulleista puolet oli miespuolisia, Vantaan ja erityisesti Helsingin tulomuutossa muista kunnista miehet olivat vähemmistönä. Sen sijaan ulkomailta Espooseen ja Helsinkiin muuttaneissa miehet olivat enemmistönä. 4 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

5 58,0 56,0 56,0 54,0 52,8 53,4 52,0 51,0 50,0 49,1 48,8 50,2 48,5 49,5 49,5 49,4 48,0 47,3 46,0 44,0 42,0 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kuva 3. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun tulomuutossa v Lähtömuutto Kun tarkastellaan maasta ja kunnista lähteneitten muuttajien sukupuolijakaumaa, vaikuttaa siltä, että kuntienvälisessä muuttoliikkeessä naiset ovat yliedustettuna, mutta maan rajojen ulkopuolelle muuttaneissa miehet ovat enemmistönä. Espoossa ja Vantaalla ja Helsingissäkin puolet ulkomaille lähteneistä oli miehiä. 54,0 53,0 53,3 52,0 51,0 51,3 50,0 49,9 49,9 49,8 49,5 49,8 49,7 49,0 48,9 48,8 48,0 47,9 47,8 47,0 46,0 45,0 Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Yht teensä Maassam muutto Siirtol aisuus Kuva 4. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun lähtömuutossa v Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 5

6 Nettomuutto Kokomaan tasolla siirtolaisuudesta saadussa muuttovoitossa miehet olivat enemmistönä, Pääkaupunkiseudun kunnat poikkesivat toisistaan melkoisesti muuttovoiton sukupuolijakauman suhteen. Vantaa sai muuttovoittoa enemmän naisista sekä siirtolaisuudessa että maassamuutossa. Sen sijaan Helsingin muuttovoitosta enemmistä oli miehiä molemmissa muuttotyypeissä. Espoossa sen sijaan muualta Suomesta saadusta muuttovoitosta vain runsas kolmannes oli miespuolisia muuttajia, mutta siirtolaisuuden muuttovoitosta 62 % ,6 61, ,4 57, ,9 46, , Koko maa Kuva 5. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun nettomuutossa v Maassamuuton tulomuutossa korkea koulutustaso Tulomuutto Koko Suomen tasolla tulomuuttajien koulutustaso oli selvästi korkeampi kunnasta toiseen muuttaneilla kuin ulkomailta tulleilla. Myös pääkaupunkiseudulle muualta maasta muuttaneet olivat paremmin koulutettuja kuin ulkomailta tulleet. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli Espooseen muuttaneissa, lähes kolmannes, ja vähiten Vantaalle tulleissa, vajaa viidennes ,7 14,6 13,6 31,4 18,2 8,1 25,5 13,4 9,1 23,3 13,0 13,3 44,2 40,5 39,6 49,7 71,8 73,7 77,5 73,6 Korkea-aste Keskiaste 3 Ei perusas. jälk. tutkintoa 1 34,1 29,0 24,8 36,1 Kuva 6. Tulomuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

7 Lähtömuutto Maan sisäisessä lähtömuutossa muuttajien koulutusrakenne on koko maan tasolla sama kuin tulomuutossa. Sen sijaan ulkomaille lähteneiden koulutustaso on selvästi parempi kuin maahan muuttaneiden. Myös pääkaupunkiseudun kunnissa muualle Suomeen muuttaneiden koulutustaso oli parempi kuin ulkomaille muuttaneiden ,7 28,6 29,2 32,9 29,8 32,9 21,4 20,5 20,5 44,2 26,5 39,0 16,4 39,3 21,2 40,3 Korkea-aste ,1 44,9 31,7 50,7 30,9 45,9 38,3 58,9 Keskiaste Ei perusast. jälk.tutkintoa Kuva 7. Lähtömuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Tulomuuttoon verrattuna muualle maahan lähteneiden koulutustaso oli matalampi varsinkin Helsingistä lähteneillä. Siirtolaisuudessa sen sijaan lähteneiden koulutustaso oli korkeampi kuin ulkomailta tulleiden. Tämäkin korostui Helsingin maastamuutossa. Nettomuutto Koko Suomi sai ulkomailta muuttovoittoa kaikista koulutusluokista, eniten kuitenkin vain perusasteen suorittaneista. Maassamuutossa Espoo sai muuttovoittoa vain korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, Helsinki vain keskiasteen suorittaneista ja Vantaa näistä molemmista. Taulukko 2. Nettomuuton koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Nettomuutto Keskiaste Korkea-aste Ei perusast. jälk.tutkintoa Yhteensä Ulkomainen muuttoliike oli Espoolle ja Helsingille tappiollinen kaikista peruskoulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittaneista. Vantaa sen sijaan sai muuttovoittoa ulkomailta kaikista koulutusryhmistä. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 7

8 Muuttovoittoa työllisistä Tulomuutto Suomessa kunnasta toiseen muuttaneista yli puolet oli työllisiä. Pääkaupunkiseudulle muuttaneista vielä useampi oli työllinen, mutta työttömien osuus oli pienempi kuin koko maassa. Myös lasten ja opiskelijoiden osuus oli alhaisempi paitsi Helsingissä, jonne muuttaneista 17 % oli opiskelijoita ,0 5,9 15,0 13,5 6,3 25,8 3,0 9,8 16,7 9,7 6,5 3,0 14,0 11,2 2,6 23,0 1,7 8,6 17,7 6,1 6,2 3,1 17,3 6,2 3,5 32,3 1,7 6,8 13,1 7,2 5,9 3,8 9,2 12,0 4,1 18,9 1,8 8,0 19,7 16,8 Muu työv. ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0-14 v.) ,3 35,0 62,7 42,9 63,6 38,8 65,1 34,8 Työtön Työllinen Kuva 8. Tulomuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Ulkomailta muuttaneista vain runsas kolmannes oli työllisiä. Pääkaupunkiseudulla Espooseen ulkomailta tulleet olivat useimmin työllisiä ja Vantaalle muuttaneet harvimmin. Ulkomailta muuttaneissa toiseksi suurin ryhmä oli muut työvoiman ulkopuolella olevat, jotka ovat pääasiassa kotitöistä huolehtivia naisia. Eniten heitä oli Helsinkiin tulleissa, lähes kolmannes, ja vähiten Vantaalle muuttaneissa, noin viidesosa. Lähtömuutto Maassamuuton lähtömuuttajista suurempi osa kuului työvoimaan kuin tulomuuttajista. Pääkaupunkiseudulla tämä piti paikkansa kuitenkin vain Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla ja myös Espoossa muualle maahan muuttaneissa oli enemmän työttömiä kuin tulomuuttajissa. Myös lasten osuus oli Helsingistä ja Espoosta lähteneissä suurempi kuin tulomuutossa. Vantaalla tätä ilmiötä ei ollut. 8 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

9 10 4,6 3,2 2,9 4,2 9 6,0 15,3 37,4 4,7 11,6 31,3 5,1 12,5 37,0 5,6 8,8 38,2 3 13,5 6,4 54,2 3,3 8,7 14,2 3,7 32,7 12,9 3,7 63,8 2,0 7,5 21,8 2,6 34,8 11,6 4,7 63,2 2,6 7,6 12,7 2,7 37,4 15,2 4,7 61,4 2,7 5,8 18,4 2,7 32,2 Muu työv. ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen 1 Kuva 9. Lähtömuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Ulkomaille muuttaneista muualle maahan muuttaneita harvempi oli työllinen, vajaa kolmannes. Myös ulkomailta tulleisiin verrattuna työllisyys oli harvinaisempaa varsinkin Espoosta lähteneillä. Ulkomaille muuttaneissa oli sieltä tulleisiin verrattuna merkittävän paljon kotitöitä tekeviä, Espoossa lähes kolmannes ja Helsingissä ja Vantaalla runsas kolmannes. Nettomuutto Maan sisäisestä muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa samoista ryhmistä: työllisistä, opiskelijoista ja kotityötä tekevistä. Lapsista kaikki kärsivät muuttotappiota, Helsinki erityisen runsaasti. Myös eläkeläisten muuttotase oli kaikille tappiollinen. Taulukko 3. Nettomuuton taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muu työv. ulkop. t. tunt Yhteensä Ulkomailta sekä koko Suomi että pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa kaikista taloudellisen toiminnan ryhmistä, eniten työllisistä. Erityisesti Espoon ja Helsingin muuttovoitosta työllisten osuus oli korkea. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011 9

10 Muuttotappiota tulottomista Tulomuutto Koko maassa tulomuuttajista lähes kolmanneksen vuositulot olivat yli euroa. Joka Kuudes muuttaja oli tuloton. Pääkaupunkiseudulle muuttaneet olivat Helsinkiin tulleita lukuun ottamatta useammin yli euroa ansaitsevia. Eniten tähän ryhmään kuului Vantaalle muuttaneista. Seudun tulomuuttajista harvempi oli tuloton kuin koko maan tulomuuttajista ,6 16,1 4,4 4,7 10,9 10,9 23,6 15,7 7,5 4,7 11,1 10,2 15,4 14,8 5,6 5,4 11,1 10,5 20,5 20,3 3,0 3,7 11,2 10,7 20,2 27,1 17,7 27,5 22,2 23,7 20,1 27, ,4 15,6 16,2 41,9 15,5 12,3 15,3 38,9 20,7 16,9 10,0 43,6 13,6 10,1 15,5 44, Ei tuloja Kuva 10. Tulomuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Siirtolaisiksi lähteneistä 42 % oli tuloton. Espoosta ulkomaille muuttaneista harvempi oli tuloton kuin koko maassa ja Vantaalla ja Helsingissä. Ylimpiin tuloluokkiin kuului vajaa kymmenes ulkomaille muuttaneista. Lähtömuutto Maassamuuton lähtömuuttajien tulojakauma on sama kuin tulomuuttajilla. Pääkaupunkiseudulla lähtömuuttajat kuuluivat tulomuuttajia useammin kahteen ylimpään tuloluokkaan Espoossa ja varsinkin Helsingissä. Vantaalla lähtömuuttajat ansaitsivat hieman harvemmin yli euroa kuin sinne tulleet. Kaikissa kunnissa lähtömuuttajat olivat useammin tulottomia kuin kaupunkeihin tulleet. 10 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2011

11 10 0,1 0,0 0,3 0,1 0,0 0,2 0,3 0,0 0,1 0,0 9 14,6 23,0 22,4 20,0 16,1 16,5 17,8 19,6 20, ,7 18,2 99,4 18,7 99,5 20,0 100, ,4 14,7 14,9 12, Ei tuloja 15,6 10,6 11,0 9,8 1 16,2 17,0 15,3 17,8 Kuva 11. Lähtömuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Siirtolaisiksi lähteneiden tulojakauma on varsin poikkeuksellinen. Lähes kaikki ulkomaille lähteneet olivat tulottomia. Selityksiä voi olla monia: lähtijät ovat vasta opiskelunsa päättäneitä, työttömiä, kotitaloustyötä tekeviä, lapsia tai opiskelijoita. Nettomuutto Maassamuutossa Espoo sai muuttotappiota tulottomista ja Kaikista yli euroa ansainneista. Myös Helsinki sai muuttotappiota tulottomista ja vähintään euroa tienanneista. Sen sijaan Vantaa sai muuttotappiota vain tulottomista ja muuttovoittoa muista tuloluokista. Taulukko 4. Nettomuuton tulojakauma koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2007 Maassamuuttsuumuuttsuumuuttsuumuuttsuus Maassa- Maassa- Maassa- Ei tuloja Yhteensä Siirtolaisuuden kautta Suomi sai muuttovoittoa kaikista tuloja saaneista ja vain tulottomista tuli muuttotappiota, Myös pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttotappiota tulottomista, mutta voittoa muista ryhmistä. Eniten alle euroa ansainneista. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

12 Sammanfattning Under år 2007 var de ungas andel av de inflyttade lägre i Esbo än i alla kommuner i snitt. Bland utflyttare från huvudstadsregionen var andelen unga högst i Esbo och Vanda. Andelen barn och personer över 55 år var högre bland utflyttare från huvudstadsregionen än bland inflyttare. Esbo fick ett flyttningsöverskott av gruppen år som flyttade till Esbo från andra håll i landet, men led av flyttningsunderskott i de övriga åldersgrupperna. Det största flyttningsöverskottet från utlandet fick Esbo i gruppen år. Hälften av de inflyttade till Esbo från övriga Finland var män. I Vanda och Helsingfors var männen i minoritet bland de inflyttade. Däremot var männen i majoritet bland de inflyttade till Esbo och Helsingfors från utlandet. Männen utgjorde endast en dryg tredjedel av flyttningsöverskottet från övriga Finland, men bland flyttningsöverskottet från utlandet utgjorde männen 62 procent. Inflyttarna till huvudstadsregionen från övriga Finland hade högre utbildning än inflyttarna från utlandet. Andelen inflyttare med högskoleutbildning var högst i Esbo. Utflyttarna till övriga Finland hade lägre utbildning än inflyttarna till Esbo. Däremot var utbildningsnivån högre bland utflyttarna från Esbo till utlandet än bland inflyttarna. Esbo fick flyttningsöverskott från övriga Finland endast av personer med högskoleexamen. Esbo fick flyttningsunderskott till utlandet i gruppen alla som tagit examen efter grundskolan. Över hälften av dem som flyttade till huvudstadsregionen var sysselsatta. Antalet arbetslösa var lägre än i resten av landet. Andelen barn och studerande var också lägre, förutom i Helsingfors. I huvudstadsregionen var andelen inflyttade från utlandet som hade jobb högst i Esbo och lägst i Vanda. Endast i Esbo var andelen arbetskraft större bland utflyttarna till övriga Finland än bland inflyttarna. De hushållsarbetandes andel var betydligt högre bland utflyttarna från Finland till utlandet än bland inflyttarna. I Esbo var nästan en tredjedel av utflyttarna till utlandet hushållsarbetande. Alla kommuner i huvudstadsregionen fick flyttningsöverskott från övriga Finland i samma grupper: sysselsatta, studerande och hushållsarbetande samt flyttningsunderskott i grupperna barn och pensionärer. Alla kommuner i huvudstadsregionen samt hela Finland fick flyttningsöverskott från utlandet i alla grupper indelade efter huvudsaklig verksamhet, mest i gruppen sysselsatta. I synnerhet i Esbo och Helsingfors var flyttningsöverskottet i gruppen sysselsatta hög. Majoriteten av inflyttarna till huvudstadsregionen hade en inkomst på över euro/år, förutom i Helsingfors. Bland utflyttarna från huvudstadsregionen till utlandet var 42 procent utan inkomster. Andelen utflyttare utan inkomster från Esbo till utlandet var mindre än från Vanda eller Helsingfors. Andelen som hörde till de två högsta inkomstklasserna var större bland inflyttarna än bland utflyttarna i Esbo och i synnerhet i Helsingfors. Så gott som alla som flyttade till utlandet var utan inkomster. Inom landet hade Esbo flyttningsunderskott i gruppen inkomstlösa och alla grupper med inkomster över euro. Också de övriga kommunerna i huvudstadsregionen hade flyttningsunderskott i gruppen inkomstlösa, men överskott i övriga grupper, mest i grupper med inkomster under euro. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi