Tilastokatsaus 10:2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 10:2014"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä vieraskielistä 1 asuntokuntaa, mikä oli 9,4 prosenttia kaikista vantaalaisista asuntokunnista. Kaksi vuotta aiemmin, vuoden 2010 lopulla, asuntokuntia oli eli 7,7 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista. Henkilöitä vuonna 2012 vieraskielisissä asuntokunnissa asui , mikä on enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vieraskielisten asuntokunnat olivat keskikooltaan selvästi kotimaisia kieliä puhuvia asuntokuntia suurempia: vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 2,68 henkilöä, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli 2,09 henkilöä. Asuntokuntien keskikoko ja niissä asuvien henkilöiden lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kieltä puhuvilla. Taulukko 1. erikseen Asuntokunnat ja niissä asuvat viitehenkilön kielen mukaan (31.12) 2008, 2010 ja 2012, viisi yleisintä kieltä Kieli Asuntokuntia As.kunnan keskikoko lkm % lkm % lkm % Kaikki kielet ,16 2,15 2,14 * kotimaiset kielet , , ,6 2,12 2,11 2,09 * vieraat kielet , , ,4 2,80 2,73 2,68 joista Venäjän kieli , , ,8 2,34 2,32 2,33 Viron kieli , , ,2 2,28 2,28 2,29 Somalin kieli 338 6, , ,0 4,20 4,01 3,87 Englannin kieli 222 3, , ,5 2,81 2,69 2,68 Arabian kieli 266 4, , ,0 2,98 2,99 2,89 Baltian (viro pl.) kielet 26 0,5 28 0,4 38 0,4 3,08 2,82 2,87 Ent. Neuvostoliiton (venäjä pl.) kielet 58 1,0 90 1, ,4 3,14 3,00 2,88 Länsieurooppalaiset kielet (englanti pl.) 337 5, , ,7 2,70 2,76 2,73 Itäeurooppalaiset kielet 536 9, , ,6 3,33 3,21 3,13 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet (arabia pl.) 453 8, , ,6 3,01 2,96 2,94 Afrikan (somali pl.) kielet 147 2, , ,2 2,75 2,92 2,90 Aasian kielet , , ,8 3,25 3,05 2,98 Muu tai tuntematon kieli 94 1, , ,6 2,71 2,76 2,68 Lähimpänä kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien kokoa oli kaksi suurinta vieraskielistä kieliryhmää: venäläiset ja virolaiset asuntokunnat. Kooltaan selvästi poikkeavimpina olivat somalinkieliset asuntokunnat, joiden keskikoko oli lähes kaksi kertaa niin suuri kuin kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien. Lähes kaikissa ryhmissä asuntokuntakoko on vuosien saatossa pienentynyt. Useammassa kuin seitsemässä kymmenestä kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista oli enintään kaksi henkilöä, kun heitä vierasta kieltä puhuvista oli hieman useammassa kuin joka toisessa asuntokunnassa. Viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvat asuntokunnat muistuttivat kooltaan eniten kotimaisia kieliä puhuvia asuntokuntia, kun taas somalia puhuvat asuntokunnat poikkesivat eniten kooltaan kotimaisista asuntokunnista. Somalinkielisistä asuntokunnista lähes kahdessa viidestä oli vähintään viisi henkilöä. 1 Tässä vieraskielisellä asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, jonka viitehenkilön kieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi myös perheasema-, sukupuoli- ja ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään perheasema-, sukupuoli- ja ikätietojen perusteella.

2 2 Kuvio 1. Vantaalla asuvat asuntokunnat henkilömäärän ja asuntokunnan viitehenkilön kielen mukaan Vieraat kielet Venäjä Viro Somali Englanti Arabia Baltia Muu entinen Neuvostoliitto Länsieurooppalaiset kielet Itäeurooppalaiset kielet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu Afrikka Muu Aasia Muu tai tuntematon kieli 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 henki 2 henkeä 3 henkeä 4 henkeä 5 henkeä 6 henkeä 7+ henkeä Kooltaan suuremmat vieraskieliset asuntokunnat asuivat pinta-alaltaan pienemmissä asunnoissa kuin kotimaisia kieliä puhuvat Vieraskielisistä asuntokunnista kolmannes asui kolmen asuinhuoneen (keittiötä ei lasketa asuinhuoneeksi) asunnossa ja hieman useampi kahden asuinhuoneen asunnossa. Kotimaisia kieliä puhuvista kahden huoneen asunnossa asui kolmannes ja kolmen huoneen asunnossa runsas neljännes. Vieraita kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli asuntokunnan jäsenten määrästä riippumatta huoneluvultaan selvästi pienempi asunto kuin vastaavankokoisella kotimaista kieltä puhuvalla asuntokunnalla (kuvio 2). Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat asuntokunnan henkilöluvusta riippumatta huoneistoalaltaan suuremmissa asunnoissa kuin vieraskieliset asuntokunnat (kuvio 3). Ero vaihteli pienimpien asuntokuntien vajaasta viidestä neliöstä suurempien asuntokuntien yli 30 neliöön. Kutakin asukasta kohden asuinpinta-alaa oli yhden henkilön asuntokunnilla keskimäärin neliömetriä ja suurimmilla, vähintään 7 henkilön asuntokunnilla, keskimäärin neliömetriä asuntokunnan viitehenkilön kielestä riippuen. Kuviot 2 ja 3 Vantaalla asuvat asuntokunnat viitehenkilön kielen ja asunnon huoneluvun mukaan (vasen kuvio) ja Vantaalla asuvat asuntokunnat kielen, asuntokunnan koon ja asunnon huonealan mukaan (oikea kuvio) 40,0 140,0 osuus asuntokunnista, % 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 asunnon huonela h-m 2 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 1 huone 2 h 3 h 4 h 5+ h asunnon huoneluku 0,0 1 hlö 2 h 3 h 4 h 5 h 6 h 7+ h asuntokunnan henkilöluku Vieraskieliset Vieraskieliset

3 Kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli asunnossaan käytettävissään keskimäärin 75,7 huoneistoneliömetriä, kun taas vieraskielisillä asuntokunnilla 7,5 neliömetriä vähemmän. Huoneistossa asuvaa henkilöä kohden asuinpinta-alaa oli kotimaisilla asuntokunnilla keskimäärin 36,3 neliötä ja vieraskielisillä 25,4 neliötä. Ero oli hieman kasvanut vuoteen 2010 verrattuna (35,8 ja 25,3). Pinta-alaltaan keskimäärin pienimmät asunnot (65 67 h-m 2 ) olivat Virosta ja Venäjältä tulleilla asuntokunnilla, suurimmat (77 h-m 2 ) länsieurooppalaiselta kielialueelta muuttaneilla, joilla oli virolaisten ja venäläisten ohella käytettävissään eniten asuinpinta-alaa henkilöä kohden (yli 28 h-m 2 ). Keskimäärin selvästi vähiten asuinpinta-alaa henkilöä kohden oli Somaliasta muuttaneilla asuntokunnilla, vain vajaa 18 neliömetriä. Kuvio 4. Asuntojen keskikoko sekä asuinala asukasta kohden viitehenkilön kielen mukaan Vantaalla Vieraat kielet huoneala henkilöä kohden 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Venäjä Viro Somali Englanti Arabia Baltia Muu entinen Neuvostoliitto Länsieurooppalaiset kielet Itäeurooppalaiset kielet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu Afrikka Muu Aasia 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 asunnon keskikoko asunnon keskikoko m2 m2 / henkilö Kaksi kolmesta vieraskielisestä asuntokunnasta asui vuokra-asunnossa Kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista 62 prosenttia asui omistusasunnossa, vieraskielisistä 27 prosenttia. Osuudet olivat samat kuin kaksi vuotta aiemmin. Myös asumisoikeusasunnossa asuminen oli kotimaankielisillä asuntokunnilla yleisempää kuin vieraita kieliä puhuvilla asuntokunnilla. Suhteellisesti eniten vuokra-asunnoissa asuvia oli Afrikan ja Lähi-idän kieliä puhuvissa, ja vähiten länsieurooppalaisia ja muun Aasian kieliä puhuvissa. Somalinkielisistä vain alle 2 prosenttia asui omistusasunnossa. Heistä, samoin kuin Baltian kieliä puhuvista (ei viro), ei kukaan asunut asumisoikeusasunnossa. Asumisoikeusasunnossa asuvia oli eniten muun entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneissa ja länsieurooppalaisia kieliä puhuvissa. Katso kuvio 5 seuraavalla sivulla. Muutokset vuodesta 2006 vuoteen 2012 ovat olleet melko pieniä: omistusasuminen oli hieman yleistynyt useimmissa kieliryhmissä, eniten muun Aasian, itäeurooppalaisten kielten ja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kieliryhmissä. Englannin ja arabiankielisten omistusasuminen oli vähentynyt. Aravavuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus ja määrä oli vähentynyt, eniten kotimaisia kieliä puhuvilla. Myös vieraskielisten korkotukiasunnoissa asuvien osuus oli pienentynyt, vaikka heitä lukumääräisesti asuikin korkotukiasunnoissa enemmän. Vastaavasti muissa kuin arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asuvien määrä ja osuus olivat lisääntyneet asuntokunnan viitehenkilön kielestä riippumatta. Somalinkielisistä peräti 72 prosenttia asui aravavuokra-asunnoissa. Seuraavaksi suurin osuus (57 %) oli Saharan eteläpuolisen Afrikan alueelta muuttaneilla. Vieraskielisillä aravavuokra-asunnossa asuvien osuus oli keskimäärin 37 prosenttia, kun kotimaisia kieliä puhuvilla se oli vain runsas 13 prosenttia.

4 4 Kuvio 5. Vantaalaisten asuntokuntien asunnon hallintamuoto viitehenkilön kielen mukaan , viisi yleisintä kieliryhmää erikseen Vieraskieliset Venäjä Viro Somali Arabia Baltia Muu entinen Neuvostoliitto Länsieurooppalaiset kielet Itäeurooppalaiset kielet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu Afrikka Muu Aasia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % osuus asuntokunnista Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus Muu hallintaperuste Neljän viime vuoden aikana ahtaasti asuminen 2 on hieman vähentynyt, vieraita kieliä puhuvilla enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla Kaikista vantaalaisista asuntokunnista asui ahtaasti vuoden 2012 lopussa 10,0 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvista ahtaasti asuvia oli 8,1 prosenttia, mutta vieraita kieliä puhuvista 28,1 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli kotimaisia kieliä puhuvista puolisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2 vuotta aiemmin. Vieraskielisillä asuntokunnilla ahtaasti asuminen kasvoi parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2006 vuoteen 2008, mutta väheni prosenttiyksiköllä sen jälkeen vuoteen 2010 ja edelleen runsaalla puolella prosenttiyksiköllä vuodesta 2010 vuoteen Ahtaasti asuvien osuus vaihteli kielen mukaan: somalinkielisistä asuntokunnista yli 54 prosenttia asui ahtaasti, kun taas venäjänkielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli 18 prosenttia. Vuoteen 2006 verrattuna ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli vähentynyt eniten muualta Aasiasta ja itäeurooppalaiselta kielialueelta muuttaneilla. Ahtaasti asuvien osuus oli lisääntynyt vuodesta 2010 vuoteen 2012 hieman venäjän ja vironkielisillä sekä muualta Baltiasta muuttaneilla. Kaikissa muissa kieliryhmissä ahtaasti asuvien osuus oli vähentynyt (kuvio 6 seuraavalla sivulla). Ahtaasti asuminen on luonnollisesti sitä yleisempää mitä suuremmasta asuntokunnasta on kyse. Kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista jo viisihenkisistä asuntokunnista 60 prosenttia asui ahtaasti ja yli 80 prosenttia kuusihenkisistä asuntokunnista. Vieraita kieliä puhuvista jo neljähenkisistä asuntokunnista yli 60 prosenttia asui ahtaasti ja viisihenkisistä asuntokunnista heitä oli lähes 90 prosenttia. Viron-, somalin- ja englanninkielisistä kaikki vähintään kuuden henkilön asuntokunnat asuivat ahtaasti, venäjänkielisistä vain vähintään seitsemänhenkiset asuntokunnat ja arabiankielisistä kuuden henkilön asuntokunnat. Somalinkielisistä jo viiden henkilön asuntokunnista lähes kaikki asuivat ahtaasti ja neljän henkilön asuntokunnistakin lähes 80 prosenttia. Kun kolmen henkilön somaliasuntokunnista liki 40 prosenttia asui ahtaasti, oli englanninkielisistä ja kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista heitä vain 10 prosenttia. 2 Asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, jos kutakin asuntokunnan jäsentä kohden on vähemmän kuin yksi huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi (normi 4).

5 5 Kuvio 6. Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan vuosina 2006, 2008, 2010 ja 2012 (31.12.) Vieraskieliset yhteensä Venäjä Viro Somali Englanti Arabia Baltia Muu entinen Neuvostoliitto Länsieurooppalaiset kielet Itäeurooppalaiset kielet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu Afrikka Muu Aasia ahtaasti asuvien osuus, % Kuvio 7. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista asuntokunnan koon ja viitehenkilön äidinkielen mukaan (viisi yleisintä kieltä erikseen) Vieraskieliset Venäjä Viro Somali Englanti 7+ henkeä 6 henkeä 5 henkeä 4 henkeä 3 henkeä 2 henkeä Arabia ahtaasti asuvien osuus, %

6 6 Ahtaasti asuminen on yleisintä vuokra-asunnoissa asuvilla Kolmannes korkotuki- ja aravavuokra-asunnoissa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista asui ahtaasti vuoden 2012 lopulla. Vähiten, vajaa viidennes asuntokunnista, ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli asumisoikeusasunnoissa asuvissa. Kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla ahtaasti asumisen vaihtelu oli pientä eri asunnon hallintamuodoissa. Kuvio 8. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus viitehenkilön kielen mukaan asunnon eri hallintamuodoissa Vieraskieliset Venäjä Muu hallintaperuste Asumisoikeus Muu vuokra Korkotuki Arava Omistus Viro Somali Englanti Arabia ahtaasti asuvat asuntokunnat, % Venäjänkielisistä asuntokunnista ahtaimmin asuivat korkotukiasunnoissa asuvat, joista neljännes asui ahtaasti. Omistusasunnoissa asuvista venäläisasuntokunnista ahtaasti asuvia oli runsas viidennes. Muissa hallintamuodoissa ahtaasti asuvia oli pienempi osuus. Vironkielisistä asuntokunnista vähiten ahtaasti asuvia oli asumisoikeusasunnoissa. Muissa hallintamuodoissa ahtaasti asuvien osuudet eivät eronneet toisistaan. Somalinkielistä asuntokunnista ei yksikään asunut asumisoikeusasunnossa. Ahtaimmin somalinkieliset asuivat korkotuki- ja arava-asunnoissa. Englanninkielisistä asuntokunnista vähiten ahtaasti asuvia oli korkotukiasunnoissa asuvissa. Arabienkielisistä asuntokunnista ahtaimmin asuivat korkotukivuokraasunnoissa asuvat, joista lähes joka toinen asuntokunta asui ahtaasti. Myös asumisoikeus- ja aravavuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista kaksi viidestä asui ahtaasti. Vieraskieliset asuntokunnat Vantaan suuralueilla Hakunilassa asuvista asuntokunnista yli 15 prosenttia oli vieraskielisiä, kun kivistöläisistä asuntokunnista vieraskielisten osuus oli vain runsas 3 prosenttia. Kaikilla suuralueilla vieraskielisten asuntokuntien määrä ja osuus olivat kasvaneet vuosiin 2006, 2008 ja 2010 verrattuna. Suhteellisesti hitainta kasvuvauhti oli vuodesta 2010 vuoteen 2012 Kivistössä ja Aviapoliksessa ja nopeinta Hakunilassa (kuvio 9, seuraava sivu). Venäläisten osuus vieraskielisistä asuntokunnista vaihteli suuralueilla Aviapoliksen ja Tikkurilan 20 prosentista Hakunilan yli 30 prosenttiin. Virolaiset olivat suurin vieraskielisten ryhmä Myyrmäessä, Kivistössä, Aviapoliksessa ja Tikkurilassa ja heidän osuutensa vieraskielisistä asuntokunnista vaihteli Koivukylän 19 prosentista Myyrmäen 26 prosenttiin. Kivistössä heidän osuutensa oli suurin, mutta alueella asui vain varsin vähän vieraskielisiä asuntokuntia ylipäätään. Somalinkielisten asuntokuntien osuus oli suurin Myyrmäessä ja Koivukylässä, englanninkielisten Aviapoliksessa ja arabiankielisten Koivukylässä.

7 7 Kuvio 9. Vieraskielisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista ja sen kehitys Vantaan suuralueilla vuosina vieraskielisten asuntokuntien osuus, % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kivistö Tikkurila Aviapolis Myyrmäki Korso Koivukylä Hakunila Kaikista Vantaalla asuvista vieraskielisistä asuntokunnista 24 prosenttia asui Myyrmäessä ja lähes saman verran Hakunilassa. Tikkurilassa ja Koivukylässä heistä asui 16 ja Korsossa 14 prosenttia. Venäjänkielisistä 28 prosenttia asui Hakunilassa ja vironkielisistä 27 prosenttia Myyrmäessä. Somalia äidinkielenään puhuvista asuntokunnista asui Myyrmäessä 30 prosenttia ja englantia puhuvista 25 prosenttia, kun taas arabiaa puhuvista 24 prosenttia asui Hakunilassa ja 22 prosenttia Myyrmäessä. Taulukko 2. Asuntokunnat kielen mukaan suuralueittain , eri kieliryhmien osuus alueen vieraskielisistä Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kaikki kielet yhteensä Vieraskieliset yhteensä Vieraskielisiä (%) 9,7 8,1 3,3 7,6 7,4 11,6 9,7 15,1 joista Venäjä 24,8 22,5 24,3 19,6 19,9 24,2 28,7 30,5 Viro 23,2 26,3 34,0 21,6 23,8 18,7 24,2 22,2 Somali 5,0 6,3 1,0 3,3 2,2 7,4 4,1 5,3 Englanti 3,5 3,6 4,9 7,3 4,3 3,5 2,9 1,8 Arabia 4,0 3,6 2,9 3,8 3,5 4,8 4,1 4,3 Länsieurooppalaiset kielet 4,7 6,0 5,8 7,5 4,8 4,1 4,3 3,0 Itäeurooppalaiset kielet 8,6 8,9 5,8 8,5 10,8 8,5 10,1 6,1 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet 7,6 8,8 8,7 7,6 8,2 5,1 6,5 8,2 Muu Aasia 12,8 8,6 6,8 15,9 16,3 17,1 10,1 21,0 Muu tai tuntematon kieli 5,6 5,2 5,8 4,8 6,2 6,4 5,0 5,7 Kuvio 10. Vieraskieliset asuntokunnat asuntokunnan henkilöluvun mukaan Vantaan suuralueilla Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5 hlöä 6 hlöä 7+ hlöä

8 8 Pieniä yhden henkilön ja toisaalta vähintään neljän henkilön vieraskielisiä asuntokuntia oli suhteellisesti vähiten Kivistön suuralueella. Suurin yhden henkilön asuntokuntien osuus oli Tikkurilassa ja Koivukylässä, kun vähintään viiden henkilön asuntokuntien osuus oli suurin Myyrmäessä ja Hakunilassa. Vähintään kuuden henkilön asuntokuntien osuus oli suurin Koivukylässä ja Myyrmäessä. Vieraskielisten asuntokuntien keskikoko vaihteli myös suuralueen mukaan: Tikkurilan suuralueella vieraskieliset asuntokunnat olivat pienempiä (2,59 hlöä) kuin muilla alueilla. Hakunilassa asuntokuntien keskikoko oli suurin (2,72 hlöä). Kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista keskimäärin pienimmät olivat Myyrmäessä (1,92 hlöä) ja suurimmat Kivistössä (2,63 hlöä). Taulukko 3. Asuntokuntien asumismuoto Vantaan suuralueilla viitehenkilön kielen mukaan Asuinalue omistus vuokra asumisoikeus muu kotimainen vieras kotimainen vieras kotimainen vieras kotimainen vieras Vantaa 62,4 26,9 31,5 66,2 4,2 2,8 1,8 4,1 Myyrmäki 65,9 27,5 30,1 66,8 2,1 0,6 1,9 5,0 Kivistö 88,6 55,3 8,8 35,0 0,8 1,0 1,8 8,7 Aviapolis 50,9 26,9 37,1 58,1 10,4 8,3 1,6 6,6 Tikkurila 57,9 23,0 36,5 70,9 3,3 1,9 2,2 4,2 Koivukylä 57,2 27,8 34,1 64,2 7,1 4,4 1,6 3,6 Korso 66,8 28,4 26,3 65,8 5,2 3,6 1,6 2,3 Hakunila 62,8 26,2 32,0 67,8 3,6 2,5 1,7 3,5 Runsas neljännes vieraskielisistä asuntokunnista asui omistusasunnossa ja kaksi kolmannesta vuokra-asunnossa. Eniten omistusasunnoissa asuvia oli Kivistön suuralueella, jolla enemmistö vieraita kieliä äidinkielenään puhuvista ja lähes 90 prosenttia kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista asui omistusasunnossa. Aviapoliksessa kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista omistusasujia oli suuralueista suhteellisesti vähiten, vain puolet. Vuokra-asunnoissa asuivat useimmiten Tikkurilassa asuvat vieraskieliset asuntokunnat, kun taas asumisoikeusasunnossa asuvia sekä kotimaisia kieliä puhuvista kuin vieraskielisistäkin oli eniten Aviapoliksen suuralueella. Omistusasujien osuus oli vieraskielisillä lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna Myyrmäen, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla, eniten Korson suuralueella, jossa osuuden kasvu oli 21 prosentista 28 prosenttiin. Kivistössä ja Tikkurilassa vuokra-asunnossa asuvien osuus oli kasvanut vuodesta Asumisoikeusasunnossa asuvien osuus oli kasvanut eniten Aviapoliksessa asuvilla. Taulukko 4. Asuntokuntien asumismuoto Vantaan suuralueilla viitehenkilön kieliryhmän mukaan Asuntokunnan kieli Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila omistus vuokra omistus vuokra omistus vuokra omistus vuokra omistus vuokra omistus vuokra Venäjä 33,5 60,9 26,3 55,1 23,8 70,1 29,9 62,1 31,3 61,7 33,1 59,7 Viro 13,1 80,6 10,0 70,8 14,3 78,6 21,2 69,5 23,4 67,9 18,3 74,2 Somali 3,0 91,8 0,0 100,0 9,7 83,9 0,0 99,0 0,0 96,1 1,0 93,3 Englanti 51,3 44,7 45,5 38,6 41,0 54,1 32,7 59,2 41,7 55,6 52,8 41,7 Arabia 19,5 77,9 17,4 78,3 10,0 80,0 16,4 76,1 31,4 66,7 16,3 79,1 Muu entinen Nl ja Baltia 28,6 68,6 15,4 69,2 5,3 78,9 21,4 57,1 33,3 57,1 26,8 68,3 Länsieurooppalaiset kielet 54,7 39,1 40,0 40,0 42,6 51,5 42,1 45,6 47,2 37,7 44,1 44,1 Itäeurooppalaiset kielet 37,6 58,2 33,3 58,8 23,5 70,6 38,5 56,4 26,4 71,2 20,7 76,9 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet 20,9 70,6 32,6 60,9 21,6 75,0 26,8 63,4 17,3 79,0 18,9 76,2 Muu Afrikka Muu Aasia 49,7 46,4 41,7 47,9 33,0 61,7 42,8 50,0 42,4 56,0 38,1 58,8 Muu/ tuntematon kieli 16,7 77,8 0,0 100,0 11,4 82,9 15,8 63,2 22,2 77,8 12,5 84,4 Myyrmäen ja Hakunilan suuralueilla enemmistö englantia puhuvista asui omistusasunnossa. Myyrmäessä myös jotain muuta länsieurooppalaista kieltä puhuvista enemmistö asui omistusasunnossa. Venäjänkielisistä omistusasunnossa asuvia oli suuralueista eniten Myyrmäessä ja Hakunilassa, vajaa kolmannes kummassakin, vironkielisistä Korsossa vajaa neljännes ja arabiankielisistä Korsossa vajaa kolmannes. Somalinkielisistä vain harva asui omistusasunnoissa. Tikkurilassa heitä oli eniten, 10 prosenttia alueella asuvista somalinkielisistä.

9 9 Vieraskielisillä asuntoalaa kutakin henkilöä kohden 11 neliömetriä vähemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla Kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli huoneistoalaa kutakin asuntokunnan jäsentä kohden keskimäärin runsas 36 huoneistoneliömetriä, kun vieraita kieliä puhuvilla sitä oli keskimäärin 11 neliömetriä vähemmän. Ero kotimaisia kieliä puhuviin vaihteli jonkin verran asunnon hallintamuodon mukaan: pienimmillään (4,5 h-m 2 ) se oli asumisoikeusasunnoissa. Ahtaimmin asutaan arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa. Vuoteen 2010 verrattuna ero kieliryhmien (kotimaiset kielet vieraat kielet) välillä kasvoi omistus- ja asumisoikeusasunnoissa asuvilla, mutta väheni vuokra-asunnoissa asuvilla. Kuvio 11. Asumisväljyys asunnon hallintamuodon viitehenkilön kieliryhmän mukaan Muu hallintaperuste Asumisoikeus Muu vuokra Korkotuki Arava Omistus Yhteensä Vieraat kielet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 asumisväljyys, h-m2 Asumisväljyys vaihtelee myös Vantaan eri suuralueilla, osin alueiden erilaisen asuntokannan ja väestörakenteen mukaan. Kotimaisia kieliä puhuvista väljimmin asuvat Kivistön, Myyrmäen ja Korson asukkaat, ahtaimmin Aviapoliksen suuralueella asuvat. Vieraita kieliä puhuvista väljimmin asuvat Kivistön ja Korson, ahtaimmin Myyrmäen, Hakunilan ja Koivukylän asukkaat. Myyrmäessä ero kieliryhmien (kotimaiset vieraat) välillä on selvästi suurin, peräti 12 h-m 2 henkilöä kohden. Aviapoliksessa ero oli 7,4 h-m 2 henkilöä kohden. Kuvio 12. Asumisväljyys Vantaan suuralueilla viitehenkilön kieliryhmän mukaan Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis Kivistö Myyrmäki Vieraat kielet 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 asumisväljyys, h-m2 Kuvio 13. Vieraskielisten asumisväljyys asunnon hallintamuodon mukaan Vantaan suuralueilla asumisväljyys, h-m2 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus Muu hallintaperuste

10 10 Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla vieraskielisistä väljimmin asuvat omistusasunnoissa asuvat ja ahtaimmin arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvat. Tikkurilassa muun hallintaperusteen asunnoissa asuvat asuivat väljimmin ja myös muussa vuokra-asunnoissa ja asumisoikeusasunnoissa asuvat väljemmin tai yhtä väljästi kuin omistusasunnoissa asuvat. Koivukylän suuralueella erot eri hallintamuodoissa asuvien välillä olivat pienet, väljimmin asuttiin asumisoikeusasunnoissa. Korson suuralueella selvästi muita ahtaammin asuttiin korkotukivuokra-asunnoissa, ahtaimmin koko Vantaalla. Omistusasunnoissa asuttiin sen sijaan väljemmin kuin muilla suuralueilla, samoin asumisoikeusasunnoissa. Hakunilassakin väljimmin asuivat asumisoikeusasunnoissa asuvat vieraskieliset asuntokunnat. Vantaa, naapurit ja koko maa Vieraskielisten asuntokuntien osuus alueen kaikista asuntokunnista oli vuoden 2012 lopussa suurin Vantaalla, 9,4 prosenttia. Espoossa osuus oli 9,0 ja Helsingissä 8,6 prosenttia. Muualla Helsingin seudulla osuus oli vain 3,2 prosenttia ja koko maassakin 3,9 prosenttia. Vantaalla ja Espoossa muutos vuodesta 2006 on ollut nopeampi kuin Helsingissä. Kuvio 14. Vieraskielisten asuntokuntien osuus alueen asuntokunnista vuosina 2006, 2008, 2010 ja 2012 osuus asuntokunnista, % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2,3 3,9 4,6 7,4 1,8 3,2 Koko maa Uusimaa Muu Helsingin seutu 9,0 9,4 8,6 5,8 5,3 5,1 Espoo Helsinki Vantaa Vieraskielisissä asuntokunnissa asui Vantaan asuntoväestöstä 11,8 prosenttia. Helsingissä osuus oli 11,1, Espoossa 10,8, kehyskunnissa 3,6 ja koko maassa 4,6 prosenttia. Vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli Vantaalla Espoon ohella suurin (2,68 henkilöä), Helsingissä pienin (2,41 henkilöä). Kaikilla alueilla keskikoko on pienentynyt vuosien saatossa. Kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien keskikoko oli kaikilla alueilla selvästi pienempi kuin vieraskielisten asuntokuntien. Ero oli suurin Vantaalla ja Helsingissä (0,6 hlöä) ja pienin Helsingin seudun kehyskunnissa (0,3 hlöä). Kuviot 15 ja 16. Asuntokuntien keskikoko viitehenkilön kielen mukaan (vasen kuvio) ja vieraskielisten asuntokuntien keskikoon muutos (oikea kuvio) Vantaa Espoo Muu Helsingin Uusimaa Koko maa vieras kotimainen Helsinki 0,00 1,00 2,00 3,00 asuntokunnan keskikoko, hlöä Vantaa Helsinki Espoo Muu Helsingin seutu Uusimaa Koko maa ,00 1,00 2,00 3,00 asuntokunnan keskikoko, hlöä Helsingin seudun kehyskunnissa (muu Helsingin seutu) kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat keskimäärin 91 neliön huoneistoissa, kun taas vieraita kieliä puhuvien asunnon keskikoko oli alle 77 neliömetriä. Vantaalla kotimaisia kieliä puhuvien asunnot olivat keskikooltaan 76 neliömetriä ja vieraskielisten 68 neliömetriä. Helsingissä asunnot olivat molemmissa kieliryhmissä muita pienempiä, vieraskielisillä keskimäärin 60 ja kotimaisia kieliä puhuvilla 64 huoneistoneliömetriä. Henkilöä kohden asuinalaa oli kummallakin kieliryhmällä vähiten Vantaalla: vieraskielisillä 25 ja kotimaisia kieliä puhuvilla 35 huoneistoneliömetriä. Kehyskunnissa asuinalaa oli kummassakin kieliryhmässä keskimäärin 5 neliötä enemmän kuin Vantaalla.

11 11 Vieraskielisistä asuntokunnista vain yksi kolmesta asuu muussa kuin vuokraasunnossa. Helsingissä vieraskieliset asuntokunnat asuvat lähes kaikissa kieliryhmissä suhteellisesti useammin vuokra-asunnossa kuin Vantaalla, Espoossa, seudun kehyskunnissa tai koko maassa. Yli puolet vieraskielisistä asuntokunnista asui vuokra-asunnossa asuinpaikasta riippumatta. Eniten omistusasunnossa asuvia oli asuntokunnan viitehenkilön äidinkielestä riippumatta muulla Helsingin seudulla ja vähiten Helsingissä. Vuoteen 2010 verrattuna vuokra-asunnossa asuvien osuus oli pienentynyt niin kotimaisia kieliä puhuvilla kuin vieraita kieliä puhuvillakin Vantaalla, Helsingissä ja koko Suomessa. Espoossa ja seudun kehyskunnissa vieraita kieliä puhuvien asuntokuntien vuokralla asuminen oli hieman lisääntynyt. Kotimaisia kieliä puhuvilla vuokra-asuminen väheni kaikilla alueilla, eniten seudun kehyskunnissa. Venäjää äidinkielenään puhuvien vuokra-asunnossa asuvien osuus oli vähentynyt kieliryhmistä eniten, koko maassa yli seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lähes yhtä paljon väheni somalia äidinkielenään puhuvien vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus. Vantaalla venäjää ja itäeurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokuntien vuokralla asuminen väheni kieliryhmistä eniten. Venäjänkielisten asuntokuntien vuokralla asuminen väheni Vantaalla vertailuryhmistä eniten. Lähes yhtä paljon se väheni Helsingissä. Vironkielisten vuokralla asuminen taas lisääntyi Vantaalla ja Espoossa jonkin verran, Helsingissä ja seudulla väheni. Somalinkielisillä vuokra-asuminen väheni kaikilla alueilla, samoin englanninkielisillä kehyskuntia lukuun ottamatta. Arabiaa puhuvilla vuokra-asuminen väheni hieman Vantaalla ja Helsingissä, muilla alueilla kasvoi. Taulukko 5. Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista viitehenkilön kielen/kieliryhmän mukaan Helsingin seudulla ja koko maassa ja Kieli/kieliryhmä Vuokra-asunnossa asuvat %, 2010 Vuokra-asunnossa asuvat %, 2012 Vantaa Espoo Helsinki Helsingin Koko Vantaa Espoo Helsinki Helsingin seutu Suomi seutu Koko Suomi Kaikki kielet 34,5 33,9 47,1 23,3 30,4 34,8 34,4 47,4 23,0 30,5 * kotimaiset kielet 31,8 31,4 44,9 22,6 29,2 31,4 31,2 44,8 22,1 29,0 * vieraat kielet 66,8 65,2 74,2 52,4 66,9 66,3 65,5 73,5 53,2 66,2 Venäjän kieli 64,0 62,5 73,8 51,5 65,4 61,3 61,8 71,3 51,1 62,8 Viron kieli 72,4 79,0 81,6 65,8 70,2 74,7 80,0 81,0 65,0 70,8 Somalin kieli 96,1 94,6 94,6 86,2 93,5 94,1 93,5 92,5 85,0 91,1 Englannin kieli 45,7 51,7 58,8 22,2 49,2 48,6 52,6 60,7 20,1 50,4 Arabian kieli 77,2 80,0 83,6 68,1 80,3 75,9 80,9 82,4 73,0 80,5 Baltian (viro pl.) kielet 75,0 65,6 75,5 64,7 64,5 76,3 63,6 73,0 54,6 62,7 Ent. Neuvostoliiton kielet (venäjä pl.) 61,1 70,8 68,9 42,9 64,7 62,0 69,5 68,8 42,6 62,7 Länsieurooppalaiset kielet (englanti pl.) 42,5 38,0 60,1 21,3 46,7 42,1 39,3 59,8 24,2 47,6 Itäeurooppalaiset kielet 68,4 63,7 69,8 56,2 65,8 65,5 62,9 67,8 57,3 64,0 Pohjois-Afrikan ja Lähiidän kielet (arabia pl.) 71,7 70,5 76,6 67,5 74,5 71,6 49,2 76,3 67,2 74,3 Muun Afrikan (somali pl.) kielet 76,4 88,4 87,7 53,8 85,8 75,8 84,2 88,8 57,1 85,3 Aasian kielet 56,3 58,2 71,4 48,3 65,0 53,9 57,5 70,6 45,7 64,2 Muu tai tuntematon kieli 78,2 82,3 83,1 69,4 81,8 78,2 80,1 79,7 64,3 78,6 Vieraskieliset asuntokunnat asuvat ahtaimmin 3 Helsingin seudulla Kotimaisia kieliä puhuvista vantaalaisista asuntokunnista 8,1 prosenttia oli ahtaasti asuvia vuoden 2012 lopussa. Espoossa ahtaasti asuvien kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien osuus oli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi, Helsingissä 0,8 prosenttiyksikköä suurempi ja muulla Helsingin seudulla vielä suurempi. Koko maassa se oli samansuuruinen kuin Vantaalla. Vuoteen 2010 verrattuna vieraskielisten ahtaasti asuminen oli Vantaalla hieman vähentynyt ja muilla alueilla kasvanut, eniten Espoossa. Kotimaisia kieliä puhuvilla ahtaasti asuvien osuus oli pienentynyt kaikilla alueilla, eniten seudun kehyskunnissa. 3 Asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, jos kutakin asuntokunnan jäsentä kohden on vähemmän kuin yksi huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi (normi 4).

12 12 Ahtaasti asuvia kotimaisia kieliä puhuvia asuntokuntia oli vuonna 2012 koko maassa vähemmän kuin vuonna Vieraita kieliä puhuvia ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 2012 sen sijaan enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vantaalla ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä oli kahden vuoden aikana kasvanut 300, Espoossa lähes 700 ja Helsingissä asuntokunnalla. Vantaalla kotimaisia kieliä puhuvien ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni samana ajanjaksona lähes 200, Espoossa 30, mutta kasvoi Helsingissä 150 asuntokunnalla. Vieraskielisillä vastaavat muutokset olivat Vantaalla +480, Espoossa +700 ja Helsingissä asuntokuntaa. Asuntokunnista ahtaimmin asuivat somalinkieliset asuntokunnat, joista Vantaalla yli puolet asui ahtaasti (ks. kuvio 16). Muulla Helsingin seudulla ahtaasti asuvia somalinkielisiä asuntokuntia oli selvästi vähemmän, viidennes. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaalla somalinkielisissä ja Baltian maiden kieliä puhuvissa sekä vieraskielisissä asuntokunnissa yleensä oli eniten ahtaasti asuvia. Sen sijaan viron- ja arabiankielisissä asuntokunnissa Vantaalla oli ahtaasti asuvien osuus pienempi kuin muilla alueilla. Espoossa venäjän- ja englanninkielisissä asuntokunnissa oli enemmän ahtaasti asuvia kuin muilla alueilla. Vironkielisissä asuntokunnissa oli kehyskunnissa suhteessa enemmän ahtaasti asuvia kuin muilla alueilla. Muita kuin edellä mainittuja vieraita kieliä puhuvista oli vähiten ahtaasti asuvia länsieurooppalaisia kieliä puhuvissa sekä Baltiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevissa asuntokunnissa. Ahtaasti asuminen oli itäeurooppalaisia ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvilla yleisempää Vantaalla kuin muilla alueilla asuvilla (liitekuvio 1). Kuvio 17. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus viitehenkilön kielen (viisi yleisintä vierasta kieltä erikseen) ja asuntokunnan asuinpaikan mukaan Somali Arabia Viro Baltia Englanti Venäjä Vieraskieliset yhteensä Vantaa Helsinki Espoo Muu Helsingin seutu Koko maa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus, % Vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli koko maassa pienentynyt kotimaisia kieliä puhuvilla vajaalla puolella prosenttiyksiköllä, vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvilla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa asuvilla. Vieraskielisillä asuntokunnilla ahtaasti asuvien osuus oli kasvanut omistus- ja asumisoikeusasunnoissa asuvilla hieman enemmän kuin vuokra-asunnoissa asuvilla. Viittä yleisintä vierasta kieltä puhuvista asuntokunnista ahtaasti asuminen oli vähentynyt koko maassa omistusasunnoissa asuvilla vain englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvilla, muita kieliä puhuvilla ahtaasti asuminen oli lisääntynyt. Vuokraasunnoissa asuvilla ahtaasti asuvien osuus oli pienentynyt somalia, englantia ja arabiaa äidinkielenään puhuvilla, muilla lisääntynyt. Vantaalla kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla ahtaasti asuvien osuus oli pienentynyt asunnon hallintamuodosta riippumatta kaikilla asuntokunnilla. Vieraita kieliä äidinkielenään puhuvilla omistusasunnoissa asuvilla ahtaasti asuminen oli lisääntynyt, mutta vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvilla vähentynyt. Somalia äidinkielenään puhuvilla asuntokunnilla ahtaasti asuminen oli lisääntynyt myös vuokra-asunnoissa ja viroa puhuvilla asumisoikeusasunnoissa asuvilla. Espoossa kotimaisia kieliä puhuvilla ahtaasti asuminen oli vähentynyt kaikissa asunnon hallintamuodoissa, vieraskielisillä sitä vastoin lisääntynyt. Helsingissä vieraskielisillä asuntokunnilla ahtaasti asuminen oli lisääntynyt asunnon hallintamuodosta riippumatta, kun kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvilla ahtaasti asuminen oli vähentynyt tai pysynyt ennallaan. Ahtaasti asuminen on luonnollisesti sitä yleisempää mitä suuremmasta asuntokunnasta on kysymys. Kotimaankielisistä vähintään viisihenkisistä asuntokunnista useampi kuin joka toinen asui ahtaasti Vantaalla, Helsingissä ja koko maassa. Vieraskielisistä ahtaasti asuvia oli kehysaluetta lukuun ottamatta tämän kokoisista asuntokunnista jo lähemmäs 90 prosenttia. Jo neljän henkilön vieraskielisistä asuntokunnista useampi kuin joka toinen asui ahtaasti. Kotimaisia kieliä puhuvilla osuus oli yleensä alle 30 prosenttia.

13 13 Kuvio 18. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnan henkilöluvun ja viitehenkilön kieliryhmän mukaan ahtaastiasuvien osuus, % kotimainen vieras kotimainen vieras omistusasunto vuokra-asunto asuntokunnan koko, hlöä Kuviot 19 ja 20 Ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus viitehenkilön kielen ja asuntokunnan koon mukaan Kotimaisia kieliä puhuvat Vieraita kieliä puhuvat osuus asuntokunnista, % asuntokunnan koko osuus asuntokunnista, % asuntokunnan koko Koko maa Muu Helsingin seutu Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Muu Helsingin seutu Espoo Helsinki Vantaa Taulukko 6. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala asuntoa kohden eri alueilla asuntokunnan viitehenkilön kielen ja asunnon hallintamuodon mukaan (suurimmat ja pienimmät) Hallinta- koko maa Kehyskunnat Espoo Helsinki Vantaa muoto suomi vieras suomi vieras suomi vieras suomi vieras suomi vieras Omistus 95,6 89,3 102,7 100,5 95,7 87,9 75,6 74,3 86,2 82,9 Aravavuokra 53,3 61,5 55,2 60,7 57,5 64,3 56,4 63,8 57,5 65,2 Korkotukiv. 54,9 61,1 55,4 62,2 57,9 61,8 54,2 59,3 57,8 65,0 Muu vuokra 51,9 53,3 56,6 58,8 56,4 56,8 47,4 48,9 53,2 58,1 Asumisoikeus 67,2 73,1 71,0 73,6 70,9 72,2 67,2 72,3 71,5 74,5 Muu hallinta 72,5 59,4 79,2 65,5 86,6 67,8 60,9 52,2 69,8 58,8

14 14 Helsingissä pienimmät asunnot, kehyskunnissa suurimmat Ahtaasti asuminen voi toisaalta olla seurausta alueen asuntokannasta: jos alueella on paljon pieniä asuntoja, joutuvat isot asuntokunnat asumaan ahtaasti riittävän suurten asuntojen puutteesta. Taulukossa 6 onkin tarkasteltu asuntokuntien asuntojen keskipinta-alaa eri kieliryhmissä asunnon hallintamuodon mukaan. Kehyskunnissa asuvilla niin kotimaankielisillä kuin vieraskielisilläkin asuntokunnilla oli pinta-alaltaan suurimmat omistusasunnot. Kehyskuntien asuntokannasta kaksi kolmannesta on pientaloissa, kun pääkaupunkiseudun kunnissa pientalojen osuus oli alle neljännes. Helsingissä asuntokuntien omistusasunnoissa oli keskimäärin vähiten asuinalaa. Vantaalla asuinalaa oli noin 10 neliömetriä enemmän ja Espoossa vielä toiset kymmenen neliötä enemmän. Aravavuokra-asunnoissa asuvat asuntokunnat asuivat Vantaalla suurimmissa asunnoissa asuntokunnan viitehenkilön kielestä riippumatta: Pienimmät asunnot olivat vieraskielisillä asuntokunnilla kehyskunnissa ja kotimaisia kieliä puhuvilla koko maassa. Korkotuki- ja muissa vuokra-asunnoissa sekä asumisoikeusasunnoissa asuvien asuntokuntien asunnot olivat Helsingissä pienimmät asuntokunnan viitehenkilön kielestä riippumatta. Vantaalla asuttiin suurimmissa asumisoikeusasunnoissa. Taulukko 7. Asuntojen keskimääräinen pinta-ala asukasta kohden eri alueilla asuntokunnan viitehenkilön kielen ja asuntojen hallintamuodon mukaan (eniten ja vähiten) Hallinta- koko maa Kehyskunnat Espoo Helsinki Vantaa muoto suomi vieras suomi vieras suomi vieras suomi vieras suomi vieras Omistus 42,3 31,6 41,3 33,7 39,7 29,7 38,5 28,9 38,0 27,4 Aravavuokra 32,9 24,5 32,6 24,6 30,9 22,6 31,6 23,5 32,5 23,6 Korkotukiv. 31,1 23,4 31,4 24,5 30,2 22,9 29,9 23,4 29,7 23,1 Muu vuokra 34,0 26,2 34,7 27,4 33,5 25,2 30,9 24,4 33,4 26,0 Asumisoikeus 32,6 26,9 31,1 27,0 31,6 27,0 33,1 27,3 31,2 26,7 Muu hallinta 43,6 29,4 43,6 32,0 45,3 29,0 39,0 27,4 39,9 27,7 Vantaalaisilla vähiten asuinalaa asukasta kohden Ahtaasti asumista voidaan tarkastella myös laskemalla keskimääräinen asuinhuoneala asukasta kohden. Taulukossa 7 näin on tehty eri kieliryhmille asunnon hallintamuodon mukaan. Omistusasunnoissa asuvilla asuntokunnilla oli Vantaalla vähiten huonealaa asukasta kohden asuntokunnan kielestä riippumatta. Pääkaupunkiseudulla kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla erot olivat melko pienet, kun taas kehyskunnissa ja koko maassa asuttiin väljemmin. Aravavuokra-asunnoissa asuvilla espoolaisten asuntokuntien asukkailla oli käytettävissään vähiten huonealaa, kun taas vantaalaisilla sitä oli pääkaupunkiseudun kunnista eniten. Helsinkiläisillä asumisoikeusasunnoissa asuvilla oli käytettävissään eniten huonealaa asukasta kohden huolimatta siitä, että Helsingissä asumisoikeusasunnot olivat keskimäärin pinta-alaltaan pienimmät. Vantaalla vieraskieliset asuntokunnat asuivat keskimäärin suurimmissa asunnoissa, mutta heillä oli kuitenkin vähiten huonealaa asukasta kohden. Lähde: Tilastokeskus: Tilasto vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Helsingin seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2012 (31.12.)

15 15 Taulukko 8. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista kielen ja asunnon hallintamuodon mukaan vertailualueilla (31.12.) 2006, 2008, 2010 ja 2012, viisi yleisintä kieltä erikseen Ahtaasti asuvien osuus omistusasunnoissa, % Ahtaasti asuvien osuus vuokra-asunnoissa, % Muu Muu Vantaa Espoo Helsinki Hgin seutu Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Hgin seutu Koko maa 2006 Kotimainen kieli 8,6 7,9 8,1 10,2 9,4 9,5 9,4 9,5 11,3 9,1 Vieras kieli 22,1 18,1 18,6 17,9 19,6 29,5 29,8 25,7 28,1 25,3 Venäjä 14,6 14,3 14,6 14,3 15,5 14,7 16,5 14,4 18,6 14,3 Viro 20,4 16,5 18,4 17,3 18,9 19,3 26,0 16,6 23,2 19,6 Somali 40,0 50,0 50,0.. 37,9 55,1 55,0 55,8 29,4 53,8 Englanti 16,3 15,5 17,6 16,7 17,8 17,1 25,7 23,0 23,1 22,0 Arabia 18,4 23,5 23,8 35,0 27,9 37,0 42,7 37,9 39,0 38, Kotimainen kieli 8,4 7,7 8,3 9,7 8,9 9,2 8,9 9,4 10,3 8,4 Vieras kieli 25,8 18,3 20,4 17,7 20,0 31,8 30,8 26,6 29,4 25,7 Venäjä 17,5 12,3 16,7 12,7 15,9 18,1 17,5 15,1 16,8 15,1 Viro 23,2 18,9 19,6 20,3 19,3 21,4 27,8 17,9 24,3 19,8 Somali 33,3 33,3 38,5 33,3 40,5 58,5 52,0 53,8 50,0 51,3 Englanti 18,4 16,0 18,0 18,7 17,6 20,6 32,2 23,6 24,3 21,2 Arabia 25,0 30,0 26,7 20,7 28,3 35,9 39,7 38,0 39,7 38, Kotimainen kieli 8,1 7,8 8,5 9,5 8,6 9,0 8,8 9,7 10,1 8,3 Vieras kieli 25,2 20,0 22,2 19,7 20,9 30,8 29,3 26,7 27,9 25,3 Venäjä 16,8 14,5 18,2 17,2 16,4 18,5 16,9 14,8 19,9 14,7 Viro 17,5 18,1 18,0 22,4 19,5 22,2 23,0 21,1 23,9 21,4 Somali 40,0.. 41,7.. 51,1 55,8 48,2 52,0 36,0 43,3 Englanti 15,0 18,0 21,9 20,9 18,2 28,0 32,4 23,1 14,9 22,1 Arabia 22,4 16,7 25,5 22,6 27,3 37,9 38,1 38,4 35,1 37, Kotimainen kieli 7,9 7,6 8,5 9,0 8,3 8,5 8,6 9,6 9,3 7,9 Vieras kieli 27,7 21,9 23,3 20,1 21,5 29,0 30,3 27,4 29,2 25,8 Venäjä 21,0 15,8 19,6 16,6 16,5 17,3 21,8 15,6 18,3 15,2 Viro 22,3 18,5 21,4 25,9 21,5 21,5 24,3 23,5 30,2 23,3 Somali 50,0.. 52,9.. 54,1 56,2 47,6 48,2 20,6 41,4 Englanti 17,5 18,5 20,2 17,1 17,5 22,8 30,6 22,5 23,1 21,8 Arabia 25,0 24,0 21,7 32,1 26,4 36,9 36,8 38,4 44,9 36,5

16 16 Liitekuvio 1. Ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus eri alueilla viitehenkilön kielen mukaan Vantaa Helsinki Espoo Muu Helsingin seutu Somali Itäeurooppalaiset kielet Muu Afrikka Baltia Muu Aasia Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Arabia Muu tai tuntematon kieli Muu entinen Neuvostoliitto Länsieurooppalaiset kielet Viro Englanti Venäjä Koko maa ahtaasti asuvia, % Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009 Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupunki Vanda stad Tiedustelut - Förfrågningar Hannu Kyttälä p. - tel. (09) 839 22716 etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osoite - Adress Unikkotie

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 2. Muuttoliike... 3 3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 4. Perheet... 5 5. Väestön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 21 tilastoja 3 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 21 Lisätietoja Asuminen Maija Vihavainen, p. 9 31 36398 Koulutus Sanna Ranto, p. 9 31 3648 Työllisyys Minna Salorinne,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2016

TILASTOKATSAUS 4:2016 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot