Arjen ongelmat Espoossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen ongelmat Espoossa"

Transkriptio

1 Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna Tutkimuksen vastausprosentti koko aineistossa oli 45,9 ja Espoon aineistossa 44,4. Arkielämän ongelmien analysointi kytkeytyy tekeillä olevaan Hyvinvointikertomukseen, jota toimialat tekevät yhteistyössä. Espoolaisia vastaajia tai heidän perheitään, noin joka kolmatta, vaivasivat useimmin ajan puute ja liiallinen työmäärä. Työttömyyttä oli kokenut joka seitsemäs ja joka kymmenes oli pelännyt työttömäksi joutumista. Pitkäaikaisen lomautuksen oli kokenut 3 %. Joka seitsemännellä tai heidän perheillään oli ollut taloudellisia ongelmia ja joka seitsemännentoista talous painiskeli liian suurien lainojen kanssa. Oma yritys oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa 4 %:lla vastaajista. Joka kahdeksannella oli asumiseen liittyviä ongelmia. Joka viidennellä tai joka viidennen perheessä sairaus tai vamma vaikeutti elämää. Noin joka kahdeskymmenes oli kärsinyt joko omasta tai perheenjäsenen päihdeongelmista ja kaksi sadasta oli kärsinyt ruuan puutteesta, nähnyt nälkää. Yksinäisyys oli vaivannut 7 % vastaajista. Monet arkielämää vaikeuttavat ongelmat olivat vuoteen 2005 mennessä vähentyneet verrattuna aikaisempiin tutkimusvuosiin. Taloudelliset ongelmat, työttömyys, liiallinen työmäärä ja kiire olivat vähentyneet. Sen sijaan terveyteen liittyvien ongelmien määrä oli pysynyt suunnilleen samantasoisena eri tutkimusvuosina. Neljällä kymmenestä vastaajasta oli niin hyvä tilanne, ettei heillä ollut yhtään em. ongelmista ja viisi prosenttia oli kohdannut lukuisia ongelmia. Taloudelliset ongelmat korostuvat niiden vastaajien kohdalla, joilla oli vähintään kolme ongelmaa ja erityisesti monien, vähintään kuuden, ongelmien parissa kamppailevien kohdalla. Tuula Miettinen Kehittämis- ja tutkimusryhmä Liiallista työmäärää ja aikapulaa on koettu eniten kahden huoltajan lapsiperheissä. Toiseksi eniten liikaa työtä on ollut yksinhuoltajaperheissä, samoin kuin aikapulaakin. Asumiseen liittyviä ongelmia, taloudellisia ongelmia ja liian suuria lainoja oli eniten yhden aikuisen talouksissa, tilastollisesti erittäin merkitsevästi eniten yksinhuoltajaperheissä ja toiseksi eniten yksin asuvilla. Liikaa aikaa ja tekemisen puutetta oli eniten yksin asuvilla. He kokivat myös selvästi muita useammin yksinäisyyttä ja heillä oli myös muita enemmän kokemuksia ruuan puutteesta. Toiseksi eniten yksinäisyyttä koettiin yksinhuoltajaperheissä.

2 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna ). Espoolaisia vastaajia tai heidän perheitään vaivasivat useimmin ajan puute ja liiallinen työmäärä. Lähes joka kolmannella oli ollut ongelmana liiallinen työmäärä ja joka kolmas tai joka kolmannen perhe oli kokenut, että aika ei riitä. Toisaalta 4 %:lla oli ollut ongelmana liiallinen aika ja tekemisen puute. Työttömyyttä oli kokenut joka seitsemäs vastaaja tai hänen perheenjäsenensä ja joka kymmenes oli pelännyt työttömäksi joutumista. Pitkäaikaisen lomautuksen oli kokenut 3 %. Joka seitsemännellä tai heidän perheillään oli ollut taloudellisia ongelmia ja joka seitsemännentoista talous painiskeli liian suurien lainojen kanssa. Oma yritys oli ollut taloudellisissa vaikeuksissa 4 %:lla vastaajista. Joka kahdeksannella oli asumiseen liittyviä ongelmia. Joka viidennellä tai joka viidennen perheessä sairaus tai vamma vaikeutti elämää. Noin joka kahdeskymmenes oli kärsinyt joko omasta tai perheenjäsenen päihdeongelmista ja kaksi sadasta oli kärsinyt ruuan puutteesta, nähnyt nälkää. Yksinäisyys oli vaivannut 7 % vastaajista. Taulukko 1. Espoolaisten arkielämää vaikeuttavat ongelmat vuoden 2005 Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa % vastaajista lkm Aika ei riitä 34,2 551 Liikaa työtä 29,3 467 Liikaa aikaa, ei tekemistä 3,9 62 Työttömyys 13,9 229 Työttömäksi joutumisen pelko 9,4 152 Pitkäaikainen lomautus 2,9 46 Taloudellisia ongelmia 15,4 249 Liian suuria lainoja hoidettavaksi 5,9 95 Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa 3,7 59 Asumiseen liittyviä ongelmia 12,6 203 Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma 20,5 333 Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia 4,6 74 Yksinäisyyttä 7,5 120 Nälkä, puute ruuasta 2,2 35 1) Tutkimuksessa kysyttiin taulukossa 1 esitettyjen ongelmien lisäksi myös vaikeutta saada sopivaa päivähoitopaikkaa sekä vaikeutta järjestää vanhuksen hoito. Niiden tarkastelu on rajattu tämän tietoiskun tarkastelusta pois. Vastaajista 5 %:lla oli ollut vaikeuksia sopivan päivähoitopaikan saamisessa ja 6 %:lla oli ollut vaikeuksia järjestää vanhuksen hoito. 2 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

3 Aika ei riitä Liikaa työtä Elämää vaikeuttava sairaus/vamma Taloudellisia ongelmia Helsinki Espoo Tampere Työttömyys Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömäksi joutumisen pelko Yksinäisyyttä Liian suuria lainoja hoidettavaksi Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Liikaa aikaa, ei tekemistä Pitkäaikainen lomautus Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Nälkä, puute ruuasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuva 1. Arjen ongelmat Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2005 Lähde: Keskinen, 2006, 65. % Verrattuna Helsinkiin ja Tampereeseen Espoossa oli ongelmia vähiten, kuten on ollut jo vuodesta 1997 lähtien. Pääkaupunkiseudulla korostuvat liika työ ja ajan riittämättömyys arjen ongelmissa. Helsingissä korostuvat asumiseen liittyvät ongelmat. Tampereella työttömyys piikittää edelleen. Työministeriön tilastojen mukaan kaupunkien työttömyysasteet olivat keväällä 2005 (toinen neljännes) seuraavat; Helsinki 8,9 %, Espoo 6,3 % ja Tampere 13,2 %. Muiden asioiden suhteen Helsinki ja Tampere näyttäytyvät asukkaittensa arjen näkökulmasta enemmän samanlaisilta kaupungeilta kuin Espoo. (Keskinen, 2006, ) Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 3

4 Arjen ongelmia vähemmän v kuin aiemmin Monet arkielämää vaikeuttavat ongelmat olivat vuoteen 2005 mennessä vähentyneet verrattuna aikaisempiin tutkimusvuosiin (kuva 2). Taloudelliset ongelmat, työttömyys, liiallinen työmäärä ja kiire olivat vähentyneet. Sen sijaan terveyteen liittyvien ongelmien määrä oli pysynyt suunnilleen samantasoisena eri tutkimusvuosina % Aika ei riitä Liikaa työtä Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Taloudellisia ongelmia Työttömyys Asumiseen liittyviä ongelmia * Työttömäksi joutumisen pelko Yksinäisyyttä Liian suuria lainoja hoidettavaksi Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia ** Liikaa aikaa, ei tekemistä Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Pitkäaikainen lomautus Nälkä, puute ruuasta (-) * 1993 ja 1997 : Asunto ahdas ja puutteellinen ** 1993 ja 1997: Liiallista päihteiden käyttöä (-) Ei mukana vuoden 1993 kyselyssä Kuva 2. Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

5 Neljällä kymmenestä vastaajasta oli niin hyvä tilanne, ettei heillä ollut yhtään em. ongelmista (kuva 3). Viidenneksellä oli yksi, samaten viidenneksellä kaksi. Useita, 3-5, ongelmia oli myös viidenneksellä ja viisi prosenttia oli kohdannut lukuisia ongelmia. 5 % 19 % 18 % 40 % ei ongelmia 1 ongelma 2 ongelmaa 3-5 ongelmaa 6 - ongelmaa 18 % Kuva 3. Espoolaiset vastaajat arjen ongelmien määrän mukaan Moniongelmaisilla lähes aina taloudellisia ongelmia ja hyvin usein sairauksia ja vammoja Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma on merkittävä tekijä tarkasteltaessa vastaajia ongelmien määrän mukaan eri ryhmissä (kuva 4). Taloudelliset ongelmat korostuvat niiden vastaajien kohdalla, joilla oli vähintään kolme ongelmaa ja erityisesti monien, vähintään kuuden, ongelmien parissa kamppailevien kohdalla. Eniten ongelmia kohdanneilla myös asumisongelmia on selvästi useammin kuin muilla. Ajan puute ja liiallinen työmäärä vaivaavat useaa kaikissa ryhmissä, vähiten niitä, joilla oli yksi ongelma. Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 5

6 % Nälkä, puute ruuasta 1 Yksinäisyyttä Päihdeongelmia Sairaus/vamma Yrityksen talousvaikeuksia Liian suuria lainoja Taloudellisia ongelmia 2 Liikaa aikaa, ei tekemistä Asumisongelmia Aika ei riitä Liikaa työtä Työttömäksi joutumisen pelko Pitkäaikainen lomautus 3-5 Työttömyys 6 tai enemmän Kuva 4. Erilaisten ongelmien esiintyminen sen mukaan, montako ongelmaa vastaajilla oli 6 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

7 Liikaa työtä ja ajan puutetta erityisesti vuotiailla % Työttömyys** Pitkäaikainen lomautus** Työttömäksi joutumisen pelko Liikaa työtä*** Aika ei riitä** Asumiseen liittyviä ongelmia*** Liikaa aikaa, ei tekemistä* Taloudellisia ongelmia*** Liian suuria lainoja hoidettavaksi Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa* Ikä Ikä Ikä Ikä 70- Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma*** Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Yksinäisyyttä Nälkä, puute ruuasta * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Kuva 5. Ongelmat iän mukaan Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 7

8 Suhteellisesti eniten työttömyyskokemuksia oli vuotiailla vastaajilla, samoin pitkäaikaisia lomautuksia (kuva 5). Liikaa työtä ja ajan puutetta sen sijaan raportoitiin eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Liikaa aikaa ja tekemisen puutetta esiintyi suhteellisesti eniten vuotiailla ja toisaalta vuotiailla, molemmilla 5 %:lla. Asumisongelmia oli suhteellisesti eniten (16 %) nuorimmassa vuotiaiden sekä vuotiaiden vastaajien ikäryhmässä, kun vuotiaista 8 %:lla ja vanhemmista 3 %:lla oli ollut asumisongelmia. Taloudellisia ongelmia oli myös suhteellisesti eniten vuotiailla, joka neljännellä ja toiseksi eniten vuotiailla, heistä joka kuudennella. Vanhemmissa ikäryhmissä taloudellisia ongelmia oli harvemmin, vuotiaista joka kymmenennellä. Heitä vanhemmista ei yksikään kertonut taloudellisista ongelmista. Oman yrityksen talousvaikeudet keskittyivät ja vuotiaiden ikäryhmiin, edellisestä 5 %:lla ja jälkimmäisestä 4 %:lla. Muita ikäryhmiä enemmän sairauksia tai vammoja itsellä tai perheessä esiintyi vuotiailla, joka neljännellä vastaajalla ja vähiten vuotiailla, 14 %:lla. Päihdeongelmilla ei ollut ikäryhmittäin eroa, ei myöskään yksinäisyyden eikä ruuan puutteen kokemuksilla. Nuorin ikäryhmä, vuotiaat ovat kokeneet muita enemmän asumiseen liittyviä ongelmia sekä talousvaikeuksia vuotiailla sen sijaan on ollut muita ikäryhmiä enemmän liikaa työtä ja ajanpuutetta, kiirettä, sekä oman yrityksen talousvaikeuksia. Työttömyys ja pitkäaikainen lomautus, liikaa aikaa, ei tekemistä sekä elämää vaikeuttava sairaus tai vamma ovat vaivanneet vuotiaita enemmän kuin muita ikäryhmiä. Heitä vanhemmilla ei ollut kysyttyjä ongelmia sen enempää kuin muillakaan ikäryhmillä, joitakin ongelmia jopa selvästi vähemmän kuin muilla. Työhön ja asumiseen sekä talouteen liittyviä ongelmia samoin kuin elämää vaikeuttavia sairauksia tai vammoja heillä tai heidän perheissään oli vähemmän kuin muissa ikäryhmissä. 8 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

9 Miehillä työttömyyskokemuksia naisia enemmän, ruotsinkielisillä oman yrityksen talousvaikeuksia muita useammin Sukupuolten välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja arkielämän ongelmissa. Miehet (16 %) olivat kokeneet naisia (12 %) useammin joko itse tai perheessään työttömyyttä, pitkäaikaisen lomautuksen (4 % vs. 2 %), työttömäksi joutumisen pelkoa (12 % vs. 8 %), taloudellisia ongelmia (18 % vs. 14 %) ja oman yrityksen talousvaikeuksia (5 % vs. 3 %) sekä tekemisen puutetta (6 % vs. 3 %). Ruotsinkieliset vastaajat kertoivat suomenkielisiä useammin pitkäaikaisen lomautuksen olleen ongelmana, edellisistä 6 % ja jälkimmäisistä 3 %. Myös oma yritys oli useammalla heistä (8 %) tai heidän perheenjäsenistään ollut vaikeuksissa kuin suomenkielisistä (3 %). Palvelupiirien välillä joitakin eroja ongelmissa Palvelupiirit eivät poikenneet toisistaan arjen ongelmien esiintymisen suhteen tilastollisesti merkitsevästi (kuva 6). Kun palvelupiirien välisiä eroja tarkasteltiin pareittain, suurimpien erojen osalta joitakin tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi: Taloudellisia ongelmia oli Espoon keskuksen palvelupiirin vastaajilla tai heidän perheellään ollut useammin kuin Tapiolan palvelupiirin vastaajilla, edellisistä 18 %:lla ja jälkimmäisistä 13 %:lla. Ero on tilastollisesti melkein merkitsevä. Tilastollisesti merkitsevä ero on pitkäaikaisessa lomautuksessa Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelupiirien välillä. Espoonlahdessa 4 % vastaajista tai heidän perheenjäsenistään oli kokenut pitkäaikaisen lomautuksen, kun Espoon keskuksen palvelupiirissä vastaava osuus oli vain 1 %. Oman yrityksen talousvaikeuksien useus Tapiolan palvelupiirissä (5 %) erosi tilastollisesti melkein merkitsevästi Leppävaaran vastaavasta osuudesta (1 %). Asumisongelmien ja sairauksien tai vammojen suhteen Espoon keskuksen ja Tapiolan palvelupiirien vastaajat poikkesivat toisista tilastollisesti melkein merkitsevästi. Asumisongelmia Espoon keskuksessa oli ollut 16 %:lla vastaajista ja Tapiolan palvelupiirissä harvemmalla, 8 %:lla. Elämää vaikeuttavia sairauksia tai vammoja oli Espoon keskuksen palvelupiirissä 27 %:lla vastaajista tai heidän perheessään vastaavan osuuden ollessa Tapiolan palvelupiirissä 18 %. Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 9

10 % Työttömyys Pitkäaikainen lomautus Työttömäksi joutumisen pelko Liikaa työtä Aika ei riitä Asumiseen liittyviä ongelmia Liikaa aikaa, ei tekemistä Taloudellisia ongelmia Liian suuria lainoja hoidettavaksi Leppävaara Tapiola Olari- Matinkylä Espoonlahti Espoon keskus Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Yksinäisyyttä Nälkä, puute ruuasta Kuva 6. Ongelmat palvelupiireittäin 10 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

11 Liikaa työtä ja aikapulaa eniten kahden huoltajan lapsiperheissä, toiseksi eniten yksinhuoltajaperheissä Ongelmia näyttäisi olevan eniten yksinhuoltajaperheissä ja vähiten kahden tai useamman aikuisen taloudessa (kuva 7). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % % 0 % Lapsiperhe, kaksi huoltajaa Lapsiperhe, yksi huoltaja Kahden tai us. hengen talous, ei lapsiperhe Yksin asuva Kuva 7. Ongelmien määrä perhetyypin mukaan Liiallista työmäärää ja aikapulaa on koettu eniten kahden huoltajan lapsiperheissä, edellistä 37 prosentissa ja jälkimmäistä 43 prosentissa (kuva 8). Toiseksi eniten liikaa työtä on ollut yksinhuoltajaperheissä, 28 prosentissa, samoin kuin aikapulaakin, 38 prosentissa. Asumiseen liittyviä ongelmia, taloudellisia ongelmia ja liian suuria lainoja oli eniten yhden aikuisen talouksissa, tilastollisesti erittäin merkitsevästi eniten yksinhuoltajaperheissä ja toiseksi eniten yksin asuvilla. Liikaa aikaa ja tekemisen puutetta oli eniten yksin asuvilla. He kokivat myös selvästi muita useammin yksinäisyyttä ja heillä oli myös muita enemmän kokemuksia ruuan puutteesta. Toiseksi eniten yksinäisyyttä koettiin yksinhuoltajaperheissä. Työttömyyttä, pitkäaikaisen lomautuksen, työttömäksi joutumisen pelkoa, oman yrityksen talousvaikeuksia, elämää vaikeuttavia sairauksia ja vammoja ja päihdeongelmia on kohdattu eri perhetyypeissä yhtä lailla, tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut perhetyyppien välillä. Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 11

12 % Työttömyys Pitkäaikainen lomautus Työttömäksi joutumisen pelko Liikaa työtä*** Aika ei riitä*** Lapsiperhe, 1 huoltaja Asumiseen liittyviä ongelmia*** Liikaa aikaa, ei tekemistä** Taloudellisia ongelmia*** Yksin asuva Lapsiperhe, 2 huoltajaa Kahden tai us. hengen talous, ei lapsiperhe Liian suuria lainoja hoidettavaksi*** Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia Yksinäisyyttä*** Nälkä, puute ruuasta*** * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Kuva 8. Ongelmat perhetyypin mukaan 12 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

13 Liiallinen työmäärä ja kiire koulutetumpien ongelma, muita ongelmia eniten vain peruskoulutuksen saaneilla Vain peruskoulutuksen saaneissa on muita enemmän niitä, joilla ei ollut yhtään ongelmaa. Toisaalta heissä oli myös muita enemmän sellaisia, joilla oli monta, yli kuusi, arkielämän ongelmaa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % % 30 % 20 % 10 % 0 % Perus-, keski- tai kansakoulu Ylioppilas / ammatillinen koulutus Korkeakoulu- / ammattikorkeakoulu Kuva 9. Ongelmien määrä koulutuksen mukaan Useimpia kysytyistä ongelmista esiintyi tilastollisesti merkitsevästi useimmin vähiten koulutusta saaneilla eli perus-, keski- tai kansakoulun käyneillä ja toiseksi eniten ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ja vähiten korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla (kuva 10). Pitkäaikainen lomautus, asumiseen liittyvät ongelmat, liiallinen aika, taloudellisia ongelmia, liian suuria lainoja, oman yrityksen talousvaikeuksia, elämää vaikeuttavia sairauksia tai vammoja, päihdeongelmia, yksinäisyyttä ja ruuan puutetta oli ollut suhteellisesti eniten vain peruskoulutuksen saaneilla ja vähiten korkea-asteen koulutuksen saaneilla tai heidän perheillään. Myös työttömyyttä oli koettu eniten vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä, mutta keski- tai korkea-asteen koulutuksen saaneista työttömyyttä oli ollut yhtä usean vastaajan perheessä. Korkeakoulutuksen saaneista muita useammin on ollut ongelmana liiallinen työmäärä, peräti 37 %:lla, ja aikapula, 42 %:lla ja vähiten näitä ongelmia oli ollut vain perusasteen koulutuksen saaneilla tai heidän perheillään. Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 13

14 % Työttömyys*** Pitkäaikainen lomautus*** Työttömäksi joutumisen pelko Liikaa työtä*** Aika ei riitä*** Asumiseen liittyviä ongelmia* Liikaa aikaa, ei tekemistä*** Taloudellisia ongelmia*** Perus-, keski- tai kansakoulu Ylioppilas / ammatillinen koulutus Korkeakoulu- / ammattikorkeakoulu Liian suuria lainoja hoidettavaksi** Oma yritys taloudellisissa vaikeuksissa** Elämää vaikeuttava sairaus tai vamma** Alkoholin/huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia*** Yksinäisyyttä* Nälkä, puute ruuasta** * tilastollisesti melkein merkitsevä ero, ** tilastollisesti merkitsevä ero, *** tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Kuva 10. Ongelmat koulutuksen mukaan 14 Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa

15 Lopuksi Tutkimuksen alhainen vastausprosentti (koko aineistossa 45,9 ja Espoossa 44,4) tuo tuloksiin epävarmuutta ja saatuja tuloksia on syytä pitää suuntaa-antavina. Tilanne on toisaalta voinut jo muuttua, ongelmien esiintyminen ei tänä päivänä välttämättä ole samalla tasolla kuin vuonna Seuraava kaupunki- ja kuntapalvelututkimus tehdään keväällä 2008 ja silloin saadaan tietoa tilanteen kehittymisestä. Tulokset saatiin, kun Espoo kartoitti Efeko Oy:n vuoden 2005 kaupunkipalvelututkimuksessa vastaajilta heidän ja heidän perheittensä arkielämää vaikeuttavia ongelmia. Lähteet ja kirjallisuus Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005 tutkimuksen Espoo-kohtainen SAS-aineisto. Keskinen, Vesa: Helsinkiläisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia Miettinen, Heikki: Kaupunki- ja kuntapalvelut Efeko Oy. Tutkimuksia 241/ Miettinen, Tuula: Espoolaisten mielipiteet palveluista Tietoisku 2/ Espoon kaupunki, Keskushallinto, Kehittämis- ja tutkimusryhmä. Aineisto Efeko Oy:n 30 kunnassa vuonna 2005 tekemä kyselytutkimus. Espoossa kyselylomake lähetettiin 4000:lle satunnaisesti valitulle vuotiaalle espoolaiselle ja vastausprosentiksi Espoossa tuli 44,4 %. Kaikkien 30 kunnan yhteinen vastausprosentti on 45,9 %. Tietoisku 4/2008: Arjen ongelmat Espoossa 15

16 Sammandrag Efeko Oy kartlade problemen i anslutning till att klara av vardagen i sin undersökning av städernas service Svarsprocenten var för hela materialet 45,9 och för Esbos material 44,4. Analysen av vardagsproblemen hänför sig till den Välfärdsberättelse som sektorerna som bäst utarbetar i samarbete. De vanligaste problemen som personer i Esbo eller deras familjer anförde gällde tidsbrist och för stor arbetsbörda. Var sjunde hade upplevt arbetslöshet och var tionde hade fruktat att bli arbetslös. Långvarig permittering hade drabbat 3 procent. Var sjunde medverkande eller deras familjer hade haft ekonomiska problem och vart sjuttonde hushåll kämpade med för stora lån. Hos fyra procent av de medverkande hade det egna företaget haft ekonomiska svårigheter. Var åttonde hade problem relaterade till boendet. Hos var femte medverkande eller deras familjer försvårades livet av sjukdom eller handikapp. I ca vart tjugonde fall hade den medverkande eller en familjemedlem lidit av drogproblem och två av hundra hade lidit av brist på mat, dvs. svultit. Ensamhet var ett problem för sju procent av dem medverkande. Många av de problem som försvårar vardagslivet hade 2005 minskat jämfört med tidigare undersökningsår. Minskningen gällde ekonomiska problem, arbetslöshet, för stor arbetsbörda och brådska. Däremot hade de hälsorelaterade problemen förblivit ungefär på samma nivå under olika år. Fyra av tio medverkande hade det så väl ställt att de inte hade ett enda av de ovan nämnda problemen och fem procent hade stött på många problem. De ekonomiska problemen betonades hos de medverkande som hade minst tre problem och särskilt hos dem som kämpade med många, minst sex problem. För stor arbetsbörda och tidsbrist var vanligast hos barnfamiljer med två vårdnadshavare. Näst vanligast var för stor arbetsbörda och tidsbrist hos barnfamiljer med en vårdnadshavare. Boenderelaterade problem, ekonomiska problem och för stora lån förekom mest i hushåll med en vuxen. Det är statistiskt mycket markant att problemen var flest hos ensamförsörjarfamiljer och näst flest hos ensamboende. För mycket tid och brist på sysselsättning noterades mest hos ensamboende. De upplevde också oftare än andra ensamhet och de hade fler erfarenheter än andra av brist på mat. Näst mest ensamhet upplevdes i ensamförsörjarfamiljer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI puh. (09) ISSN Lisätietoja: Tuula Miettinen puh. (09) Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki tuula.miettinen(at)espoo.fi

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija

Vanha-Espoon asukasfoorumi Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija Vanha-Espoon asukasfoorumi 14.5.2019 Kuntapalvelut Espoossa Minna Joensuu, erityisasiantuntija 14.5.2019 Keskeisiä havaintoja lähivuosista Espoo on vahvasti kasvava kaupunki, jossa asukkaita nyt 284 000.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kunnan talousasioiden hoito. Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti. Kuntapalvelut Espoossa 2009

Kunnan talousasioiden hoito. Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti. Kuntapalvelut Espoossa 2009 Kuntapalvelut Espoossa Kunnan talousasioiden hoito Kunnan talousasioiden hoitoa piti Espoossa vastaajista % (¹) hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. On huomioitava,että

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestörakenne 2018/2019

Väestörakenne 2018/2019 218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli

Lisätiedot

Kysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018

Kysely biojätteen lajittelusta. BIORENT-hanke, kevät 2018 Kysely biojätteen lajittelusta BIORENT-hanke, kevät 2018 Tietoa vastaajista Kyselyyn vastasi 540 henkilöä Vastaajien keski-ikä oli 42,5 vuotta, vanhin vastaaja oli 80-vuotias, nuorin 18-vuotias Vastaajien

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä #espoobudjetti

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä #espoobudjetti Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2019 Jukka Mäkelä #espoobudjetti Espoo kasvaa kestävästi Espoon kasvu jatkuu, v. 2050 vähintään 400 000 asukasta. Espoo investoi kestävään kasvuun. Kasvavan kaupungin

Lisätiedot

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Espoonlahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Espoonlahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 54-4 SUUR-ESPOONLAHTI 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo Suur-Espoonlahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216*

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85%

Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85% Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu 2018 Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85% Roolisi Lukkarin käytössä Ylläpidän vain tapahtumia ja/tai yhteystietoja 16%

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestörakenne 2017/2018

Väestörakenne 2017/2018 Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö

Lisätiedot