ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
|
|
- Maria Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4. Suomenkielisten osuus perheistä supistuu Kuva: Petri Lintunen Espoolaisia oli vuoden 2010 alussa ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 040:lla eli 1,0 %. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,26 henkilöä. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat Espoon pienimmät. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2009 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Espoossa asui noin perhettä vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 aikana perheiden määrä kasvoi noin 600, mikä merkitsi 0,9 %:n lisäystä. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus lisääntyi jälleen hieman. Varsinaisia lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, on Espoossa noin ja yli perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt jälleen vuoden 2009 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,7 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 12,0 % espoolaisperheistä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 5,8 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2 %.
2 1 SUUR-MATINKYLÄSSÄ ENITEN PIENIÄ ASUNTOKUNTIA Espoolaisia oli vuoden 2010 alussa ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 040:lla eli 1,0 %. Kasvu oli pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,26 henkilöä. Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Espoonlahdessa, jossa myös väestömäärä lisääntyi merkittävästi. Alueen asuntokuntien keskikoko ei kuitenkaan ollut muuttunut lisäyksen vuoksi. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Tapiolaan, jonka väestönkasvukin oli ollut vähäinen. Alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2009 aikana. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur- Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut vain Suur-Kauklahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2009 sekä keskikoko 2009 ja 2010 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,22 2,24 2. Suur-Tapiola ,16 2,19 3. Suur-Matinkylä ,07 2,08 4. Suur-Espoonlahti ,34 2,34 5. Suur-Kauklahti ,51 2,50 6. Vanha-Espoo ,35 2,36 7. Pohjois-Espoo ,72 2,72 Koko Espoo ,25 2,30 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän runsaasta asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 35,9 32,2 13,7 12,5 5, Suur-Tapiola 37,0 33,3 12,9 12,0 4, Suur-Matinkylä 40,1 33,2 12,0 10,3 4, Suur-Espoonlahti 31,4 33,0 14,7 14,4 6, Suur-Kauklahti 31,2 28,0 14,0 17,5 9, Vanha-Espoo 33,1 30,9 14,9 13,9 7, Pohjois-Espoo 23,8 30,2 16,3 17,8 11, Koko Espoo 34,9 32,4 13,8 12,9 6, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut muuttunut edellisestä vuodesta. Korkeintaan kahden hengen asuntokuntia oli 67 % ja vähintään neljän hengen asuntokuntia vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa 27 %:ssa asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. Eniten korkeintaan kahden hengen asuntokuntia oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolasssa. Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 3
4 2 LAPSETTOMIEN PARIEN OSUUS PERHEISTÄ KASVAA Espoossa asui noin perhettä vuoden 2010 alussa. Vuoden 2009 aikana perheiden määrä kasvoi noin 600, mikä merkitsi 0,9 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta selvästi pienempi, kuten oli väestömääränkin kasvu. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus lisääntyi jälleen hieman. Yhden vanhemman perheiden osuus säilyi ennallaan jo kolmantena vuotena peräkkäin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2008, 2009 ja 2010, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,4 Avopari, ei lapsia , , ,6 Aviopari ja lapsia , , ,3 Avopari ja lapsia , , ,8 Äiti/isä ja lapsia , , ,9 Yhteensä Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,8 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä on suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,2 24,2 22,6 7,0 2, ,8 1,78 2. Suur-Tapiola 46,8 22,6 22,7 6,8 1, ,2 1,75 3. Suur-Matinkylä 47,4 24,3 20,5 6,4 1, ,6 1,73 4. Suur-Espoonlahti 41,4 24,6 24,3 7,8 2, ,6 1,80 5. Suur-Kauklahti 33,0 25,1 28,1 10,7 3, ,0 1,90 6. Vanha-Espoo 38,9 25,9 24,3 8,4 2, ,1 1,82 7. Pohjois-Espoo 35,2 23,2 26,1 10,9 4, ,8 2,02 Koko Espoo 43,0 24,2 23,2 7,5 2, ,0 1,80 Perheet, lkm Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
5 3 YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OSUUS PYSYNYT ENNALLAAN Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin ja yli perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur- Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2009/10 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,4 41,0 12,3 3, ,77 1,90 2. Suur-Tapiola 42,4 43,3 12,3 1, ,74 1,89 3. Suur-Matinkylä 44,7 40,5 12,1 2, ,74 1,86 4. Suur-Espoonlahti 41,9 42,2 12,6 3, ,78 1,91 5. Suur-Kauklahti 38,0 42,8 15,2 4, ,88 2,01 6. Vanha-Espoo 42,6 40,2 13,2 4, ,81 1,93 7. Pohjois-Espoo 35,5 41,3 16,6 6, ,00 2,13 Koko Espoo 42,3 41,5 12,8 3, ,79 1,92 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2009/10 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,6 2. Suur-Tapiola ,7 3. Suur-Matinkylä ,9 4. Suur-Espoonlahti ,2 5. Suur-Kauklahti ,7 6. Vanha-Espoo ,2 7. Pohjois-Espoo ,3 Koko Espoo ,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa, Suur-Kauklahdessa yksinhuoltajuus oli yleistynyt selvimmin edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 5
6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2009/10. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010
7 4. SUOMENKIELISTEN OSUUS PERHEISTÄ SUPISTUU Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt jälleen vuoden 2009 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,7 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 12,0 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,3 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 5,8 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2%. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 69,1 68,8 68,4 67,1 67,5 67,1 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,6 3,5 3,3 3,3 3,3 Molemm. muunkielisiä 2,7 3,0 3,3 4,4 3,9 4,4 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,6 7,5 7,4 7,4 7,4 Suomenk. ja muunkielinen 3,7 3,9 4,1 4,6 4,5 4,6 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,1 11,0 10,9 10,6 10,7 10,6 Ainoa huoltaja ruotsink. 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 0,9 1,0 1,1 1,4 1,2 1,4 Yhteensä Lkm Asuntokunnat ja perheet 2010/Tietoisku 8/2010 7
8 Antalet Esbobor i början av 2010 var , och antalet hushåll var Ett hushåll består av dem som bor i samma bostad oavsett familje- eller släktskapsrelationer. Antalet hushåll ökade på ett år med 1 040, dvs. 1,0 %. Ökningen var mindre än året innan, men det samma gällde folkökningen. Hushållens genomsnittliga storlek var 2,26 personer. De genomsnittligt största hushållen fanns fortfarande i Norra Esbo och Stor-Köklax. Hushållen i Stor-Mattby och Stor-Hagalund är i genomsnitt minst i Esbo. Hushållens genomsnittliga storlek hade minskat endast i Stor-Köklax. Ökningen av andelen små hushåll, dvs. hushåll bestående av en eller två personer, hade stagnerat under 2009 även om en dryg majoritet, 67 % av hushållen bestod av högst två personer. De små hushållens andel sjönk mest i Gamla Esbo, men minskade också i Stor-Hagalund och Stor-Mattby. I Esbo fanns cirka familjer i början av Under 2009 ökade antalet familjer med ca 600, vilket innebär en ökning på 0,9 procent. I familjestrukturen skedde inga nämnvärda förändringar trots att andelen barnlösa äkta par åter ökade något. Också andelen familjer med en förälder förblev oförändrad redan för tredje året i följd. Antalet egentliga barnfamiljer, dvs. familjer med minst ett underårigt barn, är i Esbo ca , och över familjer har minst tre minderåriga barn. Barnfamiljer med minst tre barn är vanligast i Norra Esbo. Näst vanligast är familjer med minst tre barn i Stor-Köklax, där deras andel är en femtedel av alla barnfamiljer. Andelen familjer med många barn är minst i Stor-Mattby och Stor-Hagalund. Antalet ensamförälderfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Nästan var femte barnfamilj var en ensamförälderfamilj. Andelen har hållits på föregående års nivå. Andelen helt finskspråkiga familjer av alla familjer i Esbo hade åter minskat under Andelen familjer i vilka båda föräldrarna eller den enda föräldern är finskspråkig var 77,7 % och andelen familjer i vilken bara den ena föräldern är finskspråkig var 12,0 %. Andelen familjer där samtliga familjemedlemmar har ett utländskt modermål var 5,8 %, medan andelen helt svenskspråkiga familjer endast var 4,2 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotVäestörakenne 2017/2018
Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotVIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA
VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotVäestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016
Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3
LisätiedotTIETOISKU 2/
TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja
LisätiedotASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013
ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotArjen ongelmat Espoossa
Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna 2005. Tutkimuksen vastausprosentti
LisätiedotESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT
ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA
TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2018
Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla
LisätiedotPerheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotPerhetilaston perusasioita
Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen
LisätiedotPerheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotYhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä
Väestö 08 Perheet 07 Vuosikatsaus Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Tilastokeskuksen vuoden 07 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
Lisätiedotulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 8 000 eli 7, prosenttia oli
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotYhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotUlkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni
Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista
LisätiedotPerheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.
LisätiedotLapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotTilastokatsaus 8:2010
Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotPerheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotEspoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013
Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013 Väestö ja väestömuutokset Asuntokunnat ja perheet Toukokuu 2013 Väestö ja väestönmuutokset Espoossa asui vuoden 2013 alussa 256 824 asukasta Vuoden 2012 aikana
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
Lisätiedot