VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Espoonlahteen 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: Petri Lintunen Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana yli hengellä. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä eli 37 % kasvusta. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja lähteneistä 6,6 %. Ruotsinkielisistä Espoo kärsi muuttotappiota 180 henkeä. Muuttoliike muualta kotimaasta oli vuoden 2010 aikana kääntynyt neljän tappiovuoden jälkeen voitolliseksi. Muuttovoittoa saatiin noin 240 henkeä. Myös siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kolmantena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli supistunut hieman. Suurin muuttovoitto kuntien välisessä muuttoliikkeestä kohdistui Suur-Tapiolaan. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara. Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä sai suurimman muuttovoiton Suur-Espoonlahti. Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai jälleen Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan kaikille muille suuralueille. Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) sai Suur-Espoonlahti, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2010 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 114 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 251, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Vuonna 2010 naisten kokonaishedelmällisyys kääntyi lievään nousuun. Hedelmällisyys nousi yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2010 aikana. Kuolleisuus oli noussut kaikissa ikäryhmissä.

2 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2010 aikana yli hengellä. Lisäys oli lähes 100 asukasta suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä eli 37 % kasvusta. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti Espooseen muuton kasvaminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat nousseet 66 henkilöstä 69 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli laskenut 64:stä 63 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Muuttoja kunnan sisällä oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta asuntoa kunnassa vaihtaneiden määrä oli laskenut 113 henkilöstä 112 henkilöön tuhatta kanta-asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli vuoden 2010 aikana kääntynyt neljän tappiovuoden jälkeen voitolliseksi. Muuttovoittoa muualta Suomesta saatiin noin 240 henkeä. Muuttovoittoon vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen lisääntyminen, sillä lähtömuutto pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto

3 Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 100 hengellä. Tämäkin kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä eikä lähtömuuton vähenemisestä. Aikaisemmasta poiketen Espoo sai muuttotappiota vain alle 7-vuotiaista lapsista, mutta ei alakouluikäisistä. Muuttotappiota tuli myös kaikista yli 45-vuotiaista. Muuttotappio yli 65-vuotiaista oli supistunut neljään henkeen. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2010 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2-4 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 %. Tulomuuttajien osuus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta, mutta lähteneistä ruotsinkielisiä oli aikaisempaa enemmän. Ruotsinkielisistä Espoo kärsi vuonna 2010 muuttotappiota 180 henkilön verran. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli vain vuotiaissa. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2010 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,8 32 3, ,5 46 4, , , , , , , ,9 59 5, ,7 58 5, ,1 45 4,4-2 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kolmantena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja muuttotase Kauniaisten ja Vantaan kanssa oli Espoolle tappiollinen. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,8 886 Vantaa , ,4-147 Kauniainen 299 1, ,5-90 PKS yhteensä , ,7 649 Hyvinkää 107 0, ,8-14 Järvenpää 110 0, ,9-25 Kerava 92 0, ,7-24 Kirkkonummi 597 3, ,6-275 Nurmijärvi 182 1, ,0-130 Sipoo 42 0,2 57 0,4-15 Tuusula 94 0, ,0-56 Vihti 232 1, ,6-173 Muu Uusimaa 648 3, ,2-311 Muu Etelä-Suomi , ,2 26 Muut läänit , ,7 591 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 730 henkeä. Tappio oli pienentynyt kaikkiin muihin kuntiin paitsi Vihtiin. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös supistunut hieman edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai selvästi suuremman muuttovoiton kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoitto ulkomailtakin oli kasvanut noin 100 hengellä. 4

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurin muuttovoitto kohdistui jo neljäntenä vuotena peräkkäin Suur-Tapiolaan. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi jälleen Suur-Leppävaara ja kolmanneksi eniten muuttovoittoa sai vaihteeksi Suur-Matinkylä. Pohjois-Espoo kärsi noin 100 hengen muuttotappion. Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,7 Suur-Tapiola ,7 Suur-Matinkylä ,1 Suur-Espoonlahti ,6 Suur-Kauklahti ,7 Vanha-Espoo ,3 Pohjois-Espoo ,9 Muu alue ,2 Koko Espoo ,6 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi Vuonna 2010 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna. Näin Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku, jota on jatkunut vuosia, pysähtyi. Vuonna 2010 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 35 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli laskenut ja keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2010 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,2 36,6 28,2 H:gin seutu ,2 39,0 35,8 Muu Suomi ,8 47,3 25,9 Ulkomaat ,3 0,8 0,9 Lähtömuutto Yhteensä ,9 42,6 31,5 H:gin seutu ,5 43,9 31,6 Muu Suomi ,7 45,3 30,0 Ulkomaat ,2 21,6 36,2 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös kohonnut. Koulutustasoa oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 26%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 32 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2010 muuttovoitto yli 15-vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. Helsingin seudulta saatiin kuitenkin muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista. 6

7 4 Espoon sisällä Suur-Espoonlahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti. Myös Suur- Kauklahti, Pohjois-Espoo ja Suur-Leppävaara saivat lisäväestöä muualta Espoosta Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2010 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai jälleen Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan kaikille muille suuralueille, eniten Suur-Matinkylään. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Suur-Matinkylä puolestaan kärsi muuttotappiota muualle paitsi Suur-Tapiolaan. Suurin tappio oli Suur-Espoonlahdelle. Suur-Espoonlahti sai muuttovoittonsa kaikkialta muualta Espoosta Suur-Kauklahtea ja Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Espoonlahteen Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2010 sai Suur-Espoonlahti, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Toiseksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara pääasiassa kuntien välisen muuttoliikkeen ansiosta. Suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Kauklahti. 8

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2010 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola 33 Henkeä 399 Suur-Leppävaara Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2010 Vanha-Espoon ja Pohjois-Espoon kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi. Vanha-Espoon tappio johtui sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta ja Pohjois-Espoon kuntien välisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta. 9

10 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2010 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 114 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita taas oli 68 henkeä edellisvuotta enemmän eli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 251, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Syynä lisäykseen oli syntyneiden määrän kasvu. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,9 Miehet , , , , , , , , , , , ,8 Naiset , ,2 62 7, , , , , , , , , ,8 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2010 aikana. Kuolleisuus oli noussut kaikissa ikäryhmissä. Kasvun syynä oli alle 65 -vuotiaiden ja erityisesti vuotiaiden kuolleisuuden selvä nousu. Tämä kehitys näkyi kuitenkin vain naisilla. Miehillä kuolleisuus laski kaikilla alle 75 -vuotiailla. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys laski ja sama kehitys jatkui vuonna 2009, mutta vuonna 2010 hedelmällisyys kääntyi lievään nousuun. Hedelmällisyys nousi yli 25-vuotiailla naisilla. 10

11 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12, ,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15, ,2 35,9 110,3 140,8 77,1 18, Suur-Tapiola ,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15, ,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11, ,6 17,7 69,7 168,4 92,7 14, Suur-Matinkylä ,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18, ,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14, ,0 37,2 76,9 150,1 55,8 17, Suur-Espoonlahti ,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16, ,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14, ,3 48,9 133,9 160,1 73,9 16, Suur-Kauklahti ,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31, ,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18, ,6 48,8 131,4 139,2 93,4 26, Vanha-Espoo ,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8, ,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21, ,9 52,4 141,4 150,0 75,5 18, Pohjois-Espoo Koko Espoo ,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13, ,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15, ,8 107,5 170,0 151,4 90,7 21, ,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15, ,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15, ,9 38,0 108,4 150,3 76,2 17, Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Kauklahdessa, mutta jonkin verran myös Suur-Matinkylässä. Nousu oli suurin Pohjois-Espoon naisilla, jossa se jo entuudestaan oli Espoon korkein. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli edelleen Suur-Kauklahdessa. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan 7 Avioituminen ja avioerot ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. 11

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2009 aikana espoolaiset naiset solmivat lähes avioliittoa, Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman kohonnut ja oli 81 %. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 2%. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 1,8 0,0 0,0 24 1, ,1 1,5 0, , ,7 5,9 4, , ,1 17,6 6, , ,8 17,6 20, , ,6 17,6 8, , ,2 17,9 29, , ,8 10,6 12,5 58 3, ,6 5,5 10,4 28 1, ,2 3,7 6,3 16 1, ,1 2,2 2,1 8 0,5 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes joka toinen solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 60 % solmittiin tässä iässä. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja runsas kolmannes vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 42 % oli vuotiaita. Avioeroja tuli voimaan noin 670 vuoden 2009 aikana. Avioerojen määrä oli 40 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta. Ensimmäisistä eroista 37% oli otettu naisen ollessa vuotias ja kolmannes naisen ollessa vuotias. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2010 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,5 0,9-16 2, ,3 3,7-65 9, ,9 9,3 0, , ,0 19,6 9, , ,7 28,0 14, , ,7 16,8 33, , ,2 9,3 19, , ,6 6,5 14,3 31 4, ,7 3,7 0,0 20 2, ,8 1,9 9,5 9 1,3 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm

13 Antalet Esbobor ökade under 2010 med över personer. Av ökningen utgjorde personer ett inflyttningsöverskott, vilket är 37 procent av ökningen. Flyttningsrörelsen inom kommunen ökade något från det föregående året. Personer med svenska som modersmål utgjorde 5,0 procent av dem som flyttade till Esbo och 6,6 procent av dem som flyttade bort från Esbo. Esbo fick ett flyttningsunderskott på 180 personer bland de svenskspråkiga. Inflyttningen från andra håll i landet till Esbo var under de fyra föregående åren negativ, men under år 2010 blev den positiv. Esbo fick ett inflyttningsöverskott på omkring 240 personer. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo ökade med ca 100 personer. Esbo har sedan länge lockat ett stort antal invånare från den övriga huvudstadsregionen, men nu minskade folkökningen från regionen för tredje året i rad. Esbo fick ett flyttningsöverskott endast från Helsingfors. Esbo förlorade invånare till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, omkring 730 personer. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen sjönk en aning. Från andra håll i landet fick Esbo flyttningsöverskott. Det största flyttningsöverskottet för flyttningen inom landet fick Stor-Hagalund. Näst mest gynnade flyttningsrörelsen Stor-Alberga. För norra Esbo noterades ett flyttningsunderskott om ca 100 personer. Flyttningsrörelsen inom kommunen gav det största flyttningsöverskottet till Stor- Esboviken. Det största flyttningsunderskottet i flyttningen inom kommunen fick Stor-Hagalund, som förlorade invånare till alla andra storområden. Totalt sett fick Stor-Esboviken det största inflyttningsöverskottet (av den sammanlagda flyttningsrörelsen mellan kommunerna och inom kommunen)., som fick ett flyttningsöverskott både från flyttningen innanför och till kommunen. På andra plats kom Stor-Alberga, huvudsakligen på grund av flyttningen mellan kommuner i landet. Gamla Esbo och norra Esbo hade en negativ total flyttningsbalans. År 2010 föddes nya Esbobor. Antalet var 114 färre än året innan. Antalet döda var 68 personer mer än under det föregående året, det vill säga personer. Den naturliga befolkningsökningen uppgick till personer, vilket är en aning mer än under året innan. Ökningen beror på att antalet födda ökade. Den totala fruktsamheten bland kvinnor ökade något under Fruktsamheten steg bland kvinnor över 25 år. Den totala mortaliteten steg bland Esboborna år Mortaliteten ökade i alla åldersgrupper. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu