VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase suuralueittain 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Kuva: E in toimitus Tiivistelmä Vuoden 2007 aikana espoolaisten määrä kasvoi hengellä. Väestönkasvusta muuttovoittoa oli vain 634 henkilöä, mikä oli vain 21 % koko väestön lisäyksestä. Muuttovoiton supistuminen johtui Espoosta muuttaneiden määrän kasvusta, ei Espooseen muuton vähenemisestä. Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen 418 hengen verran. Muuttotappiota saatiin jo toisena vuotena peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut pariinkymmeneen vuoteen. Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli henkeä ja tästä syystä kaupungin kokonaismuuttotase oli 886 henkeä voitolla. Espoon vuonna 2007 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli vain 744, mutta kuitenkin suurempi kuin Espoon saama muuttovoitto yhteensä. Helsingistä saatu muuttovoitto oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin kärsitty väestötappio oli hieman kasvanut. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 880 henkeä. Jälleen muuttotappio Kirkkonummelle oli erityisen suuri. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli pysynyt suurena. Muualta Etelä-Suomeen väestökato oli lähes pysähtynyt, mutta muihin lääneihin menetettiin väestöä merkittävästi muuttoliikkeen kautta. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen jonkin verran. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2007 sai Vanha-Espoo. Se sai muuttovoittoa tasapuolisesti kunnan ulko- ja sisäpuolelta. Toiseksi suurimman kokonaislisäyksen sai Pohjois-Espoo ja lähes yhtä suuren Suur-Kauklahti. Molempien muuttovoitto tuli lähinnä kunnan sisältä. Vuonna 2007 syntyi lasta eli lähes sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä, henkeä, oli 43 henkeä suurempi kuin edellisenä vuonna. Luonnollisesta väestönkasvusta tuli siten hieman aikaisempaa pienempi, henkeä.

2 MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä Vuoden 2007 aikana espoolaisten määrä kasvoi hengellä. Lisäys oli supistunut kuten edellisenäkin vuonna. Väestönkasvusta muuttovoittoa oli vain 634 henkilöä, mikä oli vain 21 % koko väestön lisäyksestä. Vuonna 2007 muuttovoiton supistuminen johtui Espoosta muuttaneiden määrän kasvusta, ei Espooseen muuton vähenemisestä. Tulomuuttoja tuhatta kantaespoolaista kohti oli 70, kun luku edellisvuotena oli 69. Lähtömuuttojen suhteellinen määrä oli kohonnut 65:stä 67 muuttoon. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa seen voitto väki- muuttaneita Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä laimeni edelleen vuonna Kunnan sisäiset muutot vähenivät muutolla. Asuntoa vaihtaneiden osuus oli laskenut 110 henkeen tuhatta espoolaista kohti edellisvuoden 117:sta. 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen 418 hengen verran. Muuttotappiota muualta maasta saatiin jo toisena vuotena peräkkäin, mitä ei ole tapahtunut pariin kymmeneen vuoteen. Tappio johtui jälleen siitä, että tulomuutto Espooseen oli tyrehtynyt, mutta lähtömuutto oli pysynyt ennallaan. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008

3 Maan rajojen ulkopuolelta Espoo sai muuttovoittoa yli henkeä ja tästä syystä kaupungin kokonaismuuttotase oli 886 henkeä voitolla. Edellisiin vuosiin verrattuna sekä maahan- että maastamuutto olivat lisääntyneet vuonna Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta lähes 400 ja 45 vuotta täyttäneitä reilusti yli 400 henkeä. Muuttotappio alle kouluikäisistä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, samoin muuttotappio eläkeikäisistä tai sitä lähestyvistä espoolaisista. Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,5 % ja Espoosta lähteneistä 6,6 %. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut sekä Espooseen että Espoosta muuttaneissa. Ruotsinkielisten muuttotase oli tappiollinen 135 hengen verran, mikä oli hieman edellisvuotta vähemmän. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 3

4 Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2007 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0-54 Yht Espoon vuonna 2006 saama muuttovoitto pääkaupunkiseudulta oli vain 744, mutta kuitenkin suurempi kuin Espoon saama muuttovoitto yhteensä. Helsingistä saatu muuttovoitto oli pysynyt edellisvuoden tasolla, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin kärsitty väestötappio oli hieman kasvanut. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , , Vantaa , ,5-282 Kauniainen 251 1, ,8-29 PKS yhteensä , ,1 744 Hyvinkää 100 0, ,7-12 Järvenpää 101 0, ,8-20 Kerava 87 0, ,8-39 Kirkkonummi 544 3, ,1-584 Nurmijärvi 173 1, ,9-126 Sipoo 33 0,2 47 0,3-14 Tuusula 87 0, ,2-100 Vihti 189 1, ,0-283 Muu Uusimaa 738 4, ,5-455 Muu Etelä-Suomi , ,6 62 Muut läänit , ,6 409 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeessä noin 880 henkeä. Jälleen muuttotappio Kirkkonummelle oli erityisen suuri. Myös seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli pysynyt suurena. Kauemmas, muualta Etelä-Suomeen väestökato oli lähes pysähtynyt, mutta muihin lääneihin menetettiin väestöä merkittävästi muuttoliikkeen kautta. Muuttovoitto ulkomailta oli lisääntynyt jälleen jonkin verran. 4 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurin muuttovoitto kohdistui Suur-Tapiolan alueelle ja toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Vanha-Espoo eli tilanne oli edellisvuoden kaltainen. Vuosia suurimman muuttovoiton saanut Suur- Leppävaara sai nyt runsaan sadan hengen muuttovoiton. Suur-Espoonlahti sai muuttotappiota jo toisena vuotena peräkkäin. Vuoden 2006 asuntomessualue, Suur-Kauklahti, sai vain 2 hengen muuttovoiton maassamuutosta ja siirtolaisuudesta. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,2 Suur-Tapiola ,4 Suur-Matinkylä ,1 Suur-Espoonlahti ,1 Suur-Kauklahti ,0 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,1 Muu alue ,1 Koko Espoo ,2 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso Vuonna 2007 Espooseen muuttaneista vähintään 15-vuotiaista ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli yli kolmannes. Jo kuudentena vuotena peräkkäin Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Parhaimmin koulutettuja olivat muualta Helsingin seudulta muuttaneet, sillä heistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vain vajaa neljännes. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, joskin koulutustietojen saatavuus heistä on heikoin. Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli vain hieman korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 25 %:lla, 44 %:lla oli keskiasteen tutkinto ja 31% :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2007 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,3 38,7 27,0 H:gin seutu ,0 42,3 34,7 Muu Suomi ,9 48,5 24,6 Ulkomaat ,0 1,0 1,0 Lähtömuutto Yhteensä ,9 44,2 30,9 H:gin seutu ,1 46,1 29,8 Muu Suomi ,3 45,9 30,7 Ulkomaat ,2 21,7 40,0 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Muuttovoitoksi jääneen väestön koulutustaso oli kohonnut vuoden 2007 aikana. Muuttovoittoa saatiin sekä ilman koulutusta olevista että korkea-asteen koulutuksen saaneista 15 vuotiaista. Muualta Helsingin seudulta saatiin muuttovoittona pelkästään korkea-asteen koulutuksen saaneita, mutta sinne menetettiin keskiasteen suorittaneita ja ilman ammatillista koulutusta olevia. Muulle Suomelle sekä ulkomaille Espoo taas menetti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. 6 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008

7 4 Espoon sisäinen muuttoliike 1 Vaikka Suur-Kauklahti ei ollut vetovoimainen maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja siirtolaisuudessa, kunnan sisältä se sai muuttovoittoa noin 230 henkeä. Myös Vanha-Espoo ja Pohjois-Espoo saivat lisää väestöä muualta Espoosta, mutta muille suuralueille sisäinen muuttoliike oli tappiollinen. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain ja nettomuutto 2007 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Leppävaaran suuresta muuttotappiosta kunnan sisällä yli puolet oli Vanhaan-Espooseen. Jo vuodesta 1997 Suur-Tapiola on kärsinyt kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä varsin suurta muuttotappiota. Nyt vuonna 2007 sillä oli muuttotappiota kaikille muille suuralueille paitsi Pohjois- Espooseen. Eniten tappiota oli Suur-Leppävaaraan ja Suur-Matinkylään. Suur-Matinkylän muuttotappio kunnan sisällä oli pääsiassa Suur-Espoonlahteen. Muuttovoitollinen Suur-Kauklahti oli saanut eniten uusia asukkaita Suur-Espoonlahdesta ja Vanha-Espoosta. Vanha-Espoo oli hyötynyt muuttoliikkeestä Suur-Leppävaaran kanssa. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Kokonaismuuttotase suuralueittain Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuosina alueen ollessa rakenteilla sai Suur-Leppävaara. Vuonna 2007, kuten vuotta aikaisemminkin, suurimman kokonaismuuttovoiton sai Vanha-Espoo, joka sai muuttovoittoa tasapuolisesti kunnan ulko- ja sisäpuolelta. Toiseksi suurimman kokonaislisäyksen sai Pohjois-Espoo ja lähes yhtä suuren Suur-Kauklahti. Molempien muuttovoitto tuli lähinnä kunnan sisältä. 8 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008

9 Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2007 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Kokonaismuuttotase oli tappiollinen nyt entiselle muuttovoittoalueelle, Suur-Leppävaaralle. Lähes 300 hengen muuttotappio johtui lähinnä Espoon sisäisen muuttoliikkeen tappiollisuudesta. Myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden muuttotase oli tappiollinen kunnan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Sisäinen Suur-Kauklahti Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2007 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008 9

10 6 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 2007 syntyi lasta eli lähes sama määrä kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleiden määrä, henkeä, oli 43 henkeä suurempi kuin edellisenä vuonna. Luonnollisesta väestönkasvusta tuli siten hieman aikaisempaa pienempi, henkeä. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,3 Miehet , , , , , , , , , , , ,9 Naiset , , , , , , , , , , , ,2 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli hieman laskenut vuoden 2006 aikana. Kuitenkin vähintään 75-vuotiaiden kuolleisuus nousi hieman. Yleinen kuolleisuus laski sekä miehillä että naisilla. Miehillä vanhimpien kuolleisuus nousi hieman, mutta naisilla taas laski. Naisilla kuitenkin vuotiaiden kuolleisuus kohosi jonkin verran. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta 2004 ja myös vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2007 kokonaishedelmällisyys oli kohonnut vain vuotiailla ja vanhimman ikäryhmän naisilla. 10 Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/2008

11 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,0 44,2 118,0 136,1 73,9 14, ,8 45,9 98,9 153,5 79,5 19, ,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13, Suur-Tapiola ,8 16,7 85,8 144,8 77,8 18, ,8 22,7 85,8 153,2 73,9 14, ,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13, Suur-Matinkylä ,9 32,6 107,8 115,1 63,8 13, ,6 37,2 94,5 145,1 74,2 11, ,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14, Suur-Espoonlahti ,2 43,2 123,8 166,0 66,9 14, ,4 47,6 134,3 136,3 67,2 15, ,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17, Suur-Kauklahti ,7 35,4 168,8 159,5 62,2 12, ,4 70,6 172,6 169,9 80,2 12, ,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7, Vanha-Espoo ,5 66,7 127,8 126,9 68,4 41, ,0 62,9 145,5 145,0 84,1 12, ,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15, Pohjois-Espoo ,5 60,6 169,4 159,1 58,5 33, ,4 115,6 192,3 161,6 93,2 26, ,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26, Koko Espoo ,5 40,0 115,5 140,0 69,2 15, ,1 44,1 113,8 147,4 75,6 15, ,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15, Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Suur-Kauklahdessa, mutta myös Suur-Matinkylässä ja korkean hedelmällisyyden Pohjois-Espoossa. Muualla kokonaishedelmällisyys oli kohonnut. Korkeimmat hedelmällisyysluvut olivat edelleen Pohjois-Espoossa ja Vanha-Espoossa ja alhaisimmat Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilla. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2007/Tietoisku 9/

12 Sammandrag av förändringarna i antalet Esbobor år 2007 År 2007 ökade antalet Esbobor med personer. Ökningen var endast 634 personer, vilket utgjorde endast 21 procent av hela ökningen. Det minskade inflyttningsöverskottet berodde på en ökning av dem som flyttade ut och inte på en minskning av dem som flyttade in. Slutresultatet av flyttningsrörelsen från det övriga Finland uppvisade en förlust på 418 personer. Det var redan det andra året i en följd för en förlust, vilket inte har hänt på ett par decennier. Inflyttningen från utlandet till Esbo uppvisade ett inflyttningsöverskott på drygt personer, vilket förklarar det totala inflyttningsöverskottet på 886 personer. I huvudstadsregionens interna flyttningsrörelse utgjorde Esbos inflyttningsöverskott endast 744, vilket dock var mera än det totala inflyttningsöverskottet. Inflyttningsöverskottet från Helsingfors har varit oförändrat sedan år 2006, men utflyttningsöverskottet till Vanda och Grankulla har ökat en aning. Esbo förlorade befolkning till alla kommuner i Helsingforsregionen med cirka 880 personer. Särskilt stort var utflyttningsöverskottet igen till Kyrkslätt. Också utflyttningsöverskottet till Nyland utanför regionen har varit stort. Inflyttningen från övriga delar av Finland till södra Finland har nästan stannat av, men utflyttningen till övriga län var betydande. Inflyttningsöverskottet från utlandet ökade igen i någon mån. Det största totala inflyttningsöverskottet (mellan kommunerna och inom kommunen sammanlagt) noterades för Gamla Esbo år 2007, vars befolkningsökning jämlikt härrör från andra kommuner och från andra delar av Esbo. Den näst största totala ökningen noterades i Norra Esbo och nästan lika stor i Stor-Köklax. Båda inflyttningsöverskotten var interna flyttningsrörelser inom Esbo. År 2007 föddes barn, vilket är nästan samma antal som år Antalet döda var personer, vilket var 46 personer mera än år Den naturliga ökningen av Esbobor var således något mindre än tidigare. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi