VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA"

Transkriptio

1 VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Espoolaisista asuntokunnista, joita oli , vieraskielinen oli viitehenkilönä asuntokunnassa. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskieliset asuntokunnat olivat keskimääräistä suurempia. Eniten pieniä asuntokuntia oli asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuva, vironkielinen, eteläisen Afrikan kieliä puhuva tai venäjänkielinen. Vähiten yksihenkisiä asuntokuntia oli itäeurooppalaisia kieliä ja arabiaa tai englantia puhuvilla. Suuria, vähintään viiden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten niissä asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli somaliankielinen. Vieraskieliset asuntokunnat asuivat huomattavasti harvemmin omistusasunnoissa kuin asuntokunnat keskimäärin. Suomen vieraskielisistä asuntokunnista runsas neljäsosa asui omistamassaan asunnossa ja 68 % vuokra-asunnossa. Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli somaliankielinen, asuivat erityisen harvoin omistusasunnossa. Suurimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muuta länsieurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvien asuntokunnat. Pienimmissä huoneistoissa asuivat Saharan etelänpuoleisen Afrikan kieliä puhuvat. Ahtaasti asumista tarkasteltiin normi 3 avulla, jonka mukaan asuminen on ahdasta, jos asunnossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi. Vieraskielisistä asuntokunnista Kauniaista lukuun ottamatta ahtaasti asuvia oli lähes 14 %. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Baltian, venäjän, entisen Neuvostoliiton alueen kieliä ja länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Eniten ahtaasti asuvia oli somaliankielisten asuntokunnissa.

2 Asuntokuntien koko Koko Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä alkoi lisääntyä voimakkaasti 1990 luvulla. Tuolloin maamme väestöstä vieraskielisiä oli vain 0,5 % ja espoolaisista 1,5 %. Kahdessakymmenessä vuodessa vieraskielisten osuus on kasvanut koko maassa lähes 4 %:iin ja Espoossa liki 8 %:iin. Koko pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus on jo lähes kymmenesosa. 12,0 10,0 8,0 % 6,0 Espoo Pääkaupunkiseutu Suomi 4,0 2,0 0, Kuva 1. Vieraskielisten osuus väestöstä vuosina Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Vuoden 2009 alussa Espoossa asui henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Espoolaisista asuntokunnista, joita oli , vieraskielinen oli viitehenkilönä asuntokunnassa eli 6, 3 %:ssa. Koko maassa suomenkielisten asuntokunnissa oli keskimäärin 2,09 henkeä, mutta jos viitehenkilönä oli vieraskielinen, asuntokunnan keskikoko kohosi 2,48 henkeen. Taustalla vaikuttanee vieraskielisten keskimääräistä nuorempi ikärakenne. Pääkaupunkiseudulla keskimääräistä pienemmät asuntokunnat olivat Helsingissä ja toiseksi pienimmät Vantaalla. Kaikissa kunnissa vieraskieliset asuntokunnat olivat keskimäärää suurempia. Suurimmat vieraskieliset asuntokunnat olivat Vantaalla ja Espoossa. 2 Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Henkilöluku 6+ Henkilöluku 5 Henkilöluku 4 Henkilöluku 3 Henkilöluku 2 Henkilöluku 1 10 % 0 % Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 2. Asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli 45 % asuntokunnista. Vieraskielisistä asuntokunnista runsaassa kolmanneksessa oli vain yksi henkilö. Helsinkiläisistä vieraskielisistä asuntokunnista joka kolmannessa oli vain yksi henkilö ja Espoossa ja Vantaalla joka neljännessä. Kahden hengen asuntokuntia oli Helsingissä hieman vähemmän kuin yksihenkisiä, mutta Espoossa ja Vantaalla niitä oli lähes yhtä paljon. Vähintään viiden hengen asuntokuntia maassamme oli vuoden 2008 lopussa noin 5 % asuntokunnista. Vieraskielisistä asuntokunnista liki kymmenesosa oli suuria asuntokuntia. Pääkaupunkiseudulla suuret asuntokunnat olivat keskimääräistä yleisempiä Kauniaisissa ja Espoossa. Seudun vieraskielisistä asuntokunnista suurten osuus oli korkeampi kuin kaikista asuntokunnista. Eniten suuria asuntokuntia oli Kauniaisten ja Vantaan ja vähiten Helsingin vieraskielisissä asuntokunnissa. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 3

4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Henkilöluku 6+ Henkilöluku 5 Henkilöluku 4 Henkilöluku 3 Henkilöluku 2 Henkilöluku 1 10 % 0 % Vieraskieliset Vieraskieliset Kuva 3. Kaikkien ja vieraskielisten asuntokuntien koko Espoossa ja 2008 Vuosien 2006 ja 2008 välillä Espoon kaikkien asuntokuntien kokorakenteessa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta. Vieraskielisten asuntokuntien rakenne sen sijaan oli hieman muuttunut jo kahdessa vuodessa: pienten asuntokuntien osuus oli hieman pudonnut ja suurimpien asuntokuntien osuus kohonnut. Muu Aasia Muu Afrikka Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Itäeurooppalaiset kielet Länsieurooppalaiset kielet Henkilöluku 1 Henkilöluku 2 Henkilöluku 3 Henkilöluku 4 Muu entinen Neuvostoliitto Baltia Arabia Englanti Somali Viro Venäjä Vieraskieliset yht. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Vieraskielisten asuntokuntien henkilöluku äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

5 Eniten pieniä asuntokuntia oli asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuva, vironkielinen, eteläisen Afrikan kieliä puhuva tai venäjänkielinen. Vähiten yksihenkisiä asuntokuntia oli itäeurooppalaisia kieliä puhuvilla ja arabiaa tai englantia puhuvilla. Suuria, vähintään viiden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten niissä asuntokunnissa, joiden viitehenkilö puhui somalinkieltä äidinkielenään. Runsaassa kolmanneksessa asuntokuntia oli ainakin viisi henkilöä. Seuraavaksi yleisimpiä suuret asuntokunnat olivat eteläisen Afrikan kieliä puhuvilla. Vähiten suuria asuntokuntia oli Baltian kieliä puhuvien asuntokunnissa. Omassa vai vuokralla Maamme asuntokunnista 66 % asui omistusasunnossa. Vajaa kolmannes asui jonkin tyypin vuokra-asunnossa ja vain 4 % muun hallintamuodon asunnossa. Pääkaupunkiseudulla vain Kauniaisissa omistusasuntojen osuus kohosi lähelle koko maan keskiarvoa. Eniten vuokra-asuntoja oli Helsingissä ja toiseksi eniten Vantaalla. 100 % 90 % 80 % Asumisoikeus ja muu 70 % Muu vuokra 60 % Korkotuki ki 50 % 40 % Aravavuokra Omistus 30 % 20 % 10 % 0 % V V V V V ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset Koko Maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 5. Asunnon hallintamuoto koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli vieraskielinen, asuivat huomattavasti harvemmin omistusasunnoissa kuin asuntokunnat keskimäärin. Suomen vieraskielisistä asuntokunnista runsas neljäsosa asui omistamassaan asunnossa ja 68 % vuokra-asunnossa. Koko maahan verrattuna omistusasuminen oli Espoossa hieman yleisempää ja Helsingissä selvästi vähäisempää. Helsingissähän omistusasuminen yleensäkin on keskimääräistä vähäisempää. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 5

6 100 % 80 % 60 % 40 % Asumisoikeus ja muu Muu vuokra Korkotuki Aravavuokra Omistus 20 % 0 % Yhteensä Vieraskieliset Yhteensä Vieraskieliset Kuva 6. Asunnon hallintamuoto Espoossa asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Länsieurooppalaiset kielet Englanti Baltia Muu Aasia Itäeurooppalaiset kielet Venäjä Vieraskieliset yhteensä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu entinen Neuvostoliitto Muu tai tuntematon kieli Omistus Aravavuokra Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus t. muu Viro Arabia Muu Afrikka Somali yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Asunnon hallintasuhde viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

7 Vieraskieliset asuntokunnat asuivat keskimääräistä harvemmin omistusasunnossa. Eri kieliryhmien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli somaliankielinen, asuivat erityisen harvoin omistusasunnossa. Heillä yleisin asunnon hallintamuoto oli aravarahoitteinen vuokra-asunto. Samoin oli niillä asuntokunnilla, joiden päämies puhui jotain eteläisen Afrikan kieltä äidinkielenään. Myös arabian- ja vironkielisillä omistusasuminen oli harvinaista. Vironkielisillä asuntokunnilla kuitenkin aravavuokra-asuntojen osuus oli pienempi ja muun vuokrasuhteen kohosi neljäsosaan. Kaikkien vieraskielisten keskimäärää yleisempää omistusasunnossa asuminen oli venäjää ja muiden itäeurooppalaisia ja aasialaisia kieliä puhuvilla. Eniten omistusasunnossa asuvia oli englantia ja muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Heillä myös asumisoikeusasunto oli yleisempi kuin muilla. Asuntojen koko Maamme asuntokunnilla oli vuoden 2008 lopussa käytettävissään keskimäärin 80 neliämetriä asuintilaa. Vieraskielisten asunnot olivat selvästi pienempiä, vaikka heidän asuntokuntiensa koko oli suurempi. Pääkaupunkiseudulla asunnot olivat keskimäärin suurimpia Kauniaisissa ja pienimpiä Helsingissä , ,8 67,9 81,2 71,7 63,2 61,7 74,8 69,6 82, Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 8. Asunnon koko neliömetreinä koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 7

8 Pääkaupunkiseudulla myös vieraskieliset asuntokunnat asuivat suurimmissa asunnoissa Kauniaisissa ja pienimmissä Helsingissä. Suurin ero kaikkien ja vieraskielisten asuntokuntien asuntojen koossa oli Kauniaisissa ja pienin Helsingissä ,7 81, ,7 71, Vieraskieliset Vieraskieliset Kuva 9. Asunnon koko neliömetreinä asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Espoossa asuntokuntien käytettävissä olevat neliöt lisääntyivät vuodesta 2006 vuoden 2008 loppuun noin puolella neliömetrillä. Vieraskielisillä asuntokunnilla keskimääräinen asuintila kuitenkin pieneni neliöllä, vaikka asuntokuntien koko suureni. M2/asunto Muu Afrikka Muu tai tunt. Viro Muu entinen Neuvostoliitto Muu Aasia Arabia Somali Venäjä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Baltia Vieraskieliset yht. Itäeurooppalaiset kielet 59,4 59,9 65,2 65,5 67,8 68,5 69,2 69,4 70,5 71,6 71,7 73,6 Englanti Länsieurooppal. kielet 83,4 87,3 Kuva 10. Asunnon koko neliömetreinä viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

9 Asunnon koon ja asuntokunnan kieliryhmän välillä oli vähän samansuuntainen yhteys kuin asunnon hallintasuhteessa. Suurimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muuta länsieurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvien asuntokunnat. Nämä asuntokunnat olivat henkilöluvultaan keskimääräistä pienempiä, mutta asuivat suurimmissa asunnoissa. Samoin vieraskielisten asuntokuntien keskimäärää väljemmissä asunnoissa asuivat itäeurooppalaisia kieliä puhuvien taloudet, joissa myös oli paljon pieniä asuntokuntia. Pienimmissä huoneistoissa asuivat Saharan etelänpuoleisen Afrikan kieliä puhuvat usein monihenkiset asuntokunnat. Myös vironkieliset ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvien asuntokunnat asuivat selvästi keskimääräistä pienemmissä asunnoissa, mutta heidän asuntokuntiensa kokokin oli pienempi. Ahtaasti asuvat Ahtaasti asumista voidaan mitata monen määritelmän avulla. Tässä tarkastelussa on käytetty ahtaasti asumisen normia 3, jonka mukaan asuminen on ahdasta, jos asunnossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi. 25,0 Ahtaasti asuminen, normi 3 22,3 20,0 15,0 13,5 13,8 13,8 % 11,7 10,0 5,0 3,7 3,5 4,4 3,5 3,8 0,0 Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 11. Ahtaasti asuvat asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 9

10 Koko maassa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vain vajaa 4 % vuoden 2008 lopussa. Vieraskielisistä asuntokunnista runsas kymmenes osa asui ahtaasti. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli koko maan keskiarvoa suurempi Helsingissä ja Kauniaisissa. Sen sijaan vieraskielisistä asuntokunnista Kauniaista lukuun ottamatta ahtaasti asuvia oli lähes 14 %. Kauniaisissa heitä oli runsas viidennes. 16,0 Ahtaasti asuminen, normi 3 14,0 12,0 12,8 13,5 10,0 % 8,0 6,0 4,0 3,3 3,5 2,0 0,0 Vieraskieliset Vieraskieliset Espoo Espoo Kuva 12. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Ahtaasti asuminen oli lisääntynyt Espoossa vuodesta 2006 vuoden 2008 loppuun mennessä jonkin verran. Vieraskielisten asuntokuntien ahtaasti asuminen, joka jo alun perin oli yleisempää, oli lisääntynyt selvästi keskimäärää enemmän. Kieliryhmien välillä oli myös ahtaasti asumisessa suuria eroja. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Baltian, venäjän, entisen Neuvostoliiton alueen kieliä ja länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Näissä kieliryhmissä oli merkittävästi pieniä asuntokuntia, ja määritelmän mukaanhan yksin asuva ei voi asua ahtaasti. Pohjoisafrikkalaisia ja Lähi-idän kieliä puhuvien asuntokunnista jo kymmenesosa asui ahtaasti. 10 Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

11 Ahtaasti asuminen, normi 3 Baltia Länsieurooppal. kielet 3,4 4,4 Venäjä 6,1 Muu entinen Neuvostoliitto 8,3 ohjois-afrikan ja Lähi-idän kielet Englanti Viro Vieraskieliset yht. 10,8 12,3 13,1 13,5 Muu Aasia Arabia 16,3 16,6 Itäeurooppal. kielet 18,9 Muu tai tuntematon kieli 22,4 Muu Afrikka 26,1 Somali 38,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Kuva 13. Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Eniten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli somaliankielisissä asuntokunnissa. Niistä lähes 39 % asui ahtaasti. Näillä asuntokunnilla yleinen asumismuoto oli aravavuokra-asunnossa asuminen ja niiden henkilöluku oli keskimääräistä korkeampi. Joka neljäs Saharan eteläpuoleisen Afrikan kieliä puhuvien asuntokunnista asui ahtaasti. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/

12 Språkgrupper och boende I början av 2009 hade Esbo invånare med annat modersmål än finska eller svenska. Av de totalt hushållen i Esbo hade 6 599, dvs. 6, 3 % en referensperson med utländskt modersmål. Huvudstadsregionens genomsnittligt minsta hushåll fanns i Helsingfors och de näst minsta i Vanda. I samtliga kommuner var hushållen med utländska språk större än genomsnittet. De största kommunerna med utländska språk fanns i Vanda och Esbo. Den största andelen små hushåll fanns bland hushåll vilkas referensperson talade något av språken i det forna Sovjetunionens område, estniska, något av de afrikanska språken eller ryska. Den minsta andelen enpersonshushåll fanns bland hushåll där det talades östeuropeiska språk och arabiska eller engelska. Stora hushåll om minst fem personer fanns klart mest bland hushåll vilkas referensperson hade somaliska som modersmål. Hushåll där det talas utländska språk bor betydligt mer sällan i ägarbostäder än hushållen i genomsnitt. Av Finlands hushåll med utländska språk bor en dryg fjärdedel i en egen bostad och 68 % i en hyresbostad. Hushåll vilkas referensperson talar somaliska bor särskilt sällan i ägarbostäder. I deras fall är den vanligaste formen för bostadsförvaltning en aravabelånad hyresbostad. Den största andelen hushåll som bor i ägarbostäder fanns bland dem som talar engelska och andra västeuropeiska språk. Mellan bostadens storlek och hushållets språkgruppstillhörighet fanns en något likartad korrelation som i fråga om formen för bostadsförvaltning. Hushåll där det talas engelska eller andra västeuropeiska språk bor i de största bostäderna. I de minsta bostäderna bor hushåll som ofta består av många personer och som talar något av språken från Afrika söder om Sahara. Trångboddhet undersöktes med hjälp av norm 3 enligt vilken boendet betraktas som trångt om det bor fler än en person per rum i bostaden och köket räknas som ett rum. Andelen trångbodda hushåll var större en genomsnittet för hela landet i Helsingfors och Grankulla. Däremot var nästan 14 % av hushållen med utländska språk trångbodda, med undantag för Grankulla. Det fanns också stora skillnader i trångboddhet mellan språkgrupperna. Minst trångbodda var hushåll där det talades språk från det forna Sovjetunionens område, baltiska språk, ryska och västeuropeiska språk. I dessa språkgrupper fanns en betydande mängd små hushåll, och enligt definitionen kan ju en ensamboende inte bo trångt. Bland de hushåll där det talas språk från Nordafrika och Mellanöstern var hela en tiondel trångbodda. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2014:36 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2014 Helsingin vieraskieliset äidinkielen mukaan 1.1.2014 Sisällys ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ... 4 1. JOHDANTO... 6 2. HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS...

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. Tilastoja. Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 28 4 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 27 Henkilöä 6 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985 27 5 4 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ulkomaalaisväestö - käsitteet

Ulkomaalaisväestö - käsitteet Ulkomaalaisväestö - käsitteet 6 Helsingin ulkomaalaisväestö 1.1.1985-27 5 4 3 2 Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset 1 Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 1985 199 1995 2 25 22.5.27

Lisätiedot