VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Transkriptio

1 VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Espoolaisista asuntokunnista, joita oli , vieraskielinen oli viitehenkilönä asuntokunnassa. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa vieraskieliset asuntokunnat olivat keskimääräistä suurempia. Eniten pieniä asuntokuntia oli asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuva, vironkielinen, eteläisen Afrikan kieliä puhuva tai venäjänkielinen. Vähiten yksihenkisiä asuntokuntia oli itäeurooppalaisia kieliä ja arabiaa tai englantia puhuvilla. Suuria, vähintään viiden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten niissä asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli somaliankielinen. Vieraskieliset asuntokunnat asuivat huomattavasti harvemmin omistusasunnoissa kuin asuntokunnat keskimäärin. Suomen vieraskielisistä asuntokunnista runsas neljäsosa asui omistamassaan asunnossa ja 68 % vuokra-asunnossa. Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli somaliankielinen, asuivat erityisen harvoin omistusasunnossa. Suurimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muuta länsieurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvien asuntokunnat. Pienimmissä huoneistoissa asuivat Saharan etelänpuoleisen Afrikan kieliä puhuvat. Ahtaasti asumista tarkasteltiin normi 3 avulla, jonka mukaan asuminen on ahdasta, jos asunnossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi. Vieraskielisistä asuntokunnista Kauniaista lukuun ottamatta ahtaasti asuvia oli lähes 14 %. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Baltian, venäjän, entisen Neuvostoliiton alueen kieliä ja länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Eniten ahtaasti asuvia oli somaliankielisten asuntokunnissa.

2 Asuntokuntien koko Koko Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä alkoi lisääntyä voimakkaasti 1990 luvulla. Tuolloin maamme väestöstä vieraskielisiä oli vain 0,5 % ja espoolaisista 1,5 %. Kahdessakymmenessä vuodessa vieraskielisten osuus on kasvanut koko maassa lähes 4 %:iin ja Espoossa liki 8 %:iin. Koko pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus on jo lähes kymmenesosa. 12,0 10,0 8,0 % 6,0 Espoo Pääkaupunkiseutu Suomi 4,0 2,0 0, Kuva 1. Vieraskielisten osuus väestöstä vuosina Espoossa, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Vuoden 2009 alussa Espoossa asui henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Espoolaisista asuntokunnista, joita oli , vieraskielinen oli viitehenkilönä asuntokunnassa eli 6, 3 %:ssa. Koko maassa suomenkielisten asuntokunnissa oli keskimäärin 2,09 henkeä, mutta jos viitehenkilönä oli vieraskielinen, asuntokunnan keskikoko kohosi 2,48 henkeen. Taustalla vaikuttanee vieraskielisten keskimääräistä nuorempi ikärakenne. Pääkaupunkiseudulla keskimääräistä pienemmät asuntokunnat olivat Helsingissä ja toiseksi pienimmät Vantaalla. Kaikissa kunnissa vieraskieliset asuntokunnat olivat keskimäärää suurempia. Suurimmat vieraskieliset asuntokunnat olivat Vantaalla ja Espoossa. 2 Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Henkilöluku 6+ Henkilöluku 5 Henkilöluku 4 Henkilöluku 3 Henkilöluku 2 Henkilöluku 1 10 % 0 % Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Vieraskieliset Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 2. Asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli 45 % asuntokunnista. Vieraskielisistä asuntokunnista runsaassa kolmanneksessa oli vain yksi henkilö. Helsinkiläisistä vieraskielisistä asuntokunnista joka kolmannessa oli vain yksi henkilö ja Espoossa ja Vantaalla joka neljännessä. Kahden hengen asuntokuntia oli Helsingissä hieman vähemmän kuin yksihenkisiä, mutta Espoossa ja Vantaalla niitä oli lähes yhtä paljon. Vähintään viiden hengen asuntokuntia maassamme oli vuoden 2008 lopussa noin 5 % asuntokunnista. Vieraskielisistä asuntokunnista liki kymmenesosa oli suuria asuntokuntia. Pääkaupunkiseudulla suuret asuntokunnat olivat keskimääräistä yleisempiä Kauniaisissa ja Espoossa. Seudun vieraskielisistä asuntokunnista suurten osuus oli korkeampi kuin kaikista asuntokunnista. Eniten suuria asuntokuntia oli Kauniaisten ja Vantaan ja vähiten Helsingin vieraskielisissä asuntokunnissa. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 3

4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Henkilöluku 6+ Henkilöluku 5 Henkilöluku 4 Henkilöluku 3 Henkilöluku 2 Henkilöluku 1 10 % 0 % Vieraskieliset Vieraskieliset Kuva 3. Kaikkien ja vieraskielisten asuntokuntien koko Espoossa ja 2008 Vuosien 2006 ja 2008 välillä Espoon kaikkien asuntokuntien kokorakenteessa ei ollut tapahtunut juurikaan muutosta. Vieraskielisten asuntokuntien rakenne sen sijaan oli hieman muuttunut jo kahdessa vuodessa: pienten asuntokuntien osuus oli hieman pudonnut ja suurimpien asuntokuntien osuus kohonnut. Muu Aasia Muu Afrikka Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Itäeurooppalaiset kielet Länsieurooppalaiset kielet Henkilöluku 1 Henkilöluku 2 Henkilöluku 3 Henkilöluku 4 Muu entinen Neuvostoliitto Baltia Arabia Englanti Somali Viro Venäjä Vieraskieliset yht. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Vieraskielisten asuntokuntien henkilöluku äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

5 Eniten pieniä asuntokuntia oli asuntokunnissa, joiden viitehenkilö oli entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuva, vironkielinen, eteläisen Afrikan kieliä puhuva tai venäjänkielinen. Vähiten yksihenkisiä asuntokuntia oli itäeurooppalaisia kieliä puhuvilla ja arabiaa tai englantia puhuvilla. Suuria, vähintään viiden hengen asuntokuntia oli selvästi eniten niissä asuntokunnissa, joiden viitehenkilö puhui somalinkieltä äidinkielenään. Runsaassa kolmanneksessa asuntokuntia oli ainakin viisi henkilöä. Seuraavaksi yleisimpiä suuret asuntokunnat olivat eteläisen Afrikan kieliä puhuvilla. Vähiten suuria asuntokuntia oli Baltian kieliä puhuvien asuntokunnissa. Omassa vai vuokralla Maamme asuntokunnista 66 % asui omistusasunnossa. Vajaa kolmannes asui jonkin tyypin vuokra-asunnossa ja vain 4 % muun hallintamuodon asunnossa. Pääkaupunkiseudulla vain Kauniaisissa omistusasuntojen osuus kohosi lähelle koko maan keskiarvoa. Eniten vuokra-asuntoja oli Helsingissä ja toiseksi eniten Vantaalla. 100 % 90 % 80 % Asumisoikeus ja muu 70 % Muu vuokra 60 % Korkotuki ki 50 % 40 % Aravavuokra Omistus 30 % 20 % 10 % 0 % V V V V V ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset ieraskieliset Koko Maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 5. Asunnon hallintamuoto koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli vieraskielinen, asuivat huomattavasti harvemmin omistusasunnoissa kuin asuntokunnat keskimäärin. Suomen vieraskielisistä asuntokunnista runsas neljäsosa asui omistamassaan asunnossa ja 68 % vuokra-asunnossa. Koko maahan verrattuna omistusasuminen oli Espoossa hieman yleisempää ja Helsingissä selvästi vähäisempää. Helsingissähän omistusasuminen yleensäkin on keskimääräistä vähäisempää. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 5

6 100 % 80 % 60 % 40 % Asumisoikeus ja muu Muu vuokra Korkotuki Aravavuokra Omistus 20 % 0 % Yhteensä Vieraskieliset Yhteensä Vieraskieliset Kuva 6. Asunnon hallintamuoto Espoossa asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Länsieurooppalaiset kielet Englanti Baltia Muu Aasia Itäeurooppalaiset kielet Venäjä Vieraskieliset yhteensä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu entinen Neuvostoliitto Muu tai tuntematon kieli Omistus Aravavuokra Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus t. muu Viro Arabia Muu Afrikka Somali yhteensä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Asunnon hallintasuhde viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

7 Vieraskieliset asuntokunnat asuivat keskimääräistä harvemmin omistusasunnossa. Eri kieliryhmien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Asuntokunnat, joissa viitehenkilö oli somaliankielinen, asuivat erityisen harvoin omistusasunnossa. Heillä yleisin asunnon hallintamuoto oli aravarahoitteinen vuokra-asunto. Samoin oli niillä asuntokunnilla, joiden päämies puhui jotain eteläisen Afrikan kieltä äidinkielenään. Myös arabian- ja vironkielisillä omistusasuminen oli harvinaista. Vironkielisillä asuntokunnilla kuitenkin aravavuokra-asuntojen osuus oli pienempi ja muun vuokrasuhteen kohosi neljäsosaan. Kaikkien vieraskielisten keskimäärää yleisempää omistusasunnossa asuminen oli venäjää ja muiden itäeurooppalaisia ja aasialaisia kieliä puhuvilla. Eniten omistusasunnossa asuvia oli englantia ja muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Heillä myös asumisoikeusasunto oli yleisempi kuin muilla. Asuntojen koko Maamme asuntokunnilla oli vuoden 2008 lopussa käytettävissään keskimäärin 80 neliämetriä asuintilaa. Vieraskielisten asunnot olivat selvästi pienempiä, vaikka heidän asuntokuntiensa koko oli suurempi. Pääkaupunkiseudulla asunnot olivat keskimäärin suurimpia Kauniaisissa ja pienimpiä Helsingissä , ,8 67,9 81,2 71,7 63,2 61,7 74,8 69,6 82, Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Kaikki kiele et Vieraskielise et Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 8. Asunnon koko neliömetreinä koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 7

8 Pääkaupunkiseudulla myös vieraskieliset asuntokunnat asuivat suurimmissa asunnoissa Kauniaisissa ja pienimmissä Helsingissä. Suurin ero kaikkien ja vieraskielisten asuntokuntien asuntojen koossa oli Kauniaisissa ja pienin Helsingissä ,7 81, ,7 71, Vieraskieliset Vieraskieliset Kuva 9. Asunnon koko neliömetreinä asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Espoossa asuntokuntien käytettävissä olevat neliöt lisääntyivät vuodesta 2006 vuoden 2008 loppuun noin puolella neliömetrillä. Vieraskielisillä asuntokunnilla keskimääräinen asuintila kuitenkin pieneni neliöllä, vaikka asuntokuntien koko suureni. M2/asunto Muu Afrikka Muu tai tunt. Viro Muu entinen Neuvostoliitto Muu Aasia Arabia Somali Venäjä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Baltia Vieraskieliset yht. Itäeurooppalaiset kielet 59,4 59,9 65,2 65,5 67,8 68,5 69,2 69,4 70,5 71,6 71,7 73,6 Englanti Länsieurooppal. kielet 83,4 87,3 Kuva 10. Asunnon koko neliömetreinä viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

9 Asunnon koon ja asuntokunnan kieliryhmän välillä oli vähän samansuuntainen yhteys kuin asunnon hallintasuhteessa. Suurimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muuta länsieurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvien asuntokunnat. Nämä asuntokunnat olivat henkilöluvultaan keskimääräistä pienempiä, mutta asuivat suurimmissa asunnoissa. Samoin vieraskielisten asuntokuntien keskimäärää väljemmissä asunnoissa asuivat itäeurooppalaisia kieliä puhuvien taloudet, joissa myös oli paljon pieniä asuntokuntia. Pienimmissä huoneistoissa asuivat Saharan etelänpuoleisen Afrikan kieliä puhuvat usein monihenkiset asuntokunnat. Myös vironkieliset ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvien asuntokunnat asuivat selvästi keskimääräistä pienemmissä asunnoissa, mutta heidän asuntokuntiensa kokokin oli pienempi. Ahtaasti asuvat Ahtaasti asumista voidaan mitata monen määritelmän avulla. Tässä tarkastelussa on käytetty ahtaasti asumisen normia 3, jonka mukaan asuminen on ahdasta, jos asunnossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi. 25,0 Ahtaasti asuminen, normi 3 22,3 20,0 15,0 13,5 13,8 13,8 % 11,7 10,0 5,0 3,7 3,5 4,4 3,5 3,8 0,0 Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Ka ikki kielet Viera askieliset Koko maa Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 11. Ahtaasti asuvat asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010 9

10 Koko maassa ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vain vajaa 4 % vuoden 2008 lopussa. Vieraskielisistä asuntokunnista runsas kymmenes osa asui ahtaasti. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli koko maan keskiarvoa suurempi Helsingissä ja Kauniaisissa. Sen sijaan vieraskielisistä asuntokunnista Kauniaista lukuun ottamatta ahtaasti asuvia oli lähes 14 %. Kauniaisissa heitä oli runsas viidennes. 16,0 Ahtaasti asuminen, normi 3 14,0 12,0 12,8 13,5 10,0 % 8,0 6,0 4,0 3,3 3,5 2,0 0,0 Vieraskieliset Vieraskieliset Espoo Espoo Kuva 12. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön äidinkielen mukaan ja Ahtaasti asuminen oli lisääntynyt Espoossa vuodesta 2006 vuoden 2008 loppuun mennessä jonkin verran. Vieraskielisten asuntokuntien ahtaasti asuminen, joka jo alun perin oli yleisempää, oli lisääntynyt selvästi keskimäärää enemmän. Kieliryhmien välillä oli myös ahtaasti asumisessa suuria eroja. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli Baltian, venäjän, entisen Neuvostoliiton alueen kieliä ja länsieurooppalaisia kieliä puhuvien asuntokunnissa. Näissä kieliryhmissä oli merkittävästi pieniä asuntokuntia, ja määritelmän mukaanhan yksin asuva ei voi asua ahtaasti. Pohjoisafrikkalaisia ja Lähi-idän kieliä puhuvien asuntokunnista jo kymmenesosa asui ahtaasti. 10 Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/2010

11 Ahtaasti asuminen, normi 3 Baltia Länsieurooppal. kielet 3,4 4,4 Venäjä 6,1 Muu entinen Neuvostoliitto 8,3 ohjois-afrikan ja Lähi-idän kielet Englanti Viro Vieraskieliset yht. 10,8 12,3 13,1 13,5 Muu Aasia Arabia 16,3 16,6 Itäeurooppal. kielet 18,9 Muu tai tuntematon kieli 22,4 Muu Afrikka 26,1 Somali 38,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Kuva 13. Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Eniten ahtaasti asuvia asuntokuntia oli somaliankielisissä asuntokunnissa. Niistä lähes 39 % asui ahtaasti. Näillä asuntokunnilla yleinen asumismuoto oli aravavuokra-asunnossa asuminen ja niiden henkilöluku oli keskimääräistä korkeampi. Joka neljäs Saharan eteläpuoleisen Afrikan kieliä puhuvien asuntokunnista asui ahtaasti. Vieraskieliset ja asuminen Espoossa,Tietoisku 11/

12 Språkgrupper och boende I början av 2009 hade Esbo invånare med annat modersmål än finska eller svenska. Av de totalt hushållen i Esbo hade 6 599, dvs. 6, 3 % en referensperson med utländskt modersmål. Huvudstadsregionens genomsnittligt minsta hushåll fanns i Helsingfors och de näst minsta i Vanda. I samtliga kommuner var hushållen med utländska språk större än genomsnittet. De största kommunerna med utländska språk fanns i Vanda och Esbo. Den största andelen små hushåll fanns bland hushåll vilkas referensperson talade något av språken i det forna Sovjetunionens område, estniska, något av de afrikanska språken eller ryska. Den minsta andelen enpersonshushåll fanns bland hushåll där det talades östeuropeiska språk och arabiska eller engelska. Stora hushåll om minst fem personer fanns klart mest bland hushåll vilkas referensperson hade somaliska som modersmål. Hushåll där det talas utländska språk bor betydligt mer sällan i ägarbostäder än hushållen i genomsnitt. Av Finlands hushåll med utländska språk bor en dryg fjärdedel i en egen bostad och 68 % i en hyresbostad. Hushåll vilkas referensperson talar somaliska bor särskilt sällan i ägarbostäder. I deras fall är den vanligaste formen för bostadsförvaltning en aravabelånad hyresbostad. Den största andelen hushåll som bor i ägarbostäder fanns bland dem som talar engelska och andra västeuropeiska språk. Mellan bostadens storlek och hushållets språkgruppstillhörighet fanns en något likartad korrelation som i fråga om formen för bostadsförvaltning. Hushåll där det talas engelska eller andra västeuropeiska språk bor i de största bostäderna. I de minsta bostäderna bor hushåll som ofta består av många personer och som talar något av språken från Afrika söder om Sahara. Trångboddhet undersöktes med hjälp av norm 3 enligt vilken boendet betraktas som trångt om det bor fler än en person per rum i bostaden och köket räknas som ett rum. Andelen trångbodda hushåll var större en genomsnittet för hela landet i Helsingfors och Grankulla. Däremot var nästan 14 % av hushållen med utländska språk trångbodda, med undantag för Grankulla. Det fanns också stora skillnader i trångboddhet mellan språkgrupperna. Minst trångbodda var hushåll där det talades språk från det forna Sovjetunionens område, baltiska språk, ryska och västeuropeiska språk. I dessa språkgrupper fanns en betydande mängd små hushåll, och enligt definitionen kan ju en ensamboende inte bo trångt. Bland de hushåll där det talas språk från Nordafrika och Mellanöstern var hela en tiondel trångbodda. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi