Väestö ja perheet 2004 / 2005

Transkriptio

1

2 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

3 ESPOON KAUPUNKI TIETO- JA TUTKIMUSPALVELUT KUVAILULEHTI Tekijä(t) Munter, Arja Nimi Väestö ja perheet 2004/05 Julkaisija (Virasto tai laitos) Espoon kaupunki, Kehittämis- ja tutkimusryhmä Julkaisusarjan nimike Tilastoja Espoosta ISSN-numero Tiivistelmä ISBN-numero Julkaisuaika 2005 Osanumero 1/2005 Kieli suomi Sivumäärä, liitteet 14 s. ja 30 liitetaulukkoa. Painopaikka Espoo Raportti sisältää alueittaisia tietoja Espoon väestörakenteesta, asuntokunnista ja perheistä vuodenvaihteessa 2003/2004. Väestöstä on tietoja ikärakenteesta, sukupuolesta, äidinkielestä, siviilisäädystä, uskontokuntiin kuulumisesta ja kansalaisuudesta. Osa tiedoista on julkaistu pien- tilasto- ja suuralueittain sekä palvelupiireittäin ja osa vain suuralueittain. Vuodenvaihteessa 2004/05 Espoossa oli asukasta. Vuoden 2004 aikana väestö oli lisääntynyt hengellä, mikä merkitsi 1,4 % kasvua. Väestön lisäys oli yli 600 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suurimman väestönlisäyksen vuonna 2004 sai Vanhan-Espoon suuralue jolloin osasyynä väestömäärän kasvuun oli aluemuutos, kun Ymmerstan alue siirrettiin vuoden 2004 alussa Suur-Leppävaarasta Vanhaan-Espooseen. Vuoden 2004 aikana väestömäärä kasvoi eniten Suur-Matinkylässä ja toiseksi suurin lisäys oli Suur-Espoonlahdessa. Espoolaisista 85,6 % oli suomenkielisiä, ruotsinkielisiä oli 8,8 % ja muunkielisiä 5,6 %. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2004 aikana noin hengellä. Yleisimmät vieraat kielet olivat venäjä, somali, viro ja englanti. Ulkomaan kansalaisia Espoossa asui eli 4,3 % väestöstä. Euroopan kansalaisuuksista yleisimmät olivat Venäjän, Viron, Ruotsin Iso-Britannia ja Saksan kansalaisuudet. Afrikkalaisista eniten oli Somalian kansalaisia ja aasialaisista Kiinan kansalaisia. Vuoden 2005 alussa Espoossa oli asuntokuntaa. Keskimääräinen asuntokunnan koko laski edellisen vuoden 2,31:sta 2,28:een. Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuntokuntien keskikoko oli suurin ja Suur-Tapiolassa pienin. Yli kolmannes asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. Korkeintaan kahden hengen asuntokuntia oli 66 % asuntokunnista. Eniten pieniä asuntokuntia oli Suur-Matinkylässä. Perheitä Espoossa oli vuoden 2005 alussa. Perheistä 42 % oli lapsettomia avio- tai avopareja, 45 % avio- tai avopareja, joilla oli lapsia, ja 13 % yksinhuoltajaperheitä. Keskimäärin perheessä oli 1,79 lasta. Suurimmat perheet, joissa oli lapsia olivat Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Varsinaisia lapsiperheitä, joissa oli vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli perhettä. Lapsia näissä perheissä oli keskimäärin 1,92. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli korkein Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Asiasanat Väestö, asuntokunta, perhe, lapsiperhe Jakelu ja myynti Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä puh. (09) PL Espoo tieto@espoo.fi

4 ESBO STAD UTVECKLING OCH UTREDNING PRESENTATIONSBLAD Författare Munter, Arja Titel Väestö ja perheet 2004/05(befolkning och familjer 2004/05) Utgivare (Ämbetsverk eller institution) Esbo stad, utveckling och utredning Publikationsserie Statistik om Esbo ISSN Sammandrag ISBN Utgivningsår 2005 Nummer 1/2005 Språk finska Antal sidor, bilagor 14 s. och 30 bifogade tabeller Tryckningsort Esbo Rapporten innehåller uppgifter om befolkningsstrukturen i Esbo områdesvis, om bostadshushåll och familjer årsskiftet 2003/2004. Det finns uppgifter om befolkningens åldersstruktur, kön, modersmål, civilstånd, trossamfund och medborgarskap. En del av uppgifterna har publicerats enligt små-, statistik- och storområden samt enligt servicedistrikt och en del endast enligt storområden. Årsskiftet bodde personer i Esbo. År 2004 ökade befolkningen med personer, vilket innebar en ökning på 1,4 procent. Befolkningsökningen överskred befolkningsökningen föregående år med 600 personer. År 2004 ökade befolkningsökningen mest i storområdet Gamla Esbo, så en orsak till den ökade befolkningsmängden var att Ymmerstaområdet från början av år 2004 överfördes från Stor-Alberga till Gamla Esbo. År 2004 ökade befolkningsmängden mest i Stor-Mattby och näst mest i Stor-Esboviken. Av Esboborna har 85,6 procent finska som modersmål, 8,8 procent svenska och 5,6 procent andra språk. Antalet personer med främmande modersmål ökade med cirka år De allmännaste språken var ryska, somaliska, estniska och engelska. Utländskt medborgarskap hade Esbobor, d.v.s. 4,3 procent av befolkningen. Ryskt, estniskt, svenskt, brittiskt och tyskt medborgarskap var vanligast bland de europeiska alternativen. Afrikanerna hade oftast somaliskt medborgarskap och asiaterna kinesiskt. I början av år 2005 fanns det bostadshushåll i Esbo. Den genomsnittliga storleken på bostadshushållen sjönk till 2,28 personer från 2,31 föregående år. I området Norra Esbo och i Stor-Köklax var bostadshushållen störst i genomsnitt och i Stor-Hagalund minst. Flera än en tredjedel av bostadshushållen var bostadshushåll med endast en person. Högst två personer fanns i 66 procent av bostadshushållen. I Stor-Mattby fanns de flesta små bostadshushållen. I början av år 2005 fanns det familjer i Esbo. Av familjerna var 42 procent barnlösa gifta par eller sambor, 45 procent gifta par eller sambor som hade barn och 13 procent ensamförsörjarfamiljer. I genomsnitt fanns det 1,79 barn i en familj. De största barnfamiljerna fanns i området Norra Esbo och Stor-Köklax. Egentliga barnfamiljer med minst ett barn som inte fyllt 18 år uppgick till familjer. I dessa familjer fanns det i genomsnitt 1,92 barn. Ensamförsörjarfamiljernas andel av barnfamiljerna var högst i Stor-Mattby och lägst i området Norra Esbo. Ämnesord Befolkning, bostadshushåll, familj, barnfamilj Distribution och försäljning Esbo stad Utveckling och utredning tfn PB Esbo stad e-post: tieto@espoo.fi

5 IX SISÄLLYS sivu TAULUKKOLUETTELO...X KUVIOLUETTELO..XII TIIVISTELMÄ 1. VÄESTÖN MÄÄRÄ Väestön määrän kehitys Väestön määrä alueittain Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 3 2. VÄESTÖN RAKENNE Ikä Sukupuoli Äidinkieli Espoossa asuvat ulkomaalaiset 7 3. ASUNTOKUNNAT JA PERHEET Asuntokuntien määrä ja koko Perhetyyppi ja lasten lukumäärä 11 PERUSTAULUT.15 PIENALUEKARTTA 111

6 TAULUKKOLUETTELO X sivu 1. Pääkaupunkiseudun kuntien viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 2003/04 ja 2004/05 sekä vuosimuutos.1 2. Espoon väestökehitys vuodesta 1993 ja vuosimuutos Väestö vuodenvaihteessa 2004/05 ja vuosimuutos suuralueittain 2 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/ Väestö iän mukaan vuosina Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%).5 7. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2003/04 ja 2004/ Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2002/03, 2003/04 ja 2004/ Asuntokuntien määrä vuonna 2005 sekä keskikoko 2004 ja 2005 suuralueittain Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Perheet perhetyypeittäin 2003, 2004 ja 2005, lapset iästä riippumatta Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (kaikki lapset iästä riippumatta) Lapsiperheiden jakautuma suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2004/ Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/ Perheet vanhempien/vanhemman äidinkielen mukaan KUVIOLUETTELO 1. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Ulkomaalaisten osuus tilastoalueittain vuodenvaihteessa 2004/ Asuntokunnat suuralueittain v Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2004/05..12

7 1 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2005 alussa maassamme oli asukasta. Väestömäärä oli kasvanut asukkaalla eli 0,3 %:lla vuoden 2004 aikana. Väestönkasvu oli lisääntynyt noin hengellä edellisestä vuodesta. Espoossa väestömäärä kasvoi hengen verran, mikä merkitsi1,4 % kasvua. Kasvu oli noin 600 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin ja väestömäärä vuodenvaihteessa 2004/05 oli Helsingissä väestömäärä laski jo kolmantena vuotena peräkkäin. Myös Vantaan väestönlisäys oli supistunut edellisestä vuodesta noin 760 asukkaalla. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2003/04 ja 2004/05 sekä vuosimuutos Kunta 2003/ /05 Muutos Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen PKS yhteensä Koko pääkaupunkiseudun kasvu hidastui kuten jo viitenä edellisenäkin vuonna. Vuonna 2003 saatu henkilön lisäys väheni 4 190:neen vuonna Suhteellinen kasvu jäi 0,4 %:iin. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on loppunut, kun seudun väestön osuus maamme väestöstä pysyi 19 %:ssa. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 1993 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % ,9 1993/ ,0 1994/ ,1 1995/ ,5 1996/ ,6 1997/ ,3 1998/ ,1 1999/ ,3 2000/ ,7 2001/ ,7 2002/ ,2 2003/ ,2 2004/ ,4

8 2 1.2 Väestön määrä alueittain Useita vuosia väestöään kasvattaneen Suur-Leppävaaran väestökehitys kääntyi laskuun vuoden 2002 aikana aluemuutoksen takia. Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Tapiolan suuralueeseen, mikä merkitsi noin asukkaan vähenemistä Suur-Leppävaarasta ja vastaavaa lisäystä Suur- Tapiolassa. Kuvio 1. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina HENKILÖÄ Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo VUOSI Vuonna 2004 Suur-Tapiola menetti väestöään 0,5 %:n verran kuten edellisenäkin vuonna. Suurimman väestönlisäyksen sai Suur-Matinkylä, jonka väkimäärä lisääntyi 2,7 %:lla. Toiseksi eniten asukasluku kasvoi Pohjois-Espoossa, yli 700 asukkaalla ja kolmanneksi eniten kasvatti väkilukuaan Suur-Espoonlahti. Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2004/05 ja vuosimuutos suuralueittain 1 Asukkaita Muutos v:sta 2004 Suuralue 2004/05 Asukasta % keskiväkil. 1. Suur-Leppävaara ,6 2. Suur-Tapiola ,5 3. Suur-Matinkylä ,7 4. Suur-Espoonlahti ,3 5. Suur-Kauklahti ,3 6. Vanha-Espoo ,9 7. Pohjois-Espoo ,2 Laitokset ym ,9 Yhteensä ,4 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa

9 3 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Espoo oli vuoden 2005 alussa kotikuntana asukkaalle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla huomattavasti enemmän, noin asukasta. Määrä oli kasvanut noin 100 edellisestä vuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli asukasta virallista väkilukua vähemmän. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur- Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia muualle tilapäisesti. Myös Vanhassa-Espoossa asui merkittävä määrä henkilöitä muissa kunnissa.

10 4 2 VÄESTÖN RAKENNE 2.1 Ikä Vuoden 2004 aikana alle kouluikäisten lasten osuus espoolaisista supistui 9,6 %:iin vaikka heidän määränsä lisääntyikin noin 70 lapsella. Ikäryhmän suhteellinen osuus on pienentynyt vuodesta Kouluikäisten osuus väestöstä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla vaikka lukumäärä olikin hieman kasvanut. Myös nuorten, vuotiaiden, osuus oli pysynyt ennallaan, mutta määrä oli heilläkin kohonnut. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. Lkm 1994/ / / / / / / / / / / % 1994/95 10,9 11,9 5,3 23,2 40,7 5,0 2, /96 10,9 11,8 5,2 23,4 40,6 5,1 3, /97 11,0 11,7 5,1 23,5 40,5 5,2 3, /98 10,9 11,8 4,9 23,4 40,6 5,2 3, /99 10,8 11,8 5,0 23,2 40,8 5,2 3, /00 10,5 11,9 5,0 23,2 41,0 5,2 3, /01 10,3 11,9 5,0 23,1 41,1 5,2 3, /02 10,1 12,1 5,0 22,7 41,4 5,3 3, /03 9,9 12,2 4,8 22,6 41,6 5,4 3, /04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3, /05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3,8 100 Eläkeikäisten ryhmä kasvoi vuonna 2004 noin 930 henkilöllä. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi neljäntenä vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2005 alussa 3,8 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997 ja vielä vuoden 2004 aikanakin alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä pysyi 49 %:ssa.

11 5 Jos alueen ikärakenteen mittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta väestöstä, nuorin ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa, jossa tämän ikäisten osuus väestöstä oli 53 %. Seuraavaksi nuorin ikärakenne oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, joissa alle 35- vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin 46 %. Taulukko 6. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Ikä Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 9,8 11,6 4,4 24,9 40,3 9, Suur-Tapiola 7,8 11,2 4,6 22,7 40,1 13, Suur-Matinkylä 8,3 10,6 4,9 22,9 44,2 9, Suur-Espoonlahti 10,0 13,7 5,0 18,3 44,6 8, Suur-Kauklahti 12,5 14,6 4,7 18,9 40,9 8, Vanha-Espoo 11,5 12,8 4,9 23,9 40,5 6, Pohjois-Espoo 13,3 15,8 4,7 17,7 41,4 7, Koko Espoo 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 9, Edelliseen vuoteen verrattuna ikärakenne oli nuorentunut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Suur- Tapiolassa. 2.2 Sukupuoli Vuoden 2004 aikana Espoon koko väestön sukupuolijakauma oli pysynyt samanlaisena kuin vuotta aikaisemmin. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran Suur-Matinkylässä Vanhassa- Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Suuria muutoksia sukupuolirakenteessa ei ollut tapahtunut millään suuralueella. Taulukko 7. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 48,8 51, Suur-Tapiola 49,1 50, Suur-Matinkylä 47,7 52, Suur-Espoonlahti 48,7 51, Suur-Kauklahti 49,1 50, Vanha-Espoo 49,0 51, Pohjois-Espoo 50,5 49, Koko Espoo 48,9 51, Lkm

12 6 2.3 Äidinkieli Suomenkielisten osuus espoolaisista on viime vuosina hitaasti supistunut. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli pudonnut vuoden 2004 aikana 8,8 %:iin edellisen vuoden 8,9 %:sta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli Heidän osuutensa oli kohonnut 5,2 %:sta 5,6 %:iin. Taulukko 8. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2003/04 ja 2004/ / /05 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,6 Ruotsi , ,8 Venäjä , ,9 Somali , ,5 Englanti 940 0, ,4 Viro , ,5 Saksa 429 0, ,2 Kiina 754 0, ,4 Vietnam 452 0, ,2 Arabia 592 0, ,3 Turkki 254 0, ,1 Espanja 239 0, ,1 Muut , ,9 Yhteensä Vieraskielisten määrä lisääntyi vuoden 2004 aikana lähes hengellä. Yleisin Espoossa puhuttu vieras kieli oli edelleen venäjä, toiseksi yleisin somali ja seuraavaksi tulivat viro ja englanti. Jo toisena vuotena peräkkäin kiinankielisten määrän kasvu oli suurin. Toiseksi suurin määrällinen lisäys oli somalia ja yhtä suuri englantia äidinkielenään puhuvilla. Taulukko 9. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Suuralue Suomi Ruotsi Muu Yht. 1. Suur-Leppävaara 87,3 6,9 5, Suur-Tapiola 87,3 8,9 3, Suur-Matinkylä 83,5 10,3 6, Suur-Espoonlahti 85,5 9,8 4, Suur-Kauklahti 80,2 15,2 4, Vanha-Espoo 83,0 9,1 7, Pohjois-Espoo 90,6 6,2 3,2 100 Laitokset ym. 74,9 7,4 17,8 100 Koko Espoo 85,6 8,8 5,6 100 Lkm

13 7 Suomenkielisten osuus laski kaikilla suuralueilla. Suomenkielisten osuus oli edelleen korkein Pohjois-Espoossa.Toiseksi eniten suomenkielisiä oli Suur-Leppävaarassa ja yhtä suomenkielinen oli myös Suur-Tapiola. Ruotsinkielisten osuus oli edelleen korkein Suur-Kauklahdessa ja toiseksi eniten ruotsinkielisiä oli Suur-Matinkylässä. Muunkielisten osuus oli korkein Vanhassa-Espoossa ja toiseksi eniten heitä oli Suur-Matinkylässä. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Vanhassa-Espoossa, jossa suomenkielisten osuus oli supistunut eniten. 2.4 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa oli ulkomaiden kansalaisia vuoden 2005 alussa Ulkomaalaisten määrä kasvoi vuoden aikana 448 hengellä 4,3 %:iin espoolaisista. Kasvu oli edellisvuotta pienempi, jolloin ulkomaalaisten määrä kasvoi 536 hengellä. Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus, joka on viime vuosina pienentynyt, supistui edelleen edellisen vuoden 43 %:sta alle 43 %:iin. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski edelleen hieman edellisestä vuodesta, mutta Aasiasta tulleiden osuus kasvoi kuten edellisenäkin vuonna. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli vuodenvaihteessa noin neljäsosa. Kaikkiaan aasialaisten määrä kasvoi vuoden aikana lähes 200 hengellä. Myös Afrikasta lähtöisin olevien osuus ulkomaalaisväestöstä oli kasvanut vuoden 2004 aikana. Euroopassa yleisimmät lähtömaat olivat yhä Venäjä ja Viro ja näiden jälkeen Ruotsi, Iso- Britannia ja Saksa. Taulukko 10. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2002/ /04 ja 2004/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,8 EU-maat , , ,9 Ruotsi 341 3, , ,8 Tanska 88 1,0 89 1,0 90 0,9 EFTA-maat 98 1,1 91 1,0 88 0,9 Norja ja Islanti 63 0,7 62 0,7 60 0,6 Baltia , , ,6 Viro , , ,8 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,5 Afrikka , , ,4 Pohjois-Amerikka 285 3, , ,8 Latinalainen Amerikka 111 1, , ,5 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,5 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,6 Australia ja Oseania 61 0,7 53 0,6 56 0,6 IVY-maat ja ent. NL , , ,8 Venäjä , , ,1 Valtioton ja tuntematon 124 1, , ,1 Ulkomaat yhteensä

14 8 Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, noin 700 henkeä. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Marokko ja Kongon demokraattinen tasavalta. IVY-maiden ja entisen Neuvostoliiton kansalaisia oli 15 % ulkomaalaisista. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia. Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli kohonnut edellisen vuoden 4,1 % :sta 4,3 %iin. Suurin ulkomaalaisten osuus oli Vanhan-Espoon väestössä. Kuvio 2. Ulkomaalaisten osuus pienalueittain vuodenvaihteessa 2004/05

15 9 3 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 3.1 Asuntokuntien määrä ja koko Vuoden 2005 alussa espoolaisten asuntokuntien määrä oli Lisäystä tuli vuoden 2004 aikana asuntokuntaa, mikä oli 301 asuntokuntaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ikärakenteen vanhentumisesta johtuen asuntokuntien keskikoko pienentyi edelleen 2,31 henkilöstä 2,28 henkilöön. Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-T apiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklaht i Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuvio 3. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokunnat lisääntyivät kaikilla suuralueilla, vähiten Suur-Tapiolassa ja eniten Suur- Matinkylässä. Toisksi eniten asuntokunnat lisääntyivät Vanhassa-Espoossa ja kolmanneksi eniten asuntokuntien määrä kasvoi Suur-Leppävaarassa. Myös asuntokuntien keskikoko pieneni kaikilla suuralueilla. Suurimmat asuntokunnat löytyvät edelleen Pohjois-Espoosta ja Suur-Kauklahdesta. Pienimpiä asuntokunnat olivat Suur-Tapiolasta ja Suur-Matinkylästä.

16 10 Taulukko 11. Asuntokuntien määrä vuonna 2005 sekä keskikoko 2004 ja 2005 suuralueittain 1 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,25 2,23 2. Suur-Tapiola ,21 2,19 3. Suur-Matinkylä ,16 2,13 4. Suur-Espoonlahti ,43 2,40 5. Suur-Kauklahti ,55 2,52 6. Vanha-Espoo ,38 2,36 7. Pohjois-Espoo ,78 2,74 Koko Espoo ,31 2,28 Yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 66 % kaikista asuntokunnista vuoden 2005 alussa. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli yli 71 %. Lähes yhtä paljon pieniä asuntokuntia oli Suur-Tapiolassa, noin 62 %. Harvinaisimpia pienet asuntokunnat olivat Pohjois-Espoossa. Taulukko 12. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 35,4 32,6 13,8 12,6 5, Suur-Tapiola 35,9 33,3 13,2 12,4 5, Suur-Matinkylä 37,5 33,7 13,0 11,2 4, Suur-Espoonlahti 29,8 32,2 15,7 15,2 7, Suur-Kauklahti 29,1 29,8 16,8 14,2 10, Vanha-Espoo 32,6 30,5 15,7 13,8 7, Pohjois-Espoo 22,6 30,9 16,8 17,3 12, Koko Espoo 33,7 32,4 14,4 13,2 6, Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli noin viidennes asuntokunnista. Näiden suurten asuntokuntien osuus hieman laski kaikilla suuralueilla. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia oli Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus oli noin 30 % asuntokunnista. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Espoonlahdessa, jossa runsaassa viidenneksessä asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa

17 Perhetyyppi ja lasten lukumäärä Vuoden 2005 alussa Espoossa oli perhettä. Vuoden aikana perheiden lukumäärä kasvoi yli 800:lla. Vuotta aiemmin lisäys oli noin 500 perhettä. Perherakenne oli pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos oli lapsellisten avioparien osuuden hienoinen laskeminen edellisen vuoden nousun jälkeen. Perhetilastoon sisältyvät vuodesta 2003 lähtien myös rekisteröidyt parisuhteet. Taulukko 13. Perheet perhetyypeittäin 2003, 2004 ja 2005, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,1 Avopari, ei lapsia , , ,8 Aviopari ja lapsia , , ,4 Avopari ja lapsia , , ,8 Äiti/isä ja lapsia , , ,0 Yhteensä Niissä perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli keskimääräinen lapsiluku pysynyt 1,79 lapsessa. Eniten lapsia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuvissa perheissä ja vähiten Suur-Matinkylässä asuvilla perheillä. Taulukko 14. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05, (kaikki lapset iästä riippumatta). Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,5 24,9 22,3 7,4 2, ,5 1,78 2. Suur-Tapiola 46,2 22,6 22,5 7,2 1, ,8 1,77 3. Suur-Matinkylä 45,1 26,0 21,2 6,2 1, ,9 1,71 4. Suur-Espoonlahti 38,9 25,8 24,9 8,6 1, ,1 1,80 5. Suur-Kauklahti 34,1 27,7 23,9 10,1 4, ,9 1,90 6. Vanha-Espoo 37,6 26,7 23,9 9,2 2, ,4 1,82 7. Pohjois-Espoo 35,5 24,1 24,9 10,8 4, ,5 2,01 Koko Espoo 41,9 25,1 23,1 7,9 2, ,1 1,79 Perheet, lkm Kaikilla suuralueille keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä joko pysyi ennallaan tai laski hieman. Perheitä, joissa oli kotona asuvia lapsia, oli eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden perheissä. Vähiten lasten kanssa asuvia perheitä oli Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän perheissä. Perheitä, joissa oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta, olivat yleisempiä Suur-Kauklahdessa ja

18 12 Pohjois-Espoossa kuin muualla Espoossa. Lapsettomat perheet, eli perheet, joissa ei vielä tai ei enää ollut lapsia, olivat yleisimpiä Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Kuvio 4. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2004/05

19 13 Varsinaisista lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 1,80 lapsessa perhettä kohti. Lasten lukumäärä laski muilla suuralueilla paitsi Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa. Myös lapsiperheissä asuvien kaikkien lasten lukumäärä pysyi ennallaan. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa ja harvinaisinta yksilapsisuus oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Taulukko 15. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2004/05 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaik.lapsia/ Lapsia (kaikki)/ Suuralue Yht. perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 42,8 41,0 12,5 3, ,79 1,90 2. Suur-Tapiola 41,3 43,3 13,0 2, ,77 1,91 3. Suur-Matinkylä 46,1 39,1 11,9 2, ,73 1,86 4. Suur-Espoonlahti 41,1 41,8 13,9 3, ,81 1,93 5. Suur-Kauklahti 39,4 38,5 16,9 5, ,92 2,04 6. Vanha-Espoo 41,7 39,7 14,7 3, ,83 1,94 7. Pohjois-Espoo 35,5 40,4 17,2 6, ,02 2,14 Koko Espoo 42,0 41,0 13,5 3, ,80 1,92 Lkm Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur- Kauklahdessa, joissa joka neljännessä lapsiperheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Monilapsisuus oli harvinaisinta Suur-Matinkylässä. Taulukko 16. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2004/05 Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperh. Yksinh.perh./Lapsiperh. Suuralue Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,0 2. Suur-Tapiola ,4 3. Suur-Matinkylä ,8 4. Suur-Espoonlahti ,5 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,8 7. Pohjois-Espoo ,3 Koko Espoo ,7 Yksinhuoltajaperheitä, eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli perhettä vuoden 2005 alussa. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19, 7%. Osuus oli hieman noussut vuoden 2004 aikana muilla suuralueilla paitsi Suur-Matinkylässä ja Pohjois-Espoossa. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus

20 14 lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Suur-Kauklahdessa, Vanhassa-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajien osuus oli yli viidennes lapsiperheistä. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä. Taulukko 17. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 69,9 69,7 69,9 70,0 69,8 69,6 69,4 69,1 Molemm. ruotsinkielisiä 4,4 4,3 4,1 4,1 3,9 3,8 3,8 3,6 Molemm. muunkielisiä 1,5 1,6 1,7 1,8 2,1 2,3 2,5 2,7 Suomenk. ja ruotsink. 8,2 8,1 8,0 7,9 7,8 7,8 7,7 7,6 Suomenk. ja muunkielinen 2,6 2,8 2,8 2,9 3,1 3,3 3,4 3,7 Ruotsink. ja muunkielinen 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 Suomenkielinen 11,7 11,7 11,6 11,5 11,3 11,1 11,1 11,1 Ruotsinkielinen 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,0 1,1 Muunkielinen 0,4 0,5 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 Yhteensä Lkm Täysin suomenkielisten perheiden osuus oli edelleen hieman laskenut vuoden 2004 aikana ollen alle 69 % kaikista perheistä. Sen lisäksi perheitä, joissa ainoa huoltaja oli suomenkielinen oli noin 11 %. Noin 5 % perheistä oli ruotsinkielisiä ja lähes 5 % vieraskielisiä. Kahden eri äidinkielen perheitä Espoossa oli noin 11 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi.