ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011"

Transkriptio

1 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: E in toimitus Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla. Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin henkeä. Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Kauklahden väestössä.

2 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2010 aikana laman vaikutukset näkyivät jo pääkaupunkiseudullakin väestön kasvun hidastumisena. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi noin eli 1,1 %:a eli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt lähes edellisvuoden tasolla 19 %:ssa, sillä myös koko Suomen väestömäärä kasvoi edellisvuotta vähemmän. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Vaikka koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu ei kiihtynytkään vuoden 2010 aikana, Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli henkeä. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/11 sekä vuosimuutos Kunta 2009/ /2011 Muutos Muutos-% Espoo ,5 Helsinki ,9 Vantaa ,2 Kauniainen ,8 PKS yhteensä ,1 Tampere ,8 Turku ,7 Oulu ,8 Koko maa ,4 2 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

3 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2004 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2004/ ,4 2005/ ,9 2006/ ,4 2007/ ,3 2008/ ,5 2009/ ,1 2010/ ,5 2 Väestön määrä alueittain Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Toiseksi eniten kasvoi Espoonlahden väkimäärä. Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suuralue jo 1980-luvun puolivälistä. Vähiten lisääntyi Pohjois-Espoon asukasmäärä. Suhteellisesti suurin oli Kauklahden väestönkasvu. Henkilöä Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2010/11 ja vuosimuutos suuralueittain 1 Muutos v:sta 2010 Suuralue 2009/ /2011 Asukasta % Leppävaara ,7 Tapiola ,6 Matinkylä ,2 Espoonlahti ,9 Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,2 Pohjois-Espoo ,8 Muut ,0 Yhteensä ,5 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 3

4 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2011 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli jälleen lisääntynyt noin 340 hengellä. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla lähes henkeä eli lähes saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli lähes 700 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Leppävaarassa ja Tapiolassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Sen sijaa varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Leppävaarasta Tapiolaan vuoden 2003 alussa Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi pienalue 332, Suurpelto. Henttaan ja Suurpellon alueista muodostuu Henttaa-Suurpelto tilastoalue Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

5 % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2010 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2006/ / / / / % 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4, /08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4, /09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4, /10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4, /11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Myös Kauklahdessa ja Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin puolet. Vanhin ikärakenne on Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 45 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Tapiolassa ja Matinkylässä ja matalin Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 5

6 % ,0 15,2 13,4 11,6 8,0 7,4 7,8 11, ,4 38,7 41,1 43,7 41,7 41,2 43,3 40, ,2 5,0 10,4 23,1 22,7 5,1 4,7 9,8 9,4 17,1 5,6 12,1 17,2 5,1 14,7 22,8 5,5 11,6 15,0 5,8 15,5 21,6 5,2 11, ,0 8,0 8,7 9,8 13,3 11,5 12,6 9,8 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2010 aikana pysynyt ennallaan, ja enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue, ja Kauklahti on ohittanut Pohjois-Espoon miesvaltaisuudessa. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Leppävaara 49,2 50, Tapiola 49,8 50, Matinkylä 47,9 52, Espoonlahti 48,7 51, Kauklahti 50,4 49, Vanha-Espoo 49,2 50, Pohjois-Espoo 50,0 50, Koko Espoo 49,3 50, Lkm Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2010/2011. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 7

8 5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alussa Määrä oli kasvanut lähes asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/ / /11 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,4 Ruotsi , ,2 Venäjä , ,5 Somali , ,7 Englanti , ,7 Viro , ,2 Saksa 542 0, ,2 Kiina , ,6 Vietnam 598 0, ,3 Arabia , ,4 Turkki 397 0, ,2 Espanja 420 0, ,2 Muut , ,5 Yhteensä Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla % 9,8 6,2 6,2 8,2 10,7 7,9 6,0 13,0 9,6 12,9 9,9 8,0 4,9 5,7 Muu Ruotsi Suomi 40 84,0 85,5 79,5 82,5 81,1 79,0 89, Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) 8 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

9 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Vanha-Espoossa eli alueella, jossa se entuudestaan oli korkein. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin henkeä. Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman verran kuin edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2008/09, 2009/10 ja 2010/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,8 EU-maat , , ,2 Ruotsi 383 2, , ,5 Tanska 74 0,5 67 0,4 77 0,5 Baltia , , ,6 Viro , , ,8 EFTA-maat 106 0, , ,6 Norja ja Islanti 70 0,4 70 0,5 69 0,4 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,0 Afrikka , , ,0 Pohjois-Amerikka 346 2, , ,4 Latinalainen Amerikka 234 1, , ,7 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,3 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,7 Australia ja Oseania 60 0,4 63 0,4 67 0,4 IVY-maat ja ent. NL , , ,7 Venäjä , , ,0 Valtioton ja tuntematon 245 1, , ,0 Ulkomaat yhteensä Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus kokonaisuudessaan oli hieman laskenut, mutta EUmaista, erityisesti Virosta tulleiden osuus oli kasvanut. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus oli jälleen laskenut edellisestä vuodesta. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli kohonnut 30 %:iin. Afrikkalaisten maiden kansalaisten osuus oli hieman laskenut. Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Ruotsi ja Saksa. Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 9

10 Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Etiopia, Kenia, Ghana ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia ja seuraavaksi yleisimpiä olivat irakilaiset ja iranilaiset. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Kauklahden väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain Väestö alue Yhteensä Vieraskieliset % 1 Leppävaara ,8 2 Tapiola ,2 3 Matinkylä ,7 4 Espoonlahti ,9 5 Kauklahti ,0 6 Vanha-Espoo ,0 7 Pohjois-Espoo ,9 Muut ,2 Yhteensä ,4 10 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011

11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2010/2011 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/

12 I början av 2011 var Esbobor till antalet. Folkmängden i Esbo ökade mer än under det föregående året, med sammanlagt personer, det vill säga 1,5 procent. Den relativa befolkningsökningen har inte varit så låg sedan föregående lågkonjunktur, år 1990 och under krigsåren. Stor-Alberga fick för andra året i rad det största befolkningstillskottet. Andelen barn under skolåldern hölls på samma nivå under år 2010, trots att antalet ökade med omkring 350 barn. Antalet barn i skolåldern ökade, men andelen sjönk något. Också andelen unga i åldern ökade. Däremot minskade återigen andelen personer i egentlig arbetsför ålder, åringarna. Antalet personer över 65 år ökade åter under 2010 med drygt personer och deras andel av befolkningen steg till 11,4 procent. Antalet Esbobor över 75 år ökade med nästan 350 personer och deras andel ökade med 4,4 procent. Andelen personer med ett annat språk än nationalspråken som modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under år 2010 steg andelen till 9,4 procent. Antalet personer med utländska modersmål i början av 2011 uppgick till Antalet ökade med nästan personer under året, vilket är mer än under föregående år. Andelen svenskspråkiga sjönk en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 82,4 procent. De vanligaste utländska modersmålen var fortfarande ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Andelen personer med utländskt modersmål ökade i alla storområden, samtidigt som andelen finskspråkiga sjönk. Andelen svenskspråkiga sjönk eller förblev på samma nivå som förr i alla storområden. I början av år 2011 bodde nästan personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under år 2010 ökade antalet utländska medborgare med nästan 1 400, det vill säga lika mycket som året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 6,3 procent till 6,7 procent år Den högsta andelen utlänningar fanns bland invånarna i Gamla Esbo och Stor-Mattby och den lägsta andelen i norra Esbo och Stor-Hagalund. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki Tarkemmat alueittaiset tiedot: Espoo intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu > Väestö

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 % Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 33 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 Henkilöä 60 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-2008 50 000

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä 15-29-vuotiaista nuorista Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 19.9.2012 Teemu Haapalehto Pekka Myrskylän raportti

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

TIETOISKU 7/

TIETOISKU 7/ TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot