ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012"

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy Kuva: Petri Lintunen Espoossa oli vuoden 2012 alussa kotipaikka hengellä ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 027:lla. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 2012 alussa 67,5 %. Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Espoossa asui yli perhettä vuoden 2012 alussa. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien parien osuus hieman noussut ja yhden vanhemman perheiden osuus laskenut. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli laskenut edellisen vuoden 1,79 lapsessa 1,78 lapseen perhettä kohti. Lapsiperheitä on Espoossa noin ja yli perheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Arja Munter Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, Käännös- ja tietopalvelut Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 25 perhettä. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisen vuoden tasolla. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2011 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 76,4 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 4 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,7 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,1 %.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KESKIKOKO ENNALLAAN Espoossa oli vuoden 2012 alussa kotipaikka hengellä ja he asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 2 027:lla. Kasvu oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niin oli myös koko väestömääränkin kasvu. Suhteellisesti asuntokunnat kasvoivat 1,9 %, mikä oli hieman väestönkasvua suurempi lisäys. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Vähiten syntyi uusia asuntokuntia Suur-Kauklahteen ja Pohjois-Espooseen. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, joissa molemmissa asuntokunnan koko oli hieman kasvanut. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut Vanha- Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2012 sekä keskikoko 2011 ja 2012 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,22 2,22 2. Suur-Tapiola ,15 2,16 3. Suur-Matinkylä ,07 2,07 4. Suur-Espoonlahti ,33 2,32 5. Suur-Kauklahti ,51 2,52 6. Vanha-Espoo ,34 2,33 7. Pohjois-Espoo ,70 2,71 Koko Espoo ,25 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi vuoden 2008 aikana, mutta on sen jälkeen taas noussut ja oli vuoden 2012 alussa 67,5 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 74 %. Suur-Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,3 13,6 12,4 5, Suur-Tapiola 36,9 33,6 12,5 12,1 4, Suur-Matinkylä 40,3 33,3 12,0 10,2 4, Suur-Espoonlahti 32,5 32,4 14,2 14,6 6, Suur-Kauklahti 30,5 27,4 14,8 18,2 9, Vanha-Espoo 34,0 30,2 15,5 13,4 6, Pohjois-Espoo 23,8 29,6 16,6 18,9 11, Koko Espoo 35,3 32,2 13,7 12,8 5, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui yli perhettä vuoden 2012 alussa. Vuoden 2011 aikana perheiden määrä kasvoi lähes perheellä. mikä oli lähes 400 suurempi kasvu kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,6 % Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien parien osuus hieman kohonnut ja yhden vanhemman perheiden osuus laskenut. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2010, 2011 ja 2012, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,4 Avopari, ei lapsia , , ,5 Aviopari ja lapsia , , ,1 Avopari ja lapsia , , ,9 Äiti/isä ja lapsia , , ,0 Yhteensä Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,4 22,8 7,1 1, ,1 1,77 2. Suur-Tapiola 47,4 21,8 22,7 6,9 1, ,6 1,77 3. Suur-Matinkylä 48,0 24,1 20,5 6,0 1, ,0 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,1 24,6 24,7 7,5 2, ,9 1,79 5. Suur-Kauklahti 31,5 26,0 28,9 10,9 2, ,5 1,88 6. Vanha-Espoo 38,7 26,6 24,1 8,1 2, ,3 1,81 7. Pohjois-Espoo 34,5 23,4 27,3 10,3 4, ,5 2,00 Koko Espoo 43,0 24,3 23,4 7,4 2, ,0 1,79 Perheet, lkm Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

5 3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli laskenut edellisen vuoden tasossa 1,79 lapsessa 1,78 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 46 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin ja yli perheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa noin viidenneksessä lapsiperheissä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on vajaa viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2011/12 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,7 40,8 12,4 3, ,76 1,89 2. Suur-Tapiola 41,2 44,5 12,1 2, ,76 1,91 3. Suur-Matinkylä 45,9 39,6 11,6 2, ,73 1,84 4. Suur-Espoonlahti 42,2 42,2 12,3 3, ,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,7 45,1 14,7 3, ,87 1,99 6. Vanha-Espoo 44,3 39,3 12,5 4, ,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 36,2 42,3 15,1 6, ,97 2,11 Koko Espoo 42,7 41,5 12,5 3, ,78 1,91 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 25 perhettä. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,3 2. Suur-Tapiola ,9 3. Suur-Matinkylä ,6 4. Suur-Espoonlahti ,6 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,4 7. Pohjois-Espoo ,5 Koko Espoo ,5 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli pysynyt ennallaan tai laskenut muualla paitsi Suur-Leppävaarassa. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2011/12. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2011 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 76,4 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 68,4 65,9 67,5 67,1 66,5 65,9 Molemm. ruotsinkielisiä 3,5 3,1 3,3 3,3 3,2 3,1 Molemm. muunkielisiä 3,3 5,4 3,9 4,4 4,8 5,4 Suomenk. ja ruotsink. 7,5 7,1 7,4 7,4 7,2 7,1 Suomenk. ja muunkielinen 4,1 5,2 4,5 4,6 4,8 5,2 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 10,9 10,5 10,7 10,6 10,6 10,5 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 1,1 1,7 1,2 1,4 1,5 1,7 Yhteensä Lkm Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 4 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,7 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 7,1 %. Asuntokunnat ja perheet 2012/Tietoisku 9/2012 7

8 Sammandrag I början av 2012 hade personer sin hemort i Esbo och antalet hushåll var Antalet hushåll ökade under föregående år med Hushållens genomsnittliga storlek var 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden under fjolåret. Minst nya hushåll skapades i Stor-Köklax och norra Esbo. Andelen små hushåll, det vill säga hushåll med en eller två personer, var i början av året 67,5 procent. Det skedde inte någon nämnvärd förändring sedan föregående år. Andelen hushåll på en person ökade en aning, men andelen hushåll med två personer hölls på samma nivå som förut. Knappt en femtedel av hushållen i Esbo bestod av minst fyra personer. Antalet familjer i Esbo var drygt i början av I familjestrukturerna skedde inga betydande förändringar, även om andelen barnlösa par ökade något och antalet enföräldersfamiljer minskade. I familjer där barnen bor hemma var antalet barn i medeltal fortfarande 1,79. I nästan var tionde familj i Esbo bodde minst tre barn hemma. I de egentliga barnfamiljerna, det vill säga i familjer med minst ett minderårigt barn, minskade antalet minderåriga barn en aning från föregående år från 1,79 barn till 1,78 barn per familj. I Esbo finns omkring barnfamiljer och över av dem har minst tre minderåriga barn. Antalet ensamförsörjarfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Ökningen var endast 25 familjer jämfört med föregående år. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen har sjunkit något från året innan. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år Andelen familjer där den enda eller båda de vuxna parterna är finskspråkiga är 76,4 procent. Andelen familjer där en vuxen part är finskspråkig är fortsättningsvis 12,0 procent. Andelen familjer där den enda eller båda de vuxna parterna är svenskspråkiga är 4 procent. Familjer med två modersmål utgjorde 12,7 procent av alla familjer i Esbo. Språken i majoriteten av familjerna var finska och svenska. Drygt 11 procent av familjerna har antingen helt eller delvis något annat språk som modersmål. Andelen familjer där samtliga familjemedlemmar har ett utländskt modermål var 7,1 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Espoon kaupunki Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,

Lisätiedot

Arjen ongelmat Espoossa

Arjen ongelmat Espoossa Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna 2005. Tutkimuksen vastausprosentti

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa

Lisätiedot

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 214:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 213 Liikennekäytössä lähes saman verran autoja Automääriä on pitkään tarkasteltu ajoneuvojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013 Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013 Väestö ja väestömuutokset Asuntokunnat ja perheet Toukokuu 2013 Väestö ja väestönmuutokset Espoossa asui vuoden 2013 alussa 256 824 asukasta Vuoden 2012 aikana

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen Väestö 2016 Perheet 2015 Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 1 475 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 1 700 perheellä edellisestä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 SAATTEEKSI Vuonna 2016 Turun hallinto-oikeuteen saapui 1 772 asiaa. Hallinto-oikeus ratkaisi 1 880 asiaa.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013

Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2013 Barndagvård 2013 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 215:3 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 214 Liikennekäytössä lähes saman verran autoja Automääriä tarkasteltiin pitkään ajoneuvojen

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot