ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut."

Transkriptio

1 Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista eli 7, prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa. Vuodesta 0 ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Kymmenen vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut. Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset syntyperän mukaan 990 Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia. Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Suhteellinen osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 009 lähtien, mikä tarkoittaa, että ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrä väestössä lisääntyi suhteellisesti samaan tahtiin toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten määrän kanssa Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista prosenttia oli alle kouluikäisiä. Vaikka alle kouluikäisten ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvanut 000:sta 000:een, on osuus pysynyt lähes samana vuodesta 0 lähtien. Vuonna 0 lähes neljä viidestä alle kouluikäisestä ulkomaalaistaustaisesta lapsesta oli toisen polven ulkomaalaistaustainen. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 999 lähtien. Helsinki..07 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Ulkomaalaistaustaiset alaikäiset lapset ovat jakautuneet maakunnittain hyvin epätasaisesti. Kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista 7 prosenttia asui Uudellamaalla vuoden 0 lopussa. Muiden maakuntien vastaavat suhteelliset osuudet vaihtelevat puolesta prosentista yhdeksään prosenttiin. Ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuudet vaihtelevat maakunnittain. Vuonna 0 suurin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli VarsinaisSuomessa, missä osuus oli prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Vastaavasti pienin toisen polven ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten osuus oli Kainuussa, 0 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Kainuussa on suhteellisesti eniten ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia, 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista.

3 Sisällys. Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa.. Rekisteröityjen parien määrän kasvu hidastui.7. Aviopareista 8 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan.8. Kolme neljästä avoliitossa elävästä on naimaton 8. Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen.0. Venäjänkielisten perheiden määrä kasvanut noin tuhannella.. Kuudessa prosentissa perheistä vanhempana ulkomaan kansalainen. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot useammista eri maista kuin miesten puolisot.. Lapsiperheissä 9 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä viidennes avoparien perheitä.. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia naimisissa.. Kaksilapsisten perheiden määrä hieman kasvanut. Perhetyyppien yleisyys vaihtelee maakunnittain 9. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla ja Kainuussa 9. Pohjanmaan maakunnissa suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä.9. prosenttia lapsista elää avioparin perheessä.. Yli kolmanneksella lapsella ainakin kaksi sisarusta. PohjoisPohjanmaalla sisarusmäärä suurin. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Kahdeksan prosenttia lapsista ulkomaalaistaustaisia.. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus pieneni hieman 7. Yksinasuminen on tyypillisempää naisille7 Taulukot Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Taulukko. Perheet tyypeittäin 900 Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0, %8 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 9900 Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin 900. Taulukko. Uusperheet 9900 Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 9007 Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 980. Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 980. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0vuotiaat nuoret 980 Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan..09 Liitetaulukko. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..0.0 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..0.0

4 Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..0 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..0. Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..0. Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..0. Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..0. Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan..0. Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan..0. Liitetaulukko. Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan..0. Liitetaulukko. Perheiden 0vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan..0. Liitetaulukko. Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan..0.7 Liitetaulukko. Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan..0.8 Liitetaulukko 7. Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan..0 9 Kuviot Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan).7 Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0.8 Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Kuvio. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku iän mukaan 98, 99, 0 ja 0.8 Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0.9 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0.0 Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Kuvio. 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0 Kuvio. 80vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0. Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan Kuvio. Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 08 Laatuseloste, perheet 00

5 . Lapseton aviopari on yleisin perhetyyppi Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli perhettä. Määrä lisääntyi 8 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Perheisiin kuuluu 7 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 90 ja 970luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä pieneni vuoden 0 aikana hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi 000 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 0 lopussa,8 henkilöä. Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheväestön osuus, % 8,8 8,7 8,7 8,0 8, 78, 7, 7, 7,9 7, 7, 7,0 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli prosenttia kaikista perheistä vuonna 0. Vielä vuonna 00 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä. Vuonna 0 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 8 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 00 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä 000luvun alussa vähennys oli jopa yli vuodessa. Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Avopariperheiden määrä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet hitaasti viime vuosina. Äiti ja perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä ja perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole juuri muuttunut viime vuosina.

6 Taulukko. Perheet tyypeittäin 900 Vuosi Aviopari, ei Aviopari ja Avopari ja Avopari, ei Äiti ja Isä ja Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) ) ) % ) 980 ) ,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00, ,0 0,,,7,7,,,,7,8,8,8, ,8,,,,9,7 0,7 0, 0,0 9, 9, 8,8 8, ,,8,8 7, 8, 8, 8, 8, 8, 8, ,7, 9,0,,,7,9,,,,8,8,,0,0 0,8, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, ) Rekisteröity pari ja perhetyypin perheitä oli yhteensä vuonna 0. 8, ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98).,,9,,7,8,,,,, ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla.,,, 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, , 0, 0, 0, 0, 0, 0,. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Alle 9vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 9vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja. Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 9,vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin,vuotiaana. Vasta vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien vähintään 9vuotiaiden naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten. Vähintään 9vuotiaista miehistä prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu.

7 Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan) Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan). Rekisteröityjen parien määrän kasvu hidastui Vuoden 0 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 0 miesparia ja naisparia, mikä on yhteensä 7 paria enemmän kuin vuonna 0. Vielä edellisenä vuonna määrä kasvoi 70 parilla. Tähän on saattanut vaikuttaa uusi avioliittolaki, jota parit ovat jääneet odottamaan. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 0. Kuviossa on rekisteröityjen mies ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi kaikkia perheitä koskevasta kuviosta. 7

8 Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0. Aviopareista 8 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan Aina 8vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto. Äideistä puolestaan alle vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto. Avioparien osuus kaikista perheistä on prosenttia ja parisuhdeperheistä 7 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä prosenttia ja parisuhdeperheistä prosenttia. Kaikista aviopareista 8 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan. Avopareista 8 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin taustalla jommankumman puolison edellinen avioliitto kuin aviopareilla. Rekisteröidyistä miespareista 89 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 8 prosentilla.. Kolme neljästä avoliitossa elävästä on naimaton Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 ja miehistä 7 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa. Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa. Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0, % Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Lukumäärä Perhetyyppi Avomies ei 7, 0,7,,7 00,0 8 9 Avovaimo ei 7, 0,,,7 00,0 8 9 Avomies ja 78, 0, 0, 0, 00,0 Avovaimo ja 79, 0, 9, 0,9 00,0 Isä ja 0,7,,,8 00,0 9 Isä ja alle 8v. 7,9,0,, 00,0 Äiti ja, 0,,9, 00,0 7 9 Äiti ja alle 8v.,,,, 00,0 0 9 Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä prosenttia. Äideistä kolmannes on naimattomia, isistä noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta vain yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi 8

9 voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet. Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yhden vanhemman lapsiperheiden isissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yhden vanhemman lapsiperheiden äideistä prosenttia on naimattomia, osa alusta asti ilman puolisoa äideiksi tulleita, mutta suuri osa avoerojen seurauksena. 9

10 . Kolmessa prosentissa perheistä toinen vanhempi suomenkielinen ja toinen ruotsinkielinen Kaikista perheistä 8 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 00 eli neljä prosenttia kaikista perheistä. Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 000 on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 00. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät 80:lla vuonna 0. 0

11 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 9900 Mies/vaimo suomen, ruotsin tai muunkielinen Vuosi Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies Suomenkielinen äiti/isä Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies Ruotsinkielinen äiti/isä Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo Muunkielinen äiti/isä Venäjänkielisten perheiden määrä kasvanut noin tuhannella Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli yhteensä 00 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän ( 00) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 97 perhettä suurempi kuin vuosi sitten. Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 00, mikä on prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (, %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 9 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 8 prosenttia.

12 Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 0 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut lähes 00:lla. Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt jo 00. Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 700 vuoden 0 lopussa.. Kuudessa prosentissa perheistä vanhempana ulkomaan kansalainen Vain kuusi prosenttia, perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 990 Suomessa oli vain 00 tällaista perhettä, vuonna 000 jo 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 00 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 0 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 0 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 800 (kuvio ). Tässä ei tehdä eroa avio ja avoliittojen välille. Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 00. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 00. Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 0 lopussa 00. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 00, joista prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 79 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 00. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä prosenttia on äidin ja lasten perheitä. Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot useammista eri maista kuin miesten puolisot Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen kin on syntynyt jonkin verran

13 ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 0 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 97 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 900 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla. Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ja ItäAasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 00, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 800. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat ja Puola. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 00 eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0

14 . Lapsiperheissä 9 prosenttia väestöstä Suomessa oli vuoden 0 lopussa lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 9 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 9 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 79 perheellä. Vähennyksen määrä on noin 00 pienempi kuin edellisenä vuonna. Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, pieneni edellisestä vuodesta 000 perheellä. Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin 900 Vuosi ) Aviopari ja Avopari ja 800 Äiti ja Isä ja Henkilöitä lapsiperheissä Rekisteröity pari ja Alle 8v Lapsiperheitä kaikista, %,, 8,7 Lapsiperheväestö, % 980 ) , ,9 8, % ,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00, ,9 88,7 88,9 8, 7,,,, 0,9 0, 9,9 9, 8, ,9,7 9,, 8, 8, 8, 9,0 9, 9, 9, , 9,9 9,0 0,9, 7,0 7, 7, 7, 7,7 8,0 8, 8, ,7,,,,7,,7,7,8,8,9,9, , ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla. 0, 0, 0, 0, 0, 0,,7 0,0 9,7 9, 9, 8,9 8,7 8,,7 0,8 0, 0, 9,7 9, 9, 8,9. Lapsiperheistä viidennes avoparien perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe. Avioparin perheitä on 9 prosentissa lapsiperheistä. Tämä on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti muut lapsiperhemuodot ovat vielä kaukana sen lukumääristä. Kaikkien muiden

15 lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 00 avoparien lapsiperhettä, mikä on 0 prosenttia lapsiperheistä. Vuoteen 0 verrattuna avoparin perheiden määrä kasvoi perheellä. Nykyään 8 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on suurentunut hitaasti, kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 0 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia. Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut 700 vuoteen 0 verrattuna. Vuoden 0 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli noin Yhden vanhemman perheitä (äiti ja tai isä ja ) on yli viidennes ( %) lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 8vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on noin. Näiden perheiden määrän suhteellinen kasvu oli kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia naimisissa Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan

16 kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Uusperheitä on 00 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 990 tehtiin ensimmäiset tilastot, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, joinain vuosina jopa hieman vähentynyt. Vuodesta 0 uusperheiden pieneni perheellä. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia on naimisissa keskenään ja prosenttia on avoliitossa. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän " on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 98. Taulukko. Uusperheet 9900 Vuosi Aviopari Avopari Alle 8v. uusperheissä Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset Isän lapset Yhteiset lapset Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % Uusperheiden alle 8v. lasten osuus kaikista lapsista, % , , 7, , ,0 7, , ,0 8, , ,0 0,0 00 9, , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0, , , 0,. Kaksilapsisten perheiden määrä hieman kasvanut Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää nuorin lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi. Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 90luvulta lähtien (taulukko 7). 980luvun puolenvälin jälkeen vähintään nelilapsisten perheiden määrä alkoi kasvaa, joskin 000luvulla kasvu on ollut hidasta. Yksilapsisten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Sen sijaan kaksilapsisten perheiden määrän vähentyminen on pysähtynyt, määrä on hieman jopa suurentunut. Vähintään nelilapsisten perheiden määrä pysyi vuonna 0 samalla tasolla kuin edellisvuonna. Perheitä, joissa on vähintään 0 alaikäistä lasta, oli vuoden 0 lopussa 9.

17 Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 900 Vuosi Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku Alle 8v. keskimäärin , , , , , , , , , , , , , ,8 % 90 00,0 9, 8,9,9, 90 00,0 7, 9,9,, ,0,,8,8 9, ,0 8, 8, 0,, ,0,7 9,,7, ,0,8 7,7,9, 00 00,0, 8,,8, ,0,7 8,,,9 0 00,0,8 8,,,9 0 00,0,7 8,,,0 0 00,0, 8,,,0 0 00,0, 8,,, 0 00,0,0 8,,, 0 00,0,9 8,8,, Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. 000luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan. Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa, jossa on äidin iän mukaan laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 99. Alle vuotiailla äideillä on puolestaan saman verran tai hieman vähemmän kuin 990luvun puolivälissä. 7

18 Kuvio. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku iän mukaan 98, 99, 0 ja 0 8

19 . Perhetyyppien yleisyys vaihtelee maakunnittain. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla ja Kainuussa Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erojakin on havaittavissa. Eroihin vaikuttavat avopari ja yhden vanhemman perheiden yleisyys maakunnissa. Suhteellisesti eniten avopareja on Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Ahvenanmaalla prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa 7 ja Lapissa prosenttia. Maan pienin avopariperheiden osuus on Uudellamaalla, missä se on 8 prosenttia. Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Kuntatasolla tarkastellen Ahvenanmaan kunnat sijoittuvat avoparien yleisyydessä kärkipäähän. MannerSuomen kärjessä taas on Pelkosenniemi, jonka lapsiperheistä 7 prosenttia on avoparien perheitä. Pelkosenniemen jälkeen suhteellisesti eniten avoparien perheitä on Luhangassa ( %). MannerSuomessa suhteellisesti vähiten avoparien lapsiperheitä on Luodon kunnassa, seitsemän prosenttia.. Pohjanmaan maakunnissa suhteellisesti vähiten yhden vanhemman perheitä Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on myös selvää alueittaista vaihtelua. Pohjanmaan maakunnassa yhden vanhemman perheitä on suhteellisesti vähiten, prosenttia lapsiperheistä (kuvio 8). Eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on PäijätHämeessä (, %), Kymenlaaksossa (,7 %) ja Uudellamaalla (,7 %). 9

20 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu enimmäkseen äiti ja perheiden erilaisista osuuksista. Isä ja perheiden osuus lapsiperheistä on kaikissa maakunnissa prosenttia. Suurimmat osuudet ovat Ahvenanmaalla (,0 %), EteläKarjalassa (,8 %) ja Kainuussa (, %). Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Harjavallassa, (8, %), Hartolassa (8,0 %) ja Helsingissä (7,8 %). Monissa Ahvenanmaan kunnissa prosenttiosuudet ovat myös korkeita, mutta suuri osa kunnista on niin pieniä että jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon. Maarianhaminassa yhden vanhemman perheiden osuus on 7 prosenttia. Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa (, %) ja Pedersören kunnassa (, %). Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus (, %) on maan pienin ja vastaavasti avioparien suurin (88,9 %). Lisäksi lapsiperheen keskimääräinen kotona asuvien alaikäisten määrä on Luodossa maan yhdeksänneksi korkein,,7. Eniten perheissä asuu alaikäisiä Lumijoella, Perhossa ja Sievissä, keskimäärin,0. Koko maan keskiarvo on,8. 0

21 . prosenttia lapsista elää avioparin perheessä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 9 prosenttia lapsiperheistä on avioparien perheitä, mutta prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista. Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 980 Vuosi Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä % 98 00,0 8,, 9,0, ,0 80,7 8,0 0,0, 99 00,0 7, 0,9,9, ,0 9,,0,, ,0 7, 0,0,9,0, ,0, 0,0,,, 0 00,0, 0,,,, 0 00,0,9 0,,,, 0 00,0, 0,,9,, 0 00,0,9 0, 7,,, 0 00,0, 0, 7,,9, 0 00,0,7 0, 7,,,. Yli kolmanneksella lapsella ainakin kaksi sisarusta Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 0 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa. Vuoden 0 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 98 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

22 Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 980 Vuosi Perheen alaikäisten lasten määrä % 98 00,0 7,0, 9, 7, ,0,,, 9, 99 00,0,8,, 0, ,0,0,,8, ,0,,,, 00 00,0,9,8,7, 0 00,0,9,8,,7 0 00,0,9,7,,9 0 00,0,7,8,,0 0 00,0,,8,, 0 00,0,,9,, 0 00,0,,0,, Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 9, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7 8vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita. Esikoisen ollessa noin 9vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7 8vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan. Kuviosta 9 näkyy, että 9vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.

23 Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0. PohjoisPohjanmaalla sisarusmäärä suurin Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. PohjoisPohjanmaalla 9 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta. Sen sijaan EteläKarjalassa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa vajaa kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa. Pohjois, Keski ja EteläPohjanmaalla on myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia. Ahvenanmaalla, EteläKarjalassa ja Uudellamaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia. Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä on Sievissä (8, %), Lumijoella (8, %) ja Tyrnävällä (8, %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on MannerSuomessa Pelkosenniemellä (, %), Helsingissä (0, %), Tervossa (9,7 %) sekä Turussa (9, %) ja Ahvenanmaan kunnista Sottungassa, Sundissa sekä Föglössä (yli kolmasosa). Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden on suhteellisesti eniten Perhossa (,8 %) ja Pyhännällä (,7 %). Lisäksi myös Lumijoella, Sievissä, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisessa perheessä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on

24 luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku.). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä, Hammarlandissa, Sottungassa ja Lemlandissa, joissa osuus vaihtelee nollasta neljään prosenttiin. MannerSuomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten Kustavissa (, %), Närpiössä (, %) ja Korsnäsissä (, %).. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman Uusperheissä kasvaa kaikkiaan alle 8vuotiasta lasta, 0 prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä kasvavien lasten määrä pieneni hieman edellisestä vuodesta ja suhteellinen osuus pysyi lähes samana. Näistä puolisoiden yhteisiä on 00, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän. Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä. Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 7 00 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista 00 on äidin perheeseen tuomia ja 000 isän.. Kahdeksan prosenttia lapsista ulkomaalaistaustaisia Tilastokeskus otti vuoden 0 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset. Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista eli kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut lähes seitsemällä tuhannella. Vuonna 990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä oli 00. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia. Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 0 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt lähes samalla tasolla.

25 . Lapsen asemassa olevien nuorten osuus pieneni hieman Lasten kotoa lähdön muuttumisesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille. He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona. Vuoden 99 kesäkuussa tuli voimaan laki, joka oikeutti jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa. Muuttoliiketilastoihin lain muutos vaikutti vuosikymmenen loppuun asti kuitenkin vaimeten loppua kohden. Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä. Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan ja tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperustaja ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena. Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa. Jo ennen kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi. Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni vuoteen 0 asti, minkä jälkeen prosenttiosuus suureni kahdella kymmenyksellä. Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä pieneni hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0vuotiaat nuoret 980 Vuosi 0vuotiaita Asuu vanhempiensa luona Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset ,9,, , 9,, ,,0, ,,, ,9 7, 0, ,, 8, ,8,8 8, ,, 8, ,,9 8, ,, 8, ,,9 8, ,0, 8, Nuoret naiset lähtevät kotoa aikaisemmin kuin nuoret miehet. Nykyään 8 prosenttia naisista on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, miehistä prosenttia. Miesten osuus suureni vajaalla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta ja naisten osuus pysyi ennallaan. Kuvio. 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0

26 Kuvio. 80vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0 Suomessa on 000 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ja ovat perheessään lapsen asemassa. Heistä 7 prosenttia on miehiä. Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt edellisvuodesta.

27 7. Yksinasuminen on tyypillisempää naisille Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta prosentista nykyiseen prosenttiin. Noin kolmannes väestöstä asuu kahden hengen asuntokunnissa. Vähintään viiden hengen asuntokuntia on prosenttia. Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 9900 Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin. 8 vuotta täyttäneistä naisista 7 prosenttia asuu yksin, miehistä prosenttia. Yksinasuminen jakautuu iän suhteen miehillä ja naisilla hieman eri tavoin. Naisten elämänkaarella yksinasumisessa on enemmän vaihtelua kuin miehillä. Vähän yli parikymppisenä useampi kuin joka neljäs nainen asuu yksin, minkä jälkeen yksin asumisen todennäköisyys laskee. Kaikkein todennäköisintä yksin asuminen on vanhana: 80 vuotta täyttäneistä naisista yli puolet asuu yksin. Harvinaisinta naisten yksinasuminen on ikäryhmissä 9, jolloin yksin asuu joka kymmenes nainen. Kuten nuorista naisista, myös nuorista miehistä yli neljäsosa asuu yksin. Miesten yksinasuminen ei kuitenkaan vähene nuoressa aikuisuudessa yhtä paljon kuin naisten yksinasuminen. Alimmillaan yksinasuvien miesten osuus on ikäryhmissä 9, jolloin hieman yli viidennes miehistä asuu yksin. Yksinasuvien miesten osuus pysyy reilussa viidenneksessä lähes kahdeksaankymmeneen ikävuoteen asti. Tämän jälkeen yksinasuvien osuus kasvaa. Kaikkein vanhimmissakin ikäryhmissä vajaa puolet miehistä asuu yksin. Vuoden 990 jälkeen miesten yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti työikäisillä ja yli 90vuotiailla. Naisilla yksinasuminen on yleistynyt erityisesti alle vuotiailla ja yli 8vuotiailla. 80vuotiailla naisilla yksinasuminen on nyt harvinaisempaa kuin vuonna 990. Määrällisesti suurimmat yksinasujien ryhmät sukupuolittain ovat 9vuotiaat naiset, 00 henkeä, ja vuotiaat miehet, 700 henkeä. 7

28 Kuvio. Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0 8

29 Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 900 Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheväestön osuus, % 8,8 8,7 8,7 8,0 8, 78, 7,8 7, 7, 7, 7,9 7, 7, 7, 7,9 7, 7, 7,0 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan..0 Perhetyyppi Perheitä yhteensä Aviopari ilman Aviopari ja Avopari ilman Avopari ja Äiti ja Isä ja Perheitä yhteensä Lapsiperheitä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Henkilöitä perheissä Lapsen asemassa olevia Alle 8 vuotiaita

30 Liitetaulukko. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..0 Perhetyyppi ja miehen avioliiton järjestysnumero Naisen avioliiton järjestysnumero Tuntematon Kaikki avioparit Tuntematon Aviopari ilman Tuntematon 9 89 Aviopari ja Tuntematon 8 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..0 Vaimon/ äidin kieli Miehen/isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Arabia Kiina Englanti Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Arabia Kiina Englanti Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä

31 Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..0 Äidin kieli Isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Arabia Thai Somali Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Arabia Thai Somali 0 9 Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Vaimon/ äidin kansalaisuus Miehen/isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Irak Somalia Vietnam Ukraina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Irak Somalia Vietnam Ukraina Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä

32 Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Äidin kansalaisuus Kaikki yhteensä Isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Irak Somalia Ruotsi Entinen Serbia ja Montenegro Intia Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina 89 Irak Somalia Ruotsi Entinen Serbia ja Montenegro Intia Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..0 Vaimon/ äidin syntymävaltio Miehen/isän syntymävaltio Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Irak Somalia Venäjä Entinen Jugoslavia Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Irak Somalia Venäjä Entinen Jugoslavia Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä

33 Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..0 Äidin syntymämaa Isän syntymämaa Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Somalia Irak Kiina Entinen Jugoslavia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Somalia Irak 7 9 Kiina Entinen Jugoslavia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..0 Perhetyyppi Perhetyypit yhteensä Aviopari ja Rekisteröity parisuhde Avopari ja Äiti ja Isä ja Alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Suhteellinen jakauma % Perheitä yhteensä Aviopari ja Rekisteröity parisuhde Avopari ja Äiti ja Isä ja

34 Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan..0 Alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Perhetyyppi Avioparit Rekisteröidyt parit Avoparit Äiti ja Isä ja Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan..0 Perhetyyppi ) Lasten määrä Kaikki Perheen lapset ovat Vain äidin Vain isän 0 Äidin ja isän Äidin ja yhteisiä Isän ja yhteisiä Äidin, isän ja yhteisiä uusperheet ) Aviopari Avopari ) Lasten määrä = perheen alle 8vuotiaiden määrä ) Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa

Lisätiedot

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Perheet Perheiden määrä kasvaa edelleen

Perheet Perheiden määrä kasvaa edelleen Väestö 2010 Perheet 2009 Perheiden määrä kasvaa edelleen Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 1 450 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 100 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen Väestö 2016 Perheet 2015 Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 1 475 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 1 700 perheellä edellisestä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa Väestö 2017 Perheet 2016 Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin

Lisätiedot

Perheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen

Perheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen Väestö 2015 Perheet 2014 Perheitä on 1,5 miljoonaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 1 474 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 2 600 perheellä edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Perheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä

Perheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä Väestö 2009 Perheet 2008 Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 1 444 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 700 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016 Turvakotien asiakkaat Naiset Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia? 512 22 1 175 488 1 198 Turvakodin asumispäivät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP + KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet

Lisätiedot

1. Väestö. 1.1Johdanto

1. Väestö. 1.1Johdanto 1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA Pauli Mero 07.12. 2017 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on

Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot