A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö"

Transkriptio

1

2 A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien perheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuudet ovat suuremmat kuin Espoossa ja Vantaalla. Myös muissa perheisiin ja asuntokuntiin liittyvissä seikoissa löytyy eroja. Raportti perheistä ja asuntokunnista sisältää alueittaisia tietoja mm. perheiden ja asuntokuntien rakenteesta ja tuloista. Erillisinä ryhminä on tarkasteltu myös mm. lapsiperheitä, yhden hengen asuntokuntia ja vanhusasuntokuntia. Vuoden 2000 väestölaskennan aineistosta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu asuinoloista. Raportin tiivistelmäosan on laatinut projektisihteeri Katariina Hilke-Aaramo ja julkaisun painokuntoon saattamisesta on huolehtinut toimistosihteeri Eija Österholm. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TAULUKKOLUETTELO II KUVIOLUETTELO II LIITETAULULUETTELO III 1 PERHEET Perheisiin liittyviä käsitteitä Perhetyypit Lapsiperheet Perheiden tulot 5 2 ASUNTOKUNNAT Asuntokuntiin liittyviä käsitteitä Asuntikuntien koko ja asuntokuntarakenne Asuntokuntien tulot 13 LIITETAULUT 17 PIENALUEKARTTA

4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Perheet tyypin mukaan Espoossa vuosina 1990, 1995 ja 2000 sekä Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000 (lapset iästä riippumatta). Lapsiperheet perhetyypeittäin suuralueittain vuosina (alle 18-vuotiaat lapset). Lapsiperheet perhetyypeittäin ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja Espoossa vuonna Perheet valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Valtionveronalaiset tulot perhettä ja perheenjäsentä kohti Espoossa, Helsingissä Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Taulukko 6. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa vuosina Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Asuntokuntarakenne Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Taulukko 11. Taulukko 12. Asuntokunnat valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Valtionveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asuntokuntaa ja henkilöä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kuvio 2. Lapsiperheiden osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000.

5 Kuvio 3. Kuvio 4. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat suuralueittain Espoossa henkilöluvun mukaan vuonna Vanhusasuntokuntien osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina

6 1 PERHEET 1.1 Perheisiin liittyviä käsitteitä Perheen muodostavat yhdessä asuvat - avio- tai avoliitossa asuvat henkilöt ja heidän lapsensa - jompikumpi vanhemmista lapsineen - avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia Perhe koostuu vain yhdessä asuvista henkilöistä. Perheeseen kuulumattomia ovat - yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat - sisarukset tai serkukset, jotka asuvat keskenään Asuntoloissa asuvat perheet kuuluvat perheväestöön. Sen sijaan laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Perheessä voi olla vain kaksi peräkkäistä sukupolvea. Jos asuntokunnassa on useampia perättäisiä sukupolvia, perhe muodostetaan nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Perheessä lapseksi katsotaan iästä ja siviilisäädystä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset, puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

7 1.2 Perhetyypit Vuoden 2000 lopussa Espoossa oli yhteensä lähes perhettä, kun kymmenen vuotta aikaisemmin perheitä oli yli kymmenentuhatta vähemmän. Lapsettomien perheiden osuus on noussut Espoossa. Vuonna 1990 lapsettomia avio- tai avopareja oli perheistä noin kolmannes, vuonna 2000 näiden osuus oli jo 40 prosenttia. Myös vantaalaisista perheistä 40 prosenttia oli lapsettomia ja helsinkiläisistä perheistä jopa lähes puolet. Taulukko 1. Perheet tyypin mukaan Espoossa vuosina 1990, 1995 ja 2000 sekä Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000 (lapset iästä riippumatta). Espoo Helsinki Vantaa Perhetyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia , , , , ,2 Avopari, ei lapsia , , , , ,3 Aviopari ja lapsia , , , , ,4 Avopari ja lapsia , , , , ,3 Äiti ja lapsia , , , , ,8 Isä ja lapsia 716 1, , , , ,0 Yhteensä Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E Espoolaisista perheistä aviopari- ja lapsia -tyyppisten perheiden osuus on selvästi pienentynyt. Vuoden 2000 lopussa espoolaisista perheistä 40 prosenttia oli aviopari ja lapsia -perhe, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin näiden perheiden osuus kaikista perheistä oli puolet. Helsingissä aviopari ja lapsia -perheiden osuus oli vuoden 2000 lopussa Espoon osuutta neljänneksen pienempi, ollen noin 30 prosenttia kaikista perheistä. Avopari ja lapsia -tyyppiset perheet olivat kaikissa kolmessa kaupungissa harvinaisia, vaikkakin niiden osuus oli hieman kasvanut. 1.3 Lapsiperheet Perheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia oli Espoossa vuoden 2000 lopussa Näissä varsinaisissa lapsiperheissä oli keskimäärin 1,78 lasta. Suuralueittain tarkasteltuna yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli suurin Suur- Kauklahdessa ja Suur-Matinkylässä, joissa kummassakin yli viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Keskimääräistä vähemmän yksinhuoltajaperheitä oli Pohjois-Espoossa, jossa ainoastaan 14 prosenttia lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Myös Suur-Tapiolassa osuus jäi keskimääräistä pienemmäksi.

8 Taulukko 2. Lapsiperheet perhetyypeittäin suuralueittain vuosina (alle 18-vuotiaat lapset). Avio/avopari ja lapsia Äiti/Isä ja lapsia Lapsiperheet yht. Suuralue Muutos-% 2000 % lkm % % lkm % lkm % Suur-Leppävaara 86, ,8 13, ,2 6, Suur-Tapiola 86, ,4 13, ,6 3, Suur-Matinkylä 82, ,1 17, ,9 4, Suur-Espoonlahti 87, ,9 14, ,1 4, Suur-Kauklahti 79, ,7 20, ,3 1, Vanha-Espoo 82, ,5 17, ,5 1, Pohjois-Espoo 89, ,1 10, ,9 3, Koko Espoo 85, ,9 14, ,1 4, Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä kasvoi vuosien 1990 ja 2000 välillä 4,2 prosenttia. Tänä aikana osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Keskimääräistä suurempaa kasvu oli Suur-Leppävaarassa, jossa osuus kasvoi 6,1 prosenttiyksikköä ja Suur- Espoonlahdessa, jossa kasvu oli 4,8 prosenttiyksikköä. Hitainta yksinhuoltajaperheiden osuuden kasvu oli Suur-Kauklahdessa, vain 1,5 prosenttiyksikköä. Taulukko 3. Lapsiperheet perhetyypeittäin ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Perhetyyppi Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Avio/avopari ja lapsia 1,83 1,75 1,82 1,82 1,89 Äiti/Isä ja lapsia 1,57 1,49 1,57 1,53 1,54 Yhteensä 1,78 1,68 1,76 1,76 1,82 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E; taulu P 04 D Varsinaisissa lapsiperheissä oli Espoossa vuoden 2000 lopussa keskimäärin 1,78 lasta. Tämä oli vähemmän kuin koko maassa, jossa lapsiperheissä oli keskimäärin 1,82 lasta. Pääkaupunkiseudun kaupungeista alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti oli pienin Helsingissä, jossa oli ainoastaan keskimäärin 1,68 lasta perheessä. Perhetyypeittäin tarkasteltuna Espoossa ja Vantaalla oli yksinhuoltajaperheiden lasten määrä suurempi kuin Helsingissä, Uudellamaalla tai koko maassa. Espoossa avio- tai avopari ja lapsia - perheissä lasten lukumäärä perhettä kohti oli 1,83, kun Helsingissä se oli vain 1,75. Koko maassa vastaava lapsiluku oli 1,89.

9 Kuvio 1. Lapsiperheiden osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina Tilastoalueittain tarkasteltuna lapsiperheiden osuuden muutos oli vuosien välisenä aikana useammin negatiivinen kuin positiivinen. Suurinta kasvua lapsiperheiden osuudessa tapahtui Vanhakartano-Röylän tilastoalueella, jossa osuus kasvoi lähes 8 prosenttiyksikköä sekä Nuuksio-Nupurin ja Henttaan tilastoalueilla, joissa kasvua tapahtui yli 5 prosenttiyksikköä. Lapsiperheiden osuuden väheneminen puolestaan oli suurinta Suvisaaristossa, jossa osuus väheni 8 prosenttiyksiköllä. Myös Olarissa ja Kanta-Espoonlahdessa osuus väheni yli 6 prosenttiyksiköllä.

10 1.4 Perheiden tulot Yli euron vuosituloilla eli yli 40 prosenttia espoolaisista perheistä, vastaavasti helsinkiläisistä ja vantaalaisista perheistä ainoastaan noin 30 prosenttia. Espoolaisista perheistä lähes viidennes kuului ylimpään tuloluokkaan eli niihin, jotka ansaitsivat vuonna 2000 vähintään euroa. Helsinkiläisistä perheistä ylimpään tuloluokkaan kuului noin joka kymmenes ja vantaalaisista alle kymmenesosa perheistä. Helsinkiläisistä perheistä useampi kuin espoolaisista tai vantaalaisista kuului alimpiin tuloluokkiin. Taulukko 4. Perheet valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Espoo Helsinki Vantaa Tuloluokka (euroa) lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Tuloton/tuntematon 176 0, , ,2 Yhteensä Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D

11 Taulukko 5. Valtionveronalaiset tulot perhettä ja perheenjäsentä kohti Espoossa, Helsingissä Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Tulot/ Perhe ( ) Tulot/ Perheenjäsen ( ) Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Vuoden 2000 valtionveronalaiset tulot espoolaista perhettä kohti olivat keskimäärin euroa. Espoolaisen perheen tulot olivat lähes euroa korkeammat kuin koko maan vastaavat tulot ja lähes euroa korkeammat kuin helsinkiläisen sekä yli euroa korkeammat kuin vantaalaisen perheen vastaavat tulot. Uudellamaalla valtionveronalaiset tulot perhettä kohti olivat noin euroa. Perheenjäsentä kohti laskettuna vuonna 2000 valtionveronalaiset tulot olivat Espoossa lähes euroa, kun vastaavasti Helsingissä tulot olivat euroa ja Vantaalla euroa. Koko maassa perheenjäsenen tulot olivat keskimäärin yli euroa pienemmät kuin espoolaisen perheenjäsenen tulot vuoden 2000 aikana.

12 ASUNTOKUNNAT 1.1 Asuntokuntiin kuuluvia käsitteitä Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Asuntokunnan viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva henkilö tai asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilöksi määritellään asuntokunnan vanhin henkilö. Asuntokunnat jaetaan asuntokuntarakenteen mukaan kahteen luokkaan seuraavasti: Perheasuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 perhe, ei muita henkilöitä - 1 perhe ja muita henkilöitä - vähintään 2 perhettä, ei muita henkilöitä - vähintään kaksi perhettä ja mahdollisesti muita henkilöitä Muita asuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 henkilö - 2 henkilöä, molemmat samaa sukupuolta - 2 henkilöä, mies ja nainen - vähintään 3 henkilöä, kaikki samaa sukupuolta - vähintään 3 henkilöä, miehiä ja naisia Koska asuntokuntatilastoihin on viety vain ne perheet, joiden asunto täyttää asunnon määritelmän, on asuntokuntatilastojen perheiden lukumäärä pienempi kuin perhetilastojen perheiden lukumäärä.

13 1.2 Asuntokuntien koko ja asuntokuntarakenne Vuoden 2000 lopussa espoolaisista asuntokunnista lähes joka kolmas oli yhden hengen asuntokunta. Vuodesta 1985 sekä yhden että kahden hengen asuntokuntien osuus oli tasaisesti kasvanut ja sitä suurempien asuntokuntien osuus pienentynyt. Asuntokunnan keskikoko oli hieman pienentynyt Espoossa, vuoden 1985 lopussa asuntokunnassa oli keskimäärin oli 2,6 henkilöä ja vuoden 2000 lopussa keskimäärin 2,4 henkilöä. Taulukko 6. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa vuosina Henkilöluku lkm % lkm % lkm % lkm % 1 henkilö , , , ,7 2 henkilöä , , , ,7 3 henkilöä , , , ,3 4 henkilöä , , , ,4 5 henkilöä , , , ,0 6 henkilöä 713 1, , , ,2 7+ henkilöä 306 0, , , ,7 Yhteensä As.kunnan keskikoko 2,6 2,5 2,4 2,4 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Taulukko 7. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Henkilöluku lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1 henkilö , , , , ,3 2 henkilöä , , , , ,5 3 henkilöä , , , , ,6 4 henkilöä , , , , ,1 5 henkilöä , , , , ,5 6 henkilöä , , , , ,3 7+ henkilöä 613 0, , , , ,7 Yhteensä As.kunnan keskikoko 2,4 1,9 2,3 2,1 2,2 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Vuoden 2000 lopussa Vantaan asuntokuntarakenne oli jokseenkin samanlainen kuin Espoon, mutta Helsingissä asuntokuntien rakenne oli voimakkaasti painottunut pieniin asuntokuntiin. Espoolaisista ja vantaalaisista asuntokunnista kaksi kolmesta oli yhden tai kahden hengen asuntokuntia, kun vastaavasti helsinkiläisistä asuntokunnista niitä oli jopa neljä viidestä.

14 Asuntokunnan keskikoko oli Espoossa 2,4 henkilöä eli se oli hieman suurempi kuin keskimäärin koko maan asuntokunnan keskikoko, joka oli 2,2 henkilöä asuntokuntaa kohti. Helsingissä keskikoko oli ainoastaan 1,9 henkilöä, Vantaalla 2,3 henkilöä ja Uudellamaalla 2,1 henkilöä asuntokuntaa kohti. % Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Taulukko 8. Asuntokuntarakenne Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Asuntokuntatyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vain 1 perhe , , , , ,4 1 perhe ja muita , , , , ,0 2 perh. ja mahd. muita 852 1, , , , ,8 Ei-perhettä asuntokunnat Vain miehiä , , , , ,8 Vain naisia , , , , ,3 Miehiä ja naisia 508 0, , , , ,7 Yhteensä Lähde: VAL 2000; taulu P 01 D Espoossa ja Vantaalla vuoden 2000 lopussa kahdessa kolmesta asuntokunnasta oli ainakin yksi perhe. Uudellamaalla ja koko maassa asuntokunnista keskimäärin 60 prosentissa oli vähintään yksi perhe ja Helsingissä vain alle puolet asuntokunnista oli perheen muodostamia asuntokuntia. Asuntokunnissa, joissa ei ollut perhettä, naisasuntokunnat olivat hieman miesasuntokuntia yleisempiä. Miesten ja naisten muodostamat seka-asuntokunnat olivat kaikilla alueilla harvinaisia.

15 Taulukko 9. Yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Siviilisääty % lkm % % % % Kaikki Naimaton 53, ,1 52,3 53,8 48,1 Naimisissa 4, ,7 4,1 4,1 4,1 Eronnut 25, ,2 28,0 24,2 22,9 Leski 17, ,9 15,6 17,8 24,9 Mies 42, ,2 44,0 40,7 42,3 Naimaton 63, ,6 61,6 63,2 60,5 Naimisissa 5, ,9 4,8 5,3 5,5 Eronnut 24, ,3 27,3 24,5 24,7 Leski 7, ,1 6,3 7,0 9,3 Nainen 57, ,8 56,0 59,3 57,7 Naimaton 45, ,9 45,0 47,4 39,0 Naimisissa 3, ,0 3,5 3,3 3,1 Eronnut 26, ,2 28,6 24,0 21,6 Leski 24, ,0 22,9 25,3 36,3 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Espoossa oli vuoden 2000 lopussa yhteensä noin yhden hengen asuntokuntaa. Espoolaisista yhden hengen asuntokunnista 57 prosenttia oli naisasuntokuntia. Näistä naimattomia oli 45 prosenttia, eronneita 26 ja leskiä 25 prosenttia. Yksin asuvista miehistä 63 prosenttia oli naimattomia, 24 prosenttia eronneita ja vain 7 prosenttia leskiä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja koko maan yhden hengen asuntokuntien erot ilmenevät selvimmin kun verrataan naimattomien naisten ja leskien osuuksia alueiden välillä. Espoossa ja Vantaalla yksin asuvien naimattomien naisten osuus oli noin 6 prosenttia ja Helsingissä jopa 14 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava koko maan osuus. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskimäärin vain noin joka neljäs yksin asuva nainen oli leski, koko maassa vastaavasti joka kolmas.

16 Taulukko 10. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Espoo Helsinki Vantaa Asuntokuntatyyppi lkm % lkm % lkm % Kaikki as.kunnat yht Vanhusas.kunnat , , ,4 joista 1 henkilön as.kunnat , , ,0 Väh. 2 henk.as.kunnat , , ,0 Lähde: VAL 2000; taulu P 01 E Espoossa oli vuoden 2000 lopussa noin vanhusasuntokuntaa eli kaikista asuntokunnista vanhusasuntokuntien osuus oli noin 15 prosenttia. Helsinkiläisistä asuntokunnista joka viides oli vanhusasuntokunta, Vantaalla puolestaan vanhusasuntokuntien osuus oli lähes sama kuin Espoossakin. Espoossa ja Vantaalla hieman alle puolet kaikista vanhusasuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, kun vastaavasti Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus vanhusasuntokunnista oli jopa 61 prosenttia. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo % henkilön as.kunnat 2+ henkilön as.kunnat Kuvio 3. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat suuralueittain Espoossa henkilöluvun mukaan vuonna Suuralueittain tarkasteltuna yhden hengen vanhusasuntokuntien osuus oli lähes kaikilla suuralueilla noin puolet kaikista vanhusasuntokunnista. Vähiten yhden hengen vanhusasuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus vanhusasuntokunnista oli 43 prosenttia ja Pohjois- Espoossa, jossa vain noin joka kolmas vanhusasuntokunnista oli yhden hengen asuntokunta.

17 Kuvio 4. Vanhusasuntokuntien osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina Tilastoalueittain tarkasteltuna vanhusasuntokuntien osuuden muutos vuosina oli lähes yhtä usein negatiivista kuin positiivistakin. Vanhusasuntokuntien osuus kasvoi voimakkaimmin Westendissä ja Kanta-Espoonlahdessa. Vanhusasuntokuntien osuus väheni puolestaan eniten Vanhakartano-Röylän sekä Henttaan tilastoalueilla.

18 2.3 Asuntokuntien tulot Espoolaisista asuntokunnista noin joka kolmas ansaitsi yli euroa vuoden 2000 aikana, kun taas helsinkiläisistä ja vantaalaisista vain noin joka viides. Korkeintaan euroa ansaitsevia asuntokuntia oli espoolaisista 34 prosenttia, helsinkiläisistä 49 prosenttia ja vantaalaisista 40 prosenttia. Taulukko 11. Asuntokunnat valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna Espoo Helsinki Vantaa Tuloluokka (euroa) lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Tuloton/tuntematon 351 1, , ,4 Yhteensä Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Taulukko 12. Valtionveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asuntokuntaa ja henkilöä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna Tulot/ As.kunta ( ) Tulot/ Henkilö ( ) Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Asuntokuntaa kohti laskettuna keskitulot olivat pienemmät kuin perhettä kohti laskettuna, mikä johtuu siitä, että asuntokuntien keskikoko on pienempi kuin perheiden. Espoossa vuonna 2000 asuntokunnan tulot olivat keskimäärin euroa, Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa. Koko maassa keskitulot olivat asuntokuntaa kohti euroa.

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen

Perheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen Väestö 2016 Perheet 2015 Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 1 475 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 1 700 perheellä edellisestä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Perheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä

Perheet Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä Väestö 2009 Perheet 2008 Lapsiperheissä 41 prosenttia väestöstä Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 1 444 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 700 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Perheet Perheiden määrä kasvaa edelleen

Perheet Perheiden määrä kasvaa edelleen Väestö 2010 Perheet 2009 Perheiden määrä kasvaa edelleen Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 1 450 000 perhettä. Määrä on kasvanut 6 100 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto

Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aineisto sisältää tietoja väestölaskentavuosilta 1970, 1975, 1980 ja 1985. Joitain muuttujia on karkeistettu. Aineistoa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Perheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen

Perheet Perheitä on 1,5 miljoonaa. Perhekoko pienenee tasaisesti. Lapsiperheiden määrä vähenee edelleen Väestö 2015 Perheet 2014 Perheitä on 1,5 miljoonaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 1 474 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 2 600 perheellä edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa

Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa Väestö 2017 Perheet 2016 Perheiden määrän kasvu aiempaa hitaampaa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 476 000 perhettä. Vaikka perheiden määrä on koko ajan kasvanut, niin

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien. Väestö 2018 Perheet 2017 Perheiden määrä kääntyi laskuun Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 1 472 000 perhettä. Perheiden määrä pieneni ensimmäisen kerran perhetilastoinnin

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen 6.10.2014

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen 6.10.2014 Asuinliittoaineiston suunnittelu Tutkijatapaaminen 6.10.2014 Asuinliitot valmisaineistomoduuliksi Tehdään valmiista tilastoaineistosta (tietovarasto) Toteutetaan ensi vuonna Tietolähteenä pääasiassa Perhetilasto

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien.

1) Sisältää rekisteröidyt parisuhteet vuodesta 2002 lähtien ja saman sukupuolen avioparit vuodesta 2017 lähtien. Väestö 2019 Perheet 2018 Perheiden määrä jatkanut laskuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 1 469 000 perhettä. Perheiden määrä jatkoi edellisvuonna alkanutta pienenemistään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Väestö 08 Perheet 07 Vuosikatsaus Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Tilastokeskuksen vuoden 07 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa.

Lisätiedot

Väestörakenne 2018/2019

Väestörakenne 2018/2019 218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016 Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8

Lisätiedot

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut. Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 8 000 eli 7, prosenttia oli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER $($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER Asuntokunnat 753 Sipoo-Sibbo Kaikki talotyypit 6 994 1 727 2 308 1 032 1 174 562

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018

Lisätiedot

Väestörakenne 2017/2018

Väestörakenne 2017/2018 Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot