VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan 6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Kuva: E /Lehdentekijät Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana liki asukkaalla. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,7 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli yli puolet väestönlisäyksestä, 50,8 %. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti se, että tulomuutto Espooseen kasvoi enemmän kuin lähtömuutto. Asunnonvaihtoja kaupungin sisällä oli Vuoden 2012 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski hieman edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 55-vuotiaista, mutta ei lapsista ja kouluikäisistä kuten aikaisempina vuosina. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen, mutta vähemmän kuin edellisvuonna. Muuttotappiota tuli 91 hengen verran. Jo viidentenä vuonna peräkkäin väestönlisäys pääkaupunkiseudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 382 henkeä ja Vantaalta 45 henkeä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Keravaa lukuun ottamatta Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui hieman. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 100 hengellä 1644 asukkaaseen. Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Leppävaaran alue. Lähes yhtä paljon lisääntyi muuttoliikkeen avulla Suur-Tapiolan väestö. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Matinkylä. Pohjois-Espoon kärsi muuttotappiota vuonna Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Vuonna 2012 syntyi uutta espoolaista. Kuolleita oli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui henkeä. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski jo toisena vuotena peräkkäin vuoden 2012 aikana. Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2012 aikana 75 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta. Miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä, eniten vuotiailla. Naisilla kuolleisuus laski tai pysyi ennallaan vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta.

2 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana liki asukkaalla. Lisäys oli lähes yhtä suuri kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli suurin kymmeneen vuoteen. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,7 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli yli puolet väestönlisäyksestä, 50,8 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 49,6 %. Muuttovoiton lisääntymiseen vaikutti se, että tulomuutto Espooseen kasvoi enemmän kuin lähtömuutto kaupungista. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista olivat nousseet 73 henkilöstä 75 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli noussut 64:stä 67 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat myös lisääntyneet noin muutolla. Muutot olivat lisääntynet 119 muuttoon tuhatta asukasta kohti, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli Muuttovoitto Helsingistä supistui Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuoden 2012 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski hieman edellisestä vuodesta noin 580 henkeen. Vähenemiseen vaikutti Espoosta muualle Suomeen muuttojen lisääntyminen enemmän kuin Espooseen muuttojen määrä. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013

3 Maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi runsaalla 100 hengellä. Muuttovoittoa ulkomailta saatiin 1644 henkeä. Kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä, Lähtömuutto ulkomaille pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kuten vuonna 2011, jolloin Espoo sai runsaan muuttovoiton, myös vuoden 2012 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 55-vuotiaista, mutta ei lapsista ja kouluikäisistä kuten aikaisempina vuosina. Suurin muuttovoitto saatiin jälleen vuotiaista. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2012 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0-91 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013 3

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 4,9 % ja Espoosta lähteneistä 6,2 %. Tulomuuttajien osuus oli pysynyt lähes ennallaan, mutta lähteneistä ruotsinkielisiä oli aikaisempaa enemmän. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen, mutta vähemmän kuin edellisvuonna. Muuttotappiota tuli 91 hengen verran, kun vuosi sitten tappio oli 249 ruotsinkielistä. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli jälleen vain vuotiaissa ja alle 12-vuotiaista. Suurin ruotsinkielisten muuttotappio oli jälleen ikäryhmässä vuotiaat. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2012 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , ,4 33 3, ,9 43 4, , , , , , , ,1 67 6, ,1 67 6, ,9 62 5,9-15 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo viidentenä vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 382 henkeä ja Vantaalta 45 henkeä. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2012 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,2 382 Vantaa , ,8 45 Kauniainen 341 1, ,2-27 PKS yhteensä , ,1 400 Hyvinkää 87 0,5 96 0,6-9 Järvenpää 103 0, ,9-57 Kerava 111 0, ,6 4 Kirkkonummi 668 3, ,2-213 Nurmijärvi 185 1, ,9-135 Sipoo 44 0,2 67 0,4-23 Tuusula 109 0, ,8-33 Vihti 269 1, ,0-74 Muu Uusimaa 847 4, ,4-77 Muu Etelä-Suomi , ,3 369 Muut läänit , ,6 430 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Keravaa lukuun ottamatta Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 500 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta, erityisesti Kirkkonummelle. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio supistui hieman. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 100 hengellä 1644 asukkaaseen. 4 Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2012 Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Leppävaaran alue. Lähes yhtä paljon lisääntyi muuttoliikkeen avulla Suur-Tapiolan väestö. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Matinkylä. Suhteellisesti suurin muuttovoitto oli Suur-Kauklahdessa. Pohjois-Espoo kärsi muuttotappiota vuonna Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2012 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,7 Suur-Matinkylä ,2 Suur-Espoonlahti ,3 Suur-Kauklahti ,2 Vanha-Espoo ,7 Pohjois-Espoo ,1 Muu alue ,4 Koko Espoo ,9 Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen Vuonna 2012 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli laskenut edellisestä vuodesta jo toisena vuotena peräkkäin. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista yli 38 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 27 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes ja osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Heidänkin koulutustasonsa oli laskenut edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2012 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Lähtömuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut jo toisena vuotena peräkkäin. Koulutustaso oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 27% :lla, keskiasteen koulutus 42 %:lla ja 31 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkeaasteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa, 32 %. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2012 aikana Espoo sai muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 370 henkeä. 6 Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013

7 4 Espoon sisällä Suur-Matinkylä muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahden alue. Myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota kärsinyt Pohjois-Espoo sai kunnan sisältä muuttovoittoa kuten myös Suur-Matinkyläkin. Muut suuralueet olivat muuttotappiollisia kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Suurimman muuttotappion kärsi Suur-Tapiola, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä toiseksi suurimman muuttovoiton. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2012 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Espoonlahdesta ja Vanha-Espoosta. Suur- Tapiola menetti asukkaitaan eniten Suur-Matinkylään ja Suur-Leppävaaraan, mutta myös Vanha- Espooseen ja Suur-Espoonlahteen. Suur-Espoonlahti menetti väestöä Suur-Kauklahteen ja Vanha-Espooseen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Leppävaaraan Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2012 sai Suur-Leppävaara, vaikka se kärsikin muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Toiseksi suurin kokonaismuuttovoitto tuli Suur-Matinkylään, joka sai muuttovoittoa sekä kunnan ulkopuolelta ja hieman myös kunnan sisältä. Suur-Kauklahti oli kolmannella sijalla. Se sai lähes tasapuolisesti lisää väestöä kunnan sisältä että kunnan ulkopuolelta. 8 Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2012 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2012 Pienimmän muuttovoiton sai Suur-Espoonlahti, joka sai muuttovoittoa kunnan ulkopuolelta, mutta menetti väestöä kunnan sisäisen muuttoliikkeen kautta Myös Pohjois-Espoon muuttovoitto jäi vaatimattomaksi. Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013 9

10 6 Sekä syntyvyys että kuolleisuus aleni Vuonna 2012 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 99 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 309, mikä oli vain 6 kuolemantapausta enemmän kuin vuonna Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 138, mikä oli noin 100 henkeä edellisvuotta vähemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,5 Miehet , , , , , , , , , , , ,9 Naiset , , , , , ,1 92 9, , , ,1 98 9, ,2 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli laskenut vuoden 2012 aikana 75 vuotta täyttäneitä lukuun ottamatta.miehillä kuolleisuus laski kaikissa ikäryhmissä, eniten vuotiailla. Naisilla kuolleisuus laski tai pysyi ennallaan vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski jo toisena vuotena peräkkäin vuoden 2012 aikana. Laskua oli nuorinta ikäryhmää lukuun ottamatta kaikissa ikäryhmissä, eniten vuotiailla naisilla. Hedelmällisyys laski myös kaikilla suuralueilla. Suurin lasku oli Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä asuvilla naisilla. 10 Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/2013

11 Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,2 35,9 110,3 140,8 77,1 18, ,2 37,2 106,8 134,1 86,9 16, ,6 48,1 101,8 127,9 68,5 11, Suur-Tapiola ,6 17,7 69,7 168,4 92,7 14, ,3 13,6 76,0 163,0 82,9 18, ,9 15,0 75,7 157,4 77,2 16, Suur-Matinkylä ,0 37,2 76,9 150,1 55,8 17, ,7 40,1 97,7 140,7 70,6 11, ,7 37,2 87,7 122,1 76,8 13, Suur-Espoonlahti ,3 48,9 133,9 160,1 73,9 16, ,4 46,6 130,8 155,3 67,7 14, ,9 30,0 124,1 155,6 77,8 14, Suur-Kauklahti ,6 48,8 131,4 139,2 93,4 26, ,0 60,1 109,5 151,2 69,9 22, ,9 68,8 117,3 133,3 47,0 27, Vanha-Espoo ,9 52,4 141,4 150,0 75,5 18, ,3 74,7 140,3 143,2 76,2 9, ,0 61,5 122,9 154,8 83,6 13, Pohjois-Espoo ,8 107,5 170,0 151,4 90,7 21, ,4 86,7 171,8 175,7 66,6 23, ,0 102,3 194,5 135,2 72,0 18, Koko Espoo ,9 38,0 108,4 150,3 76,2 17, ,5 41,1 110,1 145,4 75,7 15, ,9 40,0 103,6 140,0 73,8 14, Kokonaishedelmällisyys oli edelleen korkein Pohjois-Espoossa, Vanha-Espoossa ja Suur- Espoonlahdessa. Matalin hedelmällisyys on Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, missä se oli edelleen laskenut vuoden 2012 aikana. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2012 aikana espoolaiset naiset solmivat noin avioliittoa. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli myös pysynyt edellisen vuoden tasolla 79 %:ssa.. Toisia avioitumisia liitoista oli 18 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3%. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,0 0,0 0,0 25 1, ,3 2,1 1, , ,7 6,4 1, , ,4 13,5 1, , ,2 16,4 3, , ,3 16,4 14, , ,5 20,6 20, , ,4 11,0 23,6 62 3, ,6 5,7 18,2 34 2, ,4 6,0 10,9 28 1, ,2 1,8 3,6 9 0,6 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes 43 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista lähes 52 % solmittiin tässä iässä. Nuorten naisten avioliittojen osuudet olivat jälleen laskenet aikaisemmasta, eli avioitumisikä on noussut. Vajaa kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja 37 %liitoista naisen ollessa vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista viidennes oli vuotiaita ja neljäsosa vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2012 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % ,1 1,7-25 3, ,0 2, , ,6 10,4 8, , ,0 13,9 8, , ,7 20,0 21, , ,8 18,3 30, , ,1 14,8 8,7 53 7, ,5 11,3 17,4 42 6, ,3 5,2-13 1, ,9 1,7 4,3 8 1,2 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Avioeroja astui voimaan noin 700 vuoden Määrä oli hieman edellisvuotta pienempi. Avioerojen määrä oli 43 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 12 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 39 % oli otettu naisen ollessa vuotias ja noin kolmannes naisen ollessa vuotias. Väestönmuutokset 2012/Tietoisku 7/

13 Sammandrag Antalet Esbobor ökade under år 2012 med närapå invånare. Den relativa befolkningsökningen var 1,7 procent. Av ökningen var personer inflyttningsöverskott, vilket är över hälften av befolkningsökningen, 50,8 procent. Att inflyttningsöverskottet ökade påverkades av att inflyttningen till Esbo ökade mer än utflyttningen. Det skedde bostadsbyten inom staden. Flyttningsrörelsen från övriga delar av landet till Esbo blev positiv under år Under år 2012 sjönk flyttningsöverskottet från andra kommuner i Finland något från föregående år. Åldersstrukturen för inflyttningsöverskottet år 2012 var exceptionell. Ett flyttningsunderskott skedde endast bland över 55-åringar, men inte bland barn och skolbarn såsom tidigare. Det största flyttningsöverskottet var åter bland åringarna. Flyttbalansen i Esbo var för de svenskspråkigas del negativ igen, men mindre än året innan. Flyttningsunderskottet uppgick till 91 personer. Redan för femte året i rad sjönk befolkningsökningen i huvudstadsregionen. Esbo fick flyttningsöverskott på endast 382 personer från Helsingfors och 45 personer från Vanda. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen, förutom Kervo, förlorade Esbo på grund av flyttningsrörelsen omkring 500 invånare. Flyttningsunderskottet till de omgivande kommunerna hade ökat något från året innan, särskilt till Kyrkslätt. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen sjönk en aning. Från övriga södra Finland fick Esbo ett mindre flyttningsöverskott än föregående år, men från övriga län hade flyttningsöverskottet ökat något. Flyttningsöverskottet från utlandet ökade med cirka 100 personer på 1644 invånare. Den största befolkningsökningen på grund av flyttningsrörelsen fick Albergas storområde. Nästan lika mycket ökade befolkningen i Hagalunds storområde på grund av flyttningsrörelsen. Det tredje största flyttningsöverskottet fick Mattbys storområde. Norra Esbo led av ett flyttningsunderskott år Under år 2012 bestod Esbos flyttningsöverskott i sin helhet av personer utan grundläggande utbildning. Flyttningsöverskottet från Helsingforsregionen bestod också av personer med högskoleutbildning. Till utlandet flyttade ungefär 370 Esbobor med högskoleutbildning. År 2012 föddes Esbobor. Antalet döda var Den naturliga befolkningsökningen uppgick till personer. Fertiliteten bland kvinnorna i Esbo sjönk i sin helhet år 2012 redan andra året i rad. Minskning skedde i alla åldersgrupper med undantag av de yngsta. Esbobornas totala dödlighet minskade under 2012, med undantag av 75 år fyllda. Bland männen sjönk dödligheten i alla åldergrupper, mest bland åringarna. Bland kvinnorna sjönk dödligheten eller hölls på samma nivå med undantag av den äldsta åldersgruppen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu