Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

Transkriptio

1 Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli 127 henkeä vuodentakaista suurempi. Väestönlisäyksen kasvamisen syy oli muuttovoiton suureneminen. Viimeisen viiden vuoden aikana Espoon väestö on kasvanut keskimäärin lähes 4 6 asukkaalla vuosittain, kuten vuonna 218. Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 218 muuttovoitosta (3 49 henkeä) kuin luonnollisesta väestönkasvusta (1 561 henkeä). Luonnollinen väestönkasvu on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 213 lähtien. Muuttovoitto oli viidettä vuotta peräkkäin luonnollista väestönkasvua suurempaa. Vuoden 218 muuttovoitosta saatu väestönlisäys oli koko -luvun suurin. Vuonna 218 Espooseen syntyi 3 83 vauvaa, mikä oli pienin määrä koko -luvulla. Syntyneiden määrän yhtäjaksoinen lasku jatkui viidettä vuotta, mikä eroaa tavallisesta vuotuisesta vaihtelusta. Espoon kokonaishedelmällisyysluku eli naisten elinaikanaan synnyttämien lasten keskimääräinen lukumäärä oli 1,55 lasta naista kohden vuonna 218 ja se jäi koko -luvun pienimmäksi. Vuonna 218 espoolaisia kuoli henkeä ja kuolemien määrä kasvoi 82 hengellä edellisvuoteen verrattuna. Yleinen kuolleisuusluku eli kuolleiden määrä suhteutettuna keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden oli 5,41 vuonna 218. Kuolleisuus nousi hieman edellisvuodesta, koska kuolleiden määrä kasvoi. Vuonna 218 Espooseen muutti uutta asukasta ja lähtömuuttajia Espoosta oli Kotimaista tulomuuttoa oli henkeä ja lähtömuuttoa henkeä. Ulkomailta Espooseen muutti henkeä ja ulkomaille 2 39 henkeä. Espoo sai kokonaismuuttovoittoa 3 49 henkeä, ja muuttovoitosta saatu asukasmäärän lisäys oli suurinta sitten vuoden Ulkomainen muuttovoitto oli henkeä ja saman suuruinen kuin edellisvuonna. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa henkeä, ja kotimainen muuttovoitto kasvoi 61 hengellä edellisvuoteen nähden. Espoon saama muuttovoitto on ollut viime vuosina leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadun muuttovoiton suurella määrällä. Myös kotimaisesta muuttovoitosta merkittävä osa on ollut viime vuosina vieraskielistä. Vuonna 218 vieraskielisistä saatiin kokonaismuuttovoittoa henkeä, suomen- tai saamenkielisistä 419 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 148 henkeä. Ulkomaisessa muuttoliikkeessä vieraskielisten muutto oli voitollista asukkaan verran, suomen- ja saamenkielisten tappiollista 47 henkeä ja ruotsinkielisten tappiollista 44 henkeä. Kotimaasta saatiin vieraskielistä muuttovoittoa 1 65 asukasta ja suomen- tai saamenkielisistä 466 asukasta. Ruotsinkielisessä väestössä kotimaan muuttoliike oli 14 henkeä tappiollista.

2 Sisällys 1. Kokonaisväestönmuutos Syntyvyys ja kuolleisuus... 4 Syntyneiden määrä ja syntyvyys... 4 Kokonaishedelmällisyys ja ikäryhmittäinen hedelmällisyys... 4 Syntyneet äidinkielen ja äidin iän mukaan alueittain... 5 Kokonaishedelmällisyys alueittain... 6 Kuolleiden määrä, kuolleisuus ja elinajanodote Muuttoliike Kokonaismuutto... 7 Ulkomainen muutto... 8 Kotimainen muutto... 8 Muuttoliike alueittain... 8 Muuttoliike ikäryhmittäin Muuttoliike äidinkielen mukaan... 1 Muuttoliike äidinkielen ja iän mukaan... 1 Liite 1 Väestönmuutos ja suurin väestönmuutostekijä pienalueittain vuonna 218 (kartta) Liite 2 Käsitteitä ja määritelmiä Sisällys

3 Espoon väestönmuutokset vuonna Kokonaisväestönmuutos Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi hengellä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli 127 henkeä suurempi, kuin vuotta aiemmin. Espoon väestö on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana vuosittain noin 4 6 asukkaalla. Vuonna 218 väestönlisäystä saatiin erityisesti muuttovoitosta (3 49 henkeä), joka oli viidettä vuotta peräkkäin suurempaa kuin luonnollinen väestönlisäys (1 561 henkeä). Edellisvuoteen verrattuna syntyneiden enemmyyden lasku jatkui. Espooseen syntyi vuonna 218 vähiten lapsia koko -luvulla. Muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta hieman ja oli suurin koko -luvulla. Kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa syntyneiden, kuolleiden ja muuttaneiden määrä. Syntyneiden enemmyys kertoo syntyneiden ja kuolleiden erotuksen. Kun syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, puhutaan tästä väestönlisäyksestä luonnollisena väestönkasvuna. Kokonaisväestönmuutos on luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttaneista tulevan väestönmuutoksen summa. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä henkeä eli väestö kasvoi 1,6 prosenttia. Väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli muuttovoitosta, 3 49 henkeä, kuin luonnollisesta väestönkasvusta, henkeä. Vuotuinen väestönlisäys on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin lähes 4 6 asukasta vuodessa, mikä on selvästi enemmän kuin -luvun alkuvuosina. Vuoden 218 kokonaisväestönlisäys oli 127 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Ero syntyi muuttaneista saadun väestönlisäyksen kasvamisesta: muuttovoitto oli suurin koko -luvulla. Luonnollinen väestönkasvu sen sijaan pieneni edellisvuodesta, kun syntyneiden määrä laski hieman ja kuolleiden määrä kasvoi edellisvuoteen nähden. Vuonna 218 ulkomailta saatu väestönlisäys oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin luonnollinen väestönlisäys. Viimeiset viisi vuotta Espoon väestö on kasvanut enemmän muuttaneiden kuin syntyneiden ansiosta. Tähän on vaikuttanut luonnollisen väestönlisäyksen pieneneminen sekä samanaikaisesti tapahtunut muuttovoiton kasvu. Tätä edeltävässä lähihistoriassa syntyneiden enemmyys on kuitenkin ollut muuttovoittoa merkittävämpi ja hyvin vakaana pysynyt väestönkasvutekijä. Syntyneiden enemmyydestä saatu väestönlisäys on ollut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana hieman yli 61 2 henkeä, kun muuttovoitosta on kertynyt väestönlisäystä noin 53 1 asukasta. (Kuvio 1) Espoon saama väestönlisäys oli vuonna 218 suureksi osaksi vieraskielistä kuten aiempinakin vuosina. Luonnollisesta väestönlisäyksestä vieraskielistä oli 43 prosenttia (668 henkeä). Myös nettomuutto oli vieraskielisissä selvästi voitollisempaa (2 778 henkeä) kuin suomen- tai saamenkielisissä (419 henkeä) tai ruotsinkielisissä, joissa se oli tappiollista (-148 henkeä) Kokonaisväestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Ulkomainen nettomuutto Kotimainen nettomuutto 218 Lähde:Tilastokeskus Kuvio 1. Espoon väestönmuutostekijät Taulukko 1. Espoon väestönmuutostekijät äidinkielen mukaan 218 Väestönlisäys Äidinkieli osatekijöittäin Yhteensä Suomi+saame Ruotsi Vieras Kokonaisväestönlisäys 461 * Syntyvyyden enemmyys Syntyneet Kuolleet Nettomuutto Kotimaa Ulkomaat * Todellinen väestönlisäys on henkeä. Erotuksesta puhutaan väkiluvun korjauksena. Vuonna 218 väkiluvun korjaus oli 22 henkeä. Espoon väestönmuutokset vuonna 218 3

4 2 Syntyvyys ja kuolleisuus Vuonna 218 Espooseen syntyi 3 83 vauvaa, mikä on pienin määrä koko -luvulla. Syntyneiden määrän lasku jatkui viidettä vuotta peräkkäin, mikä eroaa selvästi tavallisesta vuosittaisesta vaihtelusta. Syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä on laskenut kuitenkin jo pidempään. Espoolaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku eli odotettu keskimääräinen lapsiluku oli 1,55 lasta vuonna 218 eli selvästi alle väestön uusiutumistason 2,1 lasta naista kohden. Vuonna 218 espoolaisia kuoli henkeä, mikä on 82 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Espoon väestön kokonaiskuolleisuus nousi hieman edellisvuoteen nähden. Syntyneiden määrä ja syntyvyys Vuonna 218 syntyi 3 83 espoolaislasta, mikä oli kuusi lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 218 syntyneet ovat koko -luvun pienin espoolaiskohortti, ja syntyneiden määrän yhtäjaksoinen lasku jatkui viidettä vuotta peräkkäin. Viimeksi yhtä vähän lapsia syntyi Espooseen vuonna Vaikka syntyneiden määrässä on normaalia vuotuista vaihtelua, pitkän ajan trendi on ollut nouseva vuoteen 21 asti. Syntyneiden lasten määrä on vähentynyt pääosin kotimaankielisillä naisilla, vieraskielisten naisten synnyttämien lasten määrä on -luvulla pääosin kasvanut. (Kuvio 2) Syntyneiden lukumäärä ei kuvaa synnyttämisen yleisyyttä väestössä, vaan sitä varten pitää tarkastella syntyneiden lasten määrän ja väkiluvun suhdetta. Espoossa syntyvyys eli syntyneiden osuus väestöstä oli 1,96 lasta keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti vuonna 218. Syntyvyys on laskenut jatkuvasta väestönkasvusta huolimatta jo 199-luvun alusta lähtien, jolloin syntyvyys oli korkeimmillaan 16,83 lasta keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden. Kokonaishedelmällisyys ja ikäryhmittäinen hedelmällisyys Kokonaishedelmällisyydellä tarkoitetaan naisten lapsilukuodotetta eli kuinka monta lasta naiset keskimäärin synnyttävät elämässään. Jotta väestö uusiutuisi syntyvyyden ansiosta, tulisi naisten keskimääräisen lapsiluvun olla 2,1 lasta naista kohden. Vuonna 218 Espoon kokonaishedelmällisyysluku eli naisten synnyttämien lasten keskimääräinen lukumäärä oli 1,55 lasta naista kohden, ja kokonaishedelmällisyys jäi -luvun pienimmäksi. Koko Suomeen verrattuna espoolaisnaisille syntyy vielä keskimäärin enemmän lapsia: koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 lasta naista kohden vuonna 218. Kotimaankielisillä espoolaisnaisilla lapsiluvun odote oli 1,46 lasta ja vieraskielisillä korkeampi, 1,94 lasta naista kohden vuonna 218. Espoon kokonaishedelmällisyys nousi -luvun alkupuolella ja saavutti huippunsa vuonna 26, jolloin espoolaisnaiset saivat hedelmällisen ikänsä aikana keskimäärin 2,2 lasta. Tämän jälkeen kokonaishedelmällisyysluku on laskenut, erityisesti vuodesta 21 lähtien. Kotimaankielisillä naisilla hedelmällisyys on ollut selvästi vieraskielisiä naisia alemmalla tasolla koko -luvun ja alkanut laskea yhtäjaksoisesti vuodesta 21 lähtien. Vieraskielisillä naisilla lapsiluvun odote oli huipussaan vuonna 29, mutta vuosittain aleneva trendi on nähtävissä vuodesta 213. Vieraskielisten espoolaisnaisten kokonaishedelmällisyys alitti uusiutumistason vuonna 216. (Kuvio 3) Syntyneitä Vieraskieliset äidit Kotimaankieliset äidit 2188 Kuvio 2. Syntyneiden määrä äidin äidinkielen mukaan vuosina Lasta/nainen 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Vieraskieliset Espoo Kotimaankieliset Espoo Koko Espoo Koko Suomi Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys Espoossa ja Suomessa sekä kokonaishedelmällisyys äidin äidinkielen mukaan Espoossa vuosina Espoon väestönmuutokset vuonna 218

5 Ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen avulla voidaan tarkastella hedelmällisyyden tasoa eri ikäluokissa. Luku saadaan suhteuttamalla tietyn ikäisille naisille syntyneiden lasten määrä vastaavan ikäisten naisten keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti. Koko -luvun ajan Espoon ikäryhmittäinen hedelmällisyys on ollut korkeinta 3 34-vuotiailla naisilla. Tässä ikäryhmässä hedelmällisyys myös nousi selvästi 21 luvulle asti, mutta on sittemmin laskenut alle -luvun alun tason. Hedelmällisyyden lasku on ollut kaikkein selkeintä vuotiailla naisilla, jotka synnyttivät vielä -luvun alussa suhteellisesti lähes yhtä paljon lapsia kuin 3 34-vuotiaat, mutta joiden hedelmällisyys on laskenut kiihtyvästi vuodesta 211 lähtien. Sen sijaan vuotiaiden naisten hedelmällisyys on hieman noussut viimeisen vajaan 2 vuoden aikana, ja heille syntyi ikäryhmän kokoon nähden suhteellisesti vain hieman vähemmän lapsia vuonna 218 kuin vuotiaille vuotiaiden naisten hedelmällisyys on laskenut viimeiset kymmenen vuotta, joskin vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Kaiken kaikkiaan hedelmällisyyden painopiste on siirtynyt -luvun aikana vanhempiin ikäryhmiin, ja kaikissa alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä hedelmällisyys on alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, jyrkimmin aivan viime vuosina. (Kuvio 4) Syntyneet äidinkielen ja äidin iän mukaan alueittain Vuonna 218 syntyneistä espoolaislapsista 68 prosenttia rekisteröitiin suomen- tai saamenkielisiksi, kahdeksan prosenttia ruotsinkielisiksi ja 24 prosenttia vieraskielisiksi. Kotimaankielisille naisille syntyi 71 prosenttia lapsista (2 188 lasta) ja vieraskielisille 29 prosenttia (895 lasta). Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Espooseen syntyi suhteellisesti eniten suomen- tai saamenkielisiä ja vähiten vieraskielisiä lapsia. Ruotsinkielisiä lapsia syntyi suhteellisesti eniten Suur-Matinkylään ja vieraskielisiä Vanha-Espooseen. (Taulukko 2) 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, vuotiaat vuotiaat vuotiaat 4 44 vuotiaat 2 24 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuvio 4. Espoon ikäryhmittäinen hedelmällisyys viisivuotisryhmittäin vuosina Taulukko 2. Syntyneet lapset lapsen äidinkielen ja äidin iän mukaan Espoossa ja suuralueilla vuonna 218 Alue Syntyneitä Lapsen äidinkieli Äidin ikä Yht. Suomi * Ruotsi Vieras Yht Lkm % % Koko Espoo , 68,4 8, 23,6 1,,8 8, 24,2 39,2 23, 4,7 Suur Leppävaara 815 1, 68,8 6, 25,2 1,,7 7,4 22, 4, 24,4 5,5 Suur Tapiola 49 1, 75,3 9,5 15,2 1,,2 3,4 17,8 44,5 27,1 6,8 Suur Matinkylä 473 1, 59, 13,3 27,7 1,,8 8,5 26,6 39,7 2,7 3,6 Suur Espoonlahti 584 1, 72,4 7,9 19,7 1, 1, 8,6 24,1 37,3 24,8 4,1 Suur Kauklahti 142 1, 69, 9,9 21,1 1,,7 7, 28,2 33,1 25,4 5,6 Vanha Espoo 514 1, 62,1 5,8 32,1 1, 1, 11,9 28,2 38,1 17,5 3,3 Pohjois Espoo 124 1, 83,1 4, 12,9 1,,8 6,5 28,2 36,3 22,6 5,6 Muu alue 22 1, 81,8, 18,2 1, 4,5 22,7 31,8 27,3 13,6, * sisältää saamenkieliset 3,1 2,6 Vuonna 218 nuorten, alle 25-vuotiaiden äitien osuus oli muita alueita korkeampi Vanha-Espoossa, Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä. Vanha- Espoossa ja Suur-Matinkylässä lapsia syntyi suhteellisesti muita alueita vähemmän vanhemmille, 35 vuotta täyttäneille äideille. (Taulukko 2) 2,1 1,6 1,1, Suur Kauklahti 7 Pohjois Espoo 6 Vanha Espoo 4 Suur Espoonlahti 1 Suur Leppävaara Koko Espoo 3 Suur Matinkylä 2 Suur Tapiola Kuvio 5. Espoon kokonaishedelmällisyys kolmen vuoden keskiarvoina suuralueittain vuosina Espoon väestönmuutokset vuonna 218 5

6 Kokonaishedelmällisyys alueittain Naisten keskimäärin synnyttämien lasten määrä eli kokonaishedelmällisyys vaihtelee Espoossa alueittain. Hedelmällisyys on laskenut kaikilla alueilla, etenkin 21-luvulla. Vuonna 218 millään alueella kokonaishedelmällisyys ei enää ollut väestön uusiutumistasolla 2,1 lasta naista kohden, vaikka vielä 21-luvun taitteessa näin oli neljällä kuudesta suuralueesta. Naisten lapsiluvun odote on selvästi Espoon keskimääräistä tasoa alempi Suur-Tapiolassa ja Suur- Matinkylässä. Huomattavin muutos kokonaishedelmällisyydessä on tapahtunut korkeimman lapsiluvun odotteen alueella Pohjois-Espoossa. (Kuvio 5) Kuolleiden määrä, kuolleisuus ja elinajanodote Vuonna 218 kuoli espoolaista, mikä on 82 kuolemantapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrässä on vuotuista vaihtelua, mutta keskimäärin kuolleita on vuosi vuodelta enemmän, mikä selittyy väestönkasvulla ja väestön vanhenemisella. Espoon kuolleisuus eli kuolleiden määrä suhteutettuna väestömäärään oli 5,41 kuollutta keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden vuonna 218. Yleinen kuolleisuusluku kasvoi hieman edellisvuodesta, koska kuolleiden määrä kasvoi. Espoolaisten ikäryhmittäinen kuolleisuus eli kuolleiden määrä ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti laski 64 vuotiaissa, mutta kasvoi vuotiassa ja 75 vuotta täyttäneissä. Naisten kuolleisuus on kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä miehiä alemmalla tasolla. (Taulukko 4) Vuonna 218 Espooseen syntyneillä pojilla elinajanodote oli 81,2 vuotta eli hieman alempi kuin espoolaistytöillä, 85,4 vuotta. Elinajanodote on noussut molemmilla sukupuolilla koko -luvun, lukuun ottamatta vuotta 217, jolloin tyttöjen elinajanodote laski hieman ja vuotta 218, jolloin poikien elinajanodote laski hieman. Koko maassa vastasyntyneiden elinajanodote oli pojilla 78,9 vuotta ja tytöillä 84,3 vuotta vuonna 218. Taulukko 3. Vastasyntyneen elinajanodote Espoossa miehillä ja naisilla vuosina -218 Vuosi Vastasyntyneen elinajanodote Miehet Naiset -24* 77,3 82, * 78,1 83, * 79,9 84, ,4 84, ,4 85, ,6 85, ,2 85,4 * Viiden vuoden keskiarvo Taulukko 4. Kuolleiden määrä, yleinen kuolleisuusluku ja ikäryhmittäinen kuolleisuusluku miehillä ja naisilla Espoossa vuosina -218 Kuolleiden määrä ja kuolleisuus keskiväkiluvun 1 henkeä kohden Molemmat sukupuolet -64 -v v. 75+ v. Vuosi Lkm Lkm Lkm Lkm , , , , ,5 37 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,75 Miehet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,23 Naiset , , , , , ,2 82 1, , ,1 12 1, , , ,19 17, , , ,1 91, , , ,29 16, , , ,42 86, , ,82 * Viiden vuoden keskiarvo 6 Espoon väestönmuutokset vuonna 218

7 3 Muuttoliike Vuonna 218 Espooseen muutti uutta asukasta ja lähtömuuttajia Espoosta oli Espoo sai muuttovoittoa 3 49 henkeä, mikä vastasi 66 prosenttia kokonaisväestönlisäyksestä. Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu oli suurinta sitten vuoden Vuoden 218 muuttovoitto kasvoi edellisvuoteen nähden maltillisesti, 63 hengellä. Siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto oli toista vuotta peräkkäin suurempaa kuin kotimainen muuttovoitto. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa henkeä ja ulkomailta henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvoi 61 hengellä ja ulkomainen kahdella hengellä edellisvuoteen nähden. Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet lapset, kun taas muuttotappio koskee pääasiassa 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Espoon saama muuttovoitto on ollut viime vuosina leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta tulleella muuttovoitolla. Vuonna 218 vieraskielisistä saatiin muuttovoittoa henkeä, suomen- ja saamenkielisistä 419 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 148 henkeä. Kokonaismuutto Vuonna 218 Espooseen muutti uutta asukasta, ja lähtömuuttajia oli Sekä tulo- että lähtömuutto kasvoivat noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Espoo sai muuttovoittoa 3 49 henkeä, mikä oli 66 prosenttia vuoden kokonaisväestönlisäyksestä (4 588 henkeä). (Taulukko 5) Muuttoliikkeestä saatu asukasmäärän kasvu oli vuonna 218 suurin sitten vuoden 1996, ja viimeiset kolme vuotta Espoon muuttovoitto on ollut koko -luvun suurinta. Edellisvuoteen nähden muuttovoitto kasvoi 63 asukkaalla Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuvio 6. Espoon ja ulkomaiden välinen tulo-, lähtö- ja nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuvio 7. Espoon ja Suomen kuntien välinen tulo-, lähtö- ja nettomuutto Taulukko 5. Maassamuutto, siirtolaisuus ja kokonaismuutto Espooseen ja Espoosta Maassamuutto Siirtolaisuus Kokonaismuutto Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto * * * * * * Viiden vuoden keskiarvo Espoon väestönmuutokset vuonna 218 7

8 Muuttovoitto oli vuonna 218 luonnollista väestönlisäystä merkittävämpi väestönkasvutekijä jo viidettä vuotta peräkkäin. Ulkomailta saatu väestönlisäys oli vuonna 218 ensimmäistä kertaa suurempi kuin luonnollinen väestönlisäys. Ulkomainen muutto Espoon väestö on kasvanut -luvulla merkittävästi siirtolaisuuden eli ulkomailta saadun väestönlisäyksen ansiosta. Muuttovoitto ulkomailta kasvoi yhtäjaksoisesti -luvun alusta vuoteen 214 asti, minkä jälkeen kasvu hieman taittui, mutta palasi vuonna 217 notkahdusta edeltävälle tasolle ja oli myös vuonna 218 samalla tasolla. Viimeiset kymmenen vuotta ulkomailta on tullut Espooseen keskimäärin 1 4 henkeä enemmän uusia asukkaita kuin mitä ulkomaille on muuttanut. Vuonna 218 ulkomailta muutti Espooseen henkeä, joka oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lähtömuuttajia ulkomaille oli 2 39 henkeä, ja lähtömuuttojen määrä kasvoi yli 13 prosenttia vuodentakaisesta. Ulkomailta saatiin vuonna 218 muuttovoittoa henkeä, joka oli kaksi henkeä edellisvuotta enemmän. Sekä tulo- että lähtömuutto ulkomaille kasvoivat noin 24 hengellä vuotta aikaisempaan verrattuna. Vuonna 218 ulkomainen muuttovoitto oli kotimaasta kertynyttä muuttovoittoa suurempi toista vuotta peräkkäin. (Kuvio 6) Kotimainen muutto Espoon kotimaan nettomuutto on ollut ulkomaista ailahtelevampaa ja kääntynyt -luvulla ajoittain jopa muuttotappioksi. Viimeiset kymmenen vuotta kotimaan muuttoliikkeestä saatu väestönlisäys on kuitenkin ollut kasvusuuntaista ja vuodesta 214 lähtien selvästi voitollista. Kotimaan muuttovoitto on kasvattanut Espoon väestöä 21-luvulla vuosittain keskimäärin 9 uudella asukkaalla Helsinki Yhteensä Oulu Jyväskylä Vaasa Hgin seudun ulkopuol. Suomi Tampere Tuusula Kerava Ulkomaat Helsinki Vihti Nurmijärvi Vantaa ja Kauniainen Hgin seudun kehyskunnat (1) Kirkkonummi Kuvio 8. Espoon viisi suurinta muuttovoitto- ja muuttotappiokuntaa vuonna 218 Kuvio 9. Espooseen ja Espoosta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen mukaan Vuonna 218 Espooseen muutti muista Suomen kunnista uutta asukasta, ja kotimaan tulomuutto oli saman suuruinen edellisvuoteen nähden. Espoolaisista henkeä muutti muualle Suomeen, ja lähtömuutto Espoosta pieneni vuodentakaisesta 53 henkeä. Vuonna 218 kotimaasta saatiin muuttovoittoa henkeä, ja kotimaan muuttovoitto lisääntyi 61 henkeä, yli neljä prosenttia vuoden takaiseen nähden. Kotimaan muuttovoittoa kasvatti pienentynyt lähtömuutto. (Kuvio 7) Muuttoliike alueittain Espoon saama nettomuutto vaihtelee alueittain. Eniten muuttovoittoa saadaan ulkomaiden lisäksi suurista ja keskisuurista kaupungeista, kun taas muuttotappio painottuu Helsingin seudun kuntiin. (Kuvio 8) Kuvio 1. Espoon vuotuinen nettomuutto iän mukaan viiden vuoden keskiarvoina vuosina Espoon väestönmuutokset vuonna 218

9 Viime vuosina Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta on saatu enenevästi muuttovoittoa, joka on ylittänyt Helsingistä saatavan väestönlisäyksen ja ollut muutamana vuotena suurempi kuin ulkomailta saatu väestönlisäys. Tämä muuttovoitto tulee suureksi osaksi Uudenmaan ulkopuolisista suurista kaupungeista. Myös Helsingistä saatu väestönlisäys on ollut vielä -luvun alkuvuosina suurta, mutta pienentynyt tämän jälkeen selvästi. Vantaan ja Kauniaisten suuntaan muuttoliike on ollut viime vuosina maltillisen tappiollista. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin Helsingin seudun kehyskuntiin on Espoosta muutettu selvästi enemmän kuin näistä kunnista Espooseen. Muuttotappio kehyskuntiin on tosin pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Kuvio 9) Muuttoliike ikäryhmittäin Espoon muuttovoitossa painottuvat nuoret työikäiset aikuiset sekä pienet, päiväkoti-ikäiset lapset, kun taas muuttotappio koskee pääasiallisesti 5 vuotta täyttänyttä väestöä. Keskimäärin eniten muuttovoittoa on saatu vuositasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana vuotiaista nuorista aikuisista, kun vielä vuosituhannen vaihteessa ja -luvun alkuvuosina muuttovoiton lakipiste oli selvemmin 2 24-vuotiaissa. Myös vuotiaiden vuotuinen muuttovoitto on ollut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin korkeampaa aikaisempiin vuosiin verrattuna, samoin kuin alle 15-vuotiaiden nuorten ja lasten. (Kuvio 1) Vuonna 218 muuttovoittoa saatiin runsaasti vuotiaista, joiden osuus muuttovoitosta oli 53 prosenttia. Yksittäisenä viisivuotisikäryhmänä eniten muuttovoittoa saatiin vuotiaista, kuten vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna ikäryhmittäinen nettomuutto oli vuonna 218 melko saman suuruista. Eniten muuttovoitto pienentyi vuotiaiden ikäryhmässä ja kasvoi 3 34-vuotiaiden ikäryhmässä. 14-vuotiaista lapsista saatu muuttovoitto oli suurin -luvulla ja kasvoi kaikissa viisivuotisikäryhmissä edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoitto kääntyi muuttotappioksi 45-vuotiaissa: kaikissa tätä vanhemmissa ikäryhmissä Espoosta muutti vuonna 218 enemmän asukkaita pois kuin mitä muutti kuntaan. Edellisvuoteen verrattuna muuttotappio 45 vuotta täyttäneissä kasvoi hieman. (Kuvio 11) Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Espoon ikäryhmittäiset suhteelliset tulo- ja lähtömuuttovirrat ovat pysyneet suhteellisen samankaltaisina. Sekä tulo- että lähtömuutto on vilkkainta 2 44-vuotiailla työikäisillä aikuisilla, joiden osuus on noin kaksi kolmasosaa molemmin suuntaisesta muuttoliikkeestä. Muuttoliike on selvästi pienintä 65 vuotta täyttäneessä väestössä, joiden osuus tulo- ja lähtömuutosta on kolme prosenttia. (Kuviot 12-13) Kuvio 11. Espoon kokonaisnettomuutto viisivuotisikäryhmittäin vuosina % 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kuvio 12. Espoon ikäryhmittäinen tulomuutto (%) vuosina , 25, 2, 15, % 1, 5,, Kuvio 13. Espoon ikäryhmittäinen lähtömuutto (%) vuosina Espoon väestönmuutokset vuonna 218 9

10 Muuttoliike äidinkielen mukaan Espoon kokonaismuuttovoitto on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan leimallisesti vieraskielistä, mikä selittyy vain osaksi ulkomailta saadun muuttovoiton suurella määrällä. Myös kotimaan muuttovoitosta merkittävä osa on ollut viime vuosina vieraskielistä, ja joinain vuosina kotimaisten kielten puhujista on kärsitty muuttotappiota ulkomaiden lisäksi myös Suomeen. (Kuvio 14) Vuonna 218 vieraskielisistä saatiin kokonaismuuttovoittoa henkeä, suomen- tai saamenkielisistä 419 henkeä ja ruotsinkielisistä muuttotappiota 148 henkeä. Ulkomaisessa muuttoliikkeessä vieraskielisten muutto oli voitollista asukkaan verran, kun taas suomenkielisiä muutti ulkomaille 47 ja ruotsinkielisiä 44 henkeä enemmän kuin ulkomailta Espooseen. Kotimaasta saatiin muuttovoittoa vieraskielisistä 1 65 asukasta ja suomen- tai saamenkielisistä 466 asukasta. Sen sijaan ruotsinkielisessä väestössä kotimaan muutto oli 14 henkeä tappiollista. Muuttovoiton painopiste säilyi vuonna 218 ulkomailta ja kotimaasta tulevassa vieraskielisessä väestönlisäyksessä. Kotimaankielisistä kotimaasta saatu muuttovoitto pieneni ja muuttotappio ulkomaille kasvoi vuotta aiempaan nähden, joten muuttoliikkeestä saadun kotimaankielisen väestönlisäyksen osuus pieneni edellisvuoteen nähden. Se oli kuitenkin selvästi suurempaa kuin useana vuonna 21-luvulla Ulkomaannettomuutto vieraskieliset Kotimaannettomuutto vieraskieliset Kotimaannettomuutto kotimaankieliset Ulkomaannettomuutto kotimaankieliset Nettomuutto yhteensä Lähde:Tilastokeskus Kuvio 14. Espoon nettomuutto muuttolajeittain äidinkielen mukaan Vieras Suomi Ruotsi Muuttoliike äidinkielen ja iän mukaan Vuonna 218 kokonaismuuttovoittoa saatiin kaikissa ikäryhmissä eniten vieraskielisistä lukuun ottamatta vuotiaita, joissa suomenkielisten muuttovoitto oli suurinta. Vieraskielisten muuttovoitossa painottuvat alle kouluikäiset lapset sekä 2 34-vuotiaat työikäiset. Suomenkielisestä väestöstä kertyi eniten muuttovoittoa ja vuotiaissa. Ruotsinkielisestä väestöstä tuli hyvin maltillista muuttovoittoa ainoastaan 4- ja 1 14-vuotiaista lapsista ja 3 39-vuotiaista. Muuttotappio painottuu alle 45-vuotiaissa ruotsinkielisiin ja tätä vanhemmissa ikäryhmissä suomenkielisiin. (Kuvio 15) Kolmen vuoden keskiarvoin tarkasteltuna ulkomailta saatava vieraskielinen väestönlisäys on suurinta alle kouluikäisissä lapsissa sekä 2 34-vuotiaissa nuorissa aikuisissa. Kotimaasta saatava vieraskielinen väestönlisäys painottuu alle kouluikäisiin lapsiin ja vuotiaisiin työikäisiin. Kotimaankielisten kotimaisesta muuttoliikkeestä tuleva väestönlisäys on suurinta vuotiaissa ja vuotiaissa. Kotimaankielisten muuttoliike ulkomaille on eniten tappiollista 2 34-vuotiaissa. (Kuvio 16) Kuvio 15. Espoon nettomuutto viisivuotisikäryhmittäin äidinkielen mukaan Ulkomaan nettomuutto vieraskielinen Kotimaan nettomuutto vieraskielinen Kotimaan nettomuutto kotimaankielinen Ulkomaan nettomuutto kotimaankielinen Kuvio 16. Espoon kotimainen ja ulkomainen nettomuutto viisivuotisikäryhmittäin äidinkielen mukaan kolmen vuoden keskiarvona Espoon väestönmuutokset vuonna 218

11 Liite 1 Väestönmuutos ja suurin väestönmuutostekijä pienalueittain vuonna Espoon väestönmuutokset vuonna 218

12 Liite 2 Käsitteitä ja määritelmiä Elinajanodote Tietyn ikäisten elossa olevien henkilöiden jäljellä olevien elinvuosien määrä olettaen, että kuolleisuus pysyy ennallaan. Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku kertoo tietyn ikäisten naisten synnyttämien, elävänä syntyneiden lasten määrän suhteessa vastaavan ikäisten naisten keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Kun lukua ei kerrota tuhannella, ilmaisevat ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut todennäköisyyden synnyttää lapsi tietyssä iässä. Ikäryhmittäinen kuolleisuusluku Ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut lasketaan ikäluokittain sekä miehille että naisille vertaamalla tietyn ikäryhmän kuolleiden määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden. Keskiväkiluku Tietyn ajanjakson väestönmuutoslukuja laskettaessa verrataan muutostapahtumien lukumääriä väestömäärään. Koska väestönmuutoksia tapahtuu jatkuvasti tarkasteluajanjakson, usein kalenterivuoden aikana, tulee ongelmaksi minkä ajankohdan väestömäärään väestönmuutoksia verrataan. Tästä syystä väestöksi otetaan tarkasteluajanjakson alun ja lopun väkilukujen keskiarvo eli keskiväkiluku. Kohortti Kohortilla tarkoitetaan tiettynä aikana samanlaisen tapahtuman kohteiksi joutuneiden ryhmää. Esimerkiksi syntymäkohortti on tiettynä aikana (vuosi tai pitempi jakso) syntyneiden ryhmä. Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyysluku eli naisten lapsiluvun odote ilmaisee kuinka monta lasta naiset synnyttäisivät elämässään keskimäärin, jos tietyn vuoden ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut eivät muuttuisi. Jotta väestö uusiutuisi syntyvyyden ansiosta, tulisi naisten keskimääräisen lapsiluvun olla 2,1 lasta naista kohden. Kokonaishedelmällisyysluku lasketaan summaamalla yhteen ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut, eli todennäköisyydet synnyttää lapsi tietyssä iässä. Yleisimmin kokonaishedelmällisyysluku lasketaan käyttämällä naisten tietoja viisivuotisikäluokittain. Tällöin ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut kerrotaan viidellä, koska jokaisessa ikäluokassa on viisi yhden vuoden ikäluokkaa. Kokonaisväestönmuutos Kokonaisväestönmuutos on luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttaneista tulevan väestönmuutoksen eli nettomuuton summa. Molemmat tekijät voivat olla positiivisia tai negatiivisia. Kotimainen muutto Kotimainen muutto tai maassamuutto on maan rajojen sisällä tapahtuvaa muuttoa. Kotimaiset muutot voidaan jakaa kuntien välisiin muuttoihin ja kuntien sisäisiin muuttoihin. Yhdellä henkilöllä voi olla vuoden aikana useampia muuttoja. Kuolleisuus kts. yleinen kuolleisuusluku Lapsiluvun odote, kts. kokonaishedelmällisyysluku Luonnollinen väestönkasvu Syntyneiden enemmyys kertoo syntyneiden ja kuolleiden erotuksen. Kun syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, puhutaan tästä väestönlisäyksestä luonnollisena väestönkasvuna. Lähtömuutto Muuttojen määrä pois alueelta, esimerkiksi kunnasta. Lähtömuutto kunnasta voi olla kuntien välistä kotimaista muuttoa, jolloin tarkoitetaan kunnasta toiseen muuttaneita henkilöitä. Lähtömuutto voi olla myös ulkomaista muuttoa eli siirtolaisuutta toiseen maahan. Muuttotappio, muuttovoitto kts. nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto on tulomuuton ja lähtömuuton erotus. Kun tulomuuttojen määrä alueelle, esimerkiksi kuntaan, on suurempi kuin lähtömuuttojen määrä, puhutaan erotuksesta muuttovoittona. Jos erotus on negatiivinen, eli tulomuuttoja on vähemmän kuin lähtömuuttoja, puhutaan muuttotappiosta. Nettomuuttoa voidaan tarkastella esimerkiksi kuntien välisenä nettomuuttona, ulkomaisena nettomuuttona tai nämä molemmat huomioiden. 12 Espoon väestönmuutokset vuonna 218

13 Syntyvyys kts. yleinen syntyvyysluku Siirtolaisuus kts. ulkomainen muutto Syntyneiden enemmyys kts. luonnollinen väestönkasvu Tulomuutto Muuttojen määrä alueelle, esimerkiksi kuntaan. Tulomuutto kuntaan voi olla kuntien välistä kotimaista muuttoa, jolloin tarkoitetaan kunnasta toiseen muuttaneita henkilöitä. Tulomuutto voi olla myös ulkomaista muuttoa eli siirtolaisuutta. Ulkomainen muutto Maan rajat ylittävä muuttoliike eli maahan- ja maastamuutto. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Yleinen hedelmällisyysluku Hedelmällisyyttä mitataan yleisellä hedelmällisyysluvulla, jossa vuosittain syntyvien lasten määrä jaetaan vuotiaiden naisten keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella. Yleinen kuolleisuusluku Kuolleisuutta mitataan yleisellä kuolleisuusluvulla, jossa kuolleiden vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella (jolloin yksikkönä on promille). Yleinen syntyvyysluku Syntyvyyttä mitataan yleisellä syntyvyysluvulla, jossa syntyneiden vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella. 13 Espoon väestönmuutokset vuonna 218

14 År 218 ökade Esbos befolkning med invånare, det vill säga 1,6 procent. Folkökningen var lite snabbare än året innan och 127 personer större. Den snabbare folkökningen berodde på ett större flyttningsöverskott. Under de senaste fem åren har Esbos befolkning ökat med nästan 4 6 invånare per år i snitt, såsom år 218. En klart större del av folkökningen i Esbo år 218 berodde på flyttningsöverskottet (3 49 personer) än på den naturliga folkökningen (1 561 personer). Den naturliga folkökningen har minskat oavbrutet sedan 213. Flyttningsöverskottet var större än den naturliga folkökningen för femte året i rad. Folkökningen till följd av flyttningsöverskottet år 218 var -talets största. I Esbo föddes 3 83 barn år 218, det minsta antalet under hela -talet. Minskningen av antalet födda fortsatte oavbrutet för femte året i följd, vilket skiljer sig från den vanliga årliga variationen. Det totala fruktsamhetstalet i Esbo, det vill säga antalet barn som en kvinna föder under sin livstid i snitt var 1,55 barn år 218, det lägsta värdet under hela -talet. År 218 avled Esbobor, 82 personer fler än året innan. Det allmänna dödstalet, det vill säga antalet döda per 1 personer i medelfolkmängden var 5,41 år 218. Mortaliteten ökade litet från året innan eftersom antalet döda ökade. År 218 flyttade nya invånare till Esbo och antalet utflyttare var Inflyttningen från övriga Finland var personer och utflyttningen personer. Från utlandet till Esbo flyttade personer och till utlandet 2 39 personer. Esbos totala flyttningsöverskott var 3 49 personer, folkökningen till följd av flyttningsöverskottet var störst sedan år Flyttningsöverskottet från utlandet var personer, lika stort som året innan. Flyttningsöverskottet från övriga Finland var personer, ökningen var 61 personer jämfört med året innan. Största delen av flyttningsöverskottet från övriga Finland kommer från Helsingfors och andra stora och medelstora städer. Under de senaste åren har Esbo fått allt mer flyttningsöverskott från Finland utanför Helsingforsregionen. Esbos flyttningsunderskott riktar sig främst till Helsingforsregionens kommuner, år 218 var det störst i flyttningen mellan Esbo och Kyrkslätt samt Nurmijärvi. Esbos flyttningsunderskott till huvudstadsregionens kranskommuner har dock minskat under de senaste tio åren. Esbos flyttningsöverskott har under de senaste åren präglats av personer med främmande modersmål, vilket bara delvis förklaras av det stora flyttningsöverskottet från utlandet. Också en betydande del av flyttningsöverskottet från övriga Finland har under de senaste åren bestått av personer med främmande modersmål. År 218 var det totala flyttningsöverskottet av personer med främmande modersmål personer och av personer med finska eller samiska som modersmål 419 personer. Personer med svenska som modersmål uppvisade ett flyttningsunderskott på 148 personer. I flyttningsrörelsen till och från utlandet uppvisade personer med främmande modersmål ett överskott på invånare, personer med finska eller samiska som modersmål ett underskott på 47 personer och personer med svenska som modersmål ett underskott på 44 personer. Inom Finland uppvisade personer med främmande modersmål ett flyttningsöverskott på 1 65 invånare, personer med finska eller samiska som modersmål ett överskott på 466 invånare och personer med svenska som modersmål ett underskott på 14 personer. Esbos flyttningsöverskott består särskilt av unga vuxna i arbetsför ålder och av små barn, medan flyttningsunderskottet i huvudsak består av invånare över 5 år. År 218 bestod flyttningsöverskottet till 53 procent av åringar. Espoon kaupunki, Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Katuosoite: Virastopiha 2 C, Espoon keskus Postiosoite: PL 631, 27 ESPOON KAUPUNKI Internet-osoite: Sähköposti: tieto@espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi ISSN Lisää tilastoja verkossa: Helsingin seudun aluesarjat: Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta