TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki Vuoden 2013 lopussa Suomen asukkaista 48,2 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuului 53,3 % väestöstä. Työvoimaan kuuluminen oli yleisintä Vantaalla ja harvinaisinta Kauniaisissa. Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Koko maassa eläkeläisyys oli yleistynyt enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nousua kuitenkin oli Helsinkiä lukuun ottamatta. Espoolaisista 52 % kuului työvoimaan vuoden 2013 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan kuuluminen oli yleistynyt kolmen vuoden aikana. Myös lähellä eläkeikää olevien työvoimaan kuuluminen on lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla peruskoulutuksen jälkeisten opintojen puuttuminen 15 vuotta täyttäneellä väestöllä oli harvinaisempaa kuin koko maassa Vantaata lukuun ottamatta. Espoossa vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 25 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 45 %:lla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2013 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa euroa eli 6,7 %. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Tulot olivat laskeneet vuodessa noin 476 eurolla. Työttömien tulot jäivät alle 40 %:iin työllisten tuloista. Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja talous/ tietotuotanto Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2013 lopussa noin eli noin työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työpaikoista lähes viidennes on tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Joka kymmenes työpaikka oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja yhtä moni teollisuudessa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,5 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2013 lopussa. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % ja Vantaalle 7 % espoolaisista työllisistä.

2 1 Väestön pääasiallinen toiminta Väestön työvoimaan kuuluvuus laskenut hiukan Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asukkaita henkeä. Asukkaista 48,2 % kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa. Työvoimaan kuului 53,3 % seudun väestöstä. Myös pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvuus oli laskenut hivenen. Työvoiman määrä oli kasvanut pääkaupunkiseudulla noin hengellä, mikä oli 75 % koko maan työvoiman määrän kasvusta. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Lukumääräisesti työvoiman määrä oli lisääntynyt kaikissa seudun kunnissa. Osuus väestöstä (%) ,3 53,7 53,9 48,2 Työvoima vuotiaat 40 Opiskelijat, koulul. Eläkeläiset 30 24,5 Muut 20 19,5 15,8 13,7 19,5 18,2 17,6 16, ,1 7,7 6,9 7,5 4,3 5,4 3,5 3,2 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi, 16,0 %, kuin koko maassa, 16,4 %. Pääkaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Pääkaupunkiseutukunnissa lasten osuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla Kauniaista lukuun ottamatta. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla oli edelleen sama kuin koko maassa. Osuudet olivat laskeneet tai pysyneet ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna sekä koko maassa että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Korkein opiskelijoiden väestöosuus oli Kauniaisissa ja alhaisin Vantaalla. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Eläkkeellä olevien osuus oli kohonnut vuoden 2013 aikana sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Koko maassa eläkeläisyys oli yleistynyt enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nousua oli kuitenkin kaikissa muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä Espoossa. Työvoimaan kuulumattoman ryhmän muut (varusmiehet, kotitöitä tekevät yms.) osuus oli laskenut koko maan tasolla ja pääkaupunkiseudulla Espoota lukuun ottamatta. 2 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v (%) Kun kaikista espoolaisista 52 % kuului työvoimaan vuoden 2013 lopussa ikäryhmittäiset työvoimaosuudet vaihtelivat suuresti. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Vuoden 2013 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan kuulumien oli yleistynyt kolmen vuoden aikana. Myös lähempänä eläkeikää olevilla, vuotiailla, työvoimaan kuulumien on yleistynyt selvästi viime vuosina ja vuoden 2013 lopussa heistä 62 % lukeutui työvoimaan. Yli 65-vuotiaista yli henkeä kuului työvoimaan. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus oli noussut alle 25-vuotiailla ja pysynyt ennallaan tätä vanhemmilla. Eläkkeellä olevien osuus oli laskenut edellisestä vuodesta kaikilla yli 55-vuotiailla ja pysynyt ennallaan tätä nuoremmilla. Suuralueittain tarkasteltuna työvoimaan kuuluvia oli eniten Vanha-Espoossa, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Matinkylässä asuvissa. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa asuvilla, jossa työvoimaan kuuluvuus oli kuitenkin yleistynyt edellisestä vuodesta. Muilla suuralueilla työvoimaan kuuluvien osuus oli laskenut tai pysynyt ennallaan. Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016 3

4 Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain , osuus koko väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu alue Yhteensä % Suur-Leppävaara 54,2 19,3 7,7 15,0 3,8 100 Suur-Tapiola 50,5 16,9 10,2 18,6 3,8 100 Suur-Matinkylä 52,7 17,1 7,7 18,4 4,1 100 Suur-Espoonlahti 51,6 20,3 7,4 17,1 3,6 100 Suur-Kauklahti 51,4 26,0 7,2 11,7 3,7 100 Vanha-Espoo 54,3 21,2 8,2 12,2 4,2 100 Pohjois-Espoo 51,6 26,0 7,2 12,2 3,0 100 Koko Espoo 52,3 19,5 8,1 15,8 4,3 100 Lasten osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa joka neljäs asukas oli alle 15-vuotias. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Tapiolassa asuvista joka kymmenes oli opiskelija. Lasten osuus väestöstä oli noussut ainoastaan Suur-Matinkylässä. Vähiten opiskelijoita oli lapsivaltaisissa Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Eläkkeellä olevien osuus oli korkein Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa lähes viidennes väestöstä oli eläkkeellä. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä oli myös Suur-Espoonlahden väestössä. Eläkkeellä olevien osuus oli noussut edellisestä vuodesta kaikilla suuralueilla. Ryhmän muut, johon kuuluvat varusmiehet, kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Vaikka maahanmuuttajien määrä on jatkuvassa kasvussa, ryhmän osuus väestöstä oli kaikilla alueilla joko pysynyt ennallaan tai laskenut. Maahanmuuttajista, varsinkin afrikkalaistaustaisista, monet naiset jäävät kotiin puutteellisen kielitaidon tai kulttuuristen syiden vuoksi. Miesten ja naisten työvoimaan kuulumisessa ei ollut suurta eroa: miehistä työvoimaan kuului 53,2 % ja naisista 51,6 %. Miehistä suurempi osuus oli työllisiä ja naisista pienempi osuus työttömiä. Alle 15-vuotiaita oli miehistä suurempi osuus kuin naisista, samoin opiskelijoista ja koululaisista. Suurin ero sukupuolten välillä taloudellisessa toiminnassa oli eläkkeellä olo. Naisista selvästi suurempi osa kuului eläkeläisten ryhmään kuin miehistä. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

5 100 % 4,1 4,4 4,3 90 % 14,0 17,7 15,8 80 % 70 % 8,5 7,7 8,1 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 20,2 18,7 19,5 4,9 3,8 4,3 48,3 47,8 48,0 Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0 14 vuotiaat Työttömät Työlliset 10 % 0 % Miehet Naiset Kaikki Kuva 3. Väestön pääasialllinen toiminta sukupuolen mukaan Espoossa Kieliryhmien välillä oli selviä eroja taloudellisen toiminnan luokkiin jakautumisessa. Osittain taustalla on kieliryhmien väliset erot ikärakenteessa, osittain kulttuuriset erot. Suomenkielisten työvoimaan kuuluvuus oli yleisintä; yli puolet kieliryhmästä kuului työvoimaan. Myös vieraskielisistä puolet oli työvoimassa, mutta ruotsinkielisistä vain 44 %. Suomenkieliset olivat muita useammin myös työllisiä, vieraskieliset taas muita useammin työttömiä. Ruotsinkielistä vain harva oli työtön. Ruotsinkielisistä lähes joka neljäs oli alle 15-vuotias lapsi, vieraskielistä joka viides ja suomenkielisistä vajaa viidesosa. Opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli korkein vieraskielisten ryhmässä, josta joka kymmenes kuului tähän ryhmään. Eläkeläisten osuus oli suurin ruotsinkielisissä ja matalin vieraskielisillä. Ryhmä muut, johon sisältyvät mm. varusmiehet ja omaa kotitaloutta hoitavat, oli suurin vieraskielisten ryhmässä. 100 % 90 % 80 % 70 % 2,8 2,7 17,1 22,8 7,9 7,6 4,3 14,8 15,8 3,2 10,0 8,1 60 % 50 % 40 % 30 % 18,9 3,8 22,8 2,4 20,8 19,5 4,3 9,2 Muut Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0 14 vuotiaat Työttömät Työlliset 20 % 49,6 41,8 42,0 48,0 10 % 0 % Suomi Ruotsi Muut kielet Kaikki Kuva 4. Väestön pääasiallinen toiminta äidinkielen kukaan Espoossa Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016 5

6 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Maamme 15 vuotta täyttäneestä väestöstä lähes kolmannekselta puuttuu peruskoulutuksen jälkeiset ammatilliset opinnot. Pääkaupunkiseudulla opintojen puuttuminen oli harvinaisempaa Vantaata lukuun ottamatta. Keskiasteen koulutus oli 40 %:lla maamme asukkaista. Pääkaupunkiseudulla keskiasteen koulutus oli yleisin vantaalaisilla ja harvinaisin Kauniaisissa asuvilla. Kauniaislaisista peräti 57 %:lla oli korkea-asteen tutkinto. Toiseksi eniten korkeasti koulutettuja oli Espoossa ja vähiten Vantaalla. Koko maassa korkeasti koulutettujen osuus oli pääkaupunkiseutua alhaisempi, vajaa 30 %. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 18,1 21,1 12,8 13,1 8,7 10,8 12,8 11,1 20,3 18,5 25,4 27,3 9,1 11,0 10,1 8,4 28,9 32,4 32,2 13,2 11,6 13,1 10,7 19,1 17,2 12,5 9,5 11,6 21,4 27,7 9,3 9,9 10,1 6,9 33,2 30,6 Yl. korkeak.as., tutkijak. Al. korkeakouluaste Alin korkea aste Keskiaste, vain yo tutk. Keskiaste pl. yo tutk. Vain perusaste 0 % Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Kuva vuotta täyttäneen väestön koulutustaso koko maassa ja pääkaupunkiseudulla kunnittain Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 25 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 45 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto tai tutkijakoulutus oli joka viidennellä espoolaisella, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 17 %. Vuoden 2013 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut ja keskiasteen sekä korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus oli kohonnut. Taulukko 2. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht Vain perusaste 25,4 85,8 21,5 21,5 18,6 14,7 15,1 13,7 13,8 17,6 20,8 35,4 Keskiaste 29,6 14,1 71,8 37,9 27,9 25,1 23,7 26,8 28,4 28,2 28,6 21,0 Korkea-aste 45,0 0,1 6,7 40,6 53,5 60,2 61,1 59,5 57,8 54,3 50,6 43,6 Yht Yleisen suuntauksen vastaisesti ilman ammatillista koulutusta olevien osuus oli noussut jälleen vuotiaiden ryhmässä. Taustalla saattaa olla osittain koulupudokkaiden määrän kasvu ja toisaalta maahan muuttaneiden määrän lisääntyminen. Tiedot ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ovat varsin puutteelliset. Myös keskiasteen suorittaneiden osuus oli laskenut vuoden 2013 aikana vuotiailla. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut 40 vuotta täyttäneillä. 6 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

7 Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli vuotiaissa, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 35 % oli ilman ammatillista koulutusta. 100 % 90 % 29,5 80 % 70 % 45,0 53,4 60 % 25,3 50 % Korkea asteen koulutus Keskiaste 40 % 29,6 Vain perusaste 30 % 31,9 20 % 45,2 10 % 25,4 14,7 0 % Koko väestö Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Kuva vuotta täyttäneiden espoolaisten koulutustaso työvoimaan kuulumisen mukaan Väestön taloudellinen aktiivisuus ja koulutustaso olivat yhteydessä toisiinsa. Koko 15 vuotta täyttäneestä espoolaisväestöstä joka neljäs oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Työvoimaan kuuluvista taas vain vajaa 15 % oli vailla ammatillista koulutusta, ja työvoiman ulkopuolella olevista lähes joka toinen oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Työvoimaan kuuluvista yli puolella oli korkea-asteen tutkinto, kun työvoiman ulkopuolella olevista vain vajaalla 30 %:lla. 100 % 90 % 80 % 70 % 42,7 47,2 49,1 57,7 50,7 58,9 33,4 43,0 29,9 29,0 60 % 26,4 24,4 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 31,1 28,2 26,2 24,6 33,4 17,5 30,4 11,9 33,1 16,2 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkop. olevat 30,4 10,7 36,7 29,9 30,6 26,4 43,6 46,6 Korkea asteen koulutus Keskiaste Vain perusaste Kuva vuotta täyttäneiden espoolaisten koulutustaso sukupuolen ja taloudellisen toiminnan mukaan Kun taloudellisen toiminnan ja koulutuksen tarkasteluun yhdistetään sukupuoli, koulutuserot tulevat selvemmiksi erityisesti naisilla. Kaikista 15 vuotta täyttäneistä espoolaisista naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Kun tarkastellaan työvoimaan kuuluvia, miesten ja naisten välinen koulutusero kasvaa. Työvoimaan kuuluvista ja erityisesti työlliseen työvoimaan kuuluvista naiset olivat selvästi miehiä paremmin koulutettuja. Työtön työvoima, sekä miehet että naiset, oli heikommin koulutettua kuin väestö keskimäärin. Kaikkein huonoin koulutustaso oli työvoiman ulkopuolella olevilla. Naisista lähes puolet oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa ja miehistäkin lähes yhtä moni oli vailla tutkintoa. Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016 7

8 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 54, ,8 45,3 44,0 44, ,9 37,7 37, ,1 30,2 26,8 25,0 29,7 29,3 26,7 30,7 29,4 30,0 32,3 29,8 32,6 25,9 29,7 Vain perusaste Keskiaste 20 19,1 Korkea- aste 10 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 8. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli edelleen Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli noin 45 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski kaikilla suuralueilla kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Vastaavasti korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohosi kaikilla suuralueilla vuoden 2013 aikana. 3 Tulot Vuonna 2013 espoolaisista 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä 6 % oli ilman valtionveronalaisia tuloja. Helsingissä tulottomien osuus oli hieman korkeampi ja Vantaalla ja Kauniaisissa matalampi. Alle euron tuloilla oli espoolaisista runsas viidennes. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa tähän tuloluokkaan kuului suurempi osuus asukkaista. Vajaalla kolmanneksella espoolaisista yli 15-vuotiaista oli euron vuositulot. Helsingissä javantaalla tähän tuloluokkaan kuului useampi tulonsaaja ja Kauniaisissa harvempi. Merkittävin ero kuntien välillä oli yli euroa ansainneiden osuudessa. Kauniaisissa heitä oli peräti neljännes tulonsaajista, Espoossa runsas kymmenesosa ja Helsingissä ja Vantaalla vajaa kymmenesosa. 100 % 90 % 80 % 70 % 13,8 5,7 8,5 8,8 6,5 4,5 4,4 7,6 8,0 12,8 14,9 24,8 5,9 9,6 4,8 7,9 13,1 12,6 7, % 17,5 20,5 10,3 17, % 16, , % 30 % 15,0 17,8 18,6 11,4 17, Alle Tulottomat 20 % 22,6 25,3 22,7 22,9 24,2 10 % 0 % Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen PKS Kuva vuotta täyttäneiden henkilöiden jakautuminen tuloluokkiin valtionveronalaisten tulojen mukaan pääkaupunkiseudulla Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

9 Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2013 olivat keskimäärin euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa euroa eli 6,7 %. Keskitulon kehitys oli aivan poikkeuksellinen Kaitaalla, jossa keskimääräinen valtionveronalainen tulo työllistä kohti kohosi 121 % edellisestä vuodesta euroon ja Espoon korkeimmaksi. Aikaisemmin korkeimman tulotason alueet Suvisaaristo, Haukilahti-Westend ja Mankkaa jäivät vuonna 2013 Kaitaan taakse. Viidenneksi korkeimmat tulot olivat Laaksolahdessa asuvilla työllisillä. Alhaisimmat tulot olivat jälleen opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin euroa, mikä oli vain 40 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Alueen työllisten tulotaso oli vielä kohonnut selvästi keskimääräistä vähemmän, vain 2,3 %. Toiseksi alhaisin tulotaso oli jälleen Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kilo-Karakalliossa. Taulukko 3. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot tilastoalueittain v Suuralue Työllinen Tulot / Erotus Tulot / Erotus tilastoalue työvoima työllinen työtön Suur-Leppävaara Kanta-Leppävaara Kilo-Karakallio Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Suur-Tapiola Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Mankkaa Laajalahti Suur-Matinkylä Matinkylä Olari Henttaa -Suurpelto Suur-Espoonlahti Kanta-Espoonlahti Saunalahti Nöykkiö-Latokaski Kaitaa Suvisaaristo Suur-Kauklahti Kanta-Kauklahti Kurttila-Vanttila Vanha-Espoo Kanta-Espoo Muurala-Gumböle Bemböle Nuuksio Pohjois-Espoo Vanhakartano-Röylä Kalajärvi-Lakisto Muut Koko Espoo Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2013 olivat euroa. Työttömien tulot olivat laskeneet vuoden aikana noin 476 eurolla, mikä merkitsi noin 2 %:n laskua. Työttömien tulot jäivät alle 40 %:iin työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat selvästi muita korkeammat Saunalahdessa asuvilla työttömillä. Seuraavaksi suurimmat tulot työttömillä oli Haukilahti-Westendissä ja Kurttila-Vanttilassa, vaikka Haukilahti-Westendissä tulot olivat laskeneet edellisestä vuodesta selvästi. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Otaniemessä, jossa ne olivat myös olivat laskeneet vuodesta Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja Kanta- Espoossa asuvilla työttömillä. Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016 9

10 4 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus pysyi ennallaan Vuoden 2013 lopussa Espoossa oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joiden ikä oli vuotta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta noin 1 600:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Koko maassa vastaava osuus oli 64 %. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut, mutta koko maassa hieman kohonnut. Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa (% työikäisistä eli vuotiaista) Suuralue Suur-Leppävaara 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 71,3 71,4 71,6 71,4 Suur-Tapiola 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 66,8 66,7 66,5 66,6 Suur-Matinkylä 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 68,2 67,9 68,0 67,9 Suur-Espoonlahti 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 68,7 68,7 68,6 68,7 Suur-Kauklahti 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 73,5 72,7 72,1 72,8 Vanha-Espoo 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 72,2 72,1 71,7 71,6 Pohjois-Espoo 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 72,7 72,5 72,6 72,7 Koko Espoo 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 69,3 69,2 69,2 69,1 Koko maa 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 64,0 64,2 64,2 64,3 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Pohjois- Espoossa ja Vanha-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut Suur-Leppävaarassa, noussut Suur-Kauklahdessa ja muualla pysynyt lähes ennallaan. Julkinen hallinto, koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut joka neljännen työllistäjä Vuoden 2013 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Taloudellinen taantuma näkyi siinä, että vuoden 2012 aikana työllisten määrä kasvoi vain 790 hengellä ja vuoden 2013 aikana työllisten määrä väheni noin hengellä. Joka neljäs työssä käyvä espoolainen oli työllistynyt julkiseen hallinnon, koulutuksen tai sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Runsas viidesosa oli kaupan tai majoitus- ja ravitsemusalan palveluksessa. Lähes joka viides oli työllistynyt ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalle. Toimiala käsittää mm. lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, pääkonttoreiden toiminnan ja arkkitehti- ja insinööripalvelut. Joka kymmenes espoolainen työllinen oli teollisuuden palveluksessa ja lähes yhtä moni toimi informaation ja viestinnän parissa. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa ja 2013 (toimialat suuruusjärjestyksessä) Muutos Elinkeino (TOL -2008) Lkm % Lkm % O, P, Q Julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutu, terveys- ja sosiaalipalvelut , ,3-33 G, H, I Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemustoiminta , ,2-677 M, N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukippalvelutoiminta , ,4-43 B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta, muu teoll. toiminta , ,8-606 J Informaatio ja viestintä , ,1 140 R, S, T, U Muut palvelut , ,3 451 F Rakentaminen , ,6 26 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,3-1 L Kiinteistöalan toiminta , ,1-30 X Toimiala tuntematon , ,9-244 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 211 0, ,2-5 Kaikki toimialat yhteensä Eniten espoolaisten työssäkäynti oli vähentynyt kaupan ja majoitustoiminnan alalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. Muut palvelut ja informaatioala olivat kasvattaneet osuuttaan espoolaisten työllistäjinä vuoden 2013 aikana. 10 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

11 5 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä supistui eniten Suur-Leppävaarassa Vuoden 2013 lopussa pääkaupunkiseudulla oli lähes työpaikkaa. Vuoden aikana seudulta oli kadonnut lähes työpaikkaa, mikä merkitsi noin 1 % vähennystä. Edellisen kerran työpaikat vähenivät pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 vuoden 2008 taloudellisen kehityksen seurauksena. Suhteellisesti ja määrällisesti työpaikkojen väheneminen oli suurinta Helsingissä. Vantaalla työpaikkakato oli Helsinkiä ja Espoota pienempi ja Kauniainen oli poikkeus kasvattamalla työpaikkalukuaan. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2013 lopussa , eli noin työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 6. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja noin neljännes Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha-Espoossa. Suur-Leppävaarassa työpaikkojen määrä laski lähes työpaikalla ja alueen osuus Espoon työpaikoista supistui hieman. Vanha-Espoota ja Pohjois-Espoota lukuunottamatta muillakin suuralueilla työpaikkojen määrä laski hieman. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue % Suur-Leppävaara ,6 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,7 Suur-Espoonlahti ,5 Suur-Kauklahti ,1 Vanha-Espoo ,5 Pohjois-Espoo ,9 Muu ,5 Koko Espoo ,8 % Suur-Leppävaara 24,1 24,7 24,6 24,9 25,9 24,9 Suur-Tapiola 36,6 36,2 36,2 36,5 35,7 36,0 Suur-Matinkylä 8,2 8,2 7,9 7,5 7,6 7,6 Suur-Espoonlahti 7,5 7,5 7,5 7,5 7,7 7,7 Suur-Kauklahti 1,4 1,4 1,4 1,5 1,7 1,7 Vanha-Espoo 10,2 11,0 10,4 10,2 10,6 10,7 Pohjois-Espoo 4,2 4,0 3,9 4,1 4,2 4,3 Muu 7,7 7,0 8,0 7,8 6,6 7,1 Yhteensä Lkm Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/

12 Teollisuus supistui eniten vuonna 2013 Espoossa sijaitsevista työpaikoista lähes viidennes on tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Joka kymmenes työpaikka oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja yhtä moni työpaikka teollisuudessa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Vajaa kymmenesosa työpaikoista oli informaatio- ja viestintä-alalla ja koulutuksessa. Näiden alojen osuus Espoon työpaikoista oli kohonnut vuoden 2013 aikana työpaikkamäärän yleisestä laskusta huolimatta. Taulukko 8. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa ja (TOL-2008) Muutos Elinkeino Lkm % Lkm Lkm G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus , ,9-451 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,7 319 C Teollisuus , , M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , ,0 126 J Informaatio ja viestintä , ,3 287 P Koulutus , ,6 73 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , ,7-95 F Rakentaminen , ,1 243 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,3 212 H Kuljetus ja varastointi , ,3-558 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,0 16 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus , ,4 15 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,3 102 S Muu palvelutoiminta , ,8-10 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta , ,2 15 X Toimiala tuntematon , ,0-247 L Kiinteistöalan toiminta , ,8-79 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 424 0, ,3-25 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroide 0 0, ,3 350 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 170 0, ,1-33 B Kaivostoiminta ja louhinta 47 0,0 36 0,0-11 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 20 0,0 31 0,0 11 Kaikki toimialat yhteensä , , Työpaikkojen vähenemistä oli tapahtunut eniten teollisuuden toimialalla, josta oli lähtenyt lähes työpaikkaa. Seuraavaksi eniten supistuivat toisiinsa kytköksissä olevat kuljetus- ja varastointi ja kaupan ala. Myös kaupan alan työpaikkoja oli kadonnut. Eniten oli lisääntynyt kotitalouksien toimiminen työnantajana. Seuraavaksi eniten työpaikkoja oli tullut lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin ja informaatioalalle. 12 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

13 Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Tuntem. Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauklahti Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta, muu teoll. toiminta F Rakentaminen G, H, I Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemustoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M, N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta O, P, Q Julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut R, S, T, U Muut palvelut X Toimiala tuntematon Kaikki toimialat yhteensä Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Tuntem. Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauklahti Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,5 0,2 0,4 0,3 B, C, D, E Teollisuus, kaivostoiminta, muu teoll. toiminta 12,4 14,5 18,4 3,9 7,3 21,9 1,7 16,4 1,1 F Rakentaminen 5,1 6,5 2,5 3,5 5,5 5,3 7,6 18,8 2,3 G, H, I Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemustoiminta 24,1 27,4 19,3 38,4 37,1 35,6 19,9 35,1 5,0 J Informaatio ja viestintä 9,3 12,6 13,8 5,1 3,2 1,5 0,6 0,6 6,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3,3 3,0 6,5 0,7 0,7 0,1 0,2 0,5 0,6 L Kiinteistöalan toiminta 0,8 0,8 0,8 1,7 1,5 0,7 0,5 0,2 0,4 M, N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta 16,7 12,0 17,7 14,2 12,4 7,6 9,9 4,6 55,0 O, P, Q Julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut 22,7 18,4 17,6 26,9 26,6 21,9 54,1 20,5 8,8 R, S, T, U Muut palvelut 4,5 4,7 3,4 5,6 5,7 4,9 5,3 3,0 6,4 X Toimiala tuntematon 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat melkoisesti toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 54 % on julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Matinkylässä julkisen sektorin osuus on korkea, mutta kaupanalan työpaikkoja alueella on enemmän, 38 %. Myös Suur-Espoonlahdessa julkishallinto ja kauppa ovat hallitsevia aloja. Teollisuuden työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Pohjois-Espoossa lähes joka viides työpaikka oli rakennusalalla. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. 6 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus ennallaan Viime vuosien taloudellinen taantuma on vaikuttanut myös työpaikkaomavaraisuuden kehitykseen. Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) on heilahdellut vuosittain, mutta vuoden 2013 aikana työpaikkaomavaraisuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/

14 Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , , ,1 Suur-Tapiola , , , ,9 Suur-Matinkylä , , , ,2 Suur-Espoonlahti , , , ,1 Suur-Kauklahti , , , ,0 Vanha-Espoo , , , ,9 Pohjois-Espoo , , , ,0 Alue tuntematon , Koko Espoo , , , ,0 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa joskin se oli laskenut vuoden 2013 aikana. Kolmannella tilalla työpaikkaomavaraisuudessa oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. Työpaikkaomavaraisuus oli noussut Suur-Tapiolassa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa, mutta laskenut muilla alueilla. 7 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin pysynyt ennallaan % 60,0 50,0 40,0 Muihin kuntiin sukkulointi, %:a alueen työllisistä 30,0 Muista kunnista sukkuloivat, %:a työpaikoista 20,0 10,0 0, Kuva 10. Espoolaisten työllisten sukkulointi muihin kuntiin ja sukkulointi muista kunnista Espooseen Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,5 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2013 lopussa. Osuus laski vuosia, mutta pysähtyi vuonna 2011 ja nousi hieman vuosina Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 14 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/2016

15 Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,5 Helsinki , , , ,0 Vantaa , , , ,5 Kauniainen , , , ,9 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,8 0,0 Kirkkonummi , , , ,9 Vihti , , , ,0 Lohja , , , ,8 Nurmijärvi , , , ,5 Tuusula 911 0, , , ,8 Järvenpää 753 0, , , ,6 Kerava 752 0, , , ,6 Hyvinkää 778 0, , , ,5 Siuntio 565 0, , , ,5 Porvoo 595 0, , , ,4 Tampere 457 0, , , ,4 Turku 418 0, , , ,4 Sipoo 349 0, , , ,3 Inkoo 345 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,1 Yhteensä , , , ,0 Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus pysyi edellisen vuoden tasolla, vaikka työllisten määrä olikin vähentynyt. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % ja Vantaalle 7 % espoolaisista työllisistä. Osuudet ja sukkuloijien määrät olivat pysyneet lähes ennallaan. Myös Vantaalle sukkuloivien määrä ja osuus väheni jonkin verran. Vuoden 2013 aikana yli 100 espoolaisen sukkuloijan työssäkäyntikuntien joukkoon olivat nousseet Sipoo ja yllättäen myös Oulu. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm % Espoo , , , ,4 Helsinki , , , ,7 Vantaa , , , ,7 Kauniainen 775 0, , , ,7 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,4 Kirkkonummi , , , ,3 Lohja 342 0, , , ,3 Nurmijärvi 336 0, , , ,3 Tuusula 326 0, , , ,3 Vihti 300 0, , , ,2 Hyvinkää 237 0, , , ,3 Turku 248 0, , , ,2 Tampere 258 0, , , ,2 Porvoo 246 0, , , ,3 Kerava 252 0, , , ,2 Järvenpää 142 0, , , ,1 Lahti 138 0, , , ,1 Siuntio 102 0, , , ,1 Jyväskylä 80 0,1 91 0, , ,1 Sipoo 72 0,1 81 0,1 95 0, ,1 Raasepori 96 0, , , ,1 Oulu 74 0,1 79 0, , ,1 Muut t. tunt , , , ,3 Yhteensä , , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2013 / Tietoisku 1/

16 Sammandrag I slutet av 2013 hörde 48,2 procent av finländarna till arbetskraften. Andelen personer som hörde till arbetskraften hade sjunkit något under året. I huvudstadsregionen var andelen 53,3 procent av befolkningen. Tillhörighet i arbetskraften var vanligast i Vanda och mest sällsynt i Grankulla. Andelen barn under 14 år av hela befolkningen var något lägre i huvudstadsregionen jämfört med hela Finland. Andelen barn var högst i Esbo och lägst i Helsingfors. Andelen skolelever och studerande i huvudstadsregionen var fortsättningsvis lika som i hela landet. Pensionering har blivit vanligare i hela Finland jämfört med huvudstadsregionen, där andelen dock ökat med undantag av Helsingfors. I slutet av 2013 hörde 52 procent av Esboborna till arbetskraften. Av åringarna hörde 88 procent till arbetskraften. I följande åldersgrupp, år, har det under de senaste tre åren blivit vanligare att höra till arbetskraften. Också bland personer som närmar sig pensionsåldern har tillhörighet i arbetskraften blivit vanligare. Av dem hörde 62 procent till arbetskraften. Mellan språkgrupperna fanns det tydliga skillnader i fråga om den ekonomiska verksamheten. Av finskspråkiga invånare hörde över hälften till arbetskraften. Också av invånare med främmande modersmål hörde hälften till arbetskraften, medan andelen svenskspråkiga endast var 44 procent. Andelen personer över 15 år som saknade utbildning efter grundskolan var mindre i huvudstadsregionen än i hela landet, med undantag av Vanda. Av Esbobor saknade 25 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på mellanstadiet och 45 procent hade högskoleexamen. År 2013 var de förvärvsarbetande Esbobornas statsskattepliktiga inkomster i snitt euro. Medelinkomsterna hade stigit sedan föregående år med euro, med andra ord 6,7 procent. De arbetslösas statsskattepliktiga inkomster var i snitt euro. Inkomsterna hade sjunkit med cirka 476 euro under året. De arbetslösas inkomster var under 40 procent av de sysselsattas inkomster. I slutet av 2013 arbetade var fjärde sysselsatt i Esbo inom offentlig förvaltning, utbildning eller social- och hälsovården. Drygt en femtedel arbetade inom handeln eller hotell- och restaurangbranschen. Esbobornas sysselsättning hade minskat mest inom handeln och hotellbranschen och näst mest inom industrin. I Esbo fanns omkring arbetsplatser i slutet av 2013, det vill säga cirka arbetsplatser mindre än året innan. Nästan var femte arbetsplats fanns inom parti- och minuthandeln. Var tionde arbetsplats fanns inom hälso- och socialtjänsterna, och lika många inom industrin och inom yrkesmässig, vetenskaplig och teknisk verksamhet. Antalet arbetsplatser minskade mest inom industrin. Esbobor innehade 52,5 procent av arbetsplatserna i Esbo i slutet av Helsingforsbor innehade var femte arbetsplats i Esbo. Av de som arbetar i Esbo bodde 7 procent i Vanda och 8 procent antingen i Kyrkslätt, Vichtis eller Nurmijärvi. Av de förvärvsarbetande Esboborna arbetade 50,4 procent inom den egna kommunen. Av de förvärvsarbetande Esboborna pendlade 37 procent till Helsingfors och 7 procent till Vanda. Under 2013 hade gruppen arbetsplatskommuner dit över 100 Esbobor pendlar kompletterats med Sibbo och, mot förmodan, Uleåborg. Lähde:Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan työssäkäyntiaineistoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Espoon kaupunki/konserniesikunta/ Strategia ja talous/tietotuotanto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki, Konserniesikunta/ Strategia ja talous/ tietotuotanto etunimi.sukunimi@espoo.fi Intranet Essi > Työkalut >Verkkotilastopalvelu