TIETOISKU 15/

Transkriptio

1 TIETOISKU 15/ TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa ja noin joka kolmannella oli korkea-asteen tutkinto. Kaikista suomalaisista ilman tutkintoa oli 39 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut sekä koko maassa että Espoossa vuoden 22 aikana. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 22 olivat euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta vain yhdellä prosentilla eli 363 eurolla. Vuoden 21 aikanahan tulot laskivat edellisestä vuodesta 5,8 %:lla. Korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä asuvilla työllisillä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli 9 eurolla. Vuoden 1997 aikana Espoossa saavutettiin työpaikkojen määrässä lamaa edeltänyt eli vuoden 1989 taso. Vuoden 1997 lopussa työpaikkoja oli Vuoden 22 lopussa Espoossa oli työpaikkaa. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 180, kun edellisvuoden työpaikkamäärän kasvu oli Työpaikat lisääntyivät Espoossa ja Vantaalla, mutta vähenivät Helsingissä ja Kauniaisissa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat vähentyneet edelleen vuoden 23 aikana sekä koko pääkaupunkiseudulla että Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa. Arvion mukaan Vantaalla työpaikat sen sijaan olisivat lisääntyneet. Sisällys 1 Väestö 2 (Väestön pääasiallinen toiminta, väestön koulutustaso) 2 Työvoima 7 (Työvoimaan kuuluvuus, työllinen työvoima, työtön työvoima) 3 Työpaikat 12 (Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus) 4 Sukkulointi 16 ( Espoossa työssäkäyvät, espoolaisten työpaikkojen sijainti) Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 22 lopussa koko maassa oli työvoimaa henkilöä. Työvoiman määrä oli vähentynyt vuoden 22 aikana 5 4 hengellä eli 0,2 %:lla vaikka väestömäärä oli kasvanut noin 11 4 asukkaalla. Maan työvoimasta asui pääkaupunkiseudulla 20,9 %,. Seudun osuus työvoimasta oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asuu 18,7 %. Espoossa työvoimaa oli henkeä., mikä oli 54,5 % väestöstä. Työvoiman määrä oli kasvanut 1 3 hengellä, mutta työvoiman osuus väestöstä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 48,9 %. Vantaalla työvoiman osuus oli Espoon osuutta korkeampi. Espoo 4,3 7,5 12,7 20,9 54,5 Vantaa Helsinki 6,2 4,1 7,0 5,1 13,9 14,9 18,5 20,0 54,5 55,9 Työvoima Opiskelijat Eläkeläiset vuotiaat Muut Koko maa 3,7 7,6 17,8 22,0 48, % Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa, 21,6 %, toiseksi korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus suomalaisista oli 22 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, noin 16 %. Helsingissä osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Viime vuosikymmenen alun laman aikana työvoimaan kuuluvien espoolaisten määrä laski huomattavasti. Vuosikymmenen puolen välin jälkeen työvoima alkoi kuitenkin lisääntyä merkittävästi. Vuonna 1998 kasvua oli jo lähes 5 5 henkilöä, mutta vuotta myöhemmin kasvun huippu laantui ja työvoiman määrä kasvoi hillitymmin, noin 3 7 hengellä. Vuonna 20, jolloin väestömäärä kasvoi 3 6 hengellä, työvoiman määrä lisääntyi hengellä. Työvoiman osuus väestöstä nousi hieman vuonna 20: 54,8 %:sta 55,1 %:iin. Vuoden 22 aikana espoolaisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut 55,1 %:sta 54,5 %:iin. Työvoima oli lisääntynyt 1 3 hengellä kun väestömäärä oli kasvanut lähes 4 8 hengellä. Lasten osuus väestöstä oli hieman laskenut, mutta koululaisten ja opiskelijoiden sekä eläkeläisten noussut. Ennakkotietojen mukaan sekä lasten että työvoiman osuus olisi laskenut edelleen vuonna Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

3 Ikäryhmä vuosi Työvoima Opiskelu Eläke Muu % 20 % 40 % 60 % 80 % 1 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan 20- (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli vuonna 22 eniten edelleen vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea, ja vuotiaista enää 42 % oli työvoimassa. Osuus oli noussut hieman edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 3

4 Työvoiman osuus väestöstä oli suurin Suur-Matinkylässä ja Vanhassa-Espoossa ja alhaisin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Alle 15-vuotiaita lapsia oli edelleen eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestöstä. Eläkeläisiä oli runsaimmin Suur-Tapiolassa asuvissa ja vähiten Vanhan-Espoon asukkaissa. Myös opiskelijoita oli eniten Suur-Tapiolassa ja pienin heidän osuutensa oli Pohjois-Espoossa. Työvoimaan kuuluvien osuus oli yleisintä Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa asuvilla espoolaisilla. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut vuoden 22 aikana muilla alueilla paitsi Suur-Kauklahdessa. runsas puolet kuului työvoimaan. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Alhaisin lasten osuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Lasten osuus väestöstä oli laskenut muilla suuralueilla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli korkein Suur-Tapiolassa ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Opiskelijoiden osuus väestöstä oli kohonnut Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Eläkeläisiä oli selvästi eniten Suur-Tapiolassa asuvissa espoolaisissa ja vähiten Vanha-Espoossa asuvissa, joista vain joka kymmenes oli eläkkeellä. Eläkeläisten osuus väestöstä oli kohonnut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Taulukko 3. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu alue Yhteensä % Lähde: Suur-Leppävaara TKT-21 taulu TE 55,9 20,6 7,3 12,4 3,8 1 Suur-Tapiola 51,7 18,1 9,8 16,4 4,0 1 Suur-Matinkylä 57,3 18,5 7,4 12,6 4, Väestön koulutustaso Suur-Espoonlahti 54,8 22,8 6,7 11,8 3,9 1 Suur-Kauklahti 51,0 25,2 6,5 12,4 5,0 1 Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso Espoossa, Helsingissä. Vantaalla ja Vanha-Espoo 55,4 23,0 7,2 10,1 4,3 1 pääkaupunkiseudulla Pohjois-Espoo 51,3 27,9 5,2 12,0 3,5 1 Koko Espoo 54,5 Espoo 20,9Helsinki 7,5 Vantaa 12,7 Kauniai- 4,3 1 Koko maa Koulutusaste % % % nen % kiseutu % % Vain perusaste , , , , , ,0 Keskiaste , , , , , ,8 keskiaste pl. yo-tutk , , , , , ,1 keskiaste, vain yo-tutk , , , , , ,4 Korkea-aste , , , , , ,2 alin korkea-aste , , , , , ,2 al. korkeakouluaste , , ,7 8 11, , ,6 yl. korkeak.as., tutkijak , , , , , ,4 Yhteensä Lkm Lähde: VAL-20 taulu V07D 4 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

5 Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa ja noin joka kolmannella oli korkea-asteen tutkinto. Kaikista suomalaisista ilman tutkintoa oli 39 % ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla, vaikka heistä 36 %:lla oli keskiasteen tutkinto. Yli 15-vuotiaista espoolaisista 28 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 41 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 17 % espoolaisista kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 13 %. Kauniaislaisista ylimmän korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 27 % yli 15-vuotiaista. Espoolaisilla korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kasvaa vanhempiin ikäryhmiin mennessä ollen ylimmillään ikäryhmässä vuotiaat. Heistä 57 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Tämän jälkeen korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli enää 31 %. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 30-vuotiailla. Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan Ikä yht Vain perusaste 28,3 86,8 18,3 13,9 14,9 14,3 15,8 18,9 23,7 28,9 36,9 52,3 Keskiaste 31,0 13,2 76,9 42,4 28,0 28,9 28,7 28,5 27,8 24,0 21,2 17,0 Korkea-aste 40,8 0,0 4,8 43,6 57,2 56,8 55,6 52,6 48,5 47,1 42,0 30,7 Yht Lähde: TKT-22, taulu V07D Alueittain parhaiten koulutettuja olivat Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvat yli 15- vuotiaat. Suur-tapiolalaisista joka toisella oli korkea-asteen tutkinto, ja vain noin joka viides oli ilman mitään tutkintoa. Alhaisin koulutustaso oli ja Suur-Kauklahdessa, joissa lähes 40 %:lla yli 15-vuotiaista ei ollut mitään ammatillista tutkintoa ja vain 29 %:lla oli korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteentutkinnon suorittaneiden osuus oli kohonnut hieman kaikilla muilla suuralueilla. Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso suuralueittain Suuralue 15 v. täyt- Vain Keski- Korkea täneet yht. % perusaste % aste % aste % Suur-Leppävaara , , ,9 Suur-Tapiola , , ,2 Suur-Matinkylä , , ,5 Suur-Espoonlahti , , ,0 Suur-Kauklahti , , ,7 Vanha-Espoo , , ,0 Pohjois-Espoo , , ,7 Muu alue , , ,0 Koko Espoo , , ,8 Lähde: TKT-21, taulu V04E Lähde: TKT 21, taulu V04E Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 5

6 1.3 Väestöön liittyviä käsitteitä Eläkeläiset: tieto eläkeläisistä on saatu Kansaneläkelaitoksesta. Osa eläkeläisistä on päätelty eläketulon perusteella. Koulutus: perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 4 tuntia. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämä koulutus yms., ei lueta koulutukseksi. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä ja niitä on täydennetty ulkomaalaisten ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta työministeriön työnhakijarekisterin tutkintotiedoilla. Koulutuksessa on käytetty uutta koulutusluokitusta Opiskelijat: 15 vuotta täyttäneet, jotka opiskelevat jossakin oppilaitoksessa eivätkä ole ansiotyössä tai työttömänä. Tieto opiskelusta on saatu mm. Tilastokeskuksen korkeakouluopiskelijatiedostosta, opetushallituksen yhteisvalintarekisteristä ja Valtion opintotukirekisteristä. Pääasiallinen toiminta: väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Luokitus perustuu henkilön pääasialliseen toimintaan viikolla Pääasiallisen toiminnan luokitus: työvoima (työvoimaan voivat kuulua vain vuotiaat) * työlliset * työttömät työvoiman ulkopuolella olevat * vuotiaat * opiskelijat, koululaiset * eläkeläiset * varusmiehet, siviilipalvelumiehet * muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot toiminnasta perustuvat eri rekistereihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä ensisijalla. Työvoiman sisällä on työttömien päättely tehty ennen työllisiä. Väestö: maassa vakinaisesti asuvat, joilla väestön keskusrekisterin mukaan oli laillinen kotipaikka Suomessa T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut sekä koko maassa että Espoossa vuoden 22 aikana. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Taulukko 7. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain ( vuotiaat) Suuralue Suur-Leppävaara 74,1 74,4 69,9 71,7 Suur-Tapiola 68,0 68,3 75,2 67,9 Suur-Matinkylä 73,5 74,0 74,0 73,2 Suur-Espoonlahti 74,2 74,4 74,6 73,5 Suur-Kauklahti 69,0 71,1 70,5 70,8 Vanha-Espoo 74,9 75,4 75,4 78,5 Pohjois-Espoo 74,0 72,6 74,6 74,5 Koko Espoo 72,5 72,9 73,0 72,1 Koko maa 64,5 65,2 65,2 64,9 Lähde: TKT-98 taulu O 1, TKT-99,, taulu TE, VAL-20 taulu TO1E 6 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

7 Korkein työvoimaankuuluvuus oli Vanha-Espoossa ja Suur-Espoonlahdessa. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. Merkittävin työvoimaosuuden lasku oli ollut Suur-Tapiolassa. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa työvoimaosuus kohosi hieman vuoden 22 aikana. 2.2 Työllinen työvoima Elinkeino Vuoden 22 lopussa espoolaisia työllisiä oli henkeä. Vuoden 22 aikana työllisten määrä kasvoi noin 850 hengellä eli huomattavasti vähemmän kuin työvoiman määrä, joka lisääntyi 1 3 hengellä. Työllisten määrän kasvoi 0,8 %:lla, mikä oli huomattavasti pienempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Espoon työllisistä viidennes työskenteli kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Vajaa viidennes työllisistä työskenteli tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Kolmanneksi yleisimmin espoolaisen työllisti teollisuus. Espoolaisten työssä käyvien työpaikkojen elinkeinorakenne oli pysynyt lähes samana kuin vuotta aikaisemmin. Taulukko 8. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne * Muutos 23* Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % Maa-, riista- ja metsätalous (A) 203 0, , ,2 Kalatalous (B) 5 0,0 2 0, ,0 Mineraalien kaivu (C) 37 0,0 32 0, ,0 Teollisuus (D) , , ,3 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 554 0, , ,5 Rakentaminen (F) 4 1 3, , ,6 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , , ,3 Majoitus- ja ravitsemist. (H) , , ,8 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,9 Rahoitustoiminta (J) , , ,2 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , , ,4 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) , , ,1 Koulutus (M) , , ,1 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,1 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) , , ,5 Kansainväliset järjestöt (Q) 37 0,0 36 0, ,0 Tuntematon (X) , , ,0 Yhteensä Lähde: VAL-20 taulu T04D, TKT-21 T04D, TKT-22* TDX, Vuoden 23 ennakkotietojen mukaan työllinen työvoima vähenisi vuoden 23 aikana hieman. Kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen osuus työllisten elinkeinona kasvaisi jonkin verran. Suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoitustoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Kuljetusala työllistäjänä oli keskimääräistä yleisempi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa ja kauppa ja majoitustoiminta Suur-Espoonlahdessa. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa asuvissa työllisissä vuoden 22 lopussa. 7 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

8 Taulukko 9. Työllisen työvoiman elinkeino suuralueittain 22 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -95) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,2 0,1 0,1 0,7 0,3 0,8 0,3 0,2 Teollisuus (C-E) 14,6 12,7 12,6 12,5 12,9 13,3 13,5 8,6 13,2 Rakentaminen (F) 3,7 1,9 2,7 3,5 6,0 4,8 7,4 13,5 3,5 Kauppa, maj. (G,H) 18,7 17,6 20,5 21,5 18,4 20,4 19,7 20,9 19,6 Kuljetus (I) 7,4 5,9 7,1 7,2 9,1 7,1 8,6 13,2 7,1 Rahoitustoim. (J-K) 24,5 30,2 26,6 25,3 18,6 21,5 18,0 18,1 25,2 Yhteisk. palv. (L-Q) 29,9 30,3 29,2 28,9 32,7 31,6 30,7 20,7 29,9 Tuntematon (X) 1,1 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,2 4,7 1,2 Yhteensä 1, ,0 Lkm Lähde: TKT-22 taulu T04E Tulot Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 22 olivat euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta vain yhdellä prosentilla eli 363 eurolla. Vuoden 21 aikanahan tulot laskivat edellisestä vuodesta 5,8 %:lla. Korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä asuvilla työllisillä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli 9 eurolla. Alueen keskimääräiset tulot olivat edelleen noin kaksinkertaiset Espoon keskimäärään verrattuna. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Mankkaalla. Molempien alueiden tulotaso oli laskenut vuoden 22 aikana, Suvisaariston työllisillä jopa viidenneksellä. Alhaisimmat tulot olivat jälleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli alle 18 6 euroa, eli tulot jäivät alle puoleen Espoon keskimääräisistä tulokertymistä. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoon työllisillä vaikka molemmilla alueilla tulotaso oli hieman noussut. Suuralueista työllisten tulotaso oli pudonnut vain Suur-Tapiolassa Työttömien keskimääräiset valtioveron alaiset tulot olivat euroa vuonna 22, eli 37 % työllisten tuloista. Korkeimmat työttömien tulot olivat Suvisaaristossa ja toiseksi korkeimmat Haukilahti-Westendissä ja kolmanneksi korkeimmat Henttaalla. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Kanta-Espoossa, vain euroa eli 27 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Vanhakartano-Röylän tilastoalueella asuvilla työttömillä ja kolmanneksi pienimmät Otaniemen työttömillä. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 8

9 Valtionveronalaiset tulot tilastoalueittain ,9-10,4 % (5) 5,9-6,9 % (7) 4,7-5,5 % (10) KALAJÄRVI-LAKISTO 72 2,4-4,1 % (4) Keskitulot Espoossa 29 2 euroa NUUKSIO-NUPURI 64 VANHAKARTANO-RÖYLÄ 71 LAAKSOLAHTI 14 BEMBÖLE 61 KANTA-LEPPÄVAARA 11 VIHERLAAKSO-LIPPAJÄRVI 15 KILO-KARAKALLIO MUURALA.GUMBÖLE SEPÄNKYLÄ 16 LAAJALAHTI KANTA-KAUKLAHTI 25 KANTA-ESPOO MANKKAA 24 HENTTAA OTANIEMI KURTTILA-VANTTILA 52 KANTA-TAPIOLA NÖYKKIÖ-LATOKASKI OLARI SAUNALAHTI HAUKILAHTI-WESTEND 23 KAITAA 44 MATINKYLÄ 31 KANTA-ESPOONLAHTI 41 SUVISAARISTO 45 Espoon kaupunki Kehittämis- ja tutkimusryhmä/ SP c Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 037/22 c Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot Kuva 4. Työllinen ja työttömän työvoima ja tulot työllistä kohti 22 suur- ja tilastoalueittain 2.3 Työtön työvoima Vuosina 1999 ja 20 työttömien määrä Espoossa laski, mutta vuoden 21 aikana työttömien määrä kohosi ja vuoden lopussa Espoossa oli työtöntä. Vuoden 22 aikana työttömien määrä kasvoi noin 470 hengellä työttömään ja työttömyysprosentti kohosi edellisen vuoden 5,8 %:sta 6,2 %:iin. Korkein työttömyysaste oli edelleen Suur-Kauklahdessa, joskin se oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Myös Vanhassa-Espoossa, jossa oli toiseksi korkein työttömyysaste, työttömyys oli laskenut vuoden 21 aikana. Alhaisin työttömyys oli Suur-Tapiolassa. Työttömyysaste oli kohonnut hieman vuoden 21 aikana Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. 9 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

10 Suuralue 5,3 7 Pohjois-Espoo 5,3 22 5,4 21 7, Vanha-Espoo 6,9 7,3 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,0 3,6 3,8 5,7 5,5 5,4 Työttömyysaste (%) 6,4 6,0 6,0 6,9 6,4 6, Kuva 3. Työttömyysprosentit suuralueittain Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli kohonnut hieman edellisen vuoden 8,5 %:sta 8,8 %:iin. Muutenkin työttömien ikärakenne oli hieman nuorentunut: yli 45-vuotiaden osuus oli laskenut edellisen vuoden 48 %:sta 47 %:iin. Taulukko 11. Työttömät ja työttömyysaste ikäryhmittäin * * Ikä- Työttömät Työttö- Työttömät Työttö- Työttömät Työttöryhmä Lkm % myysaste Lkm % myysaste Lkm % myysaste ,0 3, ,2 4, ,1 5, ,8 4, ,4 5, ,3 5, ,1 4, ,9 4, ,3 5, ,0 4, ,0 5, ,3 5, ,9 5, ,0 5, ,6 6, ,0 5, ,0 5, ,7 6, ,4 5, ,9 6, ,0 6, ,6 6, ,9 6, ,4 6, ,7 11, ,7 10, ,9 10, ,3 9, ,1 9, ,3 9, ,1 2,1 2 0,0 1,0 2 0,0 0, ,0 2,9 1 0,0 2,1 1 0,0 1,0 Yhteensä , , ,0 6,6 Lähde: TKT-99 tauluv04d, VAL-20 V04D, ennakko 20 TEX Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä eli vuotiailla. Tämän ikäisistä työvoimaan kuuluvasta lähes joka kymmenes oli työtön. Ennakkotietojen mukaan työttömien määrä nousi vuoden 23 aikana noin 530:llä hengellä ja, työttömyysaste kohoaisi 6,6 %:iin. 7,4 7,9 8,3 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 10

11 2.4 Työvoimaan liittyviä käsitteitä Elinkeino (toimiala): henkilön toimiala määräytyy työpaikan toimialan mukaan. Samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman toimialan ammatista riippumatta. Toimipaikassa yritys harjoittaa pääasiassa yhdenlaatuista toimintaa. Yrityksen toiminnot eri sijaintipaikoilla katsotaan yleensä eri toimipaikoiksi. Toimialatieto on Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä tai Kunnallisen eläkelaitoksen toimintayksikkörekisteristä. Vuodesta 1993 työssäkäyntitilastossa on ollut käytössä uusi toimialaluokitus (TOL-22), jonka pääluokat ovat: A. Maatalous, riistatalous ja metsätalous B. Kalatalous C. Mineraalien kaivu D. Teollisuus E. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F. Rakentaminen G. Tukku- ja vähittäiskauppa H. Majoitus- ja ravitsemistoiminta I. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J. Rahoitustoiminta K. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut L. Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus M. Koulutus N. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut P. Työnantajakotitaloudet Q. Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X. Toimiala tuntematon Työllinen työvoima: kaikki vuotiaat, jotka viikolla olivat työllisiä. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työttömät (työtön työvoima): laskentaviikolla yhdenkin päivän työttömänä olleet vuotiaat. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työttömyysaste: työttömän työvoiman osuus (%) koko työvoimasta. Työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien osuus (%) työikäisistä eli vuotiaista. Valtionveronalaiset tulot: tiedot verohallituksen verotusrekisteristä vuodelta 22. Valtionveronalaisia ovat tulot, jotka ovat vähintään 2 euroa. Tulot tulolähteen mukaan: yrittäjätulot, palkkatulot ja muut tulot. 3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja elinkeino Vuoden 22 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä työpaikkaa. Työpaikat olivat vähentyneet noin edellisestä vuodesta, mikä merkitsi 0,3 % kasvua. Ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys hiipui entisestään vuoden 23 aikana, jolloin työpaikat vähenivät 340 työpaikalla. 11 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

12 Taulukko 13. Työpaikat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla * Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta * Lähde: TKT 20 taulu T05E, TKT 21, 23 taulu TDX =*ennakko Vuoden 1997 aikana Espoossa saavutettiin työpaikkojen määrässä lamaa edeltänyt eli vuoden 1989 taso. Vuoden 1997 lopussa työpaikkoja oli Vuoden 22 lopussa Espoossa oli työpaikkaa. Lisäystä edellisestä vuodesta oli vain 180, kun edellisvuoden työpaikkamäärän kasvu oli Työpaikat lisääntyivät Espoossa ja Vantaalla, mutta vähenivät Helsingissä ja Kauniaisissa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat vähentyneet edelleen vuoden 23 aikana sekä koko pääkaupunkiseudulla että Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa. Arvion mukaan Vantaalla työpaikat sen sijaan olisivat lisääntyneet. Taulukko 14. Työpaikat elinkeinon mukaan * (TOL-22) * Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % Maa, riista- ja metsätalous (A) 188 0, , ,2 3 Kalatalous (B) 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0 Mineraalien kaivu (C) 28 0,0 14 0,0 12 0,0-2 Teollisuus (C-E) , , ,5-784 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 393 0, , ,4 7 Rakennustoiminta (F) , , ,0 55 Tukku- ja vähittäiskauppa , , ,9 383 Majoitus- ja ravitsemist.(h) , , ,5 292 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,1-305 Rahoitustoiminta (J) , , ,4 4 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , , ,1 838 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) , , ,1-675 Koulutus (M) , , ,6-40 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,1-138 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) , , ,0 199 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Tuntematon (X) , , ,0-243 Yhteensä Lähde: TKT taulu T05E, tkt 23 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 12

13 Joka viides espoolainen työpaikka oli kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa samoin tukku- ja vähittäiskaupassa. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat ja neljänneksi terveyden ja sosiaalipalvelujen työpaikat. Työpaikkojen elinkeinorakenne ei ollut juuri muuttunut vuoden 22 aikana. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli hieman noussut ja kiinteistö- ja vuokrauspalvelujen laskenut. Ennakkotietojen mukaan Espoossa työpaikkamäärä laski vuoden 23 aikana noin 4 työpaikalla. Kaikkien toimialojen työpaikat eivät kuitenkaan vähentyneet: eniten työpaikat lisääntyivät liike-elämään palveluissa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Eniten työpaikat vähenivät teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa. Työpaikoista 36 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa on Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 22 lopussa työpaikkoja oli Vanhassa-Espoossa. Suhteellisesti vähäisin työpaikkamäärä oli Suur-Kauklahdessa. Taulukko 15. Työpaikkajakauma suuralueittain Muutos Suuralue Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muu % Lähde: Suur-Leppävaara TKT-98 O 120, TKT -99,, 23,6 T05E, 23,9 VAL-20 24,1 T05E 22,5 22,8 1,2 Suur-Tapiola 34,7 34,7 34,9 36,6 36,0-1,4 Jos Suur-Matinkylä aluetta muu ei oteta huomioon, 7,8 7,7 eniten uusia 8,0 työpaikkoja 9,1 vuoden 8,4 22-7,6 aikana oli tullut Vanhan- Suur-Espoonlahti 10,4 10,0 10,6 9,9 9,0-8,8 Espoon Suur-Kauklahti alueelle ja toiseksi 1,7 eniten Suur-Leppävaaraan. 1,7 1,8 1,8 Muilla 1,6 suuralueilla -10,0 työpaikat vähenivät, eniten Vanha-Espoo Suur-Espoonlahdessa 11,5 jasuur-matinkylässä. 11,5 11,1 Myös 10,2 Suur-Tapiolassa 10,5 työpaikkoja 2,7 oli kadonnut noin Pohjois-Espoo ,4 4,4 4,3 4,3 3,9-8,7 Muu 6,0 6,0 5,2 5,6 7,8 40,9 Suur-Leppävaaran Yhteensä työpaikoista 1 lähes 1 neljäsosa 1 oli kaupan 1 alalta 1 ja viidennes teollisuudessa. Sekä rahoituksen Lkm että yhteiskunnallisten palvelujen 1 559osuus työpaikoista oli noin 180 viidennes. Suur-Tapiolan työpaikkarakenne Lähde: TKT-98 O 120, oli yksipuolisempi, TKT-99,, T05E, kun alueen VAL-20 työpaikoista T05E 23 % oli kaupan alalla ja yli kolmannes rahoituksen ja elinkeinoelämän palveluissa. Noin viidennes työpaikoista oli yhteiskunnallisissa palveluissa. Suur-Matinkylän työpaikoista 30 % oli kaupan alalla ja lähes saman verran yhteiskunnallisissa palveluissa ja neljäsosa oli rahoitustoiminnan työpaikkoja. Suur-Espoonlahden työpaikoista 34 % oli keskittynyt kaupan alalle ja 30 % yhteiskunnallisiin palveluihin. Suur-Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue, kun runsas kolmannes työpaikoista oli teollisuudessa. Vanha-Espoo puolestaan on palveluvaltaisin alue. Sen työpaikoista 60 % oli palveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 28 % oli palveluissa ja viidennes teollisuudessa ja kaupassa. Toimialoittaista sijoittumista tarkasteltaessa havaitaan, että teollisuuden työpaikoista 40 % sijaitsee Suur-Tapiolassa. Toiseksi eniten teollisuuden työpaikkoja oli Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa ja toiseksi eniten Suur-Tapiolassa. Joka kuudes rakennusalan työpaikka oli Vanhassa-Espoossa. Yli kolmannes kaupan työpaikoista sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka neljäs Suur-Leppävaarassa. Kaupan työpaikoista 13 % oli Suur-Espoonlahdessa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat keskittyneet Suur-Tapiolaan, jossa alan työpaikoista oli neljännes. Rahoitus- ja elinkeinoelämän palvelujen työpaikoista puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka viides Suur-Leppävaarassa. Palvelualan työpaikkojen jakautuminen eri alueille oli hieman 13 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

14 tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Runsas neljännes palvelualan paikoista oli Suur-Tapiolassa, joka neljäs oli Vanhassa-Espoossa ja vajaa viidennes oli Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes palvelutyöpaikka oli Suur-Espoonlahdessa samoin Suur-Matinkysässä. Taulukko 16. Työpaikat elinkeinon mukaan suuralueittain Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Yht. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) Teollisuus (C-E) Rakennustoiminta (F) Kauppa (G,H) Kuljetus, tietol. (I) Rahoitus (J,K) Yhteisk. palv. (L-Q) Tuntematon (X) Yhteensä Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 0,5 0,8 0,2 Lähde: VAL-20 taulu T05E Teollisuus (C-E) 21,7 16,3 3,6 14,3 34,4 5,0 17,7 14,6 Rakennustoiminta (F) 4,6 2,1 5,0 4,2 6,2 5,9 13,0 3,9 3.2 Kauppa Työpaikkaomavaraisuus (G,H) 24,6 23,6 30,2 33,6 27,4 14,1 21,8 23,7 Kuljetus, tietol. (I) 4,2 3,6 6,3 5,4 5,9 2,4 10,6 5,3 Työpaikkaomavaraisuus Rahoitus (J,K) (kunnassa 23,1 34,3 työssä käyvät 24,6 prosentteina 10,9 9,0 espoolaisten 11,8 työllisten 7,8 määrästä) 24,7 laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut vuosittain. Vuoden 1996 lopussa Yhteisk. palv. (L-Q) 21,4 19,8 29,5 30,4 14,8 59,8 28,1 26,4 Tuntematon (X) 0,4 0,2 0,6 1,2 1,3 0,6 0,3 1,3 saavutettiin lamaa edeltänyt taso. Vuonna 21 työpaikkaomavaraisuus kohosi 94,1 %:iin, vaikka Yhteensä työpaikkakehitys Lkm olikin 24 hiipunut, mutta 161 samalla työllisen työvoiman määräkin kasvu oli laantunut. 030 Vuoden 22 aikana työpaikkaomavaraisuus laski 93,5 %iin.todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka Lähde: VAL-20 moni työllinen taulu kävi T05Etyössä omassa kunnassa, oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 49,8 %:ssa. Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Taulukko 17. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , ,0 Suur-Tapiola , , ,2 Suur-Matinkylä , , ,4 Suur-Espoonlahti , , ,9 Suur-Kauklahti , , ,8 Vanha-Espoo , , ,6 Pohjois-Espoo , , ,0 Alue tuntematon Koko Espoo , , ,5 Lähde: TKT taulu O120, TKT taulu T05E Työpaikkaomavaraisuus laski eniten Suur-Kauklahdessa ja toiseksi eniten Pohjois-Espoossa. Sen sijaan Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa teoreettinen työpaikka omavaraisuus kohosi hieman. Muilla alueilla omavaraisuus laski. Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 14

15 3.3 Työpaikkaan liittyviä käsitteitä Elinkeino (toimiala): katso määritelmä sivulla 14 Työpaikka: pääasiallinen työpaikka viikolla Monet työllisen työvoiman tiedoista, kuten toimiala, perustuvat työpaikkatietoihin. Tietojen määrittämisessä on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Kaikki työlliset on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkan sijaintitiedon puuttuessa on henkilö kiinnitetty asuinkuntaansa. Työpaikkamäärä: alueella työskentelevien henkilöiden määrä. Jokaisen työllisen henkilön on ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Myös osa-aikaista työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti työpaikan. Jos työtä esim. äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa muodostua kaksi työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus: alueella työssä käyvien ja alueella asuvien työllisten suhde: alueella työssä käyvät /alueella asuva työllinen työvoima * 1. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 1 %, on alueen työpaikkojen määrä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä. 4 S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Espoolaisten miehittämien Espoon työpaikkojen osuus oli vuoden 22 aikana kohonnut hieman 53 %:iin. Vaikka työpaikkojen määrä Espoossa lisääntyi vain 180:lla, Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä kasvoi noin 430:lla. Taulukko 18. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,3 Helsinki , , , ,2 Vantaa , , , ,2 Kauniainen 906 0, , ,9 9 0,9 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,5 Kirkkonummi , , , ,7 Vihti , , , ,8 Nurmijärvi , , , ,4 Tuusula 570 0, , , ,6 Järvenpää 576 0, , , ,5 Kerava 581 0, , , ,6 Sipoo 273 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,6 Yhteensä ,0 Lähde:TKT taulu T13D Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa vähentynyt noin 570 hengellä edellisvuodesta, mutta edelleen joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Vaikka työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta vähenikin, muista lähikunnista se lisääntyi Keravaa ja Sipoota lukuun ottamatta. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoossa työssäkäynti lisääntyi 250 työntekijällä.. 15 Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25

16 4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä enää vajaa puolet oli työssä omassa kunnassa. Määrällisesti kotikunnassa työskentelevien määrä oli lisääntynyt noin 430:llä vaikka työllisten espoolaisten määrä oli kasvanut 850:llä. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli kasvanut vain noin 40:llä ja osuus työllisistä oli hieman laskenut. Sukkulointi Vantaalle lisääntyi 260:llä. Koko pääkaupunkiseudulle sukkulointi Espoosta lisääntyi noin 7 hengellä. Taulukko 19. Työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , ,8 Helsinki , , ,5 Vantaa , , ,2 Kauniainen 739 0, ,8 9 0,8 Pääkaupunkiseutu yht , , ,4 Kirkkonummi 1 2 1, , ,1 Vihti 168 0, , ,1 Nurmijärvi 260 0, , ,2 Tuusula 195 0, , ,2 Järvenpää 109 0, , ,1 Kerava 195 0, , ,2 Sipoo 53 0,0 69 0,1 66 0,1 Muut t. tunt , , ,6 Yhteensä ,0 Lähde: VAL-95 K 120, TKT taulu K120, TKT-99,, taulu T12D,VAL-20 taulu T12D LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 22 SAURUS-ja ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 22 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-tilastotietokannasta osoitteesta tai intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta Työssäkäyntitilasto 22/Tietoisku 15/25 16