Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
|
|
- Heli Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimusryhmä Vuosi 2007 oli merkittävä, sillä pääkaupunkiseudun väestömäärä ylitti miljoonan asukkaan rajan noin hengellä. Seudun asukkaista Espoossa oli 2008 alussa Vuodessa väestömäärä oli kasvanut hengellä, kasvu oli hieman hidastunut ja lisäys oli 1,3 % kantaväestön määrästä. Suurimman väestölisäyksen vuoden 2007 aikana sai Vanha-Espoo, ja toiseksi suurimman Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahden väestökehitykseen vaikutti edelleen alueella kesällä 2006 pidetyt Asuntomessut, ja väestömäärä kasvoi yli 300 hengellä. Vähiten lisäystä oli Suur-Matinkylässä. Alle kouluikäisten lasten osuus oli pysynyt ennallaan vuoden 2007 aikana, ja kouluikäisten vähentynyt. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 700 hengellä ja osuus väestöstä nousi kymmenesosaan. Yli 75-vuotiaiden väestöosuus oli 4,1 %. Alle 35-vuotiaita oli 48 % väestöstä. Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa. Myös Suur-Kauklahdessa, Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa. Espoo on jo vuosia monikielistynyt. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes ja heidän osuutensa oli 7,3 %:iin. Yleisimpiä vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia yli henkeä. Vuodessa ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,9 %:sta 5,3 %:iin. Ulkomaalaisten yleisimmät alkuperämaat Euroopassa olivat yhä Viro ja Venäjä ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa. Afrikasta ylivoimaisesti eniten oli Somalian kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia, Etiopia ja Nigeria. Aasialaisista eniten oli kiinalaisia, ja toiseksi eniten intialaisia.
2 1 Väestön määrän kehitys Vuosi 2007 oli merkittävä siinä suhteessa, että pääkaupunkiseudun väestömäärä ylitti miljoonan asukkaan rajan noin hengellä. Koko pääkaupunkiseudulla väestön lisäys voimistui vuonna 2005 ja kasvu jatkui vuonna Sekä suhteellisesti että määrällisesti pääkaupunkiseudun asukasmäärän lisäys kasvoi edelleen vuonna Asukkaita tuli lisää lähes 9 900, mikä merkitsi 1 % kasvua. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla: seudun väestön osuus maamme asukkaista pysyi 19 %:ssa. Koko maassa väestö lisääntyi noin hengellä. Lisäys oli suurin sitten vuoden Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Seudun asukkaista Espoossa oli vuoden 2008 alussa Vuodessa väestömäärä oli kasvanut hengellä. Väestömäärän kasvu oli hieman hidastunut ja suhteellinen lisäys oli 1,3 % kantaväestön määrästä. Helsinki sai edellisvuottakin suuremman väestönlisäyksen, noin henkeä. Myös Vantaan väestölisäys oli jonkin verran suurempi kuin viime vuosina yleensä. Muista suurista kaupungeista Tampereen kasvu oli hieman pienentynyt ja Oulun suurentunut edellisen vuoden tasosta. Turun väestökehitys on ollut ailahtelevaa, kasvua oli parin vuoden ajan, mutta vuoden 2007 väestökehitys oli supistuva. 2 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008
3 Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2006/07 ja 2007/08 sekä vuosimuutos Kunta 2006/ /08 Muutos Muutos-% Espoo ,3 Helsinki ,7 Vantaa ,5 Kauniainen ,5 PKS yhteensä ,0 Tampere ,7 Turku ,0 Oulu ,1 Koko maa ,4 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, Oulu, Tampere ja Turku, väestömäärän kasvu oli laimentunut vuoden 2006 aikana. Tampereella suhteellinen väestömäärän kasvu oli pysynyt lähes ennallaan, Turussa laskenut ja vain Oulussa kasvanut. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2002 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2002/ ,2 2003/ ,2 2004/ ,4 2005/ ,9 2006/ ,4 2007/ ,3 2 Väestön määrä alueittain Suurimman väestön lisäyksenvuoden 2007 aikana sai jo kolmantena vuotena peräkkäinvanha- Espoo ja toiseksi suurimman Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahden väestökehitykseen vaikutti edelleen alueella kesällä 2006 pidetyt Asuntomessut, ja väestömäärä kasvoi yli 300 hengellä. Vähiten asukasmäärä lisääntyi Suur-Matinkylässä. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 3
4 HENKILÖÄ Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo VUOSI Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2007/08 ja vuosimuutos suuralueittain Asukkaita Muutos v:sta 2007 Suuralue 2007/08 Asukasta % keskiväkil. 1. Suur-Leppävaara ,7 2. Suur-Tapiola ,9 3. Suur-Matinkylä ,1 4. Suur-Espoonlahti ,5 5. Suur-Kauklahti ,9 6. Vanha-Espoo ,1 7. Pohjois-Espoo ,9 Laitokset ym ,5 Yhteensä ,3 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2008 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli lisääntynyt lähes 400 hengellä. Myös espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin henkeä, mikä ei juurikaan poikennut edellisvuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli vain noin 500 asukasta virallista väkilukua vähemmän. 4 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008
5 Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/2008 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur- Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten lasten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2007 aikana, vaikka määrä olikin kasvanut noin 300 lapsella. Kouluikäisten määrä oli vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti, mutta nuorten, vuotiaiden, määrä ja myös osuus oli hieman kohonnut kuten vuotta aikaisemminkin. % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2007 aikana runsaalla 700 hengellä ja osuus väestöstä nousi kymmenesosaan. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi seitsemäntenä vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2008 alussa 4,1 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997 ja vuoden 2007 lopussa alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli noin 48 %. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 5
6 Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta / / / / / % 2003/04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3,6 2004/05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3,8 2005/06 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3,9 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4,0 2007/08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanhassa-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Myös Suur-Kauklahdessa, Pohjois-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Tapiolassa, jossa alle 35- vuotiaiden osuus oli edelleen 46 %. % 100 9,8 14,2 11,2 9,8 7,4 6,6 7,0 10, ,8 24,6 4,7 11,1 39,5 42,7 44,7 23,0 23,0 17,3 5,4 5,0 4,7 12,8 10,6 9,9 41,0 40,8 42,2 19,3 23,6 16,1 5,2 5,1 5,3 13,6 16,2 12,1 41,5 22,0 5,0 11, ,9 7,7 8,4 9,9 13,6 11,6 13,4 9,7 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/08 (%) Yli 65-vuotiaiden osuus oli jälleen korkein Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä ja matalin Vanhassa-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa väestömäärän lisäys oli nuorentanut asukasrakennetta. Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2007 aikana hieman miesvaltaistunut, vaikka enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran muualla paitsi Suur- Matinkylässä, Vanhassa-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. 6 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008
7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2007/2008. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 7
8 Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 48,9 51, Suur-Tapiola 49,6 50, Suur-Matinkylä 47,8 52, Suur-Espoonlahti 48,7 51, Suur-Kauklahti 49,7 50, Vanha-Espoo 49,3 50, Pohjois-Espoo 50,0 50, Koko Espoo 49,1 50, Lkm Äidinkieli Espoo on jo vuosien ajan ripeästi monikielistynyt ja suomenkielisten osuus laski jälleen vuoden 2007 aikana 84 %:iin. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli 8,4 % vuoden alussa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes ja heidän osuutensa oli kohonnut 6,7 %:sta 7,3 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti, joka oli hieman kasvattanutkin osuuttaan. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2006/07 ja 2007/ / /08 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,3 Ruotsi , ,4 Venäjä , ,1 Somali , ,6 Englanti , ,6 Viro , ,9 Saksa 487 0, ,2 Kiina , ,5 Vietnam 499 0, ,2 Arabia 763 0, ,3 Turkki 318 0, ,1 Espanja 341 0, ,2 Muut , ,6 Yhteensä Väestö 2008,Tietoisku 7/2008
9 % ,6 6,4 5,0 8,3 8,3 10,2 6,0 4,7 9,8 13,6 10,4 8,5 4,2 5,7 Muu 60 Ruotsi Suomi 40 86,0 86,7 81,5 84,3 81,7 81,1 90, Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2007/08 (%) Suomenkielisten osuus laski muualla Espoossa Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta, mikä lienee vielä vuoden 2007 asuntomessujen vaikutusta. Ruotsinkielisten osuus joko laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla. Eniten ruotsinkielisiä oli edelleen Suur-Kauklahden asukkaissa. Vieraskielisiä oli eniten Vanhassa-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Suur-Matinkylässä ja alueilla, joilla se entuudestaan oli korkein. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2008 alussa yli henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt noin 1 100, mikä oli noin sata henkeä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,9 %:sta 5,3 %:iin vuoden 2007 aikana. Väestö 2008,Tietoisku 7/2008 9
10 Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2005/06, 2006/07 ja 2007/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,7 EU-maat , , ,1 Ruotsi 354 3, , ,9 Tanska 84 0,8 98 0,8 87 0,7 EFTA-maat 100 0, , ,8 Norja ja Islanti 65 0,6 75 0,6 70 0,5 Baltia , , ,3 Viro , , ,7 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,5 Afrikka , , ,8 Pohjois-Amerikka 280 2, , ,6 Latinalainen Amerikka 156 1, , ,6 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,3 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,6 Australia ja Oseania 54 0,5 64 0,6 59 0,5 IVY-maat ja ent. NL , , ,6 Venäjä , , ,1 Valtioton ja tuntematon 87 0, , ,3 Ulkomaat yhteensä Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus pysyi lähes ennallaan 43 %:ssa. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski jälleen edellisestä vuodesta, ja myös Aasiasta tulleiden osuuden kasvu pysähtyi. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli 27 %. Afrikasta lähtöisin olevien osuus vierasmaalaisista oli hieman kohonnut vuonna Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa. Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, joiden määrä oli liki 700 henkeä. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia, Etiopia ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia, joiden määrä oli lisääntynyt yli 150 hengellä 890 henkeen. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia, lähes 450 henkeä ja sitten irakilaisia ja iranilaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan väestössä. 10 Väestö 2008,Tietoisku 7/2008
11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2007/2008. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Väestö 2008,Tietoisku 7/
12 Sammandrag Befolkningsstrukturen 2007/08 År 2007 var betydelsefullt ur den synpunkten att befolkningen i huvudstadsregionen överskred miljonstrecket med cirka personer. Koncentrationen av befolkningen till huvudstadsregionen höll sig emellertid på samma nivå som i fjol. Av regionens invånare bodde personer i Esbo i början av På ett år hade befolkningsmängden ökat med personer. Befolkningsökningen var lite långsammare än i fjol med en ökning på 1,3 procent av hela befolkningen. För redan tredje året i rad stod Gamla Esbo för den största befolkningsökningen 2007, medan Stor- Alberga stod för den näst största. På befolkningsökningen i Stor-Köklax inverkade fortfarande bostadsmässan sommaren 2006, och befolkningen ökade med mer än 300 personer. Den lägsta befolkningsökningen noterades i Stor-Mattby. Andelen barn under skolåldern höll sig under 2007 på samma nivå som tidigare, men andelen skolbarn sjönk både till antal och procentuellt. Antalet personer över 65 år ökade med drygt 700 personer, och deras andel av befolkningen steg till en tiondel. Andelen personer över 75 år var 4,1 procent. Andelen personer under 35 år i början av 2008 var ungefär 48 procent. Gamla Esbo stod fortfarande för den yngsta åldersstrukturen. Också i Stor-Köklax, Norra Esbo och Stor-Alberga var andelen personer över 35 år mer än hälften. Den äldsta åldersstrukturen noterades i Stor-Hagalund. Esbo har redan under flera års tid blivit allt mer flerspråkigt. Andelen finskspråkiga sjönk igen under 2007 och är nu 84 procent. Också andelen svenskspråkiga fortsätter att minska och var 8,4 procent i början av året. Antalet personer med ett annat modersmål än finska och svenska var nästan ; andelen steg från 6,7 procent till 7,3 procent. De vanligaste främmande språken var ryska, estniska, somali och engelska. I början av 2008 bodde det mer än utländska medborgare i Esbo. På ett år ökade antalet utlänningar med cirka personer. Procentuellt ökade utlänningarnas andel jämfört med antalet Esbobor från 4,9 procent till 5,3 procent under De vanligaste ursprungsländerna för invandrare i Europa var fortfarande Estland och Ryssland och efter dessa Jugoslavien tillsammans med det forna Jugoslavien. Av invandrare från afrikanska länder som bor i Esbo var de flesta somaliska medborgare. De näst vanligaste afrikanska utvandringsländerna var Kenya, Etiopien och Nigeria. Av invandrare från Asien kom de flesta från Kina, och andelen kineser ökade till 890 personer. Den näst största asiatiska invandrargruppen var indierna, närmare 450 personer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.
LisätiedotVaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotVäestörakenne 2017/2018
Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA
ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotToimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen
Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin
LisätiedotMaahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle
Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotHelsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotVäestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016
Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8
LisätiedotVäestökatsaus. Joulukuu 2015
Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotSuur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.
LisätiedotVäestörakenne ja väestönmuutokset
Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotVäestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotVäestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.218 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa
LisätiedotESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA
TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTIETOISKU 2/
TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotKuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018
Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotSuur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.
- 42-3 SUUR-MATINKYLÄ 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa-Suurpelto Suur-Matinkylä; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 5 4 3 2 Yht. 16-64 v 1 1986 1991 1996 21 26 211* 216* 7 6 5 4 3 2 1 Suur-Matinkylä;
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotVäestön toiminta Sipoossa
henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotSuur-Leppävaara; koko väestö ja v * 2016*
- 6-1 SUUR-LEPPÄVAARA 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä Suur-Leppävaara; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 7 6 5 4 3 2 1 1986 1991 1996 21
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät
LisätiedotVIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA
VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa
LisätiedotVäestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen
Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys
Lisätiedot