Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
|
|
- Ilona Hakala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: E in toimitus Asuntokunnat ja perheet -tiivistelmä Espoolaisia oli vuoden 2007 alussa henkeä, jotka asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa eli 1,7 %:a. Asuntokuntien keskikoko olikin supistunut 2,6:sta 2,25 henkeen. Pienten, yhden tai kahden hengen asuntokuntien, osuus jatkoi nousuaan ja oli vuoden 2007 alussa 66 %. Yksin asuvia kaikista espoolaisista oli 35 %. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Harvinaisimpia pienet asuntokunnat olivat pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli noin viidennes asuntokunnista. Näiden suurten asuntokuntien osuus hieman laski kaikilla suuralueilla. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia oli Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus oli 30 % asuntokunnista. Perheitä Espoossa oli vuoden 2007 alussa. Vuoden aikana oli syntynyt lähes 750 perhettä, mikä merkitsi 1,2 % lisäystä. Perherakenne oli muuttunut hieman perheiden määrän kasvettua. Suurin muutos oli lapsettomien parien osuuden hienoinen kohoaminen. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 1,80 lapsessa. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä oli 46 % lapsiperheistä. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Pohjois-Espoossa, jossa niitä oli neljäsosa lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheitä, eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli perhettä. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur- Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä.
2 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko Espoolaisia oli vuoden 2007 alussa henkeä, jotka asuivat asuntokunnassa. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa eli 1,7 %:a. Suhteellinen kasvu oli suurempi kuin koko espoolaisväestön, joten asuntokuntien määrän kasvussa lisääntyminen on painottunut pieniin asuntokuntiin. Asuntokuntien keskikoko olikin supistunut 2,26:sta 2,25 henkeen. Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokuntien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla. Suurin kasvu oli Vanhassa-Espoossa, liki 470 asuntokunnalla ja yli 3 %. Suurin suhteellinen asuntokuntien lisäys oli Suur-Kauklahdessa, jossa kasvua oli yli 10 %. Tämä lienee suurimmalta osin kesällä 2006 pidettyjen Asuntomessujen vaikutusta. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoosta ja Suur- Kauklahdesta. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat olivat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko pieneni yleisesti, mutta pysyi ennallaan Suur-Leppävaarassa ja Pohjois- Espoossa. Eniten pieneni Suur-Kauklahden asuntokuntarakenne, mihin ilmeisesti oli syynä asuntokuntien määrän lisääntyminen. 2 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007
3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2007 sekä keskikoko 2006 ja 2007 suuralueittain 1 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,22 2,22 2. Suur-Tapiola ,17 2,15 3. Suur-Matinkylä ,09 2,08 4. Suur-Espoonlahti ,37 2,36 5. Suur-Kauklahti ,53 2,49 6. Vanha-Espoo ,34 2,33 7. Pohjois-Espoo ,73 2,73 Koko Espoo ,26 2,25 Pienten, yhden tai kahden hengen asuntokuntien, osuus jatkoi nousuaan ja oli vuoden 2007 alussa 65,7 %. Yksin asuvia kaikista espoolaisista oli 35 %. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus oli 73 %. Lähes yhtä paljon pieniä asuntokuntia oli Suur- Tapiolassa. Harvinaisimpia pienet asuntokunnat olivat pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 35,7 32,8 13,5 12,3 5, Suur-Tapiola 37,3 33,5 12,5 11,8 5, Suur-Matinkylä 40,0 32,8 12,5 10,3 4, Suur-Espoonlahti 31,1 32,3 15,3 14,7 6, Suur-Kauklahti 30,8 27,7 16,3 16,2 9, Vanha-Espoo 33,6 30,5 15,2 13,7 7, Pohjois-Espoo 23,9 30,1 16,0 17,2 12, Koko Espoo 34,9 32,3 13,9 12,8 6, Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli noin viidennes asuntokunnista. Näiden suurten asuntokuntien osuus hieman laski kaikilla suuralueilla. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia oli Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus oli 30 % asuntokunnista. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa joka neljännessä asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 3
4 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi Perheitä Espoossa oli vuoden 2007 alussa. Vuoden aikana oli syntynyt lähes 750 perhettä, mikä merkitsi 1,2 % lisäystä. Vuotta aiemmin lisäys oli yli 900 perhettä. Perherakenne oli muuttunut hieman perheiden määrän kasvettua. Suurin muutos oli lapsettomien parien osuuden hienoinen kohoaminen. Perhetilastoon sisältyvät vuodesta 2003 myös rekisteröidyt parisuhteet. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2005, 2006 ja 2007 lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,0 Avopari, ei lapsia , , ,7 Aviopari ja lapsia , , ,6 Avopari ja lapsia , , ,9 Äiti/isä ja lapsia , , ,9 Yhteensä Niissä perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli pysynyt 1,79 lapsessa. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä väheni ainoastaan lapsirikkaassa Pohjois- Espoossa ja Suur-Tapiolassa, mutta pysyi muualla ennallaan. Vanhempiensa kotona asuvien lasten perheitä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa ja vähiten Suur-Matinkylän perheissä. Vähiten lasten kanssa asuvia perheitä oli Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän perheissä, joissa lapsettomien perheiden osuus läheni jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,4 24,3 22,2 7,0 2, ,6 1,78 2. Suur-Tapiola 47,0 22,6 22,3 6,9 1, ,0 1,75 3. Suur-Matinkylä 46,2 25,6 20,5 6,2 1, ,8 1,71 4. Suur-Espoonlahti 40,3 25,1 24,5 8,1 2, ,7 1,80 5. Suur-Kauklahti 34,1 25,5 26,6 10,4 3, ,9 1,91 6. Vanha-Espoo 38,2 26,6 23,7 8,9 2, ,8 1,82 7. Pohjois-Espoo 34,6 24,2 24,7 11,9 4, ,4 2,03 Koko Espoo 42,7 24,7 22,9 7,7 2, ,3 1,79 Perheet, lkm Perheitä, joissa oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta, olivat yleisempiä Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa ja harvinaisimpia Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007
5 2.2 Lapsiperheet Varsinaisista lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla eli 1,8 lapsessa perhettä kohti. Pohjois-Espoossa keskimääräinen lapsiluku oli hieman kohonnut, mutta muualla laskenut tai pysynyt ennallaan. Myös lapsiperheissä asuvien kaikkien lasten lukumäärä pysyi ennallaan. Yksilapsiset lapsiperheet olivat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä oli 46 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus oli Suur-Kauklahdessa. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa joka neljännessä lapsiperheessä oli ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä lapsiperheet olivat Suur- Kauklahdessa. Monilapsisuus oli harvinaisinta Suur-Matinkylässä. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2006/07 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaik.lapsia/ Lapsia (kaikki)/ Suuralue Yht. perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,0 40,9 12,4 3, ,78 1,89 2. Suur-Tapiola 41,7 43,7 12,7 2, ,75 1,88 3. Suur-Matinkylä 45,8 39,5 11,7 3, ,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 40,6 42,9 13,3 3, ,81 1,93 5. Suur-Kauklahti 35,6 43,3 16,2 4, ,93 2,04 6. Vanha-Espoo 41,8 40,1 14,0 4, ,82 1,93 7. Pohjois-Espoo 36,1 38,4 18,5 7, ,03 2,15 Koko Espoo 41,9 41,4 13,2 3, ,80 1,92 Lkm Yksinhuoltajaperheitä, eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli perhettä. Kaikista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 19,7 %. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 Lapsiperheitä Yksinhuoltajaperh. Yksinh.perh./Lapsiperh. Suuralue Lkm Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,2 2. Suur-Tapiola ,0 3. Suur-Matinkylä ,1 4. Suur-Espoonlahti ,2 5. Suur-Kauklahti ,5 6. Vanha-Espoo ,3 7. Pohjois-Espoo ,1 Koko Espoo ,7 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa yksinhuoltajien osuus oli noin viidennes lapsiperheistä. Pienin yksinhuoltajien osuus oli Pohjois- Espoossa, jossa monilapsiset perheet olivat yleisiä. Yksinhuoltajien osuus oli laskenut Vanha- Espoossa, Espoonlahdessa ja varsinkin Suur-Kauklahdessa, jonne tuli vuoden aikana paljon uutta väestöä. Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 5
6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2006/07. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku9/2007
7 2.3 Perheiden äidinkieli Täysin suomenkielisten perheiden osuus oli edelleen laskenut vuoden 2006 aikana ollen 68 %. Tämän lisäksi oli perheitä, joissa toinen, tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen; niitä oli 22 % perheistä. Yhteensä siis noin 90 % perheistä ainakin yksi aikuinen oli suomenkielinen. Perheistä 12 % oli ainakin osittain ruotsinkielisiä. Kahden eri äidinkielen perheitä Espoossa oli noin 11 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Noin 9 % perheistä oli kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 69,6 69,4 69,1 68,8 68,4 Molemm. ruotsinkielisiä 3,8 3,8 3,6 3,6 3,5 Molemm. muunkielisiä 2,3 2,5 2,7 3,0 3,3 Suomenk. ja ruotsink. 7,8 7,7 7,6 7,6 7,5 Suomenk. ja muunkielinen 3,3 3,4 3,7 3,9 4,1 Ruotsink. ja muunkielinen 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 Suomenkielinen 11,1 11,1 11,1 11,0 10,9 Ruotsinkielinen 1,1 1,0 1,1 0,9 0,9 Muunkielinen 0,8 0,8 0,9 1,0 1,1 Yhteensä Lkm Asuntokunnat ja perheet 2007/Tietoisku 9/2007 7
8 Sammandrag av bostadshushåll och familjer I början av år 2007 fanns det Esbobor som bodde i bostadshushåll. Bostadshushållen hade ökat med 1 750, d.v.s. 1,7 procent på ett år. Bostadshushållens medelstorlek hade minskat från 2,6 till 2,25 personer. Andelen små bostadshushåll på en eller två personer ökade alltjämt och uppgick till 66 procent i början av år Av alla Esbobor bodde 35 procent ensamma. Allmännast fanns det små bostadshushåll i Stormattby, där deras andel var 73 procent. Nästan lika många små bostadshushåll fanns det i Storhagalund. Allra sällsyntast var små bostadshushåll i Norra Esbo, som är ett småhusområde. I ungefär vart femte bostadshushåll fanns det minst fyra personer. Andelen stora bostadshushåll minskade litet på alla storområden. De flesta bostadshushåll på minst fyra personer fanns det i Norra Esbo, där deras andel var 30 procent av bostadshushållen. I början av år 2007 fanns det familjer i Esbo. Under året bildades nästan 750 familjer, vilket innebar en ökning på 1,2 procent. Familjestrukturen hade förändrats en aning då antalet familjer ökade. Den största förändringen var en svag ökning av andelen barnlösa par. I familjer med minst ett minderårigt barn förblev antalet minderåriga barn på samma nivå som år 2006, d.v.s. 1,80 barn. I Stormattby var enbarnsfamiljer vanligast. De utgjorde 46 procent av barnfamiljerna. Ovanligast var enbarnsfamiljerna i Storköklax. Barnfamiljerna med minst tre barn var vanligast i Norra Esbo, där var fjärde familj hade minst tre minderåriga barn. Antalet familjer med bara en förälder och minst ett minderårigt barn uppgick till Av alla barnfamiljer var 19,7 procent familjer med bara en förälder. Andelen var på samma nivå som år Den största andelen familjer med bara en förälder fanns i Stormattby, där nästan var fjärde barnfamilj var en familj med bara en förälder. Den minsta andelen familjer med bara en förälder fanns i Norra Esbo, där familjer med många barn var vanliga. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVäestö ja perheet 2004 / 2005
TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotEspoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä
Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotVäestörakenne 2017/2018
Väestörakenne 217/ Tietoisku 6/ Kuva: Heidi Hanna Karhu Espoon väkiluku oli 279 44 henkeä vuodenvaihteessa 217/. Vuonna 217 Espoo sai väestönlisäystä 4 461 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman
LisätiedotVäestörakenne 2018/2019
218/219 Tietoisku 5/219 Kuva: Jussi Helimäki Espoon väkiluku oli 283 632 henkeä vuodenvaihteessa 218/219. Vuonna 218 Espoo sai väestönlisäystä 4 588 henkeä eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvu oli hieman yli
LisätiedotTietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä
ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotEspoon ruotsinkielisten väestöennuste
Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotVäestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016
Väestörakenne 216/217 ja väestönmuutokset 216 Tietoisku 2/218 Kuva: Taru Turpeinen Espoon väkiluku oli 274 583 henkeä vuodenvaihteessa 216/217. Vuonna 216 Espoo sai väestönlisäystä 4 781 henkeä eli 1,8
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA
PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA
TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA
VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa
LisätiedotTIETOISKU 6/
TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä
LisätiedotTIETOISKU 10/
TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotPerheet ja asuntokunnat
Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi
LisätiedotTIETOISKU 2/
TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja
LisätiedotASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013
ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari
LisätiedotArjen ongelmat Espoossa
Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna 2005. Tutkimuksen vastausprosentti
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotPerheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki
LisätiedotYhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä
Väestö 08 Perheet 07 Vuosikatsaus Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Tilastokeskuksen vuoden 07 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden
LisätiedotPerheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,
LisätiedotTYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,
LisätiedotYhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa
Lisätiedotulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista alaikäisistä lapsista 8 000 eli 7, prosenttia oli
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotPerhetilaston perusasioita
Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen
LisätiedotPerheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotUlkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni
Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9
LisätiedotPerheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotLapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia
Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4
LisätiedotVäestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990
LisätiedotTilastokatsaus 10:2014
Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT
ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2018
Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotVäestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,
LisätiedotVäestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet
Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotSuomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012
Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton
LisätiedotTAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta
VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
Lisätiedot