TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Tiivistelmä Vuoden 2009 lopussa suomalaisista 48,4 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa, 53,9 % väestöstä. Osuus oli laskenut vuoden 2008 taloudellisen notkahduksen seurauksena. Työvoiman kuuluvien osuus oli pääkaupunkiseudulla korkein Vantaalla. Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja opiskelijoiden ja koululaisten osuus Kauniaisissa. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisilla. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista. Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Työllisten määrä oli laskenut vuodessa hengellä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palveluissa, Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin euroa. Varsin poikkeuksellisesti tulot laskivat vuonna Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa, eli 43 % työllisten tuloista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet. Työpaikkoja oli kadonnut noin Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa. Espoon työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) oli vuoden 2009 lopussa Espooni 95,2 %. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni espoolainen oli työssä omassa kunnassa, oli 49,7 %.

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Väestön pääasiallinen toiminta Työvoiman määrä supistui Espoossa ja koko maassa Vuoden 2009 lopussa Suomen asukkaasta 48,4 % kuului työvoimaan. Vuoden 2008 taloudellinen notkahdus näkyi siten, että työvoiman määrä oli vähentynyt hengellä, eli 0,8 %:lla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa Työvoimaan seudulla kuului 53,9 % väestöstä, joskin osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Myös työvoiman määrä oli vähentynyt muualla paitsi Helsingissä. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Osuus väestöstä (%) 60 53,2 54,0 54,8 Työvoima 50 48, vuotiaat 40 Opiskelijat Eläkeläiset ,6 14,7 13,6 19,2 18,3 16,3 16,6 23,5 10 8,3 7,6 7,0 7,9 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin koko maassa. Pää-kaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Kuten koko maassa, myös pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli laskenut kaikissa kunnissa vuoden 2009 aikana. Myös koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla on alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Korkein opiskelijoiden osuus oli Kauniaisissa ja matalin Vantaalla. Kaikissa seudun kunnissa osuus oli noussut edellisestä vuodesta. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa viidennes on eläkkeellä, kun kaikista suomalaisista lähes joka neljäs. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisten keskuudessa. 2 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v (%) Kaikista espoolaisista 54 % kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Vuoden 2009 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan kuuluminen oli yleistynyt kahden vuoden aikana, vaikka olikin alhaisempi kuin vuotiailla. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Nuorista, vuotiaista kolme neljäsosaa opiskeli tai kävi koulua ja vain vajaa viidennes kuului työvoimaan vuotiastakin vain 62 % oli työssä tai työttömäksi kirjautunut ja runsas neljäsosa opiskeli edelleen. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain , osuus koko väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,8 19,3 8,1 14,2 3, Suur-Tapiola 51,0 16,7 10,9 17,8 3, Suur-Matinkylä 54,4 17,0 7,5 17,0 4, Suur-Espoonlahti 52,8 20,7 7,6 15,2 3, Suur-Kauklahti 52,7 26,2 7,0 10,5 3, Vanha-Espoo 55,0 21,8 8,1 10,9 4, Pohjois-Espoo 51,7 26,8 7,0 11,2 3, Koko Espoo 53,2 19,6 8,3 14,7 4, Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 3

4 Työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli suurin Vanha-Espoon, Suur-Leppävaaran ja Suur- Matinkylän alueilla. Pienin osuus oli Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan alueilla. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Eläkeläisiä oli eniten Suur-Tapiolassa, 17,8 % asukkaista. Myös Suur-Matinkylässä eläkeläisten osuus, 17,0 %, oli kohonnut merkittävästi vuoden 2009 aikana ja oli huomattavasti muuta Espoota korkeampi. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Koulutustaso oli pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten edellisenäkin vuonna koko maan koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 26,6 29,8 34,4 20,8 29,8 33,8 Keskiaste 30,0 33,4 36,7 23,9 33,2 38,9 keskiaste pl. yo-tutk. 17,6 19,5 27,8 10,0 20,5 31,6 keskiaste, vain yo-tutk. 12,4 13,9 8,9 13,9 12,6 7,3 Korkea-aste 43,4 36,8 29,0 55,3 37,0 27,3 alin korkea-aste 12,0 9,6 11,2 12,3 10,5 10,7 al. korkeakouluaste 11,7 10,9 9,7 12,3 10,9 8,4 yl. korkeak.as., tutkijak. 23,7 20,5 8,1 30,7 19,0 8,2 Yhteensä Lkm Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 19 %. Vuoden 2009 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, samoin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus, mutta korkea-asteen tutkinnon haltijoiden osuus oli kasvanut. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

5 Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht Vain perusaste 26,6 86,9 21,6 19,4 14,8 14,7 14,1 13,7 17,3 20,2 26,3 41,8 Keskiaste 30,0 13,1 72,9 41,4 28,5 24,6 26,5 28,7 28,0 29,4 25,2 19,2 Korkea-aste 43,4 0,0 5,5 39,2 56,7 60,7 59,4 57,6 54,7 50,4 48,5 39,0 Yht Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Espoossa oli vuotiailla, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 42 % oli ilman ammatillista koulutusta. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 52, ,5 44,8 43,0 43, ,1 30,5 28,2 38,4 36,8 35,8 32,3 32,7 29,9 29,3 31,3 30,9 31,4 30,3 27,7 25,3 30,0 26,6 Vain perusaste Keskiaste 20 19,3 Korkea- aste 10 0 Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli yli 40 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski vuoden aikana kaikilla suuralueilla. Myös toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus laski tai pysyi ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus kääntyi laskuun Vuoden 2009 lopussa maamme työikäisistä 64 % kuului työvoimaan. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli korkeampi, 70 %. Työvoima osuus kohosi vuonna 2007, mutta vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi työvoimaosuuden laskuun vuoden 2009 aikana sekä koko maassa että Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 5

6 Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa (% työikäisistä eli vuotiaista) Suuralue Suur-Leppävaara 69,9 71,7 72,8 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 Suur-Tapiola 75,2 67,9 67,3 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 Suur-Matinkylä 74,0 73,2 73,7 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 Suur-Espoonlahti 74,6 73,5 73,3 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 Suur-Kauklahti 70,5 70,8 71,8 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 Vanha-Espoo 75,4 78,5 79,9 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 Pohjois-Espoo 74,6 74,5 76,5 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 Koko Espoo 73,0 72,1 72,5 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 Koko maa 65,2 64,9 64,7 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut muualla paitsi Pohjois-Espoossa. Suurin lasku oli jo ennestään alhaisen työvoimaosuuden alueilla. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Vuoden 2008 taantuman vuoksi työllisten määrä oli laskenut vuoden 2009 aikana hengellä, mikä oli 2,6 % vuoden 2008 lopun työllisistä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa (toimialat suuruusjärjes-tyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,4 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,7 C Teollisuus ,1 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,0 J Informaatio ja viestintä ,6 P Koulutus ,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,7 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,1 H Kuljetus ja varastointi ,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 F Rakentaminen ,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 S Muu palvelutoiminta ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys ,9 X Toimiala tuntematon ,1 L Kiinteistöalan toiminta ,0 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 697 0,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 330 0,3 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 188 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 80 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 44 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 1 0,0 Kaikki toimialat yhteensä ,0 6 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

7 Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin euroa. Varsin poikkeuksellisesti espoolaisten työllisten tulot laskivat vuonna 2009, joskin lasku oli varsin vähäinen. Ylivoimaisesti korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä. vaikka siellä tulojen lasku euromääräisesti oli suurin, lähes euroa. Siitä huolimatta alueen keskitulot olivat 63 % korkeammat kuin Espoossa keskimäärin. Toiseksi korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa keskitulojen kasvu oli jatkanut nousuaan. Kolmanneksi eniten ansaitsivat Henttaalla ja Mankkaalla asuvat työlliset. Alueiden tulotasossa ei juuri ollut eroa ja molempien alueiden tulokehitys oli edelleen nousussa. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen työtön Suur-Leppävaara Kanta-Leppävaara Kilo-Karakallio Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Suur-Tapiola Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Mankkaa Laajalahti Suur-Matinkylä Matinkylä Olari Henttaa -Suurpelto Suur-Espoonlahti Kanta-Espoonlahti Saunalahti Nöykkiö-Latokaski Kaitaa Suvisaaristo Suur-Kauklahti Kanta-Kauklahti Kurttila-Vanttila Vanha-Espoo Kanta-Espoo Muurala-Gumböle Bemböle Nuuksio Pohjois-Espoo Vanhakartano-Röylä Kalajärvi-Lakisto Muut Koko Espoo Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 7

8 Alhaisimmat tulot olivat opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin euroa, mikä oli vain 44 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kanta-Kauklahdessa kuten aikaisemminkin. Kummankaan alueen tulotaso ei pudonnut euromääräisesti vuoden 2009 aikana. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Tulot olivat kasvaneet vuoden aikana 9 %:lla ja olivat 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla aloilla kuin työllistenkin. Henttaalla työttömien tulotaso ylsi 72 %:iin työllisten keskituloista. Taloudellinen lasku ja sen myötä työttömyys, on ilmeisesti kohdistunut nyt myös alueille, joissa tulotaso on korkea. Kun henkilö jää kesken vuotta työttömäksi, hänen vuositulotasonsa jää korkeaksi, jos se ennestään on ollut keskimääräistä korkeampi. 4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä väheni eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2008 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki työpaikkaa. Vuoden 2007 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi runsaalla työpaikalla. Vielä vuoden 2008 aikana työpaikkojen määrä lisääntyi, mutta vuonna 2009 taloudellisen laskusuhdanne näkyi työpaikkojen reippaana vähentymisenä. Työpaikkoja katosi lähes , mikä merkitsi 3 %:n supistumista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet 3 % verran eli työpaikkoja oli kadonnut noin Suhteellisesti taloudellinen tilanne vaikutti vähiten Helsingin työpaikkakehitykseen, vain vajaa 2 % työpaikoista katosi. Vantaalla ja Kauniaisissa vähennystä oli yli 4%. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja runsas neljäsosa Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha- Espoossa ja lähes yhtä moni Suur-Matinkylässä. Eniten työpaikat vähentyivät vuoden 2009 aikana määrällisesti Suur-Tapiolassa, jonka osuus työpaikoista laski vuoden aikana hieman. Suhteellinen työpaikkakato oli suurin Pohjois-Espoossa, jossa entuudestaan työpaikkamäärä oli vähäinen. Vanha-Espoo oli ainoa suuralue, jossa työpaikat eivät vähentyneet vuoden 2009 aikana. 8 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

9 Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue % Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,4 Suur-Espoonlahti ,0 Suur-Kauklahti ,9 Vanha-Espoo ,6 Pohjois-Espoo ,8 Muu ,7 Koko Espoo ,8 Liike-elämän palvelut supistuivat Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Neljänneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten työpaikkoja oli kadonnut vuoden 2009 aikana liike-elämän palveluista ja toiseksi eniten teollisuudesta. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon-Kauklaht Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) Teollisuus (C) Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) Informaatio ja viestintä (J) Muut toimialat Rakentaminen (F) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kuljetus ja varastointi (H) Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) Kaikki toimialat yhteensä % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) 29,0 20,5 19,6 29,4 32,1 16,6 62,5 26,6 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,5 26,0 17,0 34,8 31,6 28,0 16,1 27,0 Teollisuus (C) 12,5 20,9 15,6 1,4 6,2 24,3 1,2 13,3 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 10,0 4,6 17,7 10,8 6,5 2,1 4,3 4,1 Informaatio ja viestintä (J) 7,8 10,5 11,4 6,2 3,4 1,8 0,7 0,2 Muut toimialat 6,1 5,8 3,7 6,2 6,3 8,2 4,6 4,1 Rakentaminen (F) 4,6 4,7 2,8 4,4 4,4 8,8 6,5 13,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,5 4,2 6,2 1,0 0,6 0,1 0,5 0,5 Kuljetus ja varastointi (H) 3,7 2,9 3,6 4,0 7,2 8,5 2,8 6,9 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 yms. (D-E) 1,4 0,0 2,3 1,7 1,6 1,7 0,9 3,3 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 9

10 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 63 % julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Espoonlahdessa julkisen sektorin osuus on korkea, lähes kolmannes työpaikoista ja lähes yhtä paljon alueella on kaupallisen alan työpaikkoja. Suur-Matinkylässä oli Espoon korkein kaupan alan työpaikkojen osuus. Sielläkin julkisten palvelujen osuus oli keskimääräistä korkeampi. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen, eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. 5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus laskussa Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta kohosi sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Vuonna 2008 työpaikkaomavaraisuuden kasvu kääntyi laskuun ja lasku jatkui vielä seuraavana vuonna. Vuoden 2009 lopussa Espoon työpaikkaomavaraisuus oli 95,2 %. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. Suur-Leppävaara , , , ,0 Suur-Tapiola , , , ,7 Suur-Matinkylä , , , ,8 Suur-Espoonlahti , , , ,1 Suur-Kauklahti , , , ,6 Vanha-Espoo , , , ,5 Pohjois-Espoo , , , ,6 Alue tuntematon Koko Espoo , , , ,2 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2009 lopussa. Osuus on ollut laskussa pitkään, mutta vuonna 2008 se nousi pudotakseen jälleen seuraavana vuonna. Vuonna 1994 espoolaisten osuus espoolaisissa työpaikoissa oli 58,1 %. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Osuus on kasvanut vuodesta 2005, mutta vuonna 2009 se jäi edellisen vuoden tasolle. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

11 Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,2 Helsinki , , , ,8 Vantaa , , , ,5 Kauniainen 963 0, , , ,9 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,4 Kirkkonummi , , , ,2 Vihti , , , ,0 Nurmijärvi , , , ,5 Lohja , , , ,6 Tuusula 824 0, , , ,8 Kerava 729 0, , , ,6 Hyvinkää 718 0, , , ,6 Järvenpää 709 0, , , ,7 Porvoo 538 0, , , ,5 Siuntio 532 0, , , ,5 Tampere 437 0, , , ,3 Turku 360 0, , , ,3 Sipoo 353 0, , , ,3 Inkoo 333 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,5 Yhteensä ,0 Espoolaisista työllisistä 49,7 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus laski hieman edellisvuoden tasolta. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden osuus kasvoi hieman vuoden 2009 aikana vaikka sukkuloijien määrä laski yli 900 hengellä. Vantaalle sukkuloivien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,7 Helsinki , , , ,7 Vantaa , , , ,6 Kauniainen 803 0, , , ,7 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,7 Kirkkonummi , , , ,3 Lohja 327 0, , , ,3 Nurmijärvi 310 0, , , ,2 Tuusula 299 0, , , ,3 Vihti 271 0, , , ,2 Tampere 239 0, , , ,2 Kerava 216 0, , , ,2 Hyvinkää 206 0, , , ,2 Turku 202 0, , , ,2 Porvoo 176 0, , , ,2 Järvenpää 167 0, , , ,1 Lahti 138 0, , , ,1 Siuntio 101 0, ,1 80 0,1 91 0,1 Jyväskylä 81 0, ,1 93 0,1 80 0,1 Muut t. tunt , , , ,7 Yhteensä , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/

12 Sammanfattning I slutet av 2009 hörde 48,4 procent av finländarna till arbetskraften. I huvudstadsregionen var andelen som hör till arbetskraften högre än i resten av landet, 53,9 procent. Andelen sjönk i och med den ekonomiska svackan Arbetskraftens omfattning minskade överallt, förutom i Helsingfors. Andelen som hör till arbetskraften i huvudstadsregionen var högst i Vanda och lägst i Grankulla. Andelen barn under 14 år var högst i Esbo och lägst i Helsingfors. Andelen studerande och skolelever var högst i Grankulla och lägst i Vanda. Andelen pensionärer var betydligt lägre i huvudstadsregionen än i resten av landet. Den största andelen pensionärer fanns i Grankulla och Helsingfors och den minsta i Esbo. Av åringarna hörde 89 procent till arbetskraften. I åldersgruppen år har det under de senaste två åren blivit vanligare att höra till arbetskraften. Bland personerna närmare pensionsåldern, åringar, hörde 55 procent till arbetskraften och 42 procent hade gått i pension. Av personer över 65 år hörde endast omkring 800 personer till arbetskraften. Av de unga, det vill säga personer i åldern år, hörde endast en knapp femtedel till arbetskraften, medan tre fjärdedelar antingen studerade eller gick i skola. Bland åringarna var endast 62 procent sysselsatta eller arbetslösa och en dryg fjärdedel studerade fortfarande. Bland Esbobor över 15 år saknade 27 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på mellannivå och 43 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var fjärde Esbobo. Under 2009 har utbildningsnivån bland Esboborna blivit bättre på så sätt att andelen som helt saknar examen har sjunkit, liksom andelen med examen på mellannivå. Däremot har andelen som har högskoleexamen ökat. I slutet av 2009 var sammanlagt Esbobor sysselsatta. Antalet sysselsatta sjönk under 2009 med personer, vilket utgjorde 2,6 procent av de sysselsatta i slutet av Nästan var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom affärslivstjänsterna, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Följande stora grupp bland de sysselsatta arbetade inom affärsbranschen. På tredje plats kommer hälsovårds- och socialtjänster, som tätt följs av industrin. I medeltal förtjänade Esboborna euro år De sysselsatta Esbobornas inkomster sjönk 2009, vilket är ovanligt. De arbetslösa förtjänade i medeltal euro. Deras inkomster var 43 procent av de sysselsattas inkomster. I Esbo fanns omkring arbetsplatser i slutet av Arbetsplatserna i Esbo har minskat med 3 procent, vilket innebär en minskning på cirka arbetsplatser. Av arbetsplatserna i Esbo var 29 procent inom offentlig förvaltning, omkring en femtedel inom affärslivstjänsterna och en femtedel inom parti- och minuthandeln, det vill säga i samma branscher som sysselsätter den största delen av Esboborna. Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser (Esbobor som arbetar i Esbo i procent av de sysselsatta) var i slutet av 2009 sammanlagt 95,2 procent. En Esbobo arbetade i 52,2 procent av arbetsplatserna i Esbo. Den egentliga självförsörjningsgraden, det vill säga hur många Esbobor som arbetade inom den egna kommunen, var 49,7 procent. Andelen personer som pendlar från Esbo till Helsingfors ökade något under 2009, trots att antalet pendlare sjönk med mer än 900 personer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh. (09) Espoon kaupunki Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut etunimi.sukunimi@espoo.fi