TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009"

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Tiivistelmä Vuoden 2009 lopussa suomalaisista 48,4 % kuului työvoimaan. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa, 53,9 % väestöstä. Osuus oli laskenut vuoden 2008 taloudellisen notkahduksen seurauksena. Työvoiman kuuluvien osuus oli pääkaupunkiseudulla korkein Vantaalla. Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja opiskelijoiden ja koululaisten osuus Kauniaisissa. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisilla. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista. Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Työllisten määrä oli laskenut vuodessa hengellä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palveluissa, Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin euroa. Varsin poikkeuksellisesti tulot laskivat vuonna Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa, eli 43 % työllisten tuloista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet. Työpaikkoja oli kadonnut noin Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa. Espoon työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) oli vuoden 2009 lopussa Espooni 95,2 %. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni espoolainen oli työssä omassa kunnassa, oli 49,7 %.

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Väestön pääasiallinen toiminta Työvoiman määrä supistui Espoossa ja koko maassa Vuoden 2009 lopussa Suomen asukkaasta 48,4 % kuului työvoimaan. Vuoden 2008 taloudellinen notkahdus näkyi siten, että työvoiman määrä oli vähentynyt hengellä, eli 0,8 %:lla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa Työvoimaan seudulla kuului 53,9 % väestöstä, joskin osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Myös työvoiman määrä oli vähentynyt muualla paitsi Helsingissä. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Osuus väestöstä (%) 60 53,2 54,0 54,8 Työvoima 50 48, vuotiaat 40 Opiskelijat Eläkeläiset ,6 14,7 13,6 19,2 18,3 16,3 16,6 23,5 10 8,3 7,6 7,0 7,9 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin koko maassa. Pää-kaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Kuten koko maassa, myös pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli laskenut kaikissa kunnissa vuoden 2009 aikana. Myös koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla on alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Korkein opiskelijoiden osuus oli Kauniaisissa ja matalin Vantaalla. Kaikissa seudun kunnissa osuus oli noussut edellisestä vuodesta. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa viidennes on eläkkeellä, kun kaikista suomalaisista lähes joka neljäs. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä espoolaisten keskuudessa. 2 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

3 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v (%) Kaikista espoolaisista 54 % kuului työvoimaan vuoden 2009 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli vuotiailla, joista työvoimassa oli 89 %. Vuoden 2009 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, vuotiaat, työvoimaan kuuluminen oli yleistynyt kahden vuoden aikana, vaikka olikin alhaisempi kuin vuotiailla. Lähempänä eläkeikää olevista, vuotiaista, 55 % kuului työvoimaan ja 42 % oli eläköitynyt. Yli 65-vuotiaista enää noin 800 henkeä kuului työvoimaan. Nuorista, vuotiaista kolme neljäsosaa opiskeli tai kävi koulua ja vain vajaa viidennes kuului työvoimaan vuotiastakin vain 62 % oli työssä tai työttömäksi kirjautunut ja runsas neljäsosa opiskeli edelleen. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain , osuus koko väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,8 19,3 8,1 14,2 3, Suur-Tapiola 51,0 16,7 10,9 17,8 3, Suur-Matinkylä 54,4 17,0 7,5 17,0 4, Suur-Espoonlahti 52,8 20,7 7,6 15,2 3, Suur-Kauklahti 52,7 26,2 7,0 10,5 3, Vanha-Espoo 55,0 21,8 8,1 10,9 4, Pohjois-Espoo 51,7 26,8 7,0 11,2 3, Koko Espoo 53,2 19,6 8,3 14,7 4, Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 3

4 Työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli suurin Vanha-Espoon, Suur-Leppävaaran ja Suur- Matinkylän alueilla. Pienin osuus oli Pohjois-Espoon ja Suur-Tapiolan alueilla. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Eläkeläisiä oli eniten Suur-Tapiolassa, 17,8 % asukkaista. Myös Suur-Matinkylässä eläkeläisten osuus, 17,0 %, oli kohonnut merkittävästi vuoden 2009 aikana ja oli huomattavasti muuta Espoota korkeampi. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Koulutustaso oli pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten edellisenäkin vuonna koko maan koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 26,6 29,8 34,4 20,8 29,8 33,8 Keskiaste 30,0 33,4 36,7 23,9 33,2 38,9 keskiaste pl. yo-tutk. 17,6 19,5 27,8 10,0 20,5 31,6 keskiaste, vain yo-tutk. 12,4 13,9 8,9 13,9 12,6 7,3 Korkea-aste 43,4 36,8 29,0 55,3 37,0 27,3 alin korkea-aste 12,0 9,6 11,2 12,3 10,5 10,7 al. korkeakouluaste 11,7 10,9 9,7 12,3 10,9 8,4 yl. korkeak.as., tutkijak. 23,7 20,5 8,1 30,7 19,0 8,2 Yhteensä Lkm Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 27 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 43 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka neljännellä espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 19 %. Vuoden 2009 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, samoin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus, mutta korkea-asteen tutkinnon haltijoiden osuus oli kasvanut. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

5 Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht Vain perusaste 26,6 86,9 21,6 19,4 14,8 14,7 14,1 13,7 17,3 20,2 26,3 41,8 Keskiaste 30,0 13,1 72,9 41,4 28,5 24,6 26,5 28,7 28,0 29,4 25,2 19,2 Korkea-aste 43,4 0,0 5,5 39,2 56,7 60,7 59,4 57,6 54,7 50,4 48,5 39,0 Yht Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita Espoossa oli vuotiailla, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 42 % oli ilman ammatillista koulutusta. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 52, ,5 44,8 43,0 43, ,1 30,5 28,2 38,4 36,8 35,8 32,3 32,7 29,9 29,3 31,3 30,9 31,4 30,3 27,7 25,3 30,0 26,6 Vain perusaste Keskiaste 20 19,3 Korkea- aste 10 0 Suur- Suur-Tapiola Leppävaara Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur- Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli yli 40 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski vuoden aikana kaikilla suuralueilla. Myös toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus laski tai pysyi ennallaan muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus kääntyi laskuun Vuoden 2009 lopussa maamme työikäisistä 64 % kuului työvoimaan. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli korkeampi, 70 %. Työvoima osuus kohosi vuonna 2007, mutta vuoden 2008 taloudellinen taantuma käänsi työvoimaosuuden laskuun vuoden 2009 aikana sekä koko maassa että Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 5

6 Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa (% työikäisistä eli vuotiaista) Suuralue Suur-Leppävaara 69,9 71,7 72,8 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 Suur-Tapiola 75,2 67,9 67,3 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 Suur-Matinkylä 74,0 73,2 73,7 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 Suur-Espoonlahti 74,6 73,5 73,3 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 Suur-Kauklahti 70,5 70,8 71,8 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 Vanha-Espoo 75,4 78,5 79,9 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 Pohjois-Espoo 74,6 74,5 76,5 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 Koko Espoo 73,0 72,1 72,5 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 Koko maa 65,2 64,9 64,7 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli laskenut muualla paitsi Pohjois-Espoossa. Suurin lasku oli jo ennestään alhaisen työvoimaosuuden alueilla. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2009 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Vuoden 2008 taantuman vuoksi työllisten määrä oli laskenut vuoden 2009 aikana hengellä, mikä oli 2,6 % vuoden 2008 lopun työllisistä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa (toimialat suuruusjärjes-tyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,4 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,7 C Teollisuus ,1 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,0 J Informaatio ja viestintä ,6 P Koulutus ,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,7 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,1 H Kuljetus ja varastointi ,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 F Rakentaminen ,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 S Muu palvelutoiminta ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys ,9 X Toimiala tuntematon ,1 L Kiinteistöalan toiminta ,0 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 697 0,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 330 0,3 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 188 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 80 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 44 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 1 0,0 Kaikki toimialat yhteensä ,0 6 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

7 Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2009 olivat keskimäärin euroa. Varsin poikkeuksellisesti espoolaisten työllisten tulot laskivat vuonna 2009, joskin lasku oli varsin vähäinen. Ylivoimaisesti korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä. vaikka siellä tulojen lasku euromääräisesti oli suurin, lähes euroa. Siitä huolimatta alueen keskitulot olivat 63 % korkeammat kuin Espoossa keskimäärin. Toiseksi korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa keskitulojen kasvu oli jatkanut nousuaan. Kolmanneksi eniten ansaitsivat Henttaalla ja Mankkaalla asuvat työlliset. Alueiden tulotasossa ei juuri ollut eroa ja molempien alueiden tulokehitys oli edelleen nousussa. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen työtön Suur-Leppävaara Kanta-Leppävaara Kilo-Karakallio Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Suur-Tapiola Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Mankkaa Laajalahti Suur-Matinkylä Matinkylä Olari Henttaa -Suurpelto Suur-Espoonlahti Kanta-Espoonlahti Saunalahti Nöykkiö-Latokaski Kaitaa Suvisaaristo Suur-Kauklahti Kanta-Kauklahti Kurttila-Vanttila Vanha-Espoo Kanta-Espoo Muurala-Gumböle Bemböle Nuuksio Pohjois-Espoo Vanhakartano-Röylä Kalajärvi-Lakisto Muut Koko Espoo Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 7

8 Alhaisimmat tulot olivat opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin euroa, mikä oli vain 44 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kanta-Kauklahdessa kuten aikaisemminkin. Kummankaan alueen tulotaso ei pudonnut euromääräisesti vuoden 2009 aikana. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa. Tulot olivat kasvaneet vuoden aikana 9 %:lla ja olivat 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla aloilla kuin työllistenkin. Henttaalla työttömien tulotaso ylsi 72 %:iin työllisten keskituloista. Taloudellinen lasku ja sen myötä työttömyys, on ilmeisesti kohdistunut nyt myös alueille, joissa tulotaso on korkea. Kun henkilö jää kesken vuotta työttömäksi, hänen vuositulotasonsa jää korkeaksi, jos se ennestään on ollut keskimääräistä korkeampi. 4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä väheni eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2008 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki työpaikkaa. Vuoden 2007 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi runsaalla työpaikalla. Vielä vuoden 2008 aikana työpaikkojen määrä lisääntyi, mutta vuonna 2009 taloudellisen laskusuhdanne näkyi työpaikkojen reippaana vähentymisenä. Työpaikkoja katosi lähes , mikä merkitsi 3 %:n supistumista. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2009 lopussa noin Myös Espoossa työpaikat olivat vähentyneet 3 % verran eli työpaikkoja oli kadonnut noin Suhteellisesti taloudellinen tilanne vaikutti vähiten Helsingin työpaikkakehitykseen, vain vajaa 2 % työpaikoista katosi. Vantaalla ja Kauniaisissa vähennystä oli yli 4%. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja runsas neljäsosa Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha- Espoossa ja lähes yhtä moni Suur-Matinkylässä. Eniten työpaikat vähentyivät vuoden 2009 aikana määrällisesti Suur-Tapiolassa, jonka osuus työpaikoista laski vuoden aikana hieman. Suhteellinen työpaikkakato oli suurin Pohjois-Espoossa, jossa entuudestaan työpaikkamäärä oli vähäinen. Vanha-Espoo oli ainoa suuralue, jossa työpaikat eivät vähentyneet vuoden 2009 aikana. 8 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

9 Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue % Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,4 Suur-Espoonlahti ,0 Suur-Kauklahti ,9 Vanha-Espoo ,6 Pohjois-Espoo ,8 Muu ,7 Koko Espoo ,8 Liike-elämän palvelut supistuivat Espoossa sijaitsevista työpaikoista 29 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides liike-elämän palveluissa ja samoin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Neljänneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten työpaikkoja oli kadonnut vuoden 2009 aikana liike-elämän palveluista ja toiseksi eniten teollisuudesta. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon-Kauklaht Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) Teollisuus (C) Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) Informaatio ja viestintä (J) Muut toimialat Rakentaminen (F) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kuljetus ja varastointi (H) Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) Kaikki toimialat yhteensä % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveysja sosiaalipalvelut (N-Q) 29,0 20,5 19,6 29,4 32,1 16,6 62,5 26,6 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,5 26,0 17,0 34,8 31,6 28,0 16,1 27,0 Teollisuus (C) 12,5 20,9 15,6 1,4 6,2 24,3 1,2 13,3 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 10,0 4,6 17,7 10,8 6,5 2,1 4,3 4,1 Informaatio ja viestintä (J) 7,8 10,5 11,4 6,2 3,4 1,8 0,7 0,2 Muut toimialat 6,1 5,8 3,7 6,2 6,3 8,2 4,6 4,1 Rakentaminen (F) 4,6 4,7 2,8 4,4 4,4 8,8 6,5 13,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,5 4,2 6,2 1,0 0,6 0,1 0,5 0,5 Kuljetus ja varastointi (H) 3,7 2,9 3,6 4,0 7,2 8,5 2,8 6,9 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 yms. (D-E) 1,4 0,0 2,3 1,7 1,6 1,7 0,9 3,3 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012 9

10 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 63 % julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Espoonlahdessa julkisen sektorin osuus on korkea, lähes kolmannes työpaikoista ja lähes yhtä paljon alueella on kaupallisen alan työpaikkoja. Suur-Matinkylässä oli Espoon korkein kaupan alan työpaikkojen osuus. Sielläkin julkisten palvelujen osuus oli keskimääräistä korkeampi. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen, eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. 5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus laskussa Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta kohosi sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Vuonna 2008 työpaikkaomavaraisuuden kasvu kääntyi laskuun ja lasku jatkui vielä seuraavana vuonna. Vuoden 2009 lopussa Espoon työpaikkaomavaraisuus oli 95,2 %. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. Suur-Leppävaara , , , ,0 Suur-Tapiola , , , ,7 Suur-Matinkylä , , , ,8 Suur-Espoonlahti , , , ,1 Suur-Kauklahti , , , ,6 Vanha-Espoo , , , ,5 Pohjois-Espoo , , , ,6 Alue tuntematon Koko Espoo , , , ,2 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,2 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2009 lopussa. Osuus on ollut laskussa pitkään, mutta vuonna 2008 se nousi pudotakseen jälleen seuraavana vuonna. Vuonna 1994 espoolaisten osuus espoolaisissa työpaikoissa oli 58,1 %. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Osuus on kasvanut vuodesta 2005, mutta vuonna 2009 se jäi edellisen vuoden tasolle. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/2012

11 Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,2 Helsinki , , , ,8 Vantaa , , , ,5 Kauniainen 963 0, , , ,9 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,4 Kirkkonummi , , , ,2 Vihti , , , ,0 Nurmijärvi , , , ,5 Lohja , , , ,6 Tuusula 824 0, , , ,8 Kerava 729 0, , , ,6 Hyvinkää 718 0, , , ,6 Järvenpää 709 0, , , ,7 Porvoo 538 0, , , ,5 Siuntio 532 0, , , ,5 Tampere 437 0, , , ,3 Turku 360 0, , , ,3 Sipoo 353 0, , , ,3 Inkoo 333 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,5 Yhteensä ,0 Espoolaisista työllisistä 49,7 %, kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus laski hieman edellisvuoden tasolta. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden osuus kasvoi hieman vuoden 2009 aikana vaikka sukkuloijien määrä laski yli 900 hengellä. Vantaalle sukkuloivien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,7 Helsinki , , , ,7 Vantaa , , , ,6 Kauniainen 803 0, , , ,7 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,7 Kirkkonummi , , , ,3 Lohja 327 0, , , ,3 Nurmijärvi 310 0, , , ,2 Tuusula 299 0, , , ,3 Vihti 271 0, , , ,2 Tampere 239 0, , , ,2 Kerava 216 0, , , ,2 Hyvinkää 206 0, , , ,2 Turku 202 0, , , ,2 Porvoo 176 0, , , ,2 Järvenpää 167 0, , , ,1 Lahti 138 0, , , ,1 Siuntio 101 0, ,1 80 0,1 91 0,1 Jyväskylä 81 0, ,1 93 0,1 80 0,1 Muut t. tunt , , , ,7 Yhteensä , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2009 / Tietoisku 2/

12 Sammanfattning I slutet av 2009 hörde 48,4 procent av finländarna till arbetskraften. I huvudstadsregionen var andelen som hör till arbetskraften högre än i resten av landet, 53,9 procent. Andelen sjönk i och med den ekonomiska svackan Arbetskraftens omfattning minskade överallt, förutom i Helsingfors. Andelen som hör till arbetskraften i huvudstadsregionen var högst i Vanda och lägst i Grankulla. Andelen barn under 14 år var högst i Esbo och lägst i Helsingfors. Andelen studerande och skolelever var högst i Grankulla och lägst i Vanda. Andelen pensionärer var betydligt lägre i huvudstadsregionen än i resten av landet. Den största andelen pensionärer fanns i Grankulla och Helsingfors och den minsta i Esbo. Av åringarna hörde 89 procent till arbetskraften. I åldersgruppen år har det under de senaste två åren blivit vanligare att höra till arbetskraften. Bland personerna närmare pensionsåldern, åringar, hörde 55 procent till arbetskraften och 42 procent hade gått i pension. Av personer över 65 år hörde endast omkring 800 personer till arbetskraften. Av de unga, det vill säga personer i åldern år, hörde endast en knapp femtedel till arbetskraften, medan tre fjärdedelar antingen studerade eller gick i skola. Bland åringarna var endast 62 procent sysselsatta eller arbetslösa och en dryg fjärdedel studerade fortfarande. Bland Esbobor över 15 år saknade 27 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på mellannivå och 43 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var fjärde Esbobo. Under 2009 har utbildningsnivån bland Esboborna blivit bättre på så sätt att andelen som helt saknar examen har sjunkit, liksom andelen med examen på mellannivå. Däremot har andelen som har högskoleexamen ökat. I slutet av 2009 var sammanlagt Esbobor sysselsatta. Antalet sysselsatta sjönk under 2009 med personer, vilket utgjorde 2,6 procent av de sysselsatta i slutet av Nästan var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom affärslivstjänsterna, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Följande stora grupp bland de sysselsatta arbetade inom affärsbranschen. På tredje plats kommer hälsovårds- och socialtjänster, som tätt följs av industrin. I medeltal förtjänade Esboborna euro år De sysselsatta Esbobornas inkomster sjönk 2009, vilket är ovanligt. De arbetslösa förtjänade i medeltal euro. Deras inkomster var 43 procent av de sysselsattas inkomster. I Esbo fanns omkring arbetsplatser i slutet av Arbetsplatserna i Esbo har minskat med 3 procent, vilket innebär en minskning på cirka arbetsplatser. Av arbetsplatserna i Esbo var 29 procent inom offentlig förvaltning, omkring en femtedel inom affärslivstjänsterna och en femtedel inom parti- och minuthandeln, det vill säga i samma branscher som sysselsätter den största delen av Esboborna. Självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser (Esbobor som arbetar i Esbo i procent av de sysselsatta) var i slutet av 2009 sammanlagt 95,2 procent. En Esbobo arbetade i 52,2 procent av arbetsplatserna i Esbo. Den egentliga självförsörjningsgraden, det vill säga hur många Esbobor som arbetade inom den egna kommunen, var 49,7 procent. Andelen personer som pendlar från Esbo till Helsingfors ökade något under 2009, trots att antalet pendlare sjönk med mer än 900 personer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh. (09) Espoon kaupunki Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TIETOISKU 15/

TIETOISKU 15/ TIETOISKU 15/25 30.12.25 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 22 Arja Munter Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista joka kolmas

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot