TIETOISKU 2/

Transkriptio

1 TIETOISKU 2/ TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli henkeä. Heistä kuului työvoimaan henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien osuus espoolaisista oli selvästi suurempi kuin suomalaisväestössä keskimäärin. Alle 15-vuotiaita espoolaisista oli yli viidesosa ja kouluiässä tai opiskelemassa oli noin 8 %. Vanhuus- tai muulla eläkkeellä olevia espoolaisissa oli vähemmän (13 %), kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. Työikäisistä ( vuotiaista) kuului työvoimaan lähes 72 %, eli espoolaisista henkeä kuului työvoimaan. Heistä työttömänä oli 8 3 henkeä, mikä merkitsee 6,6 %:n työttömyysastetta. Korkein työttömyys oli Suur-Kauklahden työttömillä ja alhaisin Suur-Tapiolassa. Työvoimalle oli Espoossa periaatteessa tarjolla työpaikkaa. Työpaikat olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta lähes 1 160:llä, kun vuotta aikaisemmin oli ollut vähennystä lähes 500 työpaikan verran. Eniten espoolaisista työpaikoista oli yhteiskunnallisten palveluiden ja elinkeinoelämää tukevien palvelujen alalla; yhteensä yli puolet työpaikoista. Sisällys 1 Väestö 2 (Väestön pääasiallinen toiminta, väestön koulutustaso) 2 Työvoima 6 (Työvoimaan kuuluvuus, työllinen työvoima, työtön työvoima) 3 Työpaikat 11 (Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus) 4 Sukkulointi 14 ( Espoossa työssäkäyvät, espoolaisten työpaikkojen sijainti) Espoolaisista vain joka toinen kävi työssä omassa kunnassaan. Muualla pääkaupunkiseudulla kävi noin 45 % espoolaisista työllisistä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 5 %. Espoolaisista työpaikoista puolestaan yli puolessa oli espoolainen työntekijä ja joka viidennessä helsinkiläinen. Pääkaupungin ulkopuolelta tullut työntekijä oli lähes joka viidennessä espoolaistyöpaikassa. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 20 lopussa koko maassa oli työvoimaa henkilöä. Työvoiman määrä oli kasvanut selvästi enemmän kuin vuosi aikaisemmin eli noin hengellä eli 0,5 % :lla. Pääkaupunkiseudun osuus Suomen työvoimasta oli pysynyt noin 21 %:ssa. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asui vajaa 19 %. Espoossa työvoimaa oli henkeä, mikä oli 1,3 % edellisvuotta enemmän. Koko väestöstä työvoimaa oli edelleen 54 %. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 49 %. Vantaalla työvoiman osuus oli edelleen Espoon osuutta korkeampi. Koko maa Vantaa Helsinki 6,4 7,7 7,4 22,3 17,5 14,5 19,6 18,6 14,5 48,9 55,4 54,2 Eläkeläiset Opiskelijat vuotiaat Työvoima Espoo 7,9 13,1 20,6 54, Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa ja Espoossa, noin 21 % ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus kaikista suomalaisista oli 22 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, vajaa 17 %. Kauniaisissa osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Lasten osuus väestöstä oli jälleen hieman laskenut ja eläkeläisten noussut. 2 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

3 Ikäryhmä vuosi Työvoima Opiskelu Eläke Muu % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan 20- (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli eniten edelleen vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea, ja eläkeiän kynnyksellä olevista, vuotiaista, 48 % oli työvoimassa. Osuus oli kohonnut jo kahtena vuotena peräkkäin. Eläkkeellä olevia oli vuotiaista joka kymmenes ja vuotiaista yli puolet, joskin osuus oli supistunut työvoimaosuuden kasvettua ikäryhmässä. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 3

4 Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain Työ Opisk., Eläke- Yhteensä Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Lkm Suur-Leppävaara 55,6 20,3 7,8 12,8 3, Suur-Tapiola 51,3 17,8 10,3 16,7 3, Suur-Matinkylä 56,8 17,8 7,7 13,5 4, Suur-Espoonlahti 54,3 22,3 6,9 12,6 4, Suur-Kauklahti 51,3 25,6 6,6 12,0 4, Vanha-Espoo 54,6 22,8 7,9 10,4 4, Pohjois-Espoo 52,1 27,4 5,8 11,1 3, Koko Espoo 54,1 20,6 7,9 13,1 4, Eniten työvoimaan kuuluvia oli Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran ja vähiten Suur-Tapiolan väestössä. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vanhuus- tai muulla eläkkeellä olevia oli selvästi eniten Suur-Tapiolan väestössä ja toiseksi eniten Suur-Matinkylässä. Edellisestä vuodesta eläkeläisten osuus oli noussut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Pohjois- Espoossa. 1.2 Väestön koulutustaso Pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa kun koko maassa ilman tutkintoa olevia oli 37 %. Pääkaupunkiseudulla lähes 35 %:lla oli korkea-asteen tutkinto, mutta koko maassa neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla, vaikka heistä 36 %:lla oli keskiasteen tutkinto. Koko maassa koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta kuten pääkaupunkiseudullakin Helsinkiä lukuun ottamatta. Siellä koulutustaso oli pysynyt lähes ennallaan. Taulukko vuotta täyttäneiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseutu Kauniainen Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 27,4 27,7 36,4 20,4 31,6 37,3 Keskiaste 31,1 31,1 36,0 25,3 33,6 37,7 keskiaste pl. yo-tutk. 17,5 17,6 26,9 10,9 20,2 30,0 keskiaste, vain yo-tutk. 13,6 13,5 9,1 14,5 13,4 7,6 Korkea-aste 41,5 41,2 27,6 54,2 34,8 25,0 alin korkea-aste 14,0 14,5 13,0 13,8 12,4 11,7 al. korkeakouluaste 9,8 9,4 7,7 12,0 8,6 6,4 yl. korkeak.as., tutkijak. 17,6 17,3 6,9 28,4 13,8 6,9 Yhteensä Lkm Yli 15-vuotiaista espoolaisista lähes 28 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 42 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 18 % espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli vajaa 14 %. Vain korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus noussut edellisestä vuodesta. 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

5 Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa Ikä yht Vain perusaste 27,4 87,5 19,4 14,2 14,4 14,3 14,1 17,7 20,9 27,3 31,9 49,8 Keskiaste 31,1 12,5 76,7 43,6 28,1 27,7 29,1 27,9 29,2 25,3 22,4 17,5 Korkea-aste 41,5 0,0 3,9 42,1 57,5 57,9 56,9 54,5 49,9 47,4 45,7 32,7 Yht Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 44 vuotta täyttäneisiin, jonka jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista lähes joka toinen oli ilman ammatillista koulutusta. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus puolestaan nousee vanhempiin ikäryhmiin mentäessä ollen ylimmillään vuotiailla eli ikäluokkaa myöhemmin kuin aikaisemmin. Myöhemmällä iällä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli kolmannes. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 45-vuotiailla ,6 31,9 41,5 50,1 43,1 41,7 30,7 29,3 28,6 29,6 26,3 36,5 32,0 31,6 34,0 34,4 33,6 33,9 32,4 31,7 31,1 27,4 41,5 Vain perusaste Keski- aste Korkea aste 20 20, Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva vuotta täyttäneiden koulutustaso suuralueittain Espoossa 20 Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli Suur-Tapiolassa, jossa joka toisella oli korkeaasteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa vastaavasti koulutettujen osuus oli noin 40 %, mutta muilla alueilla huomattavasti alhaisempi, noin kolmannes. Eniten vailla ammatillista tutkintoa oli Suur-Kauklahdessa, noin 37 %, vaikka määrä olikin laskenut edellisestä vuodesta. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus 15 vuotta täyttäneistä oli laskenut jälleen kaikilla suuralueilla vuoden aikana. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 5

6 2 T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Vuoden 20 aikana työikäisten ( vuotiaiden) työvoimaan kuuluvuus oli hieman kohonnut koko maassa, mutta laskenut Espoossa prosenttiyksiköllä. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 72 %, kaikista suomalaisista 65 %. Taulukko 4. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain Espoossa ( vuotiaat) Suuralue Suur-Leppävaara 69,9 71,7 72,8 73,0 Suur-Tapiola 75,2 67,9 67,3 67,7 Suur-Matinkylä 74,0 73,2 73,7 72,2 Suur-Espoonlahti 74,6 73,5 73,3 72,6 Suur-Kauklahti 70,5 70,8 71,8 71,9 Vanha-Espoo 75,4 78,5 79,9 73,3 Pohjois-Espoo 74,6 74,5 76,5 74,3 Koko Espoo 73,0 72,1 72,5 71,5 Koko maa 65,2 64,9 64,7 65,0 Korkein työvoimaan kuuluvuus oli Pohjois-Espoossa ja Vanhassa-Espoossa, joissa osuus oli kuitenkin laskenut vuoden 20 aikana selvästi. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. 2.2 Työllinen työvoima Elinkeino Vuoden 20 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Vuoden 20 aikana työllisten määrä oli kasvanut noin hengellä, kun vuotta aikaisemmin kasvu oli vain vähäinen. Nyt suhteellinen kasvu oli 1,4 % eli sama kuin väestön kasvu kokonaisuudessaan vastaavana aikana. 6 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

7 Taulukko 5. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne Espoossa Muutos Elinkeino (TOL -) Lkm % Lkm % Maa-, riista- ja metsätalous (A) 2 0, ,2 8 Kalatalous (B) 1 0,0 2 0,0 1 Mineraalien kaivu (C) 34 0,0 24 0,0-10 Teollisuus (D) , ,3 533 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 555 0, ,5 29 Rakentaminen (F) , ,8 34 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , ,2 457 Majoitus- ja ravitsemist. (H) , ,6 9 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , ,9 243 Rahoitustoiminta (J) , ,2 166 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , ,9-20 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) , ,4-677 Koulutus (M) 8 8 7, ,2 293 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , ,0 544 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) , ,4 46 Kansainväliset järjestöt (Q) 41 0,0 0 0,0-41 Tuntematon (X) , ,2-5 Yhteensä Espoolaisia työllisiä työllisti yksittäisistä toimialoista eniten elinkeinoelämää palveleva toiminta, jolla oli joka viidennen työllisen työpaikka. Toiseksi suurin työllistäjä oli kaupan ala lähes viidenneksen osuudellaan ja kolmannella sijalla oli teollisuus. Taulukko 6. Työllisen työvoiman elinkeino suuralueittain Espoossa 20 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,2 0,2 0,1 0,1 0,5 0,2 0,8 0,7 0,2 Teollisuus (C-E) 14,0 12,9 12,2 12,2 12,7 12,0 13,9 9,1 12,8 Rakentaminen (F) 3,7 2,1 3,0 3,7 5,3 5,4 7,6 11,2 3,8 Kauppa, maj. (G,H) 18,9 18,0 20,8 21,3 18,9 20,8 19,8 19,1 19,8 Kuljetus (I) 7,3 5,9 7,0 6,9 8,2 7,0 8,4 10,7 6,9 Rahoitustoim. (J-K) 24,6 29,1 27,0 25,1 20,0 22,1 18,4 20,0 25,1 Yhteisk. palv. (L-Q) 30,2 30,6 28,7 29,4 32,7 31,4 30,1 22,5 30,1 Tuntematon (X) 1,1 1,3 1,2 1,2 1,6 1,1 1,0 6,7 1,2 Yhteensä Lkm Elinkeinoryhmistä suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoituksessa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Kauppa- ja majoitustoiminta työllistäjänä oli hieman keskimääräistä yleisempi Suur-Espoonlahdessa. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 7

8 2.2.2 Tulot Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 20 olivat euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta eurolla eli 5,7 %. Edellisenä vuonna lisäys oli huomattavasti vähäisempi. Korkeimmat keskitulot olivat Suvisaaristossa, jossa asuva työllinen tienasi yli kaksinkertaisesti keskimääräisiin tuloihin verrattuna. Myös Haukilahti-Westendissä asuvien työllisten tulot olivat kaksinkertaiset keskituloon nähden. Kolmanneksi suurimmat tulot olivat Mankkaan työllisillä. Alhaisimmat tulot olivat edelleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli noin euroa, eli tulot jäivät noin puoleen keskimääräisistä tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoon työllisillä. Alueiden keskitulotaso oli kuitenkin noussut edellisestä vuodesta. Eniten tulot kuitenkin nousivat jo ennestään korkean tulotason alueilla. Työttömien keskimääräiset valtioveron alaiset tulot olivat euroa. Tulot olivat laskeneet noin 270 eurolla eli 1,9 %:lla. Korkeimmat työttömien tulot olivat yllättävän hyppäyksen takia Saunalahdessa, jossa ne ylittivät jopa työllisten keskimääräiset vuositulot. Toiseksi korkeimmat työttömien tulot Suvisaaristossa ja kolmanneksi korkeimmat Haukilahti-Westendissä. Alhaisimmat työttömien tulot olivat jälleen Kanta-Espoossa, vain euroa eli vain 28 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Otaniemessä ja kolmanneksi matalimmat Kanta- Kauklahden asuvilla työttömillä. 8 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

9 Kuva 4. Työllisen työvoiman valtionveronalaiset keskitulot tilastoalueittain Työtön työvoima Vuonna 20 työttömyysprosentti kohosi 5,8 %:sta 6,2 %:iin ja vuonna 20 edelleen 6,4 %:iin. Työttömien määrä oli vuoden 20 lopussa 8 3 henkeä, mikä oli vain vajaa 10 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007 9

10 Työttömyysaste Vanhassa-Espoossa oli noussut korkeimmaksi, 7,5%, vuoden 20 aikana. Toiseksi yleisintä työttömyys oli Suur-Matinkylässä. Alhaisin työttömyys oli Suur-Tapiolassa, 4,4 %. Työttömyysaste oli laskenut muualla paitsi Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä. 7 Pohjois-Espoo 6 Vanha-Espoo 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,4 4,5 4,0 5,1 5,7 5,3 5,7 7,5 7,9 7,2 6,8 8,0 7,9 6,9 6,6 6,4 7,2 7,2 6,9 6,2 6, Työttömyysaste Kuva 5. Työttömyysprosentit suuralueittain Espoossa Taulukko 7. Työttömät ja työttömyysaste ikäryhmittäin Espoossa Ikä- Työttömät Työttö- Työttömät Työttö- Työttömät Työttöryhmä Lkm % myysaste Lkm % myysaste Lkm % myysaste ,2 4, ,1 5, ,8 4, ,4 5, ,3 5, ,7 5, ,9 4, ,3 5,3 7 8,8 5, ,0 5, ,3 5, ,2 4, ,0 5, ,6 6, ,8 6, ,0 5, ,7 6, ,7 6, ,9 6, ,0 6, ,6 6, ,9 6, ,4 6, ,2 6, ,7 10, ,9 10, ,1 11, ,1 9, ,3 9, ,1 10, ,0 1,0 2 0,0 1,0 3 0,0 1, ,0 2,1 1 0,0 2,1 1 0,0 1,7 Yhteensä , , ,5 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla 8,5 %:ssa. Muuten työttömien ikärakenne oli hieman vanhentunut: yli 45-vuotiaiden osuus oli laskenut edellisen vuoden 46 %:sta 48 %:iin Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä, eli vuotiailla, joista joka viides oli työtön. Myös vuotiaiden työttömyysaste oli korkea. 10 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

11 3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja elinkeino Vuoden 20 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä työpaikkaa. Työpaikkoja oli tullut lisää seudulle noin vuoden aikana eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna katosi työpaikkoja. Eniten työpaikat olivat lisääntyneet Vantaalla, yli 1 600:lla, ja toiseksi eniten Espoossa, lähes 1 200:lla. Helsingissä työpaikkamäärän kasvu oli vaatimatonta, vajaa 600 uutta työpaikkaa. Kauniaisten vähistä työpaikoista oli kadonnut yli 100 työpaikkaa. Taulukko 8. Työpaikat pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Vuoden 20 lopussa Espoossa oli työpaikkaa edellisen vuoden työpaikan lisäyksen jälkeen. Yli viidennes espoolaisista työpaikoista toimi elinkeinotoiminnan palveluissa, (kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa) ja saman verran tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka myös työllistivät eniten espoolaisia työllisiä. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat, joiden osuus oli kohonnut edellisestä vuodesta. Neljänneksi eniten työpaikkoja oli terveydenhuol-lon ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Taulukko 9. Työpaikat elinkeinon mukaan Espoossa (TOL-20) Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % 20- Maa, riista- ja metsätalous (A) 185 0, ,2 2 0,2-8 Kalatalous (B) 1 0,0 1 0,0 7 0,0 6 Mineraalien kaivu (C) 14 0,0 15 0,0 10 0,0-5 Teollisuus (D) , , ,1 889 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 419 0, , ,7 122 Rakennustoiminta (F) , , ,1 20 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , , ,1 642 Majoitus- ja ravitsemist.(h) , , ,2 23 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,9-98 Rahoitustoiminta (J) , , ,6 239 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , , ,1-675 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) , , ,4-814 Koulutus (M) , , ,8 260 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,4 557 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) , , ,0-3 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Tuntematon (X) , , ,3 2 Yhteensä Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/

12 Eniten uusia työpaikkoja oli vuoden 20 aikana tullut teollisuuteen ja kaupan alalle. Eniten työpaikat olivat vähentyneet julkisesta hallinnosta ja elinkeinoelämän palveluista, joista yhteensä katosi lähes työpaikkaa. Työpaikoista 35 % sijaitsi edelleen Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa oli Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 20 lopussa työpaikkoja oli Vanhassa-Espoossa. Vähiten Espoon työpaikoista oli sijoittunut Suur-Kauklahteen. Taulukko 10. Työpaikkajakauma suuralueittain Espoossa Muutos Suuralue % Suur-Leppävaara ,6 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,8 Suur-Espoonlahti ,5 Suur-Kauklahti ,4 Vanha-Espoo ,8 Pohjois-Espoo ,1 Muu ,1 Koko Espoo ,1 Suuralueista työpaikkojen määrä oli lisääntynyt Suur-Leppävaarassa, jonne oli tullut yli työpaikkaa lisää. Yli 800 työpaikan lisäys oli tullut Suur-Tapiolaan ja Vanhaan-Espooseen. Työpaikkamäärä oli supistunut vuonna 20 Suur-Espoonlahdessa ja alueella muu. Taulukko 11. Työpaikat elinkeinon mukaan suuralueittain Espoossa Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Yht. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 0,5 0,7 0,2 Teollisuus (C-E) 21,1 17,7 3,4 12,5 37,3 3,1 15,2 14,7 Rakennustoiminta (F) 4,4 2,3 5,2 4,4 6,6 4,3 12,1 4,1 Kauppa (G,H) 25,1 21,1 35,8 31,5 28,9 15,9 25,3 23,4 Kuljetus, tietol. (I) 5,7 5,0 3,6 6,6 5,8 2,9 8,3 4,9 Rahoitus (J,K) 22,4 34,0 24,4 12,8 4,6 12,0 8,4 24,7 Yhteisk. palv. (L-Q) 20,8 19,6 26,9 31,2 15,1 60,8 29,7 26,6 Tuntematon (X) 0,4 0,2 0,7 0,8 1,0 0,4 0,3 1,3 Yhteensä Lkm Suur-Leppävaaran työpaikoista yli neljäsosa oli kaupan alalta ja saman verran rahoitus- ja elinkeinoelämän palveluissa. Suur-Tapiolan työpaikkarakenne oli yksipuolisempi, kun alueen työpaikoista 21 % oli kaupan alalla ja 34 % rahoituksen ja elinkeinoelämän palveluissa. Suur-Matinkylän työpaikoista lähes kolmannes oli kaupan alalla ja lähes saman verran yhteiskunnallisissa palveluissa. Suur-Espoonlahdessa työpaikat keskittyivät samoille aloille kuin Suur-Matinkylässä. Suur- Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue. Vanha-Espoo puolestaan on palveluvaltaisin, kun sen työpaikoista 61 % oli palveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 30 % oli palveluissa ja lähes neljännes kaupan alalla. 12 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

13 Taulukko 12. Työpaikat suuralueen mukaan toimialoittain Espoossa Maa- ja Teolli- Raken- Elinkeino metsät. suus nustoim. Kauppa Kuljetus, Rahoitus- Palvelut Tuntem. Yhteensä (TOL-95) (A,B) (C-E) (F) (G;H) tietol. (I) toim.(j;k) (L-Q) (X) Suur-Leppävaara 13,4 34,9 25,8 26,2 28,5 22,0 19,0 6,8 24,3 Suur-Tapiola 22,5 42,0 19,7 31,6 35,5 48,2 25,8 5,9 35,0 Suur-Matinkylä 3,3 1,9 10,5 12,8 6,2 8,2 8,4 4,2 8,3 Suur-Espoonlahti 5,3 7,3 9,2 11,6 11,5 4,5 10,1 5,4 8,6 Suur-Kauklahti 6,2 4,2 2,6 2,0 1,9 0,3 0,9 1,3 1,6 Vanha- Espoo 25,8 2,3 11,2 7,4 6,5 5,3 24,7 3,5 10,8 Pohjois-Espoo 15,8 4,3 12,2 4,6 7,1 1,4 4,7 0,9 4,2 Muut 7,7 3,1 8,8 3,9 2,7 10,1 6,3 72,1 7,0 Yht Lkm Toimialoittain työpaikat sijoittuivat siten, että teollisuuden työpaikoista 42 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja yli kolmannes Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli eniten Suur- Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Kaupan työpaikoista noin kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka neljäs Suur-Leppävaarassa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat entisestään keskittyneet Suur-Tapiolaan ja Suur-Leppävaaraan, joissa alan työpaikoista oli yli 64 %. Rahoitus- ja elinkeinoelämän palvelupaikoista lähes puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka yli viidennes Suur-Leppävaarassa. Palvelualan työpaikkojen jakautuminen eri alueille oli hieman tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Neljännes palvelualan paikoista oli Suur-Tapiolassa, samoin Vanhassa-Espoossa ja vajaa viidennes Suur-Leppävaarassa. 3.2 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus (kunnassa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Nyt vuonna 20 työpaikkaomavaraisuus laski jo toisena vuonna peräkkäin 92,8 %:iin. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni työllinen kävi työssä omassa kunnassa, oli pysynyt edellisen vuoden tasolla 50,2 %:ssa. Taulukko 13. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , ,0 Suur-Tapiola , , ,4 Suur-Matinkylä , , ,6 Suur-Espoonlahti , , ,4 Suur-Kauklahti , , ,7 Vanha-Espoo , , ,0 Pohjois-Espoo , , ,8 Alue tuntematon , ,5 Koko Espoo , , ,8 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/

14 Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Työpaikkaomavaraisuus nousi eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Espoolaisten työntekijöiden sijoittuminen espoolaisiin työpaikkoihin oli käynyt vähän aikaisempaa harvinaisemmaksi vuonna 20, kun työpaikkaomavaraisuus laski hieman ollen 92,8 % vuoden lopussa. Vaikka työpaikkojen määrä Espoossa nousi noin työpaikalla, Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä kasvoi vain noin 600 henkilöllä. Taulukko 14. Espoossa työssäkäyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,1 Helsinki , , , ,2 Vantaa , , , ,2 Kauniainen 946 0,9 9 0, , ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,4 0,0 Kirkkonummi , , , ,8 Vihti , , , ,9 Nurmijärvi 1 4 1, , , ,4 Tuusula 636 0, , , ,7 Hyvinkää 551 0, , , ,5 Järvenpää 569 0, , , ,6 Kerava 638 0, , , ,6 Sipoo 323 0, , ,3 3 0,3 Mäntsälä 153 0, , , ,1 Pornainen 38 0,0 39 0,0 40 0,0 47 0,0 Muut kunnat , , , ,7 Yhteensä Espoon työpaikoista 54 % oli espoolainen työntekijä. Osuus oli pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa oli määrällisesti ja suhteellisesti pysynyt ennallaan eli noin joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Kokonaisuudessaan työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta pysyi lähes ennallaan. 14 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007

15 4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä 50,2 %, kävi työssä omassa kunnassa. Osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli lisääntynyt vain noin 300 hengellä ja Vantaalla työssä käyvien määrä oli noussut noin 400 hengellä. Taulukko 15. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,2 Helsinki , , , ,6 Vantaa , , , ,4 Kauniainen 924 0, , , ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,1 0,0 Kirkkonummi , , , ,2 Vihti 165 0, , , ,2 Nurmijärvi 254 0, , , ,3 Tuusula 2 0, , , ,2 Hyvinkää 143 0, , , ,1 Järvenpää 131 0, , , ,1 Kerava 211 0, , , ,2 Sipoo 69 0,1 66 0,1 65 0,1 67 0,1 Mäntsälä 15 0,0 27 0,0 20 0,0 21 0,0 Pornainen 5 0,0 16 0,0 4 0,0 3 0,0 Muut t. tunt , , , ,5 Yhteensä Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/

16 LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 20 SAURUS- JA ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 20 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-tilastotietokannasta osoitteesta px tai intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta Sammandrag I slutet av 20 var antalet esbobor Av dem ingick 123 0, dvs. 54 procent i arbetskraften. Andelen esbobor som ingick i arbetskraften var klart större än bland Finlands befolkning i genomsnitt. Andelen personer under 15 år var över en femtedel och andelen barn i skolåldern eller studerande var ca 8 procent. Andelen personer med ålderspension eller annan pension var mindre (13 procent) i Esbo än i huvudstadsregionen i övrigt och i hela landet. Av personer i arbetsför ålder (15 74-åringar) ingick nästan 72 procent i arbetskraften, dvs. av esboborna personer. Av dem var 8 3 personer arbetslösa, vilket innebär en arbetslöshetsgrad på 6,6 procent. Arbetslösheten var högst i Stor-Köklax och lägst i Stor- Hagalund. För arbetskraften i Esbo fanns i princip ett utbud på arbetsplatser. Arbetsplatserna hade ökat från föregående år med nästan 1 160, medan man föregående år konstaterade en minskning på nästan 500 arbetsplatser. De flesta arbetsplatserna i Esbo fanns inom samhälleliga tjänster och tjänster för näringslivet; sammanlagt över hälften av arbetsplatserna. Endast var annan esbobo arbetade i sin hemkommun. Av de sysselsatta esboborna arbetade ca 45 procent på annat håll i huvudstadsregionen och ca 5 procent utanför huvudstadsregionen. Av arbetsplatserna i Esbo sköttes över hälften av esbobor och var femte av en helsingforsare. Nästan var femte arbetsplats i Esbo sköttes av en anställd med hemort utanför huvudstadsregionen. 16 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 2/2007