VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA"

Transkriptio

1 VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, jotka asuivat asuntokunnassa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli 9 %. Espoon vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 3,11 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Suuret asuntokunnat, joissa on vähintään viisi henkilöä, olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla Vantaalla ja Espoossa. Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljäs asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Espoossa ero oli 12 neliötä. Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia ja baltialaisia kieliä puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan.

2 Vieraskielisten asuminen Espoossa 2012 Vieraskielisten määrä ja osuus väestöstä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun alussa koko maassa ja erityisesti pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Suomessa oli vuoden 1995 alussa vajaa vieraskielistä, mutta vuoden 2014 alussa heitä oli jo yli henkeä eli 5,3 % väestöstä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus oli Kauniaista lukuun ottamatta korkeampi. Korkein osuus oli Vantaalla, 13,2 %, toiseksi korkein osuus oli Helsingissä: 12,8 %. Espoossa vieraskielisiä oli 12,3 % vuoden 2014 alussa. 14,0 % 12,0 10,0 8,0 6,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Suomi 4,0 2,0 0, Kuva 1. Vieraskielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla ja Suomessa vuosina asuntokunnat monihenkisiä Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, eli 11,3 % väestöstä. Tuolloin yksittäisistä kieliryhmistä suurimpia olivat venäjän- ja vironkieliset. Molempiin ryhmiin kuuluvia asui Espoossa tuolloin yli henkeä. Kolmanneksi suurin kieliryhmä oli englanninkieliset, joita oli noin henkeä. Neljänneksi suurin ryhmä oli somalinkieliset. Asuinolotilastossa äidinkieltä käsitellään pääosin ryhmiteltynä ja vain yleisimmät kielet ovat tilastossa eriteltyinä. 2 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

3 Espoon vieraskielistä asuivat asuntokunnassa vuoden 2012 lopussa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli Espoon asuntokunnista 9 %. Osuus oli pienempi, kuin vieraskielisten osuus väestöstä. Tämä selittyy sillä, että vieraskielisten asuntokuntien koko on suurempi kuin espoolaisten asuntokuntien koko yleensä. Sama ilmiö oli havaittavissa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. % 10,0 9,0 9,0 8,6 9,4 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,9 3,3 2,0 1,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 2. Vieraskielisten asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja Suomessa Vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla suurimmat vieraskieliset asuntokunnat asuivat yllättäen Kauniaisissa, 3,83 henkeä. Toiseksi suurimmat asuntokunnat olivat vantaalaisia, 3,11 henkeä. Kolmanneksi suurimmat olivat Espoossa 2,85 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Pienimmät vieraskieliset asuntokunnat olivat Helsingissä, 2,74 henkeä. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 3

4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 1,5 3,5 9,2 11,2 33,2 3,9 1,5 4,3 5,3 13,0 12,8 13,6 17,5 31,9 26,7 4,6 6,2 15,9 20,2 27,4 0,9 2,2 7,1 10,3 30,8 4,3 5,0 11,4 16,7 27,6 1,4 3,5 11,2 13,2 32,7 4,7 2,4 1,7 5,9 7,6 6,8 14,3 13,9 15,8 12,2 20,2 20,0 33,4 27,7 25,6 6+ henkeä 5 henkeä 4 henkeä 3 henkeä 2 henkeä 20 % 10 % 41,5 33,8 35,7 25,8 48,8 35,1 38,1 27,1 30,6 30,3 1 henkilö 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 3. Asuntokunnat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Suuria asuntokuntia, joissa on vähintään viisi henkilöä, on maassamme vain 5 % asuntokunnista. Vieraskielisillä vastaava osuus on 9,2 %. Pääkaupunkiseudulla suuret asuntokunnat olivat yleisimpiä Kauniaisissa ja Espoossa. suuret asuntokunnat sen sijaan olivat yleisimpiä Vantaalla ja Espoossa. Molemmissa noin joka kymmenennessä vieraskielisessä asuntokunnassa oli vähintään viisi henkilöä. Yksin asuvien osuus oli korkein Helsingissä sekä koko väestöstä että vieraskielisistä asuntokunnista. Espoossa vieraskielisten yksin asuminen oli harvinaisempaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. 4 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

5 Baltia 34,1 27,3 18,2 13,6 4,5 2,3 Muu entinen Neuvostoliitto 32,4 26,5 16,7 15,7 5,9 2,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 31,7 25,1 16,8 15,0 7,9 3,5 Viro 30,5 31,6 21,0 11,4 3,4 2,0 Arabia 30,5 15,5 19,5 15,5 13,6 5,5 Venäjä 27,8 33,0 20,2 13,4 3,7 1,9 1 henkilö 2 henkeä Länsieurooppalaiset kielet 27,3 29,6 16,0 18,6 5,8 2,6 3 henkeä Kaikki vieraskieliset 25,8 27,4 20,2 15,9 6,2 4,6 4 henkeä 5 henkeä Muu Afrikka 25,2 23,9 18,8 18,0 7,2 7,0 6+ henkeä Somali 22,2 18,4 15,3 9,5 10,6 23,9 Muu Aasia 20,6 26,0 25,1 18,0 5,6 4,8 Englanti 20,4 25,6 19,0 23,0 8,0 4,0 Itäeurooppalaiset kielet 18,1 23,1 22,0 20,5 9,3 7,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Kuva 4. Vieraskielisten asuntokuntien henkilöluku äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Lähes yhtä paljon yksin asuvia oli muun entisen Neuvostoliiton alueen (pl. Venäjä ja Baltian maat), Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Viron kieliä puhuvissa. Harvinaisinta yksinasuminen oli itä-eurooppalaisia kieliä puhuvien keskuudessa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Suurten asuntokuntien osuus oli noin viidennes itäeurooppalaisia kieliä ja arabiaa puhuvilla. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 5

6 100 % 4,3 6,9 6,8 7,9 5,2 7,3 6,1 6,9 4,5 6,7 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 16,7 2,2 11,6 65,3 27,9 4,3 34,0 14,9 5,8 13,7 58,9 24,7 9,4 31,4 25,9 3,9 17,6 31,7 4,6 37,2 14,8 4,5 15,5 59,1 24,6 4,8 36,9 20,0 1,5 7,1 66,9 34,5 2,5 31,9 Asumisoikeus ja muu Muu vuokra Korkotuki Arava Omistus 20 % 47,5 10 % 26,9 26,6 19,2 26,9 24,4 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 5. Asunnon hallintamuoto koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Maamme asuntokunnista 65 % asuu omistusasunnossa ja 30 % vuokra-asunnossa. Vieraskielisistä asuntokunnista vain 27 % asui omistusasunnossa ja 66 % vuokratussa huoneistossa. Pääkaupunkiseudulla omistusasuminen oli koko maata selvästi harvinaisempaa varsinkin Helsingissä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista vieraskielisistä asuntokunnista peräti 37 % asui aravavuokra-asunnossa. 6 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

7 Somali 0,9 61,2 15,7 16,6 5,5 Muu Afrikka 9,7 53,1 13,4 17,7 6,2 Viro 11,5 33,2 10,4 36,4 8,4 Arabia 11,9 44,0 12,1 24,8 7,1 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 19,5 31,1 12,1 26,6 10,8 Muu entinen Neuvostoliitto 24,5 22,5 13,7 33,3 5,9 Omistus yhteensä 26,6 31,4 9,4 24,7 7,9 Arava Korkotuki Venäjä Baltia 29,2 29,5 15,9 30,9 9,1 8,6 22,3 38,6 9,0 6,8 Muu vuokra Asumisoikeus ja muu Itäeurooppalaiset kielet 29,8 30,4 10,9 21,6 7,3 Muu Aasia 36,6 29,1 7,0 21,4 5,9 Englanti 40,1 25,1 7,4 20,1 7,1 Länsieurooppalaiset kielet 50,7 11,6 5,5 22,2 9,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6. Asunnon hallintasuhde viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljä asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Heistä 61 % asui aravavuokrahuoneistossa ja 16 % muunlaisessa korkotukivuokrahuoneistossa. Myös eteläisen Afrikan kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat harvoin omistusasunnossa, ja heilläkin yleisin asunnon hallintamuoto oli aravavuokratalo. Myös viroa puhuvilla omistusasunnossa asuminen oli harvinaista, mikä johtunee osaltaan ryhmän maassa oleskelun erityisluonteesta. Viroa puhuvista kolmannes asui aravavuokra-asunnossa ja runsas kolmannes muussa vuokra-asunnossa, eli he olivat hankkineet asunnon vapailta vuokramarkkinoilta. Vieraskielisten asunnot keskimääräistä pienempiä Suomessa asuvalla asuntokunnilla oli käytössään keskimäärin 88 huoneistoneliömetrin kokoinen huoneisto. Pääkaupunkiseudulla asuttiin selvästi pienemmissä asunnoissa Kauniaista lukuun ottamatta. Helsingissä keskimääräinen asuntokoko oli pienin. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 7

8 m² , ,5 81,2 66, ,8 60, ,2 77, Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 7. Asunnon koko neliömetreinä koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskielisillä asuntokunnilla oli käytettävissään vähemmän, vain 67 neliötä, kuin asuntokunnilla keskimäärin, vaikka vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli suurempi. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Helsingissä ero oli vain kolme neliötä, Vantaalla 7 neliötä ja Espoossa 12 neliötä. Espoossa tilavimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvat asuntokunnat, joilla myös omistusasuminen oli yleisintä. Keskimääräistä suuremmissa asunnoissa asuivat myös itäeurooppalaisia kieliä puhuvat. Pienimmissä asunnoissa asuivat afrikkalaisia ja Lähi-idän kieliä puhuvat sekä vironkieliset. 8 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

9 m² / asunto Muu Afrikka 57,2 Viro Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet Arabia Muu Aasia Baltia Somali Venäjä Muu entinen Neuvostoliitto yhteensä Itäeurooppalaiset kielet 63, , ,6 67,9 68,1 68, ,3 Englanti Länsieurooppalaiset kielet 81,3 82, Kuva 8. Asunnon koko neliömetreinä viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskielisten ahtaasti asuminen yleistä Asunnon koko sisänsä ei vielä kerro asumisväljyydestä ja mukavuudesta. Asumisväljyyden määrittelyssä käytetään huoneiston huoneluvun ja siellä asuvien henkilöiden määrän suhdetta: Tilastokeskuksen normin 3 mukaisesti. Maamme asuntokunnista noin 4 % asui ahtaasti. Vieraskielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli selvästi enemmän, 12 %. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien osuudet olivat korkeammat. Kaikista kuntalaisista eniten ahtaasti asuvia oli Helsingissä. Eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Kauniaisissa ja toiseksi eniten Helsingin vieraskielisissä asuntokunnissa. Normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 9

10 % 16,0 14,5 14,7 15,1 14,0 13,4 12,0 10,0 8,0 12,2 ahtaasti asuvat, normi 3 ahtaasti asuvat, normi 3 6,0 4,9 4,0 3,7 3,9 3,9 3,9 2,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. 10 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

11 ahtaasti asuvat, normi 3 Länsieurooppalaiset kielet Baltia Venäjä 6,4 6,8 7,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän Viro Englanti 10,2 11,2 12,4 yhteensä Muu entinen Neuvostoliitto 14,5 15,7 Itäeurooppalaiset kielet Muu Aasia Arabia 18,9 19,6 20,2 Muu Afrikka 28,2 Somali 33,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 % Kuva 10. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia, baltialaisia kieliä ja venäjää puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan. ahtaasti asuvat, normi 3 7 Pohjois Espoo 10,0 4 Suur Espoonlahti 11,4 5 Suur Kauklahti 11,8 2 Suur Tapiola 13,2 Espoo 14,5 1 Suur Leppävaara 15,4 3 Suur Matinkylä 15,8 6 Vanha Espoo 16,5 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 % Kuva 11. Ahtaasti asuvat vieraskieliset asuntokunnat suuralueittain Espoossa Espoon sisällä eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Harvinaisinta ahdas asuminen oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/

12 Boende med främmande modermål i Esbo 2012 Statistikcentralen har uppgifter om hur personer med främmande modersmål bodde i slutet av år Då bodde omkring personer med främmande modersmål i bostadshushåll i Esbo. Andelen bostadshushåll där referenspersonen hade ett främmande modersmål var 9 procent. Bostadshushållen i Esbo med främmande modersmål bestod i snitt av 3,11 personer. Detta var betydligt över genomsnittet i hela Esbo, 2,24 personer. Stora bostadshushåll med minst fem personer i huvudstadsregionen var vanligast, i Vanda och Esbo. I ensamhushållen med främmande modersmål var baltiska språk den största språkgruppen. Det klart största språket i de stora hushållen med främmande modersmål var somaliska med en andel på 36 procent. I huvudstadsregionen var ägarbostad lika vanlig bland Esbobor och Vandabor med främmande modersmål som bland personer med främmande modersmål i genomsnitt. I Esbo var ägarbostad vanligast bland dem som talade ett västeuropeiskt språk vartannat hushåll i den här gruppen bodde i ägarbostad. Av de engelskspråkiga hushållen bodde 40 procent i ägarbostäder och en fjärdedel i aravabelånade hyresbostäder. Ägarbostäder var ovanligast bland de somaliska hushållen. I huvudstadsregionen är skillnaden mellan lägenhetsytan i hushåll med främmande modersmål och lägenhetsytan i alla hushåll mindre än i resten av landet, med undantag av Grankulla. I Esbo var skillnaden 12 kvadratmeter. I de största Esbobostäderna med främmande modersmål talades engelska och andra västeuropeiska språk. I de minsta bostäderna talades afrikanska språk, språk från Mellanöstern och estniska. Trångboddheten i Esbohushåll med främmande modersmål var störst bland dem som talade somaliska. Vart tredje hushåll där det talades somaliska bodde trångt. I de hushåll där det talades språk från södra Afrika bodde 28 procent trångt och i dem som talade arabiska en femtedel. Minsta andelen trångbodda hushåll i Esbo fanns bland västeuropeiska och baltiska språk. Bland hushållen där man talade ett språk från norra Afrika var andelen trångbodda inte heller stor, endast en tiondel. Lähde: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan maahanmuuttajan asuinolotilastoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Suur-Kauklahti; koko väestö ja v * 2016* Suur-Kauklahti; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v. - 72-5 SUUR-KAUKLAHTI 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 1 Suur-Kauklahti; koko väestö ja 16-64 v. 1.1.1986-216 8 6 4 Yht. 16-64 v 2 16 14 12 1 8 6 4 2 Suur-Kauklahti; ikäryhmät -6, 7-15 ja 65- v.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Espoon asun apor 7 asunttor orapor aporttti 2 2 7 Rapor sta 2 7 aporttteja Espoo Espoos 2//2 7 Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Kannen kuva: Asunto

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Ulkomaalaisväestö - käsitteet

Ulkomaalaisväestö - käsitteet Ulkomaalaisväestö - käsitteet 6 Helsingin ulkomaalaisväestö 1.1.1985-27 5 4 3 2 Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset 1 Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 1985 199 1995 2 25 22.5.27

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain

Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Sairastavuusindeksi 2014 sekä vuoden 2013 indeksi Espoon osa-alueittain Tietoisku 11/2015 Sisällys: Espoolaisten terveydentila parempi kuin suomalaisten ja kuusikkokuntien asukkaiden keskimäärin Keskimääräistä

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Ari Virtanen +358 29 524 7378 ari.virtanen@thl.fi

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013

ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013 ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013 Syyskuu 2013 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 Ihmiset ovat kaupungin tärkein voimavara - heidän hyvinvointinsa on ykkösasia. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoolaisten

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 33 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 Henkilöä 60 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-2008 50 000

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot