VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA"

Transkriptio

1 VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, jotka asuivat asuntokunnassa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli 9 %. Espoon vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 3,11 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Suuret asuntokunnat, joissa on vähintään viisi henkilöä, olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla Vantaalla ja Espoossa. Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljäs asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Espoossa ero oli 12 neliötä. Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia ja baltialaisia kieliä puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan.

2 Vieraskielisten asuminen Espoossa 2012 Vieraskielisten määrä ja osuus väestöstä alkoi kasvaa voimakkaasti 1990-luvun alussa koko maassa ja erityisesti pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Suomessa oli vuoden 1995 alussa vajaa vieraskielistä, mutta vuoden 2014 alussa heitä oli jo yli henkeä eli 5,3 % väestöstä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus oli Kauniaista lukuun ottamatta korkeampi. Korkein osuus oli Vantaalla, 13,2 %, toiseksi korkein osuus oli Helsingissä: 12,8 %. Espoossa vieraskielisiä oli 12,3 % vuoden 2014 alussa. 14,0 % 12,0 10,0 8,0 6,0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Suomi 4,0 2,0 0, Kuva 1. Vieraskielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla ja Suomessa vuosina asuntokunnat monihenkisiä Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa oli noin vieraskielistä henkilöä, eli 11,3 % väestöstä. Tuolloin yksittäisistä kieliryhmistä suurimpia olivat venäjän- ja vironkieliset. Molempiin ryhmiin kuuluvia asui Espoossa tuolloin yli henkeä. Kolmanneksi suurin kieliryhmä oli englanninkieliset, joita oli noin henkeä. Neljänneksi suurin ryhmä oli somalinkieliset. Asuinolotilastossa äidinkieltä käsitellään pääosin ryhmiteltynä ja vain yleisimmät kielet ovat tilastossa eriteltyinä. 2 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

3 Espoon vieraskielistä asuivat asuntokunnassa vuoden 2012 lopussa. Asuntokuntia, joissa oli vieraskielinen viitehenkilö, oli Espoon asuntokunnista 9 %. Osuus oli pienempi, kuin vieraskielisten osuus väestöstä. Tämä selittyy sillä, että vieraskielisten asuntokuntien koko on suurempi kuin espoolaisten asuntokuntien koko yleensä. Sama ilmiö oli havaittavissa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. % 10,0 9,0 9,0 8,6 9,4 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 3,9 3,3 2,0 1,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 2. Vieraskielisten asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja Suomessa Vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla suurimmat vieraskieliset asuntokunnat asuivat yllättäen Kauniaisissa, 3,83 henkeä. Toiseksi suurimmat asuntokunnat olivat vantaalaisia, 3,11 henkeä. Kolmanneksi suurimmat olivat Espoossa 2,85 henkeä. Tuolloin kaikkien espoolaisten asuntokuntien keskikoko oli selvästi pienempi: 2,24 henkeä. Pienimmät vieraskieliset asuntokunnat olivat Helsingissä, 2,74 henkeä. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 3

4 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 1,5 3,5 9,2 11,2 33,2 3,9 1,5 4,3 5,3 13,0 12,8 13,6 17,5 31,9 26,7 4,6 6,2 15,9 20,2 27,4 0,9 2,2 7,1 10,3 30,8 4,3 5,0 11,4 16,7 27,6 1,4 3,5 11,2 13,2 32,7 4,7 2,4 1,7 5,9 7,6 6,8 14,3 13,9 15,8 12,2 20,2 20,0 33,4 27,7 25,6 6+ henkeä 5 henkeä 4 henkeä 3 henkeä 2 henkeä 20 % 10 % 41,5 33,8 35,7 25,8 48,8 35,1 38,1 27,1 30,6 30,3 1 henkilö 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 3. Asuntokunnat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla äidinkielen ja henkilöluvun mukaan Suuria asuntokuntia, joissa on vähintään viisi henkilöä, on maassamme vain 5 % asuntokunnista. Vieraskielisillä vastaava osuus on 9,2 %. Pääkaupunkiseudulla suuret asuntokunnat olivat yleisimpiä Kauniaisissa ja Espoossa. suuret asuntokunnat sen sijaan olivat yleisimpiä Vantaalla ja Espoossa. Molemmissa noin joka kymmenennessä vieraskielisessä asuntokunnassa oli vähintään viisi henkilöä. Yksin asuvien osuus oli korkein Helsingissä sekä koko väestöstä että vieraskielisistä asuntokunnista. Espoossa vieraskielisten yksin asuminen oli harvinaisempaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. 4 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

5 Baltia 34,1 27,3 18,2 13,6 4,5 2,3 Muu entinen Neuvostoliitto 32,4 26,5 16,7 15,7 5,9 2,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 31,7 25,1 16,8 15,0 7,9 3,5 Viro 30,5 31,6 21,0 11,4 3,4 2,0 Arabia 30,5 15,5 19,5 15,5 13,6 5,5 Venäjä 27,8 33,0 20,2 13,4 3,7 1,9 1 henkilö 2 henkeä Länsieurooppalaiset kielet 27,3 29,6 16,0 18,6 5,8 2,6 3 henkeä Kaikki vieraskieliset 25,8 27,4 20,2 15,9 6,2 4,6 4 henkeä 5 henkeä Muu Afrikka 25,2 23,9 18,8 18,0 7,2 7,0 6+ henkeä Somali 22,2 18,4 15,3 9,5 10,6 23,9 Muu Aasia 20,6 26,0 25,1 18,0 5,6 4,8 Englanti 20,4 25,6 19,0 23,0 8,0 4,0 Itäeurooppalaiset kielet 18,1 23,1 22,0 20,5 9,3 7,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Kuva 4. Vieraskielisten asuntokuntien henkilöluku äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista yksinäisasuntokuntia oli eniten baltialaisia kieliä puhuvissa. Lähes yhtä paljon yksin asuvia oli muun entisen Neuvostoliiton alueen (pl. Venäjä ja Baltian maat), Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Viron kieliä puhuvissa. Harvinaisinta yksinasuminen oli itä-eurooppalaisia kieliä puhuvien keskuudessa. Suuria asuntokuntia oli selvästi muita kieliryhmiä enemmän somalinkielisissä, joista 36 %:ssa oli vähintään viisi henkilöä. Suurten asuntokuntien osuus oli noin viidennes itäeurooppalaisia kieliä ja arabiaa puhuvilla. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 5

6 100 % 4,3 6,9 6,8 7,9 5,2 7,3 6,1 6,9 4,5 6,7 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 16,7 2,2 11,6 65,3 27,9 4,3 34,0 14,9 5,8 13,7 58,9 24,7 9,4 31,4 25,9 3,9 17,6 31,7 4,6 37,2 14,8 4,5 15,5 59,1 24,6 4,8 36,9 20,0 1,5 7,1 66,9 34,5 2,5 31,9 Asumisoikeus ja muu Muu vuokra Korkotuki Arava Omistus 20 % 47,5 10 % 26,9 26,6 19,2 26,9 24,4 0 % Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 5. Asunnon hallintamuoto koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Maamme asuntokunnista 65 % asuu omistusasunnossa ja 30 % vuokra-asunnossa. Vieraskielisistä asuntokunnista vain 27 % asui omistusasunnossa ja 66 % vuokratussa huoneistossa. Pääkaupunkiseudulla omistusasuminen oli koko maata selvästi harvinaisempaa varsinkin Helsingissä. Pääkaupunkiseudun vieraskielisistä asuntokunnista espoolaiset ja vantaalaiset asuivat yhtä usein omistusasunnossa kuin vieraskieliset keskimäärin. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista vieraskielisistä asuntokunnista peräti 37 % asui aravavuokra-asunnossa. 6 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

7 Somali 0,9 61,2 15,7 16,6 5,5 Muu Afrikka 9,7 53,1 13,4 17,7 6,2 Viro 11,5 33,2 10,4 36,4 8,4 Arabia 11,9 44,0 12,1 24,8 7,1 Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet 19,5 31,1 12,1 26,6 10,8 Muu entinen Neuvostoliitto 24,5 22,5 13,7 33,3 5,9 Omistus yhteensä 26,6 31,4 9,4 24,7 7,9 Arava Korkotuki Venäjä Baltia 29,2 29,5 15,9 30,9 9,1 8,6 22,3 38,6 9,0 6,8 Muu vuokra Asumisoikeus ja muu Itäeurooppalaiset kielet 29,8 30,4 10,9 21,6 7,3 Muu Aasia 36,6 29,1 7,0 21,4 5,9 Englanti 40,1 25,1 7,4 20,1 7,1 Länsieurooppalaiset kielet 50,7 11,6 5,5 22,2 9,9 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 6. Asunnon hallintasuhde viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Espoossa omistusasuminen oli yleisintä länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla, joista joka toinen asuntokunta asui omassa asunnossa. Englanninkielisistä 40 % omisti asuntonsa ja joka neljä asui aravavuokra-asunnossa. Harvinaisinta omistusasuminen oli somalinkielisillä. Heistä 61 % asui aravavuokrahuoneistossa ja 16 % muunlaisessa korkotukivuokrahuoneistossa. Myös eteläisen Afrikan kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat harvoin omistusasunnossa, ja heilläkin yleisin asunnon hallintamuoto oli aravavuokratalo. Myös viroa puhuvilla omistusasunnossa asuminen oli harvinaista, mikä johtunee osaltaan ryhmän maassa oleskelun erityisluonteesta. Viroa puhuvista kolmannes asui aravavuokra-asunnossa ja runsas kolmannes muussa vuokra-asunnossa, eli he olivat hankkineet asunnon vapailta vuokramarkkinoilta. Vieraskielisten asunnot keskimääräistä pienempiä Suomessa asuvalla asuntokunnilla oli käytössään keskimäärin 88 huoneistoneliömetrin kokoinen huoneisto. Pääkaupunkiseudulla asuttiin selvästi pienemmissä asunnoissa Kauniaista lukuun ottamatta. Helsingissä keskimääräinen asuntokoko oli pienin. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 7

8 m² , ,5 81,2 66, ,8 60, ,2 77, Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 7. Asunnon koko neliömetreinä koko maassa ja pääkaupunkiseudulla asuntokunnan viitehenkilön äidinkielen mukaan Vieraskielisillä asuntokunnilla oli käytettävissään vähemmän, vain 67 neliötä, kuin asuntokunnilla keskimäärin, vaikka vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli suurempi. Pääkaupunkiseudulla keskimääräisen ja vieraskielisten asuntokuntien huoneistoalan ero oli Kauniaista lukuun ottamatta pienempi kuin koko maassa. Helsingissä ero oli vain kolme neliötä, Vantaalla 7 neliötä ja Espoossa 12 neliötä. Espoossa tilavimmissa asunnoissa asuivat englantia tai muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvat asuntokunnat, joilla myös omistusasuminen oli yleisintä. Keskimääräistä suuremmissa asunnoissa asuivat myös itäeurooppalaisia kieliä puhuvat. Pienimmissä asunnoissa asuivat afrikkalaisia ja Lähi-idän kieliä puhuvat sekä vironkieliset. 8 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

9 m² / asunto Muu Afrikka 57,2 Viro Pohjois Afrikan ja Lähi idän kielet Arabia Muu Aasia Baltia Somali Venäjä Muu entinen Neuvostoliitto yhteensä Itäeurooppalaiset kielet 63, , ,6 67,9 68,1 68, ,3 Englanti Länsieurooppalaiset kielet 81,3 82, Kuva 8. Asunnon koko neliömetreinä viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vieraskielisten ahtaasti asuminen yleistä Asunnon koko sisänsä ei vielä kerro asumisväljyydestä ja mukavuudesta. Asumisväljyyden määrittelyssä käytetään huoneiston huoneluvun ja siellä asuvien henkilöiden määrän suhdetta: Tilastokeskuksen normin 3 mukaisesti. Maamme asuntokunnista noin 4 % asui ahtaasti. Vieraskielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli selvästi enemmän, 12 %. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien osuudet olivat korkeammat. Kaikista kuntalaisista eniten ahtaasti asuvia oli Helsingissä. Eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Kauniaisissa ja toiseksi eniten Helsingin vieraskielisissä asuntokunnissa. Normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huoneeksi ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015 9

10 % 16,0 14,5 14,7 15,1 14,0 13,4 12,0 10,0 8,0 12,2 ahtaasti asuvat, normi 3 ahtaasti asuvat, normi 3 6,0 4,9 4,0 3,7 3,9 3,9 3,9 2,0 0,0 Suomi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Kuva 9. Ahtaasti asuvat asuntokunnat koko maassa ja pääkaupunkiseudulla viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoolaisista vieraskielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli somalinkielisissä, joista joka kolmas asui ahtaasti. Eteläisen Afrikan kieliä puhuvista 28 % asui ahtaasti ja arabiankielisistä joka viides asuntokunta. 10 ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/2015

11 ahtaasti asuvat, normi 3 Länsieurooppalaiset kielet Baltia Venäjä 6,4 6,8 7,9 Pohjois Afrikan ja Lähi idän Viro Englanti 10,2 11,2 12,4 yhteensä Muu entinen Neuvostoliitto 14,5 15,7 Itäeurooppalaiset kielet Muu Aasia Arabia 18,9 19,6 20,2 Muu Afrikka 28,2 Somali 33,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 % Kuva 10. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön äidinkielen mukaan Espoossa Vähiten ahtaasti asuvia asuntokuntia Espoossa oli länsieurooppalaisia, baltialaisia kieliä ja venäjää puhuvissa. Myös pohjoisen Afrikan kieliä puhuvista asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus jäi noin kymmenesosaan. ahtaasti asuvat, normi 3 7 Pohjois Espoo 10,0 4 Suur Espoonlahti 11,4 5 Suur Kauklahti 11,8 2 Suur Tapiola 13,2 Espoo 14,5 1 Suur Leppävaara 15,4 3 Suur Matinkylä 15,8 6 Vanha Espoo 16,5 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 % Kuva 11. Ahtaasti asuvat vieraskieliset asuntokunnat suuralueittain Espoossa Espoon sisällä eniten ahtaasti asuvia vieraskielisiä asuntokuntia oli Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Harvinaisinta ahdas asuminen oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. ja asuminen Espoossa,Tietoisku 3/

12 Boende med främmande modermål i Esbo 2012 Statistikcentralen har uppgifter om hur personer med främmande modersmål bodde i slutet av år Då bodde omkring personer med främmande modersmål i bostadshushåll i Esbo. Andelen bostadshushåll där referenspersonen hade ett främmande modersmål var 9 procent. Bostadshushållen i Esbo med främmande modersmål bestod i snitt av 3,11 personer. Detta var betydligt över genomsnittet i hela Esbo, 2,24 personer. Stora bostadshushåll med minst fem personer i huvudstadsregionen var vanligast, i Vanda och Esbo. I ensamhushållen med främmande modersmål var baltiska språk den största språkgruppen. Det klart största språket i de stora hushållen med främmande modersmål var somaliska med en andel på 36 procent. I huvudstadsregionen var ägarbostad lika vanlig bland Esbobor och Vandabor med främmande modersmål som bland personer med främmande modersmål i genomsnitt. I Esbo var ägarbostad vanligast bland dem som talade ett västeuropeiskt språk vartannat hushåll i den här gruppen bodde i ägarbostad. Av de engelskspråkiga hushållen bodde 40 procent i ägarbostäder och en fjärdedel i aravabelånade hyresbostäder. Ägarbostäder var ovanligast bland de somaliska hushållen. I huvudstadsregionen är skillnaden mellan lägenhetsytan i hushåll med främmande modersmål och lägenhetsytan i alla hushåll mindre än i resten av landet, med undantag av Grankulla. I Esbo var skillnaden 12 kvadratmeter. I de största Esbobostäderna med främmande modersmål talades engelska och andra västeuropeiska språk. I de minsta bostäderna talades afrikanska språk, språk från Mellanöstern och estniska. Trångboddheten i Esbohushåll med främmande modersmål var störst bland dem som talade somaliska. Vart tredje hushåll där det talades somaliska bodde trångt. I de hushåll där det talades språk från södra Afrika bodde 28 procent trångt och i dem som talade arabiska en femtedel. Minsta andelen trångbodda hushåll i Esbo fanns bland västeuropeiska och baltiska språk. Bland hushållen där man talade ett språk från norra Afrika var andelen trångbodda inte heller stor, endast en tiondel. Lähde: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan maahanmuuttajan asuinolotilastoon ajankohdalta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi

Espoon asun. Rapor. orapor. apor. Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Espoon asun apor 7 asunttor orapor aporttti 2 2 7 Rapor sta 2 7 aporttteja Espoo Espoos 2//2 7 Espoon kaupunki Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Tekninen ja ympäristötoimi Kannen kuva: Asunto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 33 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2008 Henkilöä 60 000 Ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Helsingissä 1.1.1985-2008 50 000

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014

Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Toimeentulotuki 2014 Utkomststöd 2014 Social assistance 2014 Ari Virtanen +358 29 524 7378 ari.virtanen@thl.fi

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009 Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupunki Vanda stad Tiedustelut - Förfrågningar Hannu Kyttälä p. - tel. (09) 839 22716 etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osoite - Adress Unikkotie

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013

ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013 ESPOOLAISTEN HYVINVOINNIN TILA 2013 Syyskuu 2013 Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 Ihmiset ovat kaupungin tärkein voimavara - heidän hyvinvointinsa on ykkösasia. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoolaisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 571/2006 vp Myyntivoiton verotus Eduskunnan puhemiehelle Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa,

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2015 Sida 1(349) KEVAS INKÖP 2015 Materialet omfattar Kevas inköp 2015. Det har uppdaterats 4.4.2016. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta.

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta. 2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista

Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista Millä hinnalla saa vuokra-asunnon? - - Selvitys edullisimmista vuokrahinnoista 2/2016 28.4.2016 Sisältö Moni asuu vuokralla kerrostalossa 2 Vuokrataso nousee tasaista tahtia 3 Kuluttajaliiton vertailu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen

Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen Liikunnan harrastaminen ja urheilun seuraaminen pääkaupunkiseudulla Motionering och intresse för idrott i huvudstadsregionen Mats Nylund Mikä on urheilun ja liikunnan merkitys pääkaupunkiseutulaisille?

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Raportti Espoon yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Raportti Espoon yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä NEO-SEUTU Hamed Shafae 14.1.2010 Raportti Espoon yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä Espoon kaupungin yhteispalvelun toimipaikat sijaitsevat Espoon keskuksessa, Espoonlahdessa, Kalajärvessä, Leppävaarassa,

Lisätiedot

verkkojulkaisuja Asuminen Helsingissä 1950 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN ISSN 1455-7231 ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-788-4 Painettuna

verkkojulkaisuja Asuminen Helsingissä 1950 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN ISSN 1455-7231 ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-788-4 Painettuna HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 34 Asuminen Helsingissä 195 24 Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN 952-473-788-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, p. (9) 169

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu

Asuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu Asuminen 2011 Asuntojen vuokrat, täydennysjulkaisu, 1-4vuosineljännes Asuntojen vuokrat: Vuoden tarkistetut tiedot Tilastokeskuksen julkaiseman Asuntojen vuokrat - neljännesvuositilaston tietoja on tarkistettu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja Helsingin kaupunki Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä prosenttia Sekä vapaarahoitteisten että

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes Asuminen Asuntojen vuokrat, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot