Tilastokatsaus 8:2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokatsaus 8:2010"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä vieraskielistä 1 asuntokuntaa, mikä oli 5,1 prosenttia kaikista vantaalaisista asuntokunnista. Kaksi vuotta myöhemmin, vuoden 2008 lopulla, asuntokuntia oli eli 6,4 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista. Henkilöitä vieraskielisissä asuntokunnissa oli Vieraskielisten asuntokunnat olivat keskikooltaan selvästi kotimaisia kieliä puhuvia asuntokuntia suurempia: vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli 2,80 henkilöä, kun se kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli 2,12 henkilöä. Asuntokuntien keskikoko ja niissä asuvien henkilöiden lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kieltä puhuvilla. Taulukko 1. Asuntokunnat ja niissä asuvat viitehenkilön kielen mukaan ja , viisi yleisintä kieltä erikseen Kieli Asuntokuntia Asuntokunnan keskikoko lkm % lkm % Kaikki kielet ,17 2,16 * kotimaiset kielet , ,6 2,13 2,12 * vieraat kielet , ,4 2,80 2,80 Venäjän kieli , ,0 2,26 2,34 Viron kieli , ,2 2,32 2,28 Somalin kieli 322 7, ,0 4,22 4,20 Englannin kieli 187 4, ,9 2,70 2,81 Arabian kieli 224 5, ,7 3,01 2,98 Baltian (viro pl.) kielet 16 0,4 26 0,5 3,50 3,08 Ent. Neuvostoliiton (venäjä pl.) kielet 30 0,7 58 1,0 2,77 3,14 Länsieurooppalaiset kielet (englanti pl.) 270 6, ,9 2,63 2,70 Itäeurooppalaiset kielet 394 8, ,5 3,36 3,33 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet (arabia pl.) 368 8, ,0 3,05 3,01 Afrikan (somali pl.) kielet 126 2, ,6 2,67 2,75 Aasian kielet , ,1 3,20 3,25 Muu tai tuntematon kieli 65 1,5 94 1,7 2,52 2,71 Lähimpänä kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien kokoa olivat suurimmat vieraskieliset kieliryhmät: venäläiset ja virolaiset asuntokunnat. Kooltaan selvästi poikkeavimpina olivat somalinkieliset asuntokunnat, joiden keskikoko oli lähes kaksi kertaa niin suuri kuin kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien. Kotimaankielisistä asuntokunnista useammassa kuin kahdessa kolmesta oli korkeintaan kaksi henkilöä, kun vieraskielisistä asuntokunnista näin oli asia vain joka toisessa asuntokunnassa. Kun venäjänkielisistä asuntokunnista kaksi kolmesta oli korkeintaan kahden henkilön asuntokunta, oli somalinkielisistä asuntokunnista tämän kokoisia asuntokuntia hieman harvempi kuin joka kolmas. Useampi kuin kaksi viidestä somalinkielisestä asuntokunnasta oli kooltaan vähintään viisihenkinen. 1 Tässä vieraskielisellä asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, jonka viitehenkilön kieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kieli on luokiteltu syntymävaltion mukaan. (Viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Tulotietoina on käytetty tilastointivuoden valtionveronalaisia tuloja. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva, häntä ei määritellä asuntokunnan viitehenkilöksi. Tällöin viitehenkilön määrittelyssä käytetään tulotietojen lisäksi myös perheasema-, sukupuoli- ja ikätietoja. Mikäli asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilö määritellään perheasema-, sukupuoli- ja ikätietojen perusteella.)

2 2 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Arabiankielisistä näitä isoja asuntokuntia oli joka kuudes ja englanninkielisistäkin joka kahdeksas, mutta venäjän- ja vironkielisistä niitä oli vain joka kahdeskymmenes. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 kotimaankieliset asuntokunnat olivat keskikooltaan hieman pienentyneet, muunkieliset pysyneet keskimäärin samansuuruisina. Kieliryhmien välillä oli kuitenkin eroja: venäjänkielisissä kolmihenkisten ja sitä suurempien asuntokuntien osuus oli kasvanut, vironkielisissä pienentynyt. Somalinkieliset asuntokunnat olivat kokojakaumaltaan pysyneet lähes samansuuruisina. Englannin- ja arabiankielisissä asuntokunnissa 3-4 henkilön suuruiset asuntokunnat olivat yleistyneet. Kuva 1. Vantaalla asuvat asuntokunnat niiden henkilömäärän ja asuntokunnan viitehenkilön kielen mukaan ja , osuus ko. kielisistä asuntokunnista, % Vieraskieliset asuivat pinta-alaltaan pienemmissä asunnoissa kuin kotimaisia kieliä puhuvat, ero kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat asuivat asuntokunnan henkilöluvusta riippumatta huoneistoalaltaan suuremmissa asunnoissa kuin vieraskieliset asuntokunnat. Ero vaihteli pienimpien asuntokuntien viidestä neliöstä yli 23 neliöön suuremmissa asuntokunnissa. Kutakin asukasta kohden asuinpinta-alaa oli yhden henkilön asuntokunnilla neliömetriä ja suurimmilla 7+ henkilön asuntokunnilla 6-15 neliömetriä asuntokunnan viitehenkilön kielestä riippuen. Kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla oli asunnossaan käytettävissään keskimäärin 75 huoneistoneliömetriä, vieraskielisillä asuntokunnilla 5,5 neliömetriä vähemmän. Huoneistossa asuvaa henkilöä kohden asuinpinta-alaa oli kotimaisilla asuntokunnilla keskimäärin 35,5 neliötä, vieraskielisillä vain 24,9 neliötä. Ero kasvoi keskimäärin yhdellä neliömetrillä vuosien 2007 ja 2008 aikana. Keskimäärin pienimmät asunnot oli Virosta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleilla asuntokunnilla, suurimmat länsieurooppalaiselta kielialueelta muuttaneilla, joilla oli myös eniten asuinpinta-alaa henkilöä kohden. Keskimäärin selvästi vähiten asuinpinta-alaa henkilöä kohden oli Somaliasta muuttaneilla asuntokunnilla, vain 17 neliömetriä. Kun asuntojen keskikoko suureni kaiken kokoisilla kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla, oli tilanne lähes päinvastainen vieraskielisillä asuntokunnilla. Sama ilmiö näkyy asumisväljyyden muutoksessa: kotimaisia kieliä puhuvilla se kasvoi asuntokuntakoosta riippumatta, kun taas vieraita kieliä puhuvilla pääsääntöisesti pieneni.

3 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 3 Taulukko 2. Asuntokunnat asunnon keskimääräisen koon ja asumisväljyyden mukaan viitehenkilön kielen ja asuntokunnan henkilömäärän mukaan ja Asuntokunnan koko Kotimaankieliset Vieraskieliset neliöitä/asunto neliöitä/ henkilö neliöitä/asunto neliöitä/ henkilö Kaikki asuntokunnat 74,7 75,1 35,0 35,5 70,2 69,6 25,1 24,9 Henkilöluku 1 54,6 55,1 54,6 55,1 50,5 50,6 50,5 50,6 Henkilöluku 2 78,3 78,9 39,2 39,5 65,0 64,2 32,5 32,1 Henkilöluku 3 88,6 88,8 29,5 29,6 76,7 75,0 25,6 25,0 Henkilöluku 4 100,5 102,5 25,1 25,6 84,9 84,1 21,2 21,0 Henkilöluku 5 109,7 110,9 21,9 22,2 88,6 87,9 17,7 17,6 Henkilöluku 6 111,9 112,9 18,7 18,8 89,4 89,4 14,9 14,9 Henkilöluku ,9 119,1 15,3 15,3 95,6 96,7 12,2 12,2 Kuva 2. Eri suuruisissa asunnoissa asuvat asuntokunnat asunnon huoneistotyypin ja asuntokunnan viitehenkilön kielen mukaan Vieraskielisistä asuntokunnista kolmannes asui kolmen asuinhuoneen (keittiötä ei lasketa asuinhuoneeksi) asunnoissa ja yhtä suuri osuus kahden asuinhuoneen asunnoissa. Vain joka 20. asuntokunnalla oli käytettävissään vähintään viisi asuinhuonetta. Kotimaisista asuntokunnista joka kolmas asui kaksiossa ja joka kymmenes vähintään viisi asuinhuonetta käsittävässä asunnossa. Verrattuna kahta vuotta aiempaan tilanteeseen kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista hieman useampi asui vuoden 2008 lopulla vähintään 5 huoneen asunnoissa, kun taas vieraskielisistä asuntokunnista aiempaa hieman suurempi osuus asui yksiöissä tai kaksioissa. Kuvassa 3 on vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien henkilöiden määrä ja heidän asuttamiensa asuntojen huoneiden määrä suhteutettu toisiinsa. Venäjää, viroa, englantia sekä muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvilla on keskimäärin enemmän kuin huone kutakin asujaa kohden, kaikilla muilla ryhmillä vähemmän. Somaliasta tulleilla tilanne on huonoin. Vuoteen 2006 verrattuna tilanne on heikentynyt arabiankielisiä lukuun ottamatta kaikilla muilla. Kotimaisia kieliä puhuvilla keskimääräinen huonemäärä asukasta kohden kasvoi hieman vuodesta 2006 vuoteen 2008: suhdeluku oli vuoden 2008 lopussa 1,36.

4 4 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Kuva 3. Henkilöt ja heidän käytettävissään olevat asuinhuoneet asuntokunnan viitehenkilön kieliryhmän mukaan vuosina 2006 ja 2008 (yli 5 huoneen asunnot on tässä laskettu vain 5 huonetta käsittäviksi. Tämän kokoisia asuntoja on Vantaalla 3 prosenttia asuntokannasta) Kolme neljästä vieraskielisestä asuntokunnasta asui vuokra-asunnossa Kotimaisia kieliä puhuvista asuntokunnista 62 prosenttia asui omistusasunnossa, vieraskielisistä asuntokunnista heitä oli 27 prosenttia. Myös asumisoikeusasunnossa asuminen oli kotimaankielisillä asuntokunnilla yleisempää kuin vieraita kieliä puhuvilla asuntokunnilla. Suhteellisesti eniten vuokra-asunnoissa asuvia oli Afrikan ja Lähi-idän kieliä puhuvissa, ja vähiten länsieurooppalaisia kieliä puhuvissa. Somalinkielisistä 97 prosenttia asui vuokra-asunnoissa. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 kotimaisia kieliä puhuvien omistusasunnossa asuminen on yleistynyt hieman vieraskielisiä enemmän. Kuitenkin somalia ja Baltian kieliä puhuvia omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia oli vähemmän vuonna 2008 kuin kaksi vuotta aiemmin. Kuva 4. Asuntokuntien asumismuoto asuntokunnan viitehenkilön syntymävaltion kielen mukaan

5 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 5 Somalinkielisistä asuntokunnista yksikään ei asunut asumisoikeusasunnossa. Yleisintä asumisoikeusasunnossa asuminen oli virolaisilla asuntokunnilla, joilla se oli jopa hieman kotimaisia kieliä puhuvia asuntokuntia yleisempää. Vironkieliset ja muualta Baltiasta muuttaneet asuivat myös muita tässä vertailussa mukana olevia useammin muissa kuin valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa. Vieraskielisillä ahtaasti asuminen lisääntynyt: vuoden 2008 lopulla heistä kolme kymmenestä asui ahtaasti 2 Kaikista vantaalaisista asuntokunnista asui vuoden 2006 lopussa ahtaasti 10 prosenttia. Kotimaisia kieliä puhuvista ahtaasti asuvia oli 9 prosenttia, mutta vieraita kieliä puhuvista lähes 28 prosenttia. Vuoden 2008 lopulla ahtaasti asuvia asuntokuntia oli kotimaisia kieliä puhuvista hieman pienempi osuus, mutta vieraskielisistä asuntokunnista heitä oli jo lähes 30 prosenttia. Ahtaasti asuvien osuus vaihteli syntymävaltion mukaan: somalinkielisistä asuntokunnista peräti 57 prosenttia asui ahtaasti, kun taas venäjänkielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli 18 prosenttia. Vuoteen 2006 verrattuna ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli lisääntynyt eniten Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja muun entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneilla: lisäystä oli kahdessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Kuva 5. Ahtaasti asuvat asuntokunnat (%) asuntokunnan viitehenkilön syntymävaltion kielen mukaan Ahtaasti asuminen on luonnollisesti sitä yleisempää mitä suuremmasta asuntokunnasta on kysymys. Kotimaankielisistä vähintään viisihenkisistä asuntokunnista 60 prosenttia asui ahtaasti, vieraskielisistä ahtaasti asuvia oli tämän kokoisissa asuntokunnissa jo 90 prosenttia. Jo neljän henkilön vieraskielisistä asuntokunnista yli puolet asui ahtaasti, kotimaankielisistä vajaa kolmannes. Vieraskielisillä 2-3 henkilön asuntokunnilla ahtaasti asuminen on lisääntynyt eniten. Enemmän asuintilaa kuin huone kutakin asuntokunnan jäsentä kohden oli kotimaista kieltä puhuvista asuntokunnista kolmella viidestä. Vieraskielisistä asuntokunnista näin paljon asuintilaa oli lähes joka kolmannella asuntokunnalla. Muista kuin kotimaisista asuntokunnista eniten "väljästi" asuvia oli englanninkielisissä asuntokunnissa, useammassa kuin kahdessa viidestä, ja vähiten somalinkielisissä asuntokunnissa, harvemmassa kuin yhdessä viidestä. Yhden henkilön kotimaista kieltä puhuvista asuntokunnista kolme neljästä asui vähintään kaksi asuinhuonetta käsittävässä asunnossa, vieraskielisissä heitä oli kaksi kolmesta. Kahden henkilön asuntokunnista asui vähintään kolmen asuinhuoneen asunnoissa kotimaankielisistä kaksi kolmesta, vieraskielisistä kaksi viidestä. Kolmen henkilön asuntokunnista vastaavat osuudet olivat kaksi viidestä ja yksi viidestä ja nelihenkisillä kolme neljästä ja yksi kymmenestä. 2 Asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, jos kutakin asuntokunnan jäsentä kohden on vähemmän kuin yksi huone, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi (normi 4).

6 6 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Kuva 6. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (%) asuntokunnan koon ja viitehenkilön syntymävaltion kielen mukaan Ahtaasti asuminen yleisintä vuokra-asunnoissa Sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia oli eniten vuokra-asunnoissa asuvissa ja vähiten heitä oli omistusasunnoissa asuvissa. Kaksi viidestä korkotukivuokra-asunnossa asuvista vieraskielisistä asuntokunnista asui vuoden 2008 lopussa ahtaasti. Kotimaisia kieliä puhuvista heitä oli vain joka kymmenes asuntokunta. Suhteellisesti vähiten ahtaasti asuvia oli sekä kotimaankielisistä että vieraskielisistä "muussa" vuokra-asunnossa asuvissa. Kaiken kaikkiaan vieraskielisillä asuntokunnilla ero ahtaasti asuvien osuudessa asunnon eri hallintamuodoissa oli suurempi kuin kotimaankielisillä asuntokunnilla. Kuva 7. Ahtaasti asuvat asuntokunnat viitehenkilön kieliryhmän mukaan vuosina 2006 ja 2008 Vaikka vieraskielisillä asuntokunnilla asunnon keskikoko kaikissa hallintamuodoissa oli isompi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla asuntokunnilla, oli vieraskielisillä käytettävissään kuitenkin 4-9 huoneistoneliömetriä vähemmän asuinalaa henki-

7 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 7 löä kohden. Pääasiallisena syynä lienee vieraskielisten asuntokuntien selvästi suurempi keskikoko ja toisaalta se, ettei isoja asuntoja, varsinkaan kerrostaloasuntoja ole Vantaalle juurikaan rakennettu. 3 Somalinkieliset asuntokunnat asuivat ahtaimmin riippumatta siitä mikä oli asunnon hallinta- tai rahoitusmuoto. Somalinkielisiä ahtaasti asuvia asuntokuntia oli kolme neljästä kaikista korkotukivuokra-asunnoissa asuvista somaliasuntokunnista. Aravavuokra-asunnoissa asuvista heistä oli ahtaasti asuvia kaksi kolmesta. Venäjänkielisistä asuntokunnista ahtaimmin asuivat korkotukivuokra-asunnoissa asuvat. Muissa asumismuodoissa asuvilla ei juuri ollut eroa ahtaasti asuvien osuuksissa. Kuva 8. Asunnon keskikoko eri hallinta- ja rahoitusmuodon ja asuntokunnan viitehenkilön kieliryhmän mukaan vuosina 2006 ja 2008 Kuva 9. Ahtaasti asuvat asuntokunnan asunnon hallinta- ja rahoitusmuodon sekä viiden yleisimmän kielen mukaan Vironkielisistä asuntokunnista eniten ahtaasti asuvia oli vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa ("muu vuokra-asunto") asuvissa. Kaksi vuotta aiemmin näissä asunnoissa ahtaasti asuvia vironkielisiä oli vähiten. 3 Vähintään viisi asuinhuonetta käsittäviä kerrostalohuoneistoja oli Vantaalla esim. vuoden 2009 lopussa 710 kpl eli 1,2 prosenttia kaikista kerrostalohuoneistoista.

8 8 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Englanninkielisistä asuntokunnista arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvista joka neljäs asui ahtaasti. Arabiankielisistä asuntokunnista aravavuokra-asunnoissa asuvissa oli eniten ahtaasti asuvia. Vieraskieliset asuntokunnat Vantaan suuralueilla Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla vieraskielisten asuntokuntien osuus alueen asuntokunnista oli vuonna 2008 muita alueita suurempi. Vantaan kaikista vieraskielisistä asuntokunnista peräti 24 prosenttia asui Hakunilan suuralueella, kun kotimaan kieliä puhuvista asuntokunnista siellä asui vajaa 14 prosenttia. Myyrmäessä vieraskielisiä asuntokuntia oli lukumääräisesti lähes saman verran kuin Hakunilassa, vaikka Myyrmäessä asuntokuntia kaikkiaan oli yli kaksi kertaa Hakunilan asuntokuntien määrä. Hakunilassa oli vuoden 2008 lopussa suuralueista eniten sellaisia asuntokuntia, joiden viitehenkilö oli syntyisin venäjän-, viron- tai arabiankielisistä maista tahi Afrikasta. Myyrmäessä asui muita suuralueita enemmän somalin- ja englanninkielisiä, sekä entisestä Neuvostoliitosta tai jostain Euroopasta tulleita asuntokuntia. Myyrmäen suuralueella oli suhteessa enemmän Euroopasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneita asuntokuntia kuin alueen väestöpohja edellyttäisi. Aviapoliksessa näin oli vain englantia puhuvissa. Koivukylässä vain entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita ja Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän kieliä puhuvia, Korsossa englantia puhuvia ja Hakunilassa länsieurooppalaisia kieliä puhuvia oli suhteessa vähemmän kuin alueiden väestömäärät edellyttäisivät. Kaiken kaikkiaan Tikkurilan suuralueella oli suhteessa vähiten vieraskielisiä asuntokuntia, vain 4,8 prosenttia suuralueen kaikista asuntokunnista. Myyrmäessä ja Aviapoliksessa osuus oli hieman suurempi, Korsossa osuus oli 7,6 prosenttia, Koivukylässä 7,8, mutta Hakunilassa osuus oli 10,4 prosenttia. Taulukko 3. Asuntokunnat Vantaan suuralueilla viitehenkilön kielen mukaan, suuralueella asuvien asuntokuntien lukumäärä ja osuus (%) kaikista ko. kieliryhmään kuuluvista Vantaalla asuvista asuntokunnista Asuntokunnan kieli Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila lkm % Lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Kotimainen kieli , , , , , ,9 Vieras kieli , , , , , ,8 Venäjän kieli ,4 82 5, , , , ,0 Viron kieli ,6 45 4, , , , ,0 Somalin kieli ,0 19 5,6 19 5, , , ,9 Englannin kieli 46 20, , , , , ,8 Arabian kieli 72 27,1 16 6, , , , ,2 Baltian maiden kielet 5 19, ,8 5 19,2 5 19,2 Ent. Neuvostoliiton kielet 20 34, ,6 5 8,6 9 15, ,9 Länsieurooppalaiset kielet ,7 29 8, , , , ,5 Itäeurooppalaiset kielet ,1 33 6, , , , ,9 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet ,0 31 6, ,4 44 9, , ,3 Muun Afrikan kielet 31 21, , , , ,9 Muun Aasian kielet 97 14,2 62 9, , , , ,0 Muu tai tuntematon kieli 17 18, , , , ,0 4 Kivistön suuralueella asui vuoden 2008 lopussa asuntokuntaa, joista oli vain 68 (2,3 %) vieraskielisiä. Tästä syystä suuralueen lukuja ei ole esitetty tässä taulukossa. Mikäli luku on pienempi kuin 5, sitä ei ole esitetty.

9 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 9 Venäjänkielisistä ja vironkielisistä asuntokunnista useampi kuin joka neljäs asui Hakunilan suuralueella. Henkilöissä mitattuna osuudet olivat vielä hieman suuremmat. Somalinkielisistä henkilöistä liki joka kolmas ja asuntokunnistakin kolme kymmenestä asui Myyrmäen suuralueella. Myyrmäessä asui myös useampi kuin joka neljäs arabiankielisistä ja useampi kuin joka viides englanninkielisistä Vantaalla asuvista asuntokunnista. Englanninkielisiä asuntokuntia asui suhteellisesti eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueella: joka kymmenes Vantaalla asuvista englanninkielisistä asuntokunnista oli löytänyt asuntonsa Aviapoliksesta ja joka viides Tikkurilasta. Tikkurilassa somalinkielisten asuntokuntien osuus oli varsin pieni ja asuntokunnat pienempiä kuin muilla alueilla. Koivukylässä somalinkielisten asuntokuntien osuus kaikista Vantaalla asuvista ko. kieltä puhuvista asuntokunnista oli yli viidennes. Korsossa venäjän- ja vironkielisten asuntokuntien osuus oli hieman suurempi kuin somalin-, englannin- tai arabiankielisten asuntokuntien. Tikkurilassa ja Myyrmäessä yhden henkilön vieraskielisten asuntokuntien osuus suurin Suhteellisesti eniten yhden henkilön vieraskielisiä asuntokuntia oli Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla. Myyrmäessä, Aviapoliksessa ja Koivukylässä oli vähintään viiden henkilön asuntokuntien osuus suuralueista suurin: heitä oli lähes joka kuudes. Kuva 10. Vieraskielisten asuntokuntien kokojakauma Vantaan suuralueilla Vieraskielisten omistusasuminen lisääntyy Seuraavan sivun taulukossa 4 on verrattu kotimaan- ja vieraskielisten asuntokuntien asumisen hallintamuotoa Vantaan suuralueilla. Useampi kuin joka neljäs vieraskielinen asuntokunta asui omistusasunnossa, kun kotimaisia kieliä puhuvista heitä oli useampi kuin kolme neljästä. Omistusasuminen oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2008 yli kolmella prosenttiyksiköllä. Yleisin asumismuoto vieraskielisillä oli aravavuokra-asunto. Asumisoikeusasunnoissa asuvia muuta kuin kotimaista kieltä puhuvia oli vain 2,5 prosenttia kaikista vieraskielisistä asuntokunnista. Suhteellisesti eniten vieraskielisiä asuntokuntia asui omistusasunnossa Kivistön (kaksi kolmesta) ja Aviapoliksen (joka kolmas) suuralueilla. Myyrmäessä omistusasujia oli hieman useampi kuin muilla suuralueilla. Eniten omistusasunnossa asuminen oli lisääntynyt Aviapoliksen suuralueella asuvilla vieraskielisillä. Siellä myös asumisoikeusasunnossa asuminen oli muita yleisempää.

10 10 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Taulukko 4. Vieraskielisten asuntokuntien asumismuoto Vantaan suuralueilla vuosina 2006 ja 2008 asuntokunnan viitehenkilön kielen mukaan Alue/ kieliryhmä Omistusasunto Aravavuokra Korkotukivuokra Muu vuokra Asumisoikeus Muu hallintaper Vantaa *kotimaiset 61,2 62,1 16,8 16,3 4,0 4,1 12,3 11,9 4,0 3,9 1,6 1,6 *vieraskieliset 24,0 27,1 48,9 44,6 6,2 6,0 16,7 17,5 2,3 2,5 2,0 2,3 Myyrmäki *kotimaiset 65,3 66,1 9,7 9,6 4,8 4,7 16,5 16,0 2,1 2,1 1,5 1,6 *vieraskieliset 26,2 28,7 30,4 28,2 13,0 12,8 27,9 26,9 0,3 0,6 2,2 2,8 Kivistö *kotimaiset 88,7 88,9 2,0 2,0 0,0 0,0 6,6 6,4 0,9 0,9 1,9 1,8 *vieraskieliset 67,4 69,1 8,7 4,4 0,0 0,0 17,4 19,1 0,0 0,0 6,5 7,4 Aviapolis *kotimaiset 48,4 51,3 7,8 7,8 10,5 10,2 20,2 19,2 10,5 9,0 2,7 2,5 *vieraskieliset 27,8 33,0 26,9 21,2 13,5 10,3 21,5 23,8 7,6 8,0 2,7 3,7 Tikkurila *kotimaiset 57,5 58,1 18,5 18,2 7,0 6,9 11,8 11,7 3,4 3,3 1,9 1,8 *vieraskieliset 25,1 25,3 48,7 45,5 9,7 7,9 12,3 17,1 1,7 1,4 2,4 2,8 Koivukylä *kotimaiset 56,8 57,0 24,3 23,6 2,1 2,9 9,8 9,4 5,8 5,8 1,2 1,2 *vieraskieliset 23,9 26,8 52,8 47,5 2,9 4,1 14,7 16,0 4,1 3,5 1,5 2,1 Korso *kotimaiset 63,3 64,8 21,1 20,1 0,9 0,9 7,5 7,4 5,6 5,3 1,5 1,4 *vieraskieliset 21,0 25,3 61,8 57,2 1,9 1,6 10,4 10,7 3,2 3,8 1,6 1,4 Hakunila *kotimaiset 59,6 60,9 25,4 24,8 0,9 1,2 8,9 8,2 3,8 3,7 1,5 1,2 *vieraskieliset 20,5 24,3 61,8 58,0 1,0 1,6 13,2 12,4 1,9 2,1 1,6 1,6 Länsieurooppalaisia kieliä puhuvat asuivat muita useammin omistusasunnoissa Yleisesti voidaan todeta, että omistusasunnoissa asuivat useimmin länsieurooppalaisia kieliä puhuvat. Viittä yleisintä kielitä puhuvista asuntokunnista somalit asuivat lähes kaikki vuokra-asunnossa, englantia ja venäjää äidinkielenään puhuvat muita useammin omistusasunnossa. Tikkurilassa venäjänkieliset asuivat muita suuralueita yleisemmin vuokra-asunnossa. Virolaiset taas suosivat Aviapoliksessa vuokra-asumista muiden alueiden virolaisia enemmän. Somalin kieltä puhuvista omistusasujia oli vain Myyrmäessä ja Hakunilassa. Koivukylässä ja Korsossa englanninkielisistä asuntokunnista asui omistusasunnossa selvästi harvempi kuin muilla suuralueilla, kun taas arabiaa äidinkielenään puhuvista muista alueita useampi asuntokunta asui Korsossa omistusasunnossa.

11 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 11 Taulukko 5. Omistusasunnoissa asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuudet ko. kielisistä asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina 2006 ja 2008 viitehenkilön kieliryhmän mukaan (Mikäli alueella asui 5 tai vähemmän ko.kieltä äidinkielenään puhuvaa asuntokuntaa ei tietoa ole näytetty, vaan se on korvattu kahdella pisteellä, ks. lisäksi taulukon 3 alaviite) Asuntokunnan kieli Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Venäjä 28,1 30,0 25,0 28,0 16,4 19,6 23,5 27,2 19,1 22,5 21,6 27,4 Viro 20,1 21,6 3,6 13,3 16,0 17,0 25,6 28,4 16,5 24,7 16,7 17,2 Somali 2,0 0,9 0,0 0,0 5,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 2,7 Englanti 47,1 60,9 50,0 60,0 56,4 51,2 28,0 31,1 38,1 36,0 65,5 62,9 Arabia 26,2 20,8 0,0 12,5 17,2 14,3 25,0 20,9 40,0 46,9 13,1 18,2 Baltia , Ent. Neuvostoliitto 25,0 20, ,1 0,0 28,6 33,3 Länsieurooppalaiset kielet 48,7 47,0 26,7 41,4 39,3 35,0 58,6 41,7 52,6 48,1 45,8 45,2 Itäeurooppalaiset kielet 30,5 34,6 40,9 36,4 20,9 17,5 26,0 31,2 24,2 28,4 15,4 11,3 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet 22,7 30,5 31,8 35,5 19,4 26,6 22,2 27,3 10,6 13,6 8,6 16,0 Muu Afrikka 0,0 22, ,0 12,9 17,4 18,5 13,0 11,8 16,7 28,9 Muu Aasia 32,1 32,0 46,3 50,0 39,3 45,8 31,4 35,8 27,4 35,4 27,5 35,4 Muu tai tuntematon kieli 27,3 35, ,3 13,0 11,1 25,0 15,4 20,0 6,7 0,0 Ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus kasvussa Vieraskielisissä asuntokunnissa ahtaasti asuvien osuus lisääntyi vuodesta 2006 vuoteen Suuralueista vain Aviapoliksessa ja Tikkurilassa ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus pieneni. Koivukylässä ja Hakunilassa lähes joka kolmas vieraskielinen asuntokunta asui ahtaasti. Tikkurilan suuralueella asuvissa asuntokunnissa oli ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pienin viitehenkilön äidinkielestä riippumatta ja useissa kieliryhmissä ahtaasti asuvien osuus oli pienempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Taulukko 6. Kieli / kieliryhmä Ahtaasti asuvat vieraskieliset asuntokunnat (osuus kaikista ko. kieltä puhuvista asuntokunnista) Vantaan suuralueilla vuosina 2006 ja 2008 viitehenkilön kieliryhmän mukaan, luku on merkitty punaisella, mikäli ahtaasti asuvia asuntokuntia on vähintään kolmannes (Mikäli alueella asui 5 tai vähemmän ko.kieltä äidinkielenään puhuvaa asuntokuntaa ei tietoa ole näytetty, vaan se on korvattu kahdella pisteellä, ks. lisäksi taulukon 3 alaviite) Vantaa Myyrmäki Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kotimainen kieli 9,0 8,7 7,5 7,4 10,0 9,3 7,9 7,9 9,5 9,4 10,3 10,0 10,2 9,8 Vieras kieli 27,6 29,7 26,8 31,1 27,8 25,5 25,9 25,3 26,6 32,3 27,5 28,3 30,6 32,0 Venäjän kieli 14,8 17,9 10,8 15,8 22,9 14,6 11,6 10,9 16,5 24,4 17,3 18,2 15,6 19,1 Viron kieli 19,4 21,3 20,1 24,5 17,9 26,7 19,1 15,6 11,5 17,2 23,3 23,5 21,6 21,3 Somalin kieli 54,7 57,4 59,8 64,8 61,5 52,6 35,0 26,3 58,8 62,2 43,8 50,0 54,9 55,4 Englannin kieli 17,1 19,8 9,8 10,9 11,1 16,0 23,1 14,6 12,0 26,7 23,8 12,0 24,1 37,1 Arabian kieli 32,1 32,3 35,4 33,3 50,0 25,0 37,9 34,3 27,8 39,5 16,0 21,9 32,8 33,3 Baltian maiden kielet 31,3 30, , Ent. Neuvostoliiton kielet 23,3 34,5 12,5 20, ,3 22,2 28,6 53,3 Länsieurooppalaiset kielet 21,5 23,4 17,9 23,0 13,3 13,8 28,6 21,7 10,3 22,9 23,7 28,8 27,1 26,2 Itäeurooppalaiset kielet 44,4 45,3 39,0 43,6 31,8 24,2 38,4 38,8 58,0 48,1 46,8 55,6 52,3 53,8 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet 33,4 36,2 27,8 39,8 18,2 19,4 32,3 40,5 26,7 27,3 29,8 23,7 49,5 44,5 Muun Afrikan kielet 24,6 36,1 31,6 45, ,0 22,6 4,3 25,9 39,1 52,9 30,0 39,5 Muun Aasian klielet 39,9 41,0 40,7 41,2 41,5 43,5 34,4 37,3 34,9 37,5 38,7 39,0 46,4 46,6 Muu tai tuntematon kieli 26,2 34,0 36,4 41, ,4 26,1 22,2 37,5 30,8 30,0 26,7 43,8

12 12 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Venäjänkieliset asuivat ahtaimmin Koivukylässä, vironkieliset Aviapoliksessa, somalinkieliset Myyrmäessä ja Koivukylässä, englanninkieliset Hakunilassa ja arabiankieliset Koivukylässä. Viidestä yleisimmästä kieliryhmästä selvästi muita ahtaammin asuivat somalinkieliset kaikilla suuralueilla Tikkurilaa lukuun ottamatta. Tikkurilassa heistä oli ahtaasti asuvia vain joka neljäs asuntokunta, kun kaikilla muilla suuralueilla ahtaasti asuvia oli vähintään joka toinen asuntokunta. Keskimääräinen huoneala henkilöä kohden pieneni vieraskielisillä asuntokunnilla Kotimaankielisillä asuntokunnilla oli asuinhuonealaa kutakin asuntokunnan jäsentä kohden keskimäärin noin 10 neliömetriä enemmän kuin vieraskielisillä asuntokunnilla. Suuralueista tämä asumisväljyyttä kuvaava tunnusluku pieneni Kivistössä, Korsossa ja Hakunilassa, muilla joko hieman kasvoi tai pysyi ennallaan. Pienin keskimääräinen asumisväljyys oli Myyrmäessä ja Hakunilassa. Suuralueiden väliset erot olivat kaiken kaikkiaan pieniä oli kieli mikä tahansa. Kuva 11. Asuntokuntien asuinhuoneala henkilöä kohden viitehenkilön kielen ja suuralueen mukaan Vantaa, naapurit ja koko maa Vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien osuus kunnan asuntoväestöstä oli vuoden 2008 lopussa suurin Helsingissä. Vantaalla osuus oli suurempi kuin Espoossa. Muualla Helsingin seudulla ja koko maassa vieraskielisissä asuntokunnissa asuvien osuus oli selvästi pienempi ja kokonaisuudessaan vain muutaman prosentin suuruinen. Vieraskielisten asuntokuntien keskikoko oli Vantaalla suurin, Helsingissä pienin. Venäjänkielisissä asuntokunnissa asuvan väestön osuus koko kunnan vieraskielisestä asuntoväestöstä oli Espoossa ja muissa Helsingin seudun kunnissa selvästi pienempi kuin muissa tässä vertailussa olevilla alueilla, joilla venäjänkieliset muodostivat jo neljännen osan vieraskielisestä väestönosasta. Vironkielisten osuus oli suurin Helsingin seudun kehyskunnissa, jossa heitä oli joka viides kaikista vieraskielisistä. Somalinkielisiä oli Vantaalla ja Helsingissä muista alueita enemmän. Englanninkieliset olivat valinneet asuinpaikakseen Espoon tai kehyskunnat useammin kuin valinta oli kohdistunut muille alueille. Länsieurooppalaisia kieliä puhuvia oli suhteellisesti vähemmän Vantaalla kuin muilla alueilla. Kooltaan vieraskieliset asuntokunnat olivat kieliryhmästä riippumatta suurempia kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat asuntokunnat. Kooltaan lähimpänä kantaväestöä olivat venäläiset ja virolaiset asuntokunnat, selvästi kauimpana somalit. Helsingissä somalinkielisiä lukuun ottamatta kaikki asuntokunnat olivat pienempiä kuin muilla vertailualueilla. Vantaalla kaikki vieraskieliset asuntokunnat olivat keskikooltaan suurempia kuin koko maan vastaavankieliset asuntokunnat.

13 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 13 Taulukko 7. Viitehenkilön mukaan eri kieliä puhuvissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuus (%) koko alueen asuntoväestöstä, vieraskieliset osuus vieraskielisestä väestöstä ja asuntokuntien keskikoko pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudun kunnissa ja koko maassa Kieli/kieliryhmä Osuus koko asuntoväestöstä, % Vantaa Espoo Helsinki Muu Helsingin seutu Koko Suomi Asuntokuntien keskikoko Vantaa Espoo Helsinki Muu Helsingin seutu Koko Suomi Kaikki kielet ,16 2,25 1,85 2,33 2,09 * kotimaiset kielet 91,7 92,3 91,1 97,6 96,7 2,12 2,22 1,81 2,33 2,08 * vieraat kielet 8,3 7,7 8,9 2,4 3,3 2,80 2,77 2,44 2,65 2,48 Vieraskielisistä ,80 2,77 2,44 2,65 2,48 Venäjän kieli 23,5 15,2 23,4 18,6 25,2 2,34 2,34 2,14 2,27 2,17 Viron kieli 13,2 12,3 11,5 21,1 11,8 2,28 2,58 2,04 2,36 2,18 Somalin kieli 9,0 7,2 9,8 1,2 5,4 4,20 3,98 4,26 3,91 4,02 Englannin kieli 3,9 8,7 6,6 8,0 6,1 2,81 2,94 2,26 3,02 2,51 Arabian kieli 5,0 4,9 5,0 4,1 5,1 2,98 3,05 2,81 2,95 2,92 Baltian maiden (viro pl.) kielet 0,5 0,4 0,4 0,5 0,5 3,08 2,45 1,90 2,25 2,30 Entisen Neuvostoliiton (venäjä pl.) kielet 1,1 0,9 1,3 1,0 1,3 3,14 2,38 2,42 2,31 2,51 Länsieurooppalaiset kielet (englanti pl.) 5,7 10,3 10,6 13,4 9,6 2,70 2,57 2,15 2,82 2,36 Itäeurooppalaiset kielet 11,2 10,5 5,4 10,8 9,4 3,33 3,11 2,54 3,05 2,76 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet (arabia pl.) 8,6 8,0 7,3 8,2 9,0 3,01 2,76 2,59 3,02 2,66 Muun Afrikan (somali pl.) kielet 2,5 3,2 3,2 0,8 2,3 2,75 3,08 2,77 3,26 2,64 Muun Aasian kielet 14,0 17,1 14,0 10,6 12,2 3,25 2,76 2,75 2,81 2,72 Muu tai tuntematon kieli 1,6 1,3 1,5 1,7 2,1 2,71 2,76 2,52 2,98 2,86 Muualla Helsingin seudulla myös vieraskieliset asuvat isommissa asunnoissa Muulla Helsingin seudulla vieraskieliset asuntokunnat asuivat hieman suuremmissa asunnoissa kuin pääkaupunkiseudulla ja koko maassa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että kun muulla Helsingin seudulla vieraskielisen asuntokunnan koko kasvaa suuremmaksi kuin 5 henkilöä, asunnon pinta-ala ei enää kasvakaan. Syynä lienee isojen vuokra-asuntojen puute, asuuhan enemmistö vieraskielisistä asuntokunnista vuokra-asunnoissa. Koko maassa ja pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa sen sijaan asunnon pinta-ala kasvaa asuntokunnan koon kasvaessa vielä isoissakin asuntokunnissa, tosin vähemmän. Helsingissä asunnon pinta-ala on kaiken kokoisilla asuntokunnilla keskimäärin pienempi kuin muilla vertailualueilla. Kuva 12. Henkilömäärältään eri kokoisten vieraskielisten asuntokuntien asuntojen keskipinta-ala (h-m2) Vantaalla ja vertailualueilla Kuva muuttuu käänteiseksi, kun käytössä oleva asuinpinta-ala jaetaan asunnon henkilömäärällä: asumisväljyys on kaiken kokoisilla asuntokunnilla suurinta Helsingin seudun kehyskunnissa ja pienintä Helsingissä.

14 14 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Kuva 13. Henkilömäärältään eri kokoisten vieraskielisten asuntokuntien asumisväljyys (h-m2/hlö) Vantaalla ja vertailualueilla Vieraskielisistä asuntokunnista vain yksi kolmesta asuu muussa kuin vuokra-asunnossa. Helsingissä vieraskieliset asuntokunnat asuvat kieliryhmästä riippumatta useammin vuokra-asunnossa kuin Vantaalla, Espoossa, muualla Helsingin seudulla tai koko maassa Yli puolet vieraskielisistä asuntokunnista asui vuokra-asunnossa asuinpaikasta riippumatta. Eniten omistusasunnossa asuvia oli asuntokunnan viitehenkilön äidinkielestä riippumatta muulla Helsingin seudulla ja vähiten Helsingissä. Taulukko 8. Kieli/kieliryhmä Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista kielen/kieliryhmän mukaan pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa ja Vuokra-asunnossa asuvat %, 2006 Vuokra-asunnossa asuvat %, 2008 Vantaa Espoo Helsinki Helsingin seutu Koko Suomi Vantaa Espoo Helsinki Helsingin seutu Koko Suomi Kaikki kielet 35,1 34,9 47,2 24,6 31,1 34,6 34,0 47,1 23,7 30,6 * kotimaiset kielet 33,1 33,1 45,4 24,0 30,2 32,3 31,9 45,0 23,1 29,5 * vieraat kielet 71,7 67,4 76,8 54,4 70,0 68,2 64,9 75,1 52,9 67,7 Venäjän kieli 73,2 68,8 78,4 60,5 72,5 67,9 63,9 75,5 53,7 68,0 Viron kieli 75,1 79,2 84,5 63,5 72,4 72,2 77,9 82,0 64,7 70,0 Somalin kieli 96,9 97,8 97,4 90,5 96,4 97,0 97,6 96,8 81,8 96,2 Englannin kieli 43,9 47,4 58,7 23,5 48,2 43,7 48,5 56,7 20,5 47,9 Arabian kieli 73,7 81,1 85,0 73,2 82,4 74,4 81,8 84,0 68,3 81,0 Baltian (viro pl.) kielet 62,5 63,6 67,1 75,0 63,6 65,4 55,2 77,7 75,0 64,5 Ent. Neuvostoliiton kielet (venäjä pl.) 76,7 66,0 77,9 26,1 72,1 74,1 73,6 76,2 46,9 71,4 Länsieurooppalaiset kielet (englanti pl.) 46,7 38,5 60,5 26,0 48,2 45,1 37,3 60,9 21,9 47,6 Itäeurooppalaiset kielet 70,8 68,6 71,9 61,9 69,4 70,9 62,8 70,9 61,8 67,2 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet (arabia pl.) 80,2 76,1 79,1 68,6 78,1 73,1 70,3 78,7 69,8 75,5 Afrikan (somali pl.) kielet 84,1 93,0 93,1 61,1 89,3 76,2 89,4 90,4 52,6 87,5 Aasian kielet 62,3 65,9 74,8 57,6 69,9 58,0 60,8 72,7 51,8 67,2 Muu tai tuntematon kieli 78,5 75,9 85,8 75,8 83,7 73,4 82,4 83,3 82,9 83,9

15 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia 15 Vieraskielisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia enemmän Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kotimaisia kieliä puhuvista vantaalaisista asuntokunnista 8,7 prosenttia oli ahtaasti asuvia vuoden 2008 lopussa. Espoossa ahtaasti asuvien kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien osuus oli hieman pienempi, Helsingissä samaa tasoa, mutta muulla Helsingin seudulla ja koko maassa suurempi kuin Vantaalla. Kuva 14. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus viitehenkilön kielen ja asuntokunnan asuinpaikan mukaan , viisi yleisintä kieltä Asuntokunnista ahtaimmin asuivat somalinkieliset asuntokunnat, joista yli puolet asui ahtaasti Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. Muulla Helsingin seudulla ahtaasti asuvia somalinkielisiä asuntokuntia oli hieman useampi kuin joka kolmas. Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaalla somalin- ja venäjänkielisistä sekä vieraskielisistä asuntokunnista yleensä oli eniten ahtaasti asuvia. Sen sijaan englannin- ja arabiankielisistä asuntokunnista Vantaalla oli ahtaasti asuvia muita alueita vähemmän. Espoossa viron-, englannin- ja arabiankieliset asuntokunnat asuivat keskimäärin muita ahtaammin. Vieraita kieliä puhuvista oli vähiten ahtaasti asuvia länsieurooppalaisia kieliä puhuvissa sekä Baltiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevissa asuntokunnissa, keskimäärin parikymmentä prosenttia. Vantaalla ahtaasti asuminen heillä oli yleisintä. Kuva 15. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus viitehenkilön kielen ja asuntokunnan asuinpaikan mukaan

16 16 Tilastokatsaus 8: Lisämateriaalia Kuten aiemmin on todettu, enemmistö vieraskielisistä asuntokunnista asuu vuokra-asunnossa asuinpaikasta ja pääosin kielestäkin riippumatta. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kotimaisia kieliä puhuvista vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista oli noin prosenttiyksikön verran suurempi osuus ahtaasti asuvia kuin omistusasunnoissa asuvissa. Vieraskielisillä ero oli suurempi, 6-12 prosenttiyksikköä. Viidestä suurimmasta kieliryhmästä venäjänkieliset asuntokunnat sekä Helsingissä että koko maassa asuivat omistusasunnoissa ahtaammin kuin vuokra-asunnoissa. Sama tilanne oli Vantaalla ja Helsingissä asuvilla vironkielisillä asuntokunnilla: omistusasunnoissa asuvissa oli enemmän ahtaasti asuvia. Kahta vuotta aiempaan tilanteeseen (vuosi 2006) verrattuna ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli koko maassa pienentynyt kotimaisia kieliä puhuvilla runsaalla puolella prosenttiyksiköllä, vuokra-asunnoissa asuvilla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa asuvilla. Vieraskielisillä asuntokunnilla ahtaasti asuvien osuus oli hieman kasvanut niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvilla. Taulukko 9. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista kielen ja asunnon hallintamuodon mukaan vertailualueilla , viisi yleisintä kieltä erikseen Ahtaasti asuvien osuus omistusasunnoissa, % Ahtaasti asuvien osuus vuokra-asunnoissa, % Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Muu Hgin seutu Koko maa Kotimainen kieli 8,4 7,7 8,3 9,6 8,9 9,2 8,9 9,4 10,4 8,4 Vieras kieli 25,8 18,3 20,4 17,8 20,0 31,8 30,8 26,6 29,5 25,7 Venäjä 17,5 12,3 16,7 13,0 15,9 18,1 17,5 15,1 16,8 15,1 Viro 23,2 18,9 19,6 20,0 19,3 21,4 27,8 17,9 24,8 19,8 Somali ,5.. 40,5 58,5 52,0 53,8 55,6 51,3 Englanti 18,4 16,0 18,0 19,4 17,6 20,6 32,2 23,6 22,5 21,2 Arabia 25,0 30,0 26,7 20,7 28,3 35,9 39,7 38,0 39,1 38,7 Vantaalla ja Espoossa ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus oli pienentynyt niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvilla. Helsingissä ahtaasti asuminen oli lisääntynyt omistusasunnoissa asuvilla vieraskielisillä asuntokunnilla. Lähde: Tilastokeskus: Tilasto vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä, Helsingin seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa ja Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN Sähköposti:

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2018

TILASTOKATSAUS 6:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 9:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9:2016 1 25.5.2016 VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA 2000 2014 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011

Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2011 41 Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 211 Helsingin vieraskieliset 211 Muut 28 % Venäjä 22 % Ranska 2 % Turkki 2 % Espanja 3 % Saksa 2 % Kurdi 3 % Kiina 4 % Arabia 5 % Englanti 7 % Somali 1 % Viro 12 %

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2005:12

Tilastokatsaus 2005:12 Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013

HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 31 2013 HELSINGIN ULKOMAALAISVÄESTÖ VUONNA 2013 Turkki 2% Muut 24 % Venäjä 21 % Vietnam 2% Persia 2% Viro 14 % Ranska 2% Saksa 2% Espanja 3% Kurdi 3% Kiina 4% Arabia 5% Englanti 6% Somali 10 % Sisällys

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2013

Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakentaminen Vantaalla 2013 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2014 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Pertti Raami, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 2/2009 Julkaisija - Utgivare Vantaan kaupunki Vanda stad Tiedustelut - Förfrågningar Hannu Kyttälä p. - tel. (09) 839 22716 etunimi.sukunimi@vantaa.fi Osoite - Adress Unikkotie

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.218 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/212 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset 3 2. Muuttoliike 5 3. Vantaalaisten kielet ja kansallisuudet 6 4. Vantaalaiset perheet

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,

Lisätiedot

Vantaalaisia kehityssuuntia

Vantaalaisia kehityssuuntia Vantaalaisia kehityssuuntia 1/2011 Sisältö Tilastotietoja Vantaalta ja vähän muualtakin 1. Väestö ja väestönmuutokset... 1 2. Muuttoliike... 3 3. Kielet ja kansalaisuudet... 4 4. Perheet... 5 5. Väestön

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu)

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 10 2014 Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Valokuvat: Eija Rauniomaa Yllä:Aurinkolahti, Alla:Herttoniemi Taloudellinen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot