Perheet ja asuntokunnat

Transkriptio

1 Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja asuntokuntia. (Aluejaot sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät julkaisun lopusta.) Perheet ja asuntokunnat 3.1 Perheet ja lapset Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä on lisääntynyt. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Vuonna 199 vantaalaisia perheitä oli runsaat 44 ja vuonna 2 perheiden lukumäärä ylitti 5 rajan. Vuoden 17 alussa perheitä tilastoitiin olevan Vuonna 17 perheisiin kuului 76 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 199 vastaava lukema oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä vuonna 17 oli kolmannes (56 24 henkeä). Lapsista alle kouluikäisiä oli kolmasosa, 7 17-vuotiaita vajaa puolet ja loput olivat täysi-ikäisiä. Perheistä, joilla oli 17-vuotiaita kotona asuvia lapsia, 46 prosentilla oli yksi lapsi, 4 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli vain muutamalla prosentilla perheistä. Vuonna 17 perheet, joilla oli lapsia (55 ), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (45 ) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 6 prosenttia vantaalaisista perheistä oli aviopareja, 24 prosenttia avopareja ja 15 prosenttia yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajista valtaosa oli naisia (85 ). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon. Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta verrattuna vuoteen, avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet. Muutoksen hitaus näkyy myös perheiden keskikoossa: vuonna 199 perheisiin kuului keskimäärin 2,95 henkilöä ja vuoden 17 alussa vain hieman vähemmän, 2,79 henkilöä. Taulukko 9. Vantaalaiset perheet Perheet / vuosi (1.1.) Väestö Perheet yhteensä (lkm) aviopari ilman lapsia avopari ilman lapsia aviopari ja lapsia avopari ja lapsia äiti/isä ja lapsia Perheet yhteensä () , 1 1 aviopari ilman lapsia 22,8 25,4 26,8 29,2,6,3,,1 avopari ilman lapsia 12, 11,7 13,1 13,9 13,9 14,7 15, 15,2 aviopari ja lapsia 46,5 41,8 37,3 33,5 32,2 31,1,8,3 avopari ja lapsia 5,7 6,6 8,1 8,8 8,8 8,9 9, 9, äiti/isä ja lapsia 13, 14,4 14,7 14,7 14,5 15,1 15,2 15,4 Perheissä henkilöitä Perheissä lapsia joista 6-vuotiaita (lkm) joista 7 17-vuotiaita (lkm) joista 6-vuotiaita () 31,9 35,5 33,4 32,2 33,7 33,6 33,3 33, joista 7 17-vuotiaita () 46,3 46,1 48,5 5,6 48,1 47,1 47,5 48,1 Perheiden keskikoko (henkilöä) 2,95 2,92 2,9 2,85 2,82 2,8 2,8 2,8 Perheväestön osuus () 86,1 82,5 81, 79,5 78,1 76,8 76,3 75,7

2 3.2 Asuntokuntien määrä ja koko Vuoden 16 aikana Vantaalla ylitettiin 1 asuntokunnan raja ja uusimpien tietojen mukaan asuntokuntia on jo 11 5, joissa asui vantaalaista 1. Yhden hengen asuntokuntia oli 39 prosenttia, kahden hengen 32 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 15 prosenttia. Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 197-luvun lopusta lähtien. Kahden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt lähes samoissa lukemissa viimeiset 15 vuotta, mutta yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka. 199-luvun puolivälistä lähtien yhden hengen asuntokuntia on myös ollut enemmän kuin kahden hengen asuntokuntia. Kuvio 14. Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun mukaan hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5+ hlöä Vuoden 17 alussa Vantaalla oli 39 8 yksin asuvaa, joista 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaisista 18 prosenttia asui yksin. Vähiten yksin asuvia oli vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa 45 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli prosentin tuntumassa aina 8 ikävuoteen saakka. Kuvio 15. Yksin asuvien vantaalaisten osuus koko ikäryhmästä sukupuolen mukaan Vantaa yhteensä Miehet Naiset 1 Asuntoväestön määrä on 4 6 asukasta pienempi kuin Vantaan todellinen asukasluku, koska asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia.

3 Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 198 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 5 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä, ollen vuoden 17 alussa 2,11. Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (42 44 ) ja vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (12 ). Aviapoliksen ja Kivistön suuralueilla yhden hengen asuntokuntia oli puolestaan vähiten (32 33 ) ja vähintään neljän hengen asuntokuntia eniten ( 21 ). Kaupunginosittain tarkasteltuna asuntokuntien keskikoko oli pienin Tikkurilassa ja Keimolassa, 1,7 henkilöä. Yksin asuvia oli eniten Keimolassa, Havukoskella ja Tikkurilassa (53 54 asuntokunnista). Suurimmat asuntokunnat olivat Jokivarressa ja Nikinmäessä, joissa asuntokuntien keskikoko oli 3, henkeä ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 38 prosenttia. Asuntokunnat kielen mukaan Vuonna 17 vantaalaisista asuntokunnista 8 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli 2 prosenttia ja saman verran oli asuntokuntia, joissa oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 16 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,73 henkilöä) kuin kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,11). Yksin asuvien osuus vieraskielisistä asuntokunnista oli 23 prosenttia (kaikki asuntokunnat 39 ) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 28 prosenttia (15 ). Kuvio 16. Vantaalaiset asuntokunnat kielen ja henkilöluvun mukaan 17 (Vieraskieliset = asuntokuntaan kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö) hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5 hlöä 6+ hlöä Vieraskieliset asuntokunnat Kaikki asuntokunnat Perheitä ja asuntokuntia koskevat Excel-taulukot löytyvät omana tiedostonaan internet-sivuilta.

4 Vantaan aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 2 Kivistön suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkurilan suuralue 1 Linnainen 21 Piispankylä 4 Ylästö 6 Hiekkaharju 11 Hämevaara 22 Keimola 41 Viinikkala 61 Tikkurila 12 Hämeenkylä 23 Kivistö 5 Tammisto 62 Jokiniemi 13 Vapaala 24 Lapinkylä 51 Pakkala 63 Viertola 14 Varisto 25 Myllymäki 52 Veromies 64 Kuninkaala 15 Myyrmäki Vestra 53 Lentokenttä 65 Simonkylä 16 Kaivoksela 31 Luhtaanmäki 66 Hakkila 17 Martinlaakso 32 Riipilä 67 Ruskeasanta 18 Vantaanlaakso 33 Seutula 68 Koivuhaka Askisto 34 Kiila 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 26 Petikko 5 Koivukylän suuralue 6 Korson suuralue 7 Hakunilan suuralue 7 Koivukylä 8 Matari 9 Länsisalmi 71 Ilola 81 Korso 91 Länsimäki 72 Asola 82 Mikkola 92 Ojanko 73 Rekola 83 Metsola 93 Vaarala 74 Havukoski 84 Leppäkorpi 94 Hakunila 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 95 Rajakylä 86 Nikinmäki 96 Itä-Hakkila 87 Vierumäki 97 Kuninkaanmäki 88 Vallinoja 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta.

5 Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 1 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin.