VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään 6 Luonnollinen väestönkasvu hieman lisääntyi Kuva: Tuire Ruokosuo Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana asukkaalla. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli väestönlisäyksestä 44,2 %. Asunnonvaihtoja kaupungin sisällä oli Vuoden 2013 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski yli 500 hengellä edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 50-vuotiaista. Suurin muuttovoitto saatiin jälleen vuotiaista. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappiota tuli 55 hengen verran. Jo kuudentena vuonna peräkkäin väestönlisäys pääkaupunkiseudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 65 henkeä ja Vantaalta 48 henkeä. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi ennallaan. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 70 hengellä 1713 asukkaaseen. Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä sai Suur-Tapiolan alue. Toiseksi eniten lisääntyi muuttoliikkeen avulla Suur-Matinkylän väestö. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara. Pohjois- Espoon kärsi muuttotappiota vuonna Vuonna 2013 syntyi uutta espoolaista. Kuolleita oli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui henkeä. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousi hieman vuoden 2013 aikana. Laskua oli nuorimmalla ikäryhmällä ja vuotiailla naisilla.

2 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2013 aikana asukkaalla. Lisäys oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Suhteellinen väestönkasvu oli 1,5 %. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli väestönlisäyksestä 44,2 %. Vastaava osuus vuotta aikaisemmin oli 50,8 %. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , , Asunnonvaihdot kaupungin sisällä olivat vähentyneet noin muutolla. 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen kääntyi voitolliseksi vuoden 2010 aikana neljän tappiovuoden jälkeen. Vuoden 2013 aikana muualta Suomesta saatu muuttovoitto laski yli 500 hengellä edellisestä vuodesta ja muuttovoitto jäi 22 henkeen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

3 Maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto lisääntyi noin 70 hengellä. Muuttovoitto ulkomailta saatiin 1713 henkeä. Kasvu johtui tulomuuton lisääntymisestä. Lähtömuutto ulkomaille pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kuten vuonna 2012, jolloin Espoo sai runsaan muuttovoiton, myös vuoden 2013 muuttovoiton ikärakenne oli poikkeuksellinen. Muuttotappiota tuli vain yli 50-vuotiaista, mutta ei lapsista ja kouluikäisistä kuten aikaisempina vuosina. Suurin muuttovoitto saatiin jälleen vuotiaista. Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8-53 Yht Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 3

4 Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 4,1 % ja Espoosta lähteneistä 5,5 %. Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli jälleen tappiollinen. Muuttotappiota tuli 55 hengen verran, kun vuosi sitten tappio oli 91 ruotsinkielistä. Muuttovoittoa ruotsinkielisistä tuli vuotiaissa ja 0-6-vuotiaista. Suurin ruotsinkielisten muuttotappio oli jälleen ikäryhmässä vuotiaat. Taulukko 4. Ruotsinkielisten muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm ,8 87 8, ,3 35 3, ,8 54 5, , , , , ,8 96 9, ,3 64 6, ,3 65 6, ,1 54 5,5-16 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta jo kuudentena vuonna peräkkäin väestönlisäys seudulta supistui, nyt ollen enää 7 henkeä. Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä vain 65 henkeä ja Vantaalta 48 henkeä. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,4 65 Vantaa , ,6 48 Kauniainen 310 1, ,5-106 PKS yhteensä , ,5 7 Hyvinkää 106 0, ,8-27 Järvenpää 88 0, ,0-72 Kerava 122 0, ,9-27 Kirkkonummi 630 3, ,9-190 Nurmijärvi 152 0, ,7-129 Sipoo 63 0,3 92 0,6-29 Tuusula 92 0, ,8-48 Vihti 240 1, ,9-74 Muu Uusimaa 673 3, ,6-82 Muu Etelä-Suomi , ,1 190 Muut läänit , ,9 503 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 600 henkeä. Muuttotappio ympäristökunnille oli hieman lisääntynyt edellisestä vuodesta. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio pysyi lähes ennallaan. Muusta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuotta pienemmän muuttovoiton, mutta muista lääneistä muuttovoitto oli hieman kasvanut. Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi noin 70 hengellä 1713 asukkaaseen. 4 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille 2013 Suurimman väestönlisäyksen muuttoliikkeestä muista kunnista ja ulkomailta sai Suur-Tapiolan alue ja toiseksi suurin lisäys oli Suur-Matinkylässä. Kolmanneksi suurimman muuttovoiton sai Suur-Leppävaara. Suhteellisestikin suurin muuttovoitto oli Suur-Tapiolassa. Pohjois-Espoo kärsi muuttotappiota vuonna Taulukko 6. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain 2013 Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,7 Suur-Tapiola ,8 Suur-Matinkylä ,5 Suur-Espoonlahti ,2 Suur-Kauklahti ,1 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,6 Muu alue ,8 Koko Espoo ,7 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen Vuonna 2013 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli laskenut edellisestä vuodesta jo kolmantena vuotena peräkkäin. Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista 40 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Korkeakoulututkinto oli 26 % tulomuuttajista. Parhaimmin koulutettuja olivat edelleen muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes ja osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla. Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 7. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2013 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Lähtömuutto Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Myös Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli laskenut jo toisena vuotena peräkkäin. Koulutustaso oli kuitenkin edelleen korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28% :lla, keskiasteen koulutus 42 %:lla ja 30 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneilla. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Vuoden 2013 aikana Espoo sai muuttovoittoa kokonaisuudessaan vain ilman peruskoulutusta olevista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin kaikilta koulutustasoilta, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 390 henkeä. 6 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton sai Suur-Kauklahden alue. Myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota kärsinyt Pohjois-Espoo sai kunnan sisältä muuttovoittoa kuten myös Suur-Espoonlahti. Muut suuralueet olivat muuttotappiollisia kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä. Suurimman muuttotappion kärsi Suur-Tapiola, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä suurimman muuttovoiton. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Taulukko 8. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2013 (mukana alueiden sisäiset muutot) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suur-Kauklahti sai muuttovoittonsa pääasiassa Suur-Leppävaarasta ja Suur-Espoonlahdesta. Suur-Tapiola menetti asukkaitaan eniten Suur-Matinkylään, Suur-Leppävaaraan ja Suur-Espoonlahteen. Suur-Leppävaara menetti väestöä eniten Suur-Espoonlahteen ja Suur-Kauklahteen. 1 Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä Suurin kokonaismuuttovoitto Suur-Matinkylään Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2013 sai Suur-Matinkylä. Toiseksi suurin kokonaismuuttovoitto tuli Suur-Kauklahteen, joka sai muuttovoittoa sekä kunnan ulkopuolelta ja myös kunnan sisältä. Suur- Leppävaara oli kolmannella sijalla. Se sai lisää väestöä kunnan ulkopuolelta. 8 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

9 Taulukko 9. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2013 (mukana alueen sisäinen muutto) Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Sisäinen Vanha-Espoo Ulkoinen Suur-Kauklahti Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2013 Pohjois-Espoo oli ainoa suuralue, mikä sai muuttotappiota muuttoliikkeessä kokonaisuudessaan. Myös Vanha-Espoon muuttovoitto jäi vaatimattomaksi. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014 9

10 6 Luonnollinen väestönkasvu hieman lisääntyi Vuonna 2013 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 85 lasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli 1 341, mikä oli 32 kuolemantapausta enemmän kuin vuonna Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 191, mikä oli noin 50 henkeä edellisvuotta enemmän. Taulukko 10. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Taulukko 11. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,0 Miehet , , , , , , , , , , , ,1 Naiset , ,1 92 9, , , ,1 98 9, , , , , ,0 Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli hieman noussut vuoden 2013 aikana. Miehillä kuolleisuus laski ainoastaan ikäryhmässä vuotiaat. Naisilla kuolleisuus nousi ainoastaan ikäryhmässä vuotiaat. 10 Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/2014

11 Taulukko 12. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,2 37,2 106,8 134,1 86,9 16, ,6 48,1 101,8 127,9 68,5 11, ,3 37,3 101,2 130,9 69,3 19, Suur-Tapiola ,3 13,6 76,0 163,0 82,9 18, ,9 15,0 75,7 157,4 77,2 16, ,2 14,4 70,3 158,7 95,5 16, Suur-Matinkylä ,7 40,1 97,7 140,7 70,6 11, ,7 37,2 87,7 122,1 76,8 13, ,9 33,4 86,3 128,4 71,5 21, Suur-Espoonlahti ,4 46,6 130,8 155,3 67,7 14, ,9 30,0 124,1 155,6 77,8 14, ,6 51,8 137,6 146,2 82,4 9, Suur-Kauklahti ,0 60,1 109,5 151,2 69,9 22, ,9 68,8 117,3 133,3 47,0 27, ,8 42,2 134,7 128,7 48,5 24, Vanha-Espoo ,3 74,7 140,3 143,2 76,2 9, ,0 61,5 122,9 154,8 83,6 13, ,9 63,5 116,0 158,9 71,1 12, Pohjois-Espoo ,4 86,7 171,8 175,7 66,6 23, ,0 102,3 194,5 135,2 72,0 18, ,4 85,7 120,0 192,5 79,3 29, Koko Espoo ,5 41,1 110,1 145,4 75,7 15, ,9 40,0 103,6 140,0 73,8 14, ,1 40,1 102,0 143,1 75,7 16, Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousi hieman vuoden 2013 aikana. Laskua oli nuorimmalla ikäryhmällä ja vuotiailla naisilla. Suurin nousu hedelmällisyydessä oli vuotiailla naisilla. Kokonaishedelmällisyys oli edelleen korkein Pohjois-Espoossa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha- Espoossa. Matalin hedelmällisyys on Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. 1 Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2013 aikana espoolaiset naiset solmivat noin avioliittoa. Määrä oli hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli myös pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla 80 %:ssa. Toisia avioitumisia liitoista oli 16 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 4 %. Taulukko 13. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,0 0,0 0,0 22 1, ,8 1,8 0, , ,3 4,9 2, , ,1 17,9 4, , ,0 21,0 18, , ,6 12,1 18,0 76 5, ,3 19,2 28,0 83 6, ,9 11,6 16,0 44 3, ,5 6,7 10,0 26 1, ,3 2,2 2,0 9 0, ,2 2,7 2,0 9 0,6 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes 44 % solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista 53 % solmittiin tässä iässä. Noin 39 % toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja 31 %liitoista naisen ollessa vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 46 % oli vuotiaita ja 26 % vuotiaita. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2013 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % ,3 0,0-32 4, ,3 2,4-71 9, ,3 11,1 3, , ,6 15,1 6, , ,6 20,6 21, , ,8 20,6 18, , ,0 11,9 28, , ,0 9,5 15,6 41 5, ,7 7,1 3,1 14 1, ,8 1,6 3,1 6 0,8 Yhteensä 104,3 100,0 100, ,0 Lkm Avioeroja astui voimaan noin 760 vuoden 2013 aikana. Määrä oli hieman edellisvuotta suurempi. Avioerojen määrä oli 55 % solmituista avioliitoista. Eroista 79 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta ja 17 % toisesta avioliitosta. Ensimmäisistä eroista 36 % oli otettu naisen ollessa vuotias ja 33 % naisen ollessa vuotias. Väestönmuutokset 2013/Tietoisku 7/

13 Antalet Esbobor ökade år 2013 med invånare. Den relativa befolkningsökningen var 1,5 procent. Flyttningsöverskottet var personer, vilket är 44,2 procent av befolkningsökningen. Det skedde bostadsbyten inom staden. Under år 2013 sjönk flyttningsöverskottet från andra kommuner i Finland med mer än 500 personer från föregående år. Åldersstrukturen för flyttningsöverskottet år 2013 var exceptionell. Endast gruppen personer över 50 år uppvisade flyttningsunderskott. Det största flyttningsöverskottet var åter bland åringarna. De svenskspråkiga i Esbo uppvisade återigen flyttningsunderskott. Flyttningsunderskottet uppgick till 55 personer. Flyttningsöverskottet från huvudstadsregionen minskade redan sjätte året i följd. Esbo fick ett flyttningsöverskott på endast 65 personer från Helsingfors och 48 personer från Vanda. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förlorade Esbo befolkning. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför Helsingforsregionen hölls på samma nivå. Från övriga södra Finland fick Esbo ett mindre flyttningsöverskott än föregående år, men flyttningsöverskottet från övriga län hade ökat något. Flyttningsöverskottet från utlandet ökade med cirka 70 personer till invånare. Den största befolkningsökningen på grund av flyttningsrörelsen fick Hagalunds storområde. Den näst största ökningen skedde i Mattbys storområde. Det tredje största flyttningsöverskottet fick Albergas storområde. Norra Esbo hade ett flyttningsunderskott år År 2013 föddes Esbobor. Antalet döda var Den naturliga befolkningsökningen uppgick till personer. Den totala, uppnådda fertiliteten ökade en aning bland kvinnorna i Esbo år Den uppnådda fertiliteten minskade i den yngsta åldersgruppen och gruppen åringar. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Espoon kaupunki PALI / Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu