ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy edelleen Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana henkeen. Vuoden 2016 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 770:lla. Kasvu oli noin 100 asuntokuntaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2015 oli edellisvuotta pienempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin vuonna Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2015 aikana ja oli 67,5 % vuoden 2016 alussa. Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Espoossa asui perhettä vuoden 2016 alussa. Vuonna 2015 perheiden määrä kasvoi noin 980 perheellä eli 1,4 %. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edelleen 1,78 lapsessa. Vuoden 2016 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman ja kaksilapsisten kohonnut. Kolmi- ja nelilapsisten perheiden osuus oli laskenut. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta, oli yli Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuodenvaihteessa Lisäystä oli noin 200 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2015 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,7 %:iin. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,6 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Lähes 17 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 10,2 %.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KOKO PYSYI SAMANA Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana henkeen. Vuoden 2016 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 770:lla. Kasvu oli noin 100 asuntokuntaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2015 oli edellisvuotta pienempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin vuonna Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa, Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Pienin asuntokuntien keskikoko oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa ja niiden koossa ei ollut tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Suurten asuntokuntien alueilla, Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuntokuntien keskikoko oli pienentynyt. 2 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä suuralueittain vuonna 2016 sekä keskikoko 2015 ja 2016 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,21 2,21 2. Suur-Tapiola ,17 2,17 3. Suur-Matinkylä ,06 2,06 4. Suur-Espoonlahti ,31 2,31 5. Suur-Kauklahti ,54 2,53 6. Vanha-Espoo ,31 2,31 7. Pohjois-Espoo ,72 2,71 Koko Espoo ,24 2,24 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2015 aikana ja oli 67,5 % vuoden 2016 alussa. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut Suur-Matinkylässä, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 41 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,6 31,9 13,4 12,5 5, Suur-Tapiola 36,8 33,2 12,2 12,8 5, Suur-Matinkylä 40,8 32,7 12,0 10,3 4, Suur-Espoonlahti 33,0 32,3 14,3 14,2 6, Suur-Kauklahti 29,9 26,8 16,3 17,8 9, Vanha-Espoo 34,8 30,1 15,0 13,4 6, Pohjois-Espoo 23,0 30,2 17,3 18,3 11, Koko Espoo 35,7 31,8 13,6 13,0 5, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on noin 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, noin 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui perhettä vuoden 2016 alussa. Vuoden 2015 aikana perheiden määrä kasvoi noin 980 perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,4 %. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2014, 2015 ja 2016, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,0 Avopari, ei lapsia , , ,6 Aviopari ja lapsia , , ,6 Avopari ja lapsia , , ,4 Äiti/isä ja lapsia , , ,3 Yhteensä , , ,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus on lähes puolet perheistä. Lapsettomien perheiden osuus oli laskenut Suur-Tapiolaa ja Suur-Matinkylää lukuun ottamatta. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (kaikki lapset iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, joissa Lapsia/perhe, lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 43,7 24,8 22,6 6,9 2, ,3 1,77 2. Suur-Tapiola 46,3 22,5 23,2 6,6 1, ,7 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,5 24,5 20,7 5,9 1, ,5 1,71 4. Suur-Espoonlahti 41,2 25,1 24,3 7,5 1, ,8 1,78 5. Suur-Kauklahti 30,8 25,9 30,2 10,5 2, ,2 1,87 6. Vanha-Espoo 38,8 26,7 24,0 8,1 2, ,2 1,80 7. Pohjois-Espoo 34,3 25,3 26,2 9,9 4, ,7 1,96 Koko Espoo 42,6 24,8 23,4 7,3 2, ,4 1,78 Perheet, lkm Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

5 3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edelleen 1,78 lapsessa vuoden 2015 ajan. Vuoden 2016 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli kohonnut vähän. Kolmi- ja nelilapsisten perheiden osuus oli laskenut. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli yli Yksilapsisia perheitä oli eniten Suur-Matinkylän lapsiperheissä, 45 %. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa oli keskimäärää enemmän yksilapsisia perheitä. Vähiten yksilapsisia perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa taas niiden perheiden osuus, joissa oli vähintään kolme lasta oli keskimääräistä selvästi korkeampi. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2015/16 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 41,4 12,1 3, ,77 1,89 2. Suur-Tapiola 40,7 44,7 12,4 2, ,76 1,90 3. Suur-Matinkylä 45,0 41,4 11,0 2, ,72 1,83 4. Suur-Espoonlahti 41,7 42,7 12,7 3, ,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,5 44,9 15,3 3, ,86 1,97 6. Vanha-Espoo 43,4 39,8 13,0 3, ,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 38,3 40,7 14,8 6, ,94 2,10 Koko Espoo 42,2 42,0 12,5 3, ,78 1,91 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli noin 200 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,8 2. Suur-Tapiola ,1 3. Suur-Matinkylä ,2 4. Suur-Espoonlahti ,3 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,4 7. Pohjois-Espoo ,8 Koko Espoo ,1 Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä oli vain toinen vanhempi. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli kohonnut kaikilla muilla alueilla Suur-Tapiolaa ja Suur-Matinkylää lukuun ottamatta. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2015/16. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY EDELLEEN Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2015 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,7 %:iin. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 66,5 65,9 65,0 64,3 63,6 62,9 Molemm. ruotsinkielisiä 3,2 3,1 3,0 3,0 2,9 2,8 Molemm. muunkielisiä 4,8 5,4 6,0 6,6 7,3 7,8 Suomenk. ja ruotsink. 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 Suomenk. ja muunkielinen 4,8 5,2 5,4 5,7 5,8 6,0 Ruotsink. ja muunkielinen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 Ainoa huoltaja suomenk. 10,6 10,5 10,3 10,2 10,1 10,2 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Ainoa huoltaja muunk. 1,5 1,7 1,9 2,0 2,2 2,4 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Lkm Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,6 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Lähes 17 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 10,2 %. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 7

8 År 2015 ökade Esbos invånarantal till personer. I början av 2016 var antalet bostadshushåll Ett bostadshushåll består av de som bor i samma bostad oavsett familje- eller släktförhållanden. Antalet bostadshushåll hade under ett år ökat med Ökningen var ungefär 100 bostadshushåll mindre än året innan, men också befolkningsökningen var 2015 var mindre än under det föregående året. Bostadshushållens genomsnittliga storlek i Esbo var 2,24 personer. Medelstorleken hade hållits på samma nivå som år Antalet små bostadshushåll bestående av en eller två personer hade minskat en aning under 2015 och utgjorde 67,5 procent i början av Bostadshushållens personfördelning hade inte förändrats nästan alls från det föregående året. Andelen enpersonshushåll hade ökat en aning medan tvåpersonshushållen hade hållits på samma nivå. Nästan en femtedel av bostadshushållen utgjordes av minst fyra personer. I Esbo bodde över familjer i början av År 2015 ökade antalet familjer med cirka 980, dvs. 1,4 procent. I familjer som hade hemmaboende barn var antalet barn i snitt 1,78. Andelen hade hållits på samma nivå som under det tidigare året. I de egentliga barnfamiljerna, det vill säga i familjer med minst ett minderårigt barn, kvarstod det genomsnittliga antalet minderåriga barn på 1,78. I början av 2016 fanns det cirka barnfamiljer i Esbo. Andelen familjer med ett barn hade sjunkit något och andelen familjer med två barn hade ökat. Andelen familjer med tre eller fyra barn hade minskat. Det fanns över familjer med minst tre minderåriga barn Antalet ensamförsörjarfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Ökningen jämfört med föregående år var cirka 200 familjer, vilket var en klart större ökning än året innan. Även andelen av alla barnfamiljer hade ökat en aning. En knapp femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år Andelen familjer där den enda eller båda vuxna är finskspråkiga är 73,1 procent. Andelen familjer där en vuxen är finskspråkig ökade till 12,7 procent. Andelen familjer där den ena eller båda vuxna är svenskspråkiga var 3,6 procent. Familjerna med två modersmål i Esbo var 13,2 procent. I största delen av dessa familjer var hemspråken finska och svenska. Omkring 17 procent av familjerna hade helt eller delvis utländska modersmål. Andelen har klart ökat sedan året innan. Familjerna där samtliga familjemedlemmar hade ett utländskt modersmål utgjorde 10,2 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh , , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu