ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016"

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy edelleen Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana henkeen. Vuoden 2016 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 770:lla. Kasvu oli noin 100 asuntokuntaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2015 oli edellisvuotta pienempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin vuonna Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2015 aikana ja oli 67,5 % vuoden 2016 alussa. Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Espoossa asui perhettä vuoden 2016 alussa. Vuonna 2015 perheiden määrä kasvoi noin 980 perheellä eli 1,4 %. Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edelleen 1,78 lapsessa. Vuoden 2016 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman ja kaksilapsisten kohonnut. Kolmi- ja nelilapsisten perheiden osuus oli laskenut. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta, oli yli Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuodenvaihteessa Lisäystä oli noin 200 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2015 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,7 %:iin. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,6 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Lähes 17 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 10,2 %.

2 1 ASUNTOKUNTIEN KOKO PYSYI SAMANA Espoon väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana henkeen. Vuoden 2016 alussa espoolaiset asuivat asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat olivat lisääntyneet vuodessa 1 770:lla. Kasvu oli noin 100 asuntokuntaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta myös väestönkasvu vuonna 2015 oli edellisvuotta pienempi. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,24 henkilöä. Keskikoko oli pysynyt edelleen samana kuin vuonna Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa, Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Pienin asuntokuntien keskikoko oli Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa ja niiden koossa ei ollut tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Suurten asuntokuntien alueilla, Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa asuntokuntien keskikoko oli pienentynyt. 2 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä suuralueittain vuonna 2016 sekä keskikoko 2015 ja 2016 Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,21 2,21 2. Suur-Tapiola ,17 2,17 3. Suur-Matinkylä ,06 2,06 4. Suur-Espoonlahti ,31 2,31 5. Suur-Kauklahti ,54 2,53 6. Vanha-Espoo ,31 2,31 7. Pohjois-Espoo ,72 2,71 Koko Espoo ,24 2,24 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli hieman laskenut vuoden 2015 aikana ja oli 67,5 % vuoden 2016 alussa. Pienten asuntokuntien osuus oli noussut Suur-Matinkylässä, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia oli 41 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 53 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,6 31,9 13,4 12,5 5, Suur-Tapiola 36,8 33,2 12,2 12,8 5, Suur-Matinkylä 40,8 32,7 12,0 10,3 4, Suur-Espoonlahti 33,0 32,3 14,3 14,2 6, Suur-Kauklahti 29,9 26,8 16,3 17,8 9, Vanha-Espoo 34,8 30,1 15,0 13,4 6, Pohjois-Espoo 23,0 30,2 17,3 18,3 11, Koko Espoo 35,7 31,8 13,6 13,0 5, Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien pysynyt ennallaan. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on noin 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, noin 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 3

4 2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui perhettä vuoden 2016 alussa. Vuoden 2015 aikana perheiden määrä kasvoi noin 980 perheellä. Suhteellinen perheiden määrän lisäys oli 1,4 %. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2014, 2015 ja 2016, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,0 Avopari, ei lapsia , , ,6 Aviopari ja lapsia , , ,6 Avopari ja lapsia , , ,4 Äiti/isä ja lapsia , , ,3 Yhteensä , , ,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli 1,78 lasta. Määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Vähiten lapsia perheissä oli Suur-Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus on lähes puolet perheistä. Lapsettomien perheiden osuus oli laskenut Suur-Tapiolaa ja Suur-Matinkylää lukuun ottamatta. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (kaikki lapset iästä riippumatta) Lasten lukumäärä Perheitä, joissa Lapsia/perhe, lapsia joissa lapsia 1. Suur-Leppävaara 43,7 24,8 22,6 6,9 2, ,3 1,77 2. Suur-Tapiola 46,3 22,5 23,2 6,6 1, ,7 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,5 24,5 20,7 5,9 1, ,5 1,71 4. Suur-Espoonlahti 41,2 25,1 24,3 7,5 1, ,8 1,78 5. Suur-Kauklahti 30,8 25,9 30,2 10,5 2, ,2 1,87 6. Vanha-Espoo 38,8 26,7 24,0 8,1 2, ,2 1,80 7. Pohjois-Espoo 34,3 25,3 26,2 9,9 4, ,7 1,96 Koko Espoo 42,6 24,8 23,4 7,3 2, ,4 1,78 Perheet, lkm Lähes joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten suuria perheitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

5 3 MONILAPSISUUS YLEISINTÄ POHJOIS-ESPOOSSA Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, keskimääräinen alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edelleen 1,78 lapsessa vuoden 2015 ajan. Vuoden 2016 alussa Espoossa oli noin lapsiperhettä. Yksilapsisten lapsiperheiden osuus oli laskenut hieman, kaksilapsisten perheiden osuus oli kohonnut vähän. Kolmi- ja nelilapsisten perheiden osuus oli laskenut. Perheitä, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta oli yli Yksilapsisia perheitä oli eniten Suur-Matinkylän lapsiperheissä, 45 %. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa oli keskimäärää enemmän yksilapsisia perheitä. Vähiten yksilapsisia perheitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, joissa taas niiden perheiden osuus, joissa oli vähintään kolme lasta oli keskimääräistä selvästi korkeampi. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2015/16 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,2 41,4 12,1 3, ,77 1,89 2. Suur-Tapiola 40,7 44,7 12,4 2, ,76 1,90 3. Suur-Matinkylä 45,0 41,4 11,0 2, ,72 1,83 4. Suur-Espoonlahti 41,7 42,7 12,7 3, ,78 1,92 5. Suur-Kauklahti 36,5 44,9 15,3 3, ,86 1,97 6. Vanha-Espoo 43,4 39,8 13,0 3, ,79 1,92 7. Pohjois-Espoo 38,3 40,7 14,8 6, ,94 2,10 Koko Espoo 42,2 42,0 12,5 3, ,78 1,91 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lisäystä edellisestä vuodesta oli noin 200 perhettä, mikä oli selvästi suurempi lisäys kuin vuotta aikaisemmin. Myös osuus lapsiperheistä oli kohonnut hieman. Vajaa viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperhe. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja- Yksinhuoltajaperheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,8 2. Suur-Tapiola ,1 3. Suur-Matinkylä ,2 4. Suur-Espoonlahti ,3 5. Suur-Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,4 7. Pohjois-Espoo ,8 Koko Espoo ,1 Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä oli vain toinen vanhempi. Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli kohonnut kaikilla muilla alueilla Suur-Tapiolaa ja Suur-Matinkylää lukuun ottamatta. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2015/16. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016

7 4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY EDELLEEN Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli edelleen pienentynyt vuoden 2015 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 73,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli noussut 12,7 %:iin. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 66,5 65,9 65,0 64,3 63,6 62,9 Molemm. ruotsinkielisiä 3,2 3,1 3,0 3,0 2,9 2,8 Molemm. muunkielisiä 4,8 5,4 6,0 6,6 7,3 7,8 Suomenk. ja ruotsink. 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 Suomenk. ja muunkielinen 4,8 5,2 5,4 5,7 5,8 6,0 Ruotsink. ja muunkielinen 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 Ainoa huoltaja suomenk. 10,6 10,5 10,3 10,2 10,1 10,2 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8 Ainoa huoltaja muunk. 1,5 1,7 1,9 2,0 2,2 2,4 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Lkm Perheitä, joissa molemmat tai ainoa huoltaja oli ruotsinkielinen, oli 3,6 % perheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on 13,2 %. Näistä suurin osa oli perheitä, joissa puhuttiin suomea ja ruotsia. Lähes 17 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Osuus oli kohonnut selvästi edellisestä vuodesta. Täysin vieraskielisiä perheitä oli 10,2 %. Asuntokunnat ja perheet 2016/Tietoisku 11/2016 7

8 År 2015 ökade Esbos invånarantal till personer. I början av 2016 var antalet bostadshushåll Ett bostadshushåll består av de som bor i samma bostad oavsett familje- eller släktförhållanden. Antalet bostadshushåll hade under ett år ökat med Ökningen var ungefär 100 bostadshushåll mindre än året innan, men också befolkningsökningen var 2015 var mindre än under det föregående året. Bostadshushållens genomsnittliga storlek i Esbo var 2,24 personer. Medelstorleken hade hållits på samma nivå som år Antalet små bostadshushåll bestående av en eller två personer hade minskat en aning under 2015 och utgjorde 67,5 procent i början av Bostadshushållens personfördelning hade inte förändrats nästan alls från det föregående året. Andelen enpersonshushåll hade ökat en aning medan tvåpersonshushållen hade hållits på samma nivå. Nästan en femtedel av bostadshushållen utgjordes av minst fyra personer. I Esbo bodde över familjer i början av År 2015 ökade antalet familjer med cirka 980, dvs. 1,4 procent. I familjer som hade hemmaboende barn var antalet barn i snitt 1,78. Andelen hade hållits på samma nivå som under det tidigare året. I de egentliga barnfamiljerna, det vill säga i familjer med minst ett minderårigt barn, kvarstod det genomsnittliga antalet minderåriga barn på 1,78. I början av 2016 fanns det cirka barnfamiljer i Esbo. Andelen familjer med ett barn hade sjunkit något och andelen familjer med två barn hade ökat. Andelen familjer med tre eller fyra barn hade minskat. Det fanns över familjer med minst tre minderåriga barn Antalet ensamförsörjarfamiljer, det vill säga familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet Ökningen jämfört med föregående år var cirka 200 familjer, vilket var en klart större ökning än året innan. Även andelen av alla barnfamiljer hade ökat en aning. En knapp femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år Andelen familjer där den enda eller båda vuxna är finskspråkiga är 73,1 procent. Andelen familjer där en vuxen är finskspråkig ökade till 12,7 procent. Andelen familjer där den ena eller båda vuxna är svenskspråkiga var 3,6 procent. Familjerna med två modersmål i Esbo var 13,2 procent. I största delen av dessa familjer var hemspråken finska och svenska. Omkring 17 procent av familjerna hade helt eller delvis utländska modersmål. Andelen har klart ökat sedan året innan. Familjerna där samtliga familjemedlemmar hade ett utländskt modersmål utgjorde 10,2 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Julkaisujen jakelu: puh , , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen Espoon kaupunki Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA Tietoisku 15/2011 Sisällys Yksinasumisen yleisyys Yksinäisasuntokunnassa yleisimmin nainen Yksinasuminen kuuluu nuoruuteen Joka toinen yksinasuva ollut aina naimaton Kartanossa

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Perheet 2014. Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,

Lisätiedot

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

Perheet 2010. Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 00 Vuosikatsaus Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalaisvenäläisten perheiden määrän Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 00 lopussa yhteensä 00 sellaista

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia Yhden vanhemman ja avoparien lapsiperheiden määrät ovat kasvaneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kummankin vanhempansa

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Perheet 2012. Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Uusperheissä pääosin äidin Vuoden 0 perhetilaston mukaan uusperheisiin kuuluu noin 0 000 alaikäistä lasta, mikä on kymmenen prosenttia kaikista lapsiperheiden lapsista.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Arjen ongelmat Espoossa

Arjen ongelmat Espoossa Arjen ongelmat Espoossa Tietoisku 4/2008 Jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia kartoitettiin Efeko Oy:n Kaupunkipalvelututkimuksessa vuonna 2005. Tutkimuksen vastausprosentti

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain

Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Espoo alueittain 2015: Analyysit teemoittain ja suuralueittain Tietoisku 7/2016 Kuvat: Marko Oikarinen Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on nuorempaa kuin Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 214:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 213 Liikennekäytössä lähes saman verran autoja Automääriä on pitkään tarkasteltu ajoneuvojen

Lisätiedot

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT Tietoisku 2/2009 Kuva: Eemailin toimitus Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 31.3.2009 Vuonna 2008 tehdyn Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyaineiston

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/005 0.10.005 KUNNALLISVAALIT ESPOOSSA VUONNA 004 Santeri Paakko 30 5 6 5 4 1996 000 004 0 15 14 13 13 14 13 13 11 10 8 9 8 7 7 5 0 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 1 1 Kok SDP Vihr. RKP Kesk. Sit. Vas.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden elinolot Helsingissä

Lasten ja lapsiperheiden elinolot Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja Lasten ja lapsiperheiden elinolot Helsingissä 27 41 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Sanna Ranto p. (9) 31 3648 Sini Askelo p. (9) 31

Lisätiedot

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011

Espoo alueittain 2011 Raportteja Espoosta 2/2011 Espoo alueittain 211 Raportteja Espoosta 2/211 Keskushallinto Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kansikuva: Glenn R. Gassen, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupungin keskushallinto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 215:3 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 214 Liikennekäytössä lähes saman verran autoja Automääriä tarkasteltiin pitkään ajoneuvojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Fleet. Statistics of Finland. Transport och turism. ISSN 1799 0432 (painettu) (painettu) ISSN 1795 51655 (SVT)

Fleet. Statistics of Finland. Transport och turism. ISSN 1799 0432 (painettu) (painettu) ISSN 1795 51655 (SVT) Kauppalaivastotilasto 20100 Statistik över handelsflottan Finnish Merchant Fleet Statistics Suomen virallinenn tilasto Liikenne Finlands ja officiella matkailu statistik 2011 Transport Official Statistics

Lisätiedot

Finnoo - Asukkaiden näkökulma

Finnoo - Asukkaiden näkökulma Finnoo - Asukkaiden näkökulma Vuoden 201 Harava-kyselyn tuloksia Finnoon osayleiskaava-alueelta, 12.9.2014 sekä muiden asukasmielipiteiden tarkastelua Finnoo - Asukkaiden näkökulma suunnitteluun Anniina

Lisätiedot