Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Transkriptio

1 Väestö 08 Perheet 07 Vuosikatsaus Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä Tilastokeskuksen vuoden 07 perhetilaston mukaan 89 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. Kymmenessä vuodessa osuus on pienentynyt kahdella prosenttiyksiköllä. Yhden vanhemman perheissä asuvien lasten osuus on puolestaan kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä. Alle vuoden ikäisistä vauvoista 9 prosenttia asuu kahden vanhemman kanssa, yhdeksän prosenttia vain äitinsä kanssa. Lapset iän perhetyypin mukaan 07 Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa iän myötä. Vuonna 07 viidennes 7vuotiaista lapsista asui vain äidin kanssa, reilu vuosikymmen sitten 9 prosenttia. Vastaavasti viisi prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on prosenttiyksikkö enemmän kuin vuosikymmen aiemmin. Joka kymmenes lapsi asuu vakituisesti uusperheessä eli perheessä, jossa on vähintään yksi alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi. Näistä uusperheiden lapsista 9 prosenttia on perheen äidin, joka kymmenes perheen isän vaa kolmannes on uusperheen puolisoiden yhteisiä. Varsinaisia uusperheiden eli uuden sosiaalisen vanhemman saaneita on seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä puolisot ovat eri sukupuolta. Helsinki..08 Tieto lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys. Lapseton aviopari on yhä yleisin perhetyyppi.. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa.. Aviopareista 80 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan6. Avoliitossa elävistä suurin osa on naimattomia 7. Viisi prosenttia perheistä kokonaan vieraskielisiä 8. Venäjänkielisistä perheistä prosenttia yhden vanhemman perheitä9. Ulkomaalaisten perheistä yleisimpiä ovat kahden ulkomaan kansalaisen perheet.0. Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso.0. Perheistä 9 prosenttia lapsiperheitä.. Lapsiperheistä 8 prosenttia on avioparien perheitä. Uusperheiden määrä väheni, mutta osuus pysyi ennallaan.. Kaksilapsisten perheiden määrä pieneni jälleen. Lapsiperhetyyppien yleisyydessä on maakuntakohtaisia ero 8. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla Kainuussa 8. Yhden vanhemman lapsiperheitä vähiten Pohnmaalla eniten PäijätHämeessä.8. Lapsista 6 prosenttia elää avioparin perheessä0. Lapsista prosenttia perheidensä ainoita 0. Sisarusten määrässä eroa alueiden välillä. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuudessa ei muutosta. 6. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus ennallaan. 7. Yksinasuminen vaihtelee iän mukaan.6 Taulukot Taulukko. Perheväestö perheen keskikoko Taulukko. Perheet tyypeittäin Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa yhden vanhemman perheissä 07, %7 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 990, 000, 00, Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin Taulukko 6. Uusperheet Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö perheen keskikoko Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän lapsiluvun mukaan..078 Liitetaulukko. Avioparit miehen vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..070

3 Liitetaulukko 6. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..07 Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..07. Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..07. Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..07 Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..07. Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän perhetyypin mukaan..07. Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen lapsiluvun mukaan Liitetaulukko. Perheet lasten ikäryhmien perhetyypin mukaan Liitetaulukko. Perheiden 0 vuotiaat lapset perhetyypin mukaan Liitetaulukko. Lapset iän perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan Liitetaulukko 6. Perheelliset miehet iän perhetyypin mukaan..070 Liitetaulukko 7. Perheelliset naiset iän perhetyypin mukaan..07 Kuviot Kuvio. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 07 (isä perheet isän iän mukaan)6 Kuvio. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 07 suhteellinen kauma (isä perheet isän iän mukaan).6 Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 07. Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 07. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltaisän iän mukaan 07 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltaisän iän mukaan 07, suhteellinen kauma Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99, Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 078 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 079 Kuvio 9. Lapset iän perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 07. Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 07, %. Kuvio. 8 0vuotiaat miehet perheaseman mukaan 07 Kuvio. 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 07. Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan Kuvio. Yksinasuvien miesten naisten osuus ikäluokasta Laatuseloste, perheet 07

4 . Lapseton aviopari on yhä yleisin perhetyyppi Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään onko perheessä. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huolta. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Vuoden 07 lopussa Suomessa oli perhettä. Määrä pieneni ensimmäisen kerran perhetilastoinnin aikana. Edellisvuodesta määrä pieneni 00 perheellä. Perheisiin kuuluu 7 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä pieneni vuoden 07 aikana hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 07 lopussa,8 henkilöä. Taulukko. Perheväestö perheen keskikoko Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheen keskikoko Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 7,6 7, 7,9 7,6 7, 7,0 7,6,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 6 prosenttia kaikista perheistä vuonna 07. Vielä vuonna 00 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä. Vuonna 07 avioparin lasten muodostamia perheitä oli 8 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Avoparien määrä kääntyi laskuun, kun se viime vuosina oli ollut hitaassa kasvussa. Avopariperheiden suhteellinen osuus kaikista perheistä oli edellisvuoden tapaan prosenttia. Avopare, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä. Avopare, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Äiti perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Maaliskuun alusta vuonna 07 tuli voimaan avioliittolain muutos, jonka seurauksena osa rekisteröidyistä pareista on muuttanut parisuhteensa avioliitoksi eikä uusia rekisteröityjä pare ole voinut enää muodostua. Vuoden 07 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 60 miesparia 8 naisparia, mikä on yhteensä 0 paria vähemmän kuin vuonna 06. Miesaviopare oli naisaviopare 0. Saman

5 sukupuolen avioparin perheitä oli siis yhteensä lähes 600 ( %). Näistä 67 prosenttia oli naisparin perheitä. Saman sukupuolen avioparin lasten muodostamia perheitä oli yhteensä 9. Taulukko. Perheet tyypeittäin Vuosi ) Yhteensä Aviopari, ei ) Aviopari ) Avopari Avopari, ei Äiti Isä Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) 980 ) % ) ,0,6 6,8 6, 6,6 0,6,7,8,,0,,9, ),7,6,8,,0, ,7 6,9,8 9,0 0,8, ,,,,7,8,8,8,9 6,0 6,7 0,7 0, 0,0 9, 9, 8,8 8, 8,0 7, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 8, ) Vuonna 07 aviopari, ei perhetyypin perheistä 9 oli miesparin perheitä 6 naisparin perheitä. ) Vuonna 07 samaa sukupuolta olevia aviopari perhetyypin perheitä oli yhteensä 9.,,,7,9,,,6,8,8, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, ) Rekisteröity pari perhetyypin perheitä oli yhteensä 6 vuonna 07. ) Väestölaskennan perhetyyppikauma korttu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppikaumaa korttu vuoden 98 rekisteripohisella perhe avopariaineistolla.,,,,,,,,, 0,0 0,0 8. vuotiaiden naisten lapset muuttaneet kotoa Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Alle 9vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 9vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari. Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 9,vuotiaana ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin,7vuotiaana. Vasta vuotiaiden naisten kohdalla

6 yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien vähintään 9vuotiaiden naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten. Vähintään 9vuotiaista miehistä prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu. Kuvio. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 07 (isä perheet isän iän mukaan) Kuvio. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 07 suhteellinen kauma (isä perheet isän iän mukaan). Aviopareista 80 prosenttia ensimmäisissä liitoissaan Aina 9vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto. Äideistä puolestaan alle 6vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto. Avioparien osuus kaikista perheistä on 6 prosenttia parisuhdeperheistä 7 prosenttia. Avopare on kaikista perheistä prosenttia parisuhdeperheistä 6 prosenttia. Kaikista aviopareista 80 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan. Avopareista 68 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin taustalla jommankumman puolison edellinen avioliitto kuin aviopareilla. 6

7 . Avoliitossa elävistä suurin osa on naimattomia Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 miehistä 7 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa. Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten avopuolison kanssa asuvien naisten miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa. Yhden vanhemman perheiden isät äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä prosenttia. Äideistä kolmannes on naimattomia, isistä noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta vain yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet. Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät äidit, joilla on alaikäisiä. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yhden vanhemman lapsiperheiden isissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yhden vanhemman lapsiperheiden äideistä prosenttia on naimattomia, osa alusta asti ilman puolisoa äideiksi tulleita, mutta suuri osa avoerojen seurauksena. Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa yhden vanhemman perheissä 07, % Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Yhteensä Lukumäärä Perhetyyppi Avomies ei 7, 0,7,8,8 Avovaimo ei 7,9 0,6,9,7 Avomies 78, 0,6 0, 0, Siviilisääty Avovaimo 79, 0,6 9, 0,9 Isä,,,0, Isä alle 8v. 8,,,, Äiti,9 0,7,8,7 Äiti alle 8v.,7,8,,

8 . Viisi prosenttia perheistä kokonaan vieraskielisiä Kaikista perheistä 8 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on noin neljässä prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 67 0 eli viisi prosenttia kaikista perheistä. Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimo kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 88 enemmän kuin suomenkielisen ruotsinkielisen pariskuntia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 687 on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 77. Liitot vieraskielisten kanssa lisääntyivät :lla vuonna 07. 8

9 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 990, 000, 00, Mies/vaimo suomen, ruotsin tai muunkielinen Vuosi Suomenkielinen mies suomenkielinen vaimo Suomenkielinen mies ruotsinkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo ruotsinkielinen mies 7 Suomenkielinen mies muunkielinen vaimo Suomenkielinen vaimo muunkielinen mies Suomenkielinen äiti/isä Ruotsinkielinen mies ruotsinkielinen vaimo Ruotsinkielinen mies muunkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo muunkielinen mies Ruotsinkielinen äiti/isä Muunkielinen mies muunkielinen vaimo Muunkielinen äiti/isä Venäjänkielisistä perheistä prosenttia yhden vanhemman perheitä Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 07 lopussa Suomessa oli yhteensä 7 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän ( ) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on perhettä suurempi kuin vuosi sitten. Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 0, mikä on prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (,6 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 9 prosenttia on äidin lasten muodostamia perheitä, kun kaikista yhden vanhemman perheistä näitä on 8 prosenttia. 9

10 Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies venäjänkielinen vaimo. Vuoden 07 aikana tällaisten parien määrä on kasvanut 7:lla. Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt jo. Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies venäjänkielinen vaimo, 8 6. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Näiden määrä oli 7 vuoden 07 lopussa.. Ulkomaalaisten perheistä yleisimpiä ovat kahden ulkomaan kansalaisen perheet Vain kuusi prosenttia, perhettä, Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen. Vuonna 990 Suomessa oli vain 00 tällaista perhettä, vuonna 000 jo Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on kasvanut 99 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ulkomaan kansalainen miehenä. 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 0 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli edelleen suomalainen mies ulkomaalainen vaimo. Vuonna 0 kahden ulkomaalaisen puolison perheet nousivat yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 7 (kuvio ). Tässä ei tehdä eroa avio avoliittojen välille. Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 06. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 60. Sellaisia perheitä, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 07 lopussa 87. Kokonaan virolaisia perheitä oli 9 6, joista prosenttia on äitien lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 09 perheellä. Kahden Kiinan kansalaisen tai yhden vanhemman kiinalaisia perheitä oli 8. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 67 perheellä. Kiinan kansalaisten perheistä prosenttia on äidin lasten perheitä. Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomailla syntyneistä puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että kahden Suomen kansalaisen kin on syntynyt jonkin verran 0

11 ulkomailla. Lapsi voi olla esimerkiksi adoptoitu tai vanhemmat ovat lapsen syntyessä asuneet vakinaisesti ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 6 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 9 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 80 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla. Suomalaisten miesten naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa ItäAasiassa syntyneitä. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoita 8, Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 97. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Filippiinit, Saksa, Yhdysvallat Vietnam. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä Virossa syntyneitä miehiä on 007 eli 60 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista Yhdysvalloista. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 07 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 07

12 . Perheistä 9 prosenttia lapsiperheitä Suomessa oli vuoden 07 lopussa 66 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 9 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 9 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta perheellä. Vähennyksen määrä on 60 suurempi kuin edellisenä vuonna. Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, pieneni edellisestä vuodesta 08 perheellä. Taulukko. Lapsiperheet tyypeittäin Vuosi Yhteensä ) Aviopari Avopari 800 Äiti Isä Henkilöitä lapsiperheissä Rekisteröity pari Alle 8v Lapsiperheitä kaikista, % 6, 6, 8,7 Lapsiperheväestö, % 980 ) , ,9 8, % ) ) ,9 88,7 88,9 0,9, 9,9 9,0,7,, ) 8,,7 0,9, ,6 9,,, , 6, 6, 60,9 60, 9,9 9, 8,8 8,, 8, 8,6 8,6 9,0 9, 9, 9, 9,6 7,0 7, 7,6 7,6 7,7 8,0 8, 8,6 8,9,,7,7,8,8,9,9,0, ) Väestölaskennan perhetyyppikauma korttu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppikaumaa korttu vuosien 98 rekisteripohisella perhe avopariaineistolla. ) Sisältää yhteensä 88 saman sukupuolen aviopari perhettä. 0,0,7 0,0 9,7 9, 9, 8,9 8,7 8,6 8,,7 0,8 0, 9,7 9, 9, 8,9 8,

13 . Lapsiperheistä 8 prosenttia on avioparien perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin lasten muodostama perhe. Avioparin perheitä on 8 prosentissa lapsiperheistä. Tämä on lapsiperhemuoto, jonka määrä suhteellinen osuus ovat tkuvasti pienentyneet, mutta silti muut lapsiperhemuodot ovat vielä kaukana sen lukumääristä. Myös avopari perheiden määrä pieneni. Muiden lapsiperhetyyppien määrät sen sian kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 07 lopussa Suomessa oli lähes 00 avoparin muodostamaa lapsiperhettä, mikä on 0 prosenttia lapsiperheistä. Vuoteen 06 verrattuna avoparin perheiden määrä pieneni perheellä. Nykyään 7 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 07 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia. Äidin lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut 00 perheellä vuoteen 06 verrattuna. Vuoden 07 lopussa äidin lasten muodostamia perheitä oli Yhden vanhemman perheitä (äiti tai isä ) on yli viidennes ( %) lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 7 6. Maaliskuun alusta vuonna 07 tuli voimaan avioliittolain muutos, jonka seurauksena osa rekisteröidyistä pareista muutti parisuhteensa avioliitoksi eikä uusia rekisteröityjä pare ole voinut enää muodostua. Rekisteröidyn parin alle 8vuotiaiden lasten muodostamien perheidän määrä onkin pienentynyt noin kolmella sadalla edellisvuodesta. Nyt rekisteröidyn parin lasten muodostamia perheitä on enää. Saman sukupuolen avioparin alaikäisten lasten muodostamia perheitä oli vuoden 07 lopussa puolestaan 88. Kuvio A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltaisän iän mukaan 07

14 Kuvio B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltaisän iän mukaan 07, suhteellinen kauma. Uusperheiden määrä väheni, mutta osuus pysyi ennallaan Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Samaa sukupuolta olevien parien perheitä ei ole huomioitu uusperhetarkastelussa. Uusperheitä on 00 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä kasvoi hitaasti siitä lähtien kun niistä tehtiin ensimmäiset tilastot vuonna 990. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uusperheiden määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla, mutta aivan viime vuosina määrä näyttää kääntyneen laskuun. Vuodesta 06 uusperheiden määrä pieneni perheellä. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Uusperheiden vanhemmista 8 prosenttia on naimisissa keskenään prosenttia on avoliitossa. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun meidän " on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 9.

15 Taulukko 6. Uusperheet Vuosi Yhteensä Aviopari Avopari Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset 6, ,6 0 7, , Isän lapset , , , , , , , , Yhteiset lapset Alle 8v. uusperheissä Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, %,,0 6,0 7,0 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, 7, Uusperheiden alle 8v. lasten osuus kaikista lapsista, % 7,8 7,6 8,8 0,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,. Kaksilapsisten perheiden määrä pieneni jälleen Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää nuorin lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi. Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän suhteellisen osuuden putoaminen 960luvulta lähtien (taulukko 7). 980luvun puolenvälin jälkeen vähintään nelilapsisten perheiden määrä alkoi kasvaa, joskin 000luvulla kasvu on ollut hidasta. Yksilapsisten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Myös kaksilapsisten perheiden määrä on kahden poikkeusvuoden jälkeen tkanut laskuaan. Edellisvuodesta näiden perheiden määrä pieneni 68 perheellä. Vuonna 07 kolmelapsisten perheiden määrä pysyi samalla tasolla vähintään nelilapsisten lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Perheitä, joissa on vähintään 0 alaikäistä lasta, oli vuoden 07 lopussa yhteensä 8.

16 Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku Vuosi % Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku , 7,, 8,,7,8,,7,8,7,,,0,9, ,9 9,9,8 8, 9, 7,7 8, 8, 8, 8, 8, 8, 8,6 8,8 8, ,9 6,6,8 0,,7,9,8,,,,,,,, , 6, 9,9,9,,6,8,9,9,0,0,,,, Alle 8v. keskimäärin,,7,99,69,77,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut tkuvasti. 000luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan. Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin iän mukaan laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on suunnilleen saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna selkeästi enemmän kuin vuonna 99. Alle vuotiailla äideillä on puolestaan saman verran tai hieman vähemmän kuin 990luvun puolivälissä. 6

17 Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99,

18 . Lapsiperhetyyppien yleisyydessä on maakuntakohtaisia ero. Avopariperheitä eniten Ahvenanmaalla Kainuussa Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erokin on havaittavissa. Aviopariperheiden osuus lapsiperheistä vaihtelee maakunnittain KeskiPohnmaan 66 prosentin Ahvenanmaan 8 prosentin välillä. Eroihin maakuntien välillä vaikuttavat avopariperheiden yhden vanhemman perheiden yleisyys. Suhteellisesti eniten avopare on Ahvenanmaalla, Kainuussa Lapissa. Ahvenanmaalla prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa 7 Lapissa prosenttia. Maan pienin avopariperheiden osuus on Uudellamaalla, missä se on 8 prosenttia. Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 07. Yhden vanhemman lapsiperheitä vähiten Pohnmaalla eniten PäijätHämeessä Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on melko suuria maakuntakohtaisia ero. Vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on Pohnmaalla, missä lapsiperheistä prosentissa on vain yksi vanhempi. Sen sian PäijätHämeessä yhden vanhemman lapsiperheitä on,8 prosenttia, mikä on eniten Suomessa. PäijätHämeen jälkeen suhteellisesti ottaen eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on Kymenlaaksossa (, %) Uudellamaalla (,0 %). Vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on Pohnmaan jälkeen KeskiPohnmaalla (6, %) EteläPohnmaalla (8,0 %). (Kuvio 8.) 8

19 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 07 Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu enimmäkseen äiti perheiden erilaisista osuuksista. Isä perheiden osuus lapsiperheistä on kaikissa maakunnissa prosenttia. Osuus on suurin EteläKarlassa (,9 %). Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Harvallassa Hartolassa, (8,0 %). Helsingissä, Multialla Turussa yhden vanhemman lapsiperheiden osuus oli lähes yhtä suuri (7,9 %). Monissa Ahvenanmaan kunnissa prosenttiosuudet ovat myös korkeita, mutta suuri osa kunnista on niin pieniä että jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon. Maarianhaminassa yhden vanhemman perheiden osuus on 7 prosenttia. Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa (,6 %) Pedersören kunnassa (7, %). Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus (,6 %) on maan pienin vastaavasti avioparien suurin (88, %). Eniten perheissä asuu alaikäisiä Lumijoella, Perhossa Sievissä, keskimäärin,0. Koko maan keskiarvo on,8. 9

20 . Lapsista 6 prosenttia elää avioparin perheessä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sista lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 8 prosenttia lapsiperheistä on avioparien perheitä, mutta 6 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista. Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin Vuosi Yhteensä Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä % 98 8,, 9,0, ,7 8,0 0,0, 99 7,6 0,9,9, ,6,0,6, , 0,0,9,0, , 0,0 6,,, 0 66, 6,6,, 0 6,9 6,6,, 0 6, 6,9,, 0 6,9 7,,6, 0 6, 7,,9, 06 6,7 7,6 6,, 07 6, 7,7 6,6,. Lapsista prosenttia perheidensä ainoita Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 07 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa. Vuoden 07 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 98 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona. 0

21 Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan Vuosi % Yhteensä Perheen alaikäisten lasten määrä ,0,6 9, 7,9,,, 9,,8,, 0,8,0,,8,8,6,6,6,,9,8,7,6,9,8,6,7,9,7,,9,7,8,,0,,8,6,,,9,6,,,0,,,,,6, Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 9, jossa on kuvattu perheiden lapset iän perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7 8vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita. Esikoisen ollessa noin 9vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7 8vuotiaista syntyy vielä sisarus osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan. Kuviosta 9 näkyy, että 9vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.

22 Kuvio 9. Lapset iän perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 07. Sisarusten määrässä eroa alueiden välillä Sisarusten määrissä on ero myös alueittain. Alueilla, joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. PohjoisPohnmaalla 9 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta. Sen sian EteläKarlassa, Uudellamaalla VarsinaisSuomessa lähes joka kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain seitsemän prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa. Pohjois, Keski EteläPohnmaalla on myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia. Ahvenanmaalla, EteläKarlassa Uudellamaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole yhtään kotona asuvaa sisarusta. Kuvio 0. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 07, %. Seitsemän prosenttia lapsista saanut uuden sosiaalisen vanhemman Uusperheissä kasvaa kaikkiaan alle 8vuotiasta lasta, 0 prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä kasvavien lasten määrä pieneni hieman edellisestä vuodesta suhteellinen osuus pysyi samana. Näistä puolisoiden yhteisiä on 8, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin /tai vain isän. Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä. Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 7 9 eli

23 seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista on äidin perheeseen tuomia 6 isän.. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuudessa ei muutosta Tilastokeskus otti vuoden 0 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset. Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista eli kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 07 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut yli viidellä tuhannella. Vuonna 990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä oli 00. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia. Vuoden 07 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 6 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla.

24 6. Lapsen asemassa olevien nuorten osuus ennallaan Lasten kotoa lähdön muuttumisesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille. He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona. Vuoden 99 kesäkuussa tuli voimaan laki, joka oikeutti jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa. Muuttoliiketilastoihin lain muutos vaikutti vuosikymmenen loppuun asti kuitenkin vaimeten loppua kohden. Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä. Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperusta ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena. Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa. Jo ennen kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi. Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni vuoteen 0 asti, minkä jälkeen prosenttiosuus suureni kahdella kymmenyksellä. Vuonna 07 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä ei muuttunut edellisestä vuodesta. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret Vuosi vuotiaita Yhteensä Yhteensä Miehet Naiset Asuu vanhempiensa luona Yhteensä Miehet Naiset Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, %,9 8,,, 8,9 6,,8,,,,,0,0 Miehet Naiset 6, 9,,0, 7,,,8,,9,,9,,,7 6,7,, 0,0 8,6 8, 8,0 8, 8, 8, 8, 8, Nuoret naiset lähtevät kotoa aikaisemmin kuin nuoret miehet. Nykyään 67 prosenttia naisista on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, miehistä prosenttia. Naisten osuus pieneni prosenttiyksiköllä edellisvuodesta miesten osuus pysyi ennallaan.

25 Kuvio. 8 0vuotiaat miehet perheaseman mukaan 07 Kuvio. 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 07 Suomessa on noin 000 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ovat perheessään lapsen asemassa. Heistä 7 prosenttia on miehiä. Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt edellisvuodesta.

26 7. Yksinasuminen vaihtelee iän mukaan Yksinasuvien osuus väestöstä on kasvanut kahden viime vuosikymmen aikana yhdestä kolmeen prosenttiin vuosittain. Vuoden 07 lopussa prosenttia Suomen väestöstä asui yksin. Yleisin asumismuoto on kahden hengen asuntokunta, joissa asuu noin kolmannes väestöstä. Neljän hengen asuntokuntien osuus on 7 prosenttia. (Kuvio ) Kuvio. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan Yksinasumisen yleisyydessä ajoittumisessa on ero sukupuolten välillä. Määrällisesti suurimmat yksinasuvien ryhmät ovat 70vuotiaat naiset ( 7 henkeä) vuotiaat miehet ( 70 henkeä). Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin. Kaikista 8 vuotta täyttäneistä naisista 7 prosenttia asuu yksin, miehistä prosenttia. Naisten elämänkaarella yksinasumisessa on enemmän vaihtelua kuin miehillä. Useampi kuin joka neljäs 0 vuotias nainen asuu yksin, mutta vuoden jälkeen yksin asumisen todennäköisyys naisilla laskee. Miehillä varhaisaikuisuuden yksineläminen tkuu usein pidempään kuin naisilla, sillä vuotiaista yli neljäsosa asuu yksin. Miesten yksinasumisen todennäköisyys alkaa siis laskea huomattavasti myöhemmin kuin naisilla eli vasta yli kolmekymppisenä. Naisilla yksin asuminen on kaikkein todennäköisintä vanhana: 79 vuotta täyttäneistä naisista yli puolet asuu yksin. Miehillä yksinasumisen todennäköisyys on suurinta vanhana toisaalta nuorena aikuisena. Harvinaisinta naisten yksin asuminen on 0 vuoden iässä, jolloin yksin asuu joka kymmenes nainen. Miesten yksinasuminen on puolestaan harvinaisinta 8 9 vuotiaana. Vuoden 990 jälkeen miesten yksinasuminen on yleistynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti työikäisillä yli 90vuotiailla. Naisilla yksinasuminen on yleistynyt erityisesti alle vuotiailla yli 8vuotiailla. Yksinasuminen on 6 80vuotiailla naisilla nyt harvinaisempaa kuin vuonna

27 Kuvio. Yksinasuvien miesten naisten osuus ikäluokasta

28 Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö perheen keskikoko Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 76,8 76,6 76, 76, 7,9 7,6 7, 7, 7,9 7,6 7, 7,0 7,6 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän lapsiluvun mukaan..07 Perhetyyppi Perheitä yhteensä Aviopari ilman Aviopari Avopari ilman Avopari Äiti Perheitä yhteensä Lapsiperheitä Yhteensä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Henkilöitä perheissä Lapsen asemassa olevia Yhteensä Alle 8 vuotiaita

29 Perhetyyppi Isä Perheitä yhteensä 700 Lapsiperheitä Yhteensä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä 8 9 Henkilöitä perheissä 00 Lapsen asemassa olevia Yhteensä Alle 8 vuotiaita 0 0 Liitetaulukko. Avioparit miehen vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..07 Tuntematon Aviopari ilman Tuntematon Aviopari Yhteensä Kaikki avioparit Yhteensä Yhteensä Tuntematon Naisen avioliiton järjestysnumero Yhteensä Miehen avioliiton järjestysnumero Perhetyyppi Tuntematon

30 Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..07 Vaimon/ äidin kieli Miehen/isän kieli Yhteensä Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Arabia Kiina Somali Muu tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Arabia Kiina Somali Muu tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..07 Äidin kieli Isän kieli Yhteensä Suomi Ruotsi Venäjä Viro Arabia Somali Thai Kiina Muu tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Ruotsi Venäjä Viro Arabia Somali Thai Kiina Muu tuntematon Perheessä ei äitiä

31 Liitetaulukko 6. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..07 Vaimon/ äidin kansalaisuus Miehen/isän kansalaisuus Yhteensä Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Irak Ruotsi Somalia Vietnam Ukraina Muu tuntematon Per heessä ei isää Kaikki yhteensä Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Irak Ruotsi Somalia Vietnam Ukraina Muu tuntematon Perheessä ei äitiä Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..07 Isän kansalaisuus Yhteensä Suomi Viro Venäjä Thaimaa Irak Kiina Somalia Syyria Afganistan Ruotsi Muu tuntematon Äidin kansalaisuus Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Viro Venäjä Thaimaa Irak Kiina Somalia Syyria Afganistan Ruotsi Muu tuntematon Perheessä ei äitiä

32 Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..07 Miehen/isän syntymävaltio Yhteensä Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Irak Somalia Venäjä Entinen Jugoslavia Muu tuntematon Vaimon/ äidin syntymävaltio Perheessä ei isää Kaikki perheet Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Irak Somalia Venäjä Entinen Jugoslavia Muu tuntematon Perheessä ei äitiä

33 Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..07 Äidin syntymämaa Isän syntymämaa Yhteensä Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Irak Somalia Kiina Entinen Jugoslavia Vietnam Muu tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet Suomi Entinen Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Irak Somalia Kiina Entinen Jugoslavia Vietnam Muu tuntematon Perheessä ei äitiä

34 Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..07 Perhetyyppi Perhetyypit yhteensä Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä Suhteellinen kauma % Aviopari % Rekisteröity parisuhde % Avopari % Äiti % Isä % Alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä Yhteensä ,7, 9,6 9,, 67, ,9, 0, 7,8,9 6, 97, 6,0 9, 0,0 9,6, ,,0 0,6,0, 0, ,9,7 0, 0,6 0,9 0,

35 Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän perhetyypin mukaan..07 Alle 8 vuotiaiden lasten lukumäärä Yhteensä Perhetyyppi Yhteensä Avioparit eri sukupuolta Avioparit samaa sukupuolta Rekisteröidyt parit Avoparit Äiti Isä

36 Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen lapsiluvun mukaan..07 Perhetyyppi Lasten määrä ) Perheen lapset ovat Yhteensä Vain äidin Vain isän Äidin isän Äidin yhteisiä Isän yhteisiä Äidin, isän yhteisiä Kaikki Yhteensä uus perheet ) Aviopari Avopari 6 Yhteensä 6 Yhteensä ) Lasten määrä = perheen alle 8vuotiaiden määrä ) Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä

37 Liitetaulukko. Perheet lasten ikäryhmien perhetyypin mukaan..07 Perheessä ikäryhmän Perhetyyppi Perhetyypit yhteensä Kahden vanhemman perheet 6 6 Avioliitto ) Avoliitto ) Ml. rekisteröidyt parit saman sukupuolen avioparit. Yhden vanhemman perheet Äiti Isä