ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

Transkriptio

1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä lisääntyy Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoolaisia oli vuoden 2009 alussa ja he muodostivat asunto-kunnassa. Espoon asuntokunnissa asui edelleen keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Leppävaarassa. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % oli pieniä asuntokuntia. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur- Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes asuntokunnista. Eniten näitä oli Pohjois- Espoossa. Espoossa asui noin perhettä vuoden 2009 alussa. Vuodessa niiden määrä lisääntyi 880:llä, mikä merkitsi 1,3 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi ja suhteellinenkin kasvu lähentyi koko väestön kasvua. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä laski hieman edellisen vuoden 1,80 lapsessa 1,79 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä. Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä laski edelleen vuoden 2008 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 78,2 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 11,9 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa hieman enemmän, 5,1 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2%.

2 1. SUUR-MATINKYLÄSSÄ ENITEN YKSIN ASUVIA Espoolaisia oli vuoden 2009 alussa ja he muodostivat asuntokuntaa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa yli 1 300:lla eli 1,3 %. Espoon asuntokunnissa asui edelleen keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokuntaa Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Leppävaarassa, jossa myös väestönkasvu oli merkittävintä. Alueen asuntokuntien keskikoko ei kuitenkaan ollut muuttunut lisäyksen vuoksi. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Tapiolaan, jonka väestönkasvu ei kuitenkaan ollut pienin. Näin alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2008 aikana. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko pysyi yleisesti ennallaan. Suur-Tapiolan lisäksi asuntokuntien keskikoko kasvoi Vanhassa-Espoossa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

3 Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2009 sekä keskikoko 2008 ja 2009 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta Suur-Leppävaara ,22 2,22 2. Suur-Tapiola ,15 2,16 3. Suur-Matinkylä ,07 2,07 4. Suur-Espoonlahti ,35 2,34 5. Suur-Kauklahti ,51 2,51 6. Vanha-Espoo ,33 2,35 7. Pohjois-Espoo ,73 2,72 Koko Espoo ,25 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanhassa-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän runsaasta asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 (%) Henkilöluku Suuralue Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,1 13,8 12,2 5, Suur-Tapiola 36,9 33,6 12,6 12,0 4, Suur-Matinkylä 40,1 33,3 12,0 10,3 4, Suur-Espoonlahti 31,4 32,7 14,8 14,6 6, Suur-Kauklahti 30,3 28,7 14,2 17,5 9, Vanha-Espoo 33,1 30,8 14,9 14,1 7, Pohjois-Espoo 24,0 29,6 16,5 17,6 12, Koko Espoo 34,9 32,3 13,8 12,9 6, Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes asuntokunnista. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 % asuntokunnista. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa 27 %:ssa asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. Alueella suurten asuntokuntien osuus oli jopa kohonnut edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 3

4 2. LAPSETTOMIA PAREJA AIKAISEMPAA ENEMMÄN Espoossa asui noin perhettä vuoden 2009 alussa. Vuoden 2008 aikana niiden määrä lisääntyi 880:llä, mikä merkitsi 1,3 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi ja suhteellinenkin kasvu lähentyi koko väestön kasvua. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta lapsettomien avioparien osuus lisääntyi hieman. Yhden vanhemman perheiden osuus säilyi ennallaan jo toisena vuotena peräkkäin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2007, 2008 ja 2009, lapset iästä riippumatta Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia , , ,2 Avopari, ei lapsia , , ,8 Aviopari ja lapsia , , ,2 Avopari ja lapsia , , ,9 Äiti/isä ja lapsia , , ,9 Yhteensä ,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,8 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä on suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Näitä perheitä on eniten Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, joissa niiden osuus on lähes kaksi kolmasosaa perheistä. Lapsettomia perheitä puolestaan on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,1 24,3 22,5 7,1 2, ,9 1,78 2. Suur-Tapiola 47,2 22,4 22,5 6,8 1, ,8 1,75 3. Suur-Matinkylä 47,4 24,4 20,7 6,1 1, ,6 1,72 4. Suur-Espoonlahti 40,9 24,6 24,6 8,0 2, ,1 1,80 5. Suur-Kauklahti 33,8 24,9 27,7 10,8 2, ,2 1,90 6. Vanha-Espoo 38,8 25,8 24,4 8,4 2, ,2 1,82 7. Pohjois-Espoo 34,5 23,3 26,1 11,5 4, ,5 2,02 Koko Espoo 42,9 24,2 23,2 7,6 2, ,1 1,80 Perheet, lkm Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

5 3. VIIDENNES LAPSIPERHEISTÄ YKSINHUOLTAJAPERHEITÄ Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä laski hieman edellisen vuoden 1,80 lapsessa 1,79 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 44 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin ja yli perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2008/09 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 42,9 41,4 12,3 3, ,78 1,90 2. Suur-Tapiola 41,8 44,0 12,3 2, ,75 1,89 3. Suur-Matinkylä 44,3 41,5 11,4 2, ,74 1,85 4. Suur-Espoonlahti 41,1 42,9 12,7 3, ,79 1,93 5. Suur-Kauklahti 36,8 43,2 15,8 4, ,90 2,02 6. Vanha-Espoo 42,1 40,9 12,9 4, ,81 1,93 7. Pohjois-Espoo 35,3 41,0 17,4 6, ,01 2,13 Koko Espoo 41,8 42,1 12,8 3, ,79 1,92 Lkm Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara ,7 2. Suur-Tapiola ,5 3. Suur-Matinkylä ,7 4. Suur-Espoonlahti ,7 5. Suur-Kauklahti ,9 6. Vanha-Espoo ,2 7. Pohjois-Espoo ,3 Koko Espoo ,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä on noin viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia on Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 5

6 Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2008/09. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

7 4. KIELIKIRJO PERHEISSÄ LISÄÄNTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä laski edelleen vuoden 2008 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen on suomenkielinen, on 78,2 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, on 11,9 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan Vanhempien/ vanhemman äidinkieli Molemm. suomenkielisiä 69,1 68,8 68,4 67,5 67,5 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,6 3,5 3,3 3,3 Molemm. muunkielisiä 2,7 3,0 3,3 3,9 3,9 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,6 7,5 7,4 7,4 Suomenk. ja muunkielinen 3,7 3,9 4,1 4,5 4,5 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,1 11,0 10,9 10,7 10,7 Ainoa huoltaja ruotsink. 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 0,9 1,0 1,1 1,2 1,2 Yhteensä Lkm Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 7

8 Sammanfattning Antalet Esbobor i början av 2009 var , och antalet hushåll var Hushållens genomsnittliga storlek är fortfarande 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden under fjolåret. Störst var ökningen i Stor-Alberga, där också befolkningstillväxten var störst. De största hushållen fanns fortfarande i Norra Esbo och Stor-Köklax. Ökningen av andelen små hushåll, dvs. hushåll bestående av en eller två personer, stagnerade under 2008 trots att en dryg majoritet, 67 % av hushållen består av högst två personer. Mest små hushåll finns det fortfarande i Stor-Mattby, där de utgör 73 % av alla hushåll. Av drygt hushåll i Stor-Mattby är 40 % enpersonshushåll. Nästan en femtedel av hushållen består av minst fyra personer. Sådana hushåll finns mest i Norra Esbo, där de utgör 30 % av alla hushåll. I Esbo fanns cirka familjer i början av Under året ökade antalet med 880, vilket innebär en ökning på 1,3 %. Ökningen var större än året innan och också den relativa tillväxten närmade sig tillväxten bland hela befolkningen. I de egentliga barnfamiljerna, dvs. i familjer med minst ett minderårigt barn, minskade antalet minderåriga barn en aning från föregående år från 1,80 barn till 1,79 barn per familj. Enbarnsfamiljer är vanligast i Stor-Mattby. Minst enbarnsfamiljer finns i Stor-Köklax och Norra Esbo. Antalet ensamförälderfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet. Nästan var femte barnfamilj är en ensamförälderfamilj. Antalet har minskat en aning från föregående år. Andelen ensamförälderfamiljer var störst i Stor-Mattby, där nästan var fjärde barnfamilj var ensamförälderfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer av alla familjer i Esbo minskade fortsättningsvis under Av alla familjer i Esbo var 78,2 % familjer i vilka båda föräldrarna eller den enda föräldern är finskspråkig och 11,9 % familjer i vilken bara den ena föräldern är finskspråkig. Familjer med två modersmål utgjorde 12 % av alla familjer i Esbo. Språken i majoriteten av familjerna var finska och svenska. Drygt 9 % av familjerna har antingen helt eller delvis något annat språk som modersmål. Andelen familjer med enbart främmande språk som modersmål var 5,1 %, dvs. en aning större än andelen familjer med svenska som modersmål, 4,2 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu