VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen 6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Kuva: E in toimitus Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli hengellä. Muuttovoittona lisäyksestä tuli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli muutolla. Muuttotappio maassamuutosta oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin henkeen. Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Pääkaupunkiseudulta Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut. Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet,

2 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli hengellä. Lisäys oli pienin sitten edellisen lamakauden 1990-luvulla. Muuttovoittona lisäyksestä oli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat laskeneet 70 henkilöstä 66 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli laskenut 65:stä 64 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli muutolla. Asuntoa kunnassa vaihtaneiden määrä oli kasvanut 104 henkilöstä 113 henkilöön tuhatta kanta-asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

3 Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin henkeen. Muuttovoiton pienenemiseen vaikuttivat sekä ulkomailta että ulkomaille suuntautuneiden muuttojen väheneminen. Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 6,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,2 %. Tulomuuttajien osuus oli hieman kohonnut edellisestä vuodesta ja lähteneiden laskenut. Ruotsinkielisten muuttotase oli vain yhden hengen verran voitollinen. Lapsia ja vuotiaita lukuun ottamatta muista ikäryhmistä kärsittiin muuttotappiota. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 3

4 Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2009 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2-59 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta kuten edellisenäkin vuonna väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,8 490 Vantaa , ,0-95 Kauniainen 289 1, ,0-27 PKS yhteensä , ,8 368 Hyvinkää 107 0, ,0-43 Järvenpää 101 0, ,9-47 Kerava 62 0, ,8-62 Kirkkonummi 588 3, ,8-313 Nurmijärvi 126 0, ,0-185 Sipoo 33 0,2 49 0,3-16 Tuusula 76 0, ,9-64 Vihti 180 1, ,1-143 Muu Uusimaa 660 4, ,3-327 Muu Etelä-Suomi , ,4 86 Muut läänit , ,4 243 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai merkittävästi pienemmän muuttovoiton kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoitto ulkomailtakin oli supistunut lähes 200 hengellä. 4 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara ja kolmanneksi eniten muuttovoittoa sai Vanha-Espoo. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,3 Suur-Espoonlahti ,1 Suur-Kauklahti ,1 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,5 Muu alue ,2 Koko Espoo ,2 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna muuttaneiden. Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2009 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,1 36,8 26,1 H:gin seutu , ,8 Muu Suomi , ,4 Ulkomaat ,8 1,7 2,5 Lähtömuutto Yhteensä ,7 42,6 29,7 H:gin seutu ,5 44,3 30,2 Muu Suomi ,1 45,8 28,1 Ulkomaat ,3 17,0 30,7 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös laskenut, mutta oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 30 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2009 muuttovoitto yli 15-vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. 6 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota saanut Suur-Kauklahti sai suurimman muuttovoiton kunnan sisältä jo kolmantena vuotena peräkkäin. Samoin yleisesti muuttotappiollinen Pohjois-Espoo sai merkittävän väestölisäyksen muualta Espoosta kuten vuotta aiemminkin. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2009 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan pääasiassa Suur-Leppävaaraan, Suur-Matinkylään ja Vanha-Espooseen. Suur-Leppävaara puolestaan kärsi muuttotappiota Pohjois-Espoon ja Vanha-Espoon välisessä muuttoliikkeessä. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2009 sai poikkeuksellisesti Pohjois-Espoo, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Kauklahti. 8 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

9 Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2009 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Sisäinen Suur-Kauklahti Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2009 Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Vanha-Espoon muuttotase pysyi voitollisena kuntien välisen muuttovoiton ansiosta. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 9

10 6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Vuonna 2009 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 20 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita taas oli 128 henkeä edellisvuotta enemmän eli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 197, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Syynä kasvun supistumiseen on lähinnä kuolleiden määrän kasvu. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,9 Miehet , , , , , , , , , , , ,3 Naiset , , , , , ,2 62 7, , , , , ,0 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys laski ja sama kehitys jatkui vuoden 2009 aikana. Hedelmällisyys laski parhaassa synnytysiässä olevilla, mutta ei nuorimmassa eikä vanhimmassa ikäryhmässä. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2009 aikana, Syynä oli yli 65 -vuotiaiden ja erityisesti vuotiaiden kuolleisuuden selvä nousu erityisesti miehillä. Naisilla kuolleisuus kohosi ainoastaan vuotiailla. Kuolleisuuden taustalla saattaa olla vuoden aikana levinnyt niin sanottu sikainfluenssa. 10 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

11 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Pohjois-Espoossa sen sijaan kokonaishedelmällisyys oli noussut edellisestä vuodesta ja alueen kokonaishedelmällisyys olikin taas korkein. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Suur-Kauklahdessa. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13, ,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12, ,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15, Suur-Tapiola ,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13, ,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15, ,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11, Suur-Matinkylä ,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14, ,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18, ,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14, Suur-Espoonlahti ,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17, ,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16, ,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14, Suur-Kauklahti ,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7, ,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31, ,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18, Vanha-Espoo ,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15, ,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8, ,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21, Pohjois-Espoo ,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26, ,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13, ,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15, Koko Espoo ,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15, ,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15, ,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15, Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2009 aikana espoolaiset naiset solmivat lähes avioliittoa. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman kohonnut ja oli 78,2 %. Toisia avioitumisia liitoista oli 18,3 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3,5 %. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,6 0,0 0,0 34 2, ,8 1,3 0, , ,2 9,0 1, , ,6 15,8 5, , ,2 17,7 23, , ,9 15,5 22, , ,2 19,7 20, , ,8 9,7 13,6 48 2, ,5 6,5 5,1 29 1, ,4 3,2 6,8 19 1, ,1 1,6 1,7 7 0,4 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes joka toinen solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista noin 50 % solmittiin tässä iässä. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja runsas kolmannes vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 42 % oli vuotiaita. Avioeroja tuli voimaan noin 670 vuoden 2009 aikana. Avioerojen määrä oli 40 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta. Ensimmäisistä eroista 37% oli otettu naisen ollessa vuotias ja kolmannes naisen ollessa vuotias. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2009 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,0 1,8-18 2, ,6 2,7-66 9, ,3 12,6 9, , ,2 19,8 4, , ,0 18,9 19, , ,1 18,9 23, , ,5 10,8 19,0 62 9, ,3 5,4 9,5 26 3, ,1 4,5 9,5 24 3, ,7 4,5 4,8 10 1,5 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

13 Antalet Esbobor ökade under 2009 med över personer. Av ökningen utgjorde endast 526 personer flyttningsöverskott. Det låga flyttningsöverskottet berodde på en minskning av flyttningen till Esbo snarare än en ökning av emigrationen. Flyttningsrörelsen inom kommunen ökade däremot med över flyttningar. Av flyttningen inom landet var flyttningsunderskottet ovanligt stort, över 500 personer. Till det ökade underskottet bidrog särskilt att mängden flyttningar från övriga delar av Finland minskade, men också att emigrationen ökade. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo hade minskad till ca personer. Esbo fick flyttningsöverskott endast i åldersgruppen åringar. Antalet utflyttade minderåriga barn minskade till 65. I fråga om personer över 45 år uppgick flyttningsunderskottet till hela 500 personer. Av dem var nästan 60 personer pensionärer. Inom huvudstadsregionen fick Esbo flyttningsöverskott endast från Helsingfors, och invånarökningen från grannkommunerna understeg 370 personer. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förlorade Esbo ca 870 personer. Underskottet ökade till alla andra kommuner utom Kyrkslätt och Vichtis, trots att deras flyttningsbalans medförde underskott för Esbo. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen ökade också. Det största flyttningsöverskottet noterades för tredje året i rad i området Stor-Hagalund. Näst mest gynnade flyttningsrörelsen Stor-Alberga. För Stor-Köklax noterades ett flyttningsunderskott om ca 70 personer. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo 2009 var något lägre än bland föregående års inflyttare. Den sjunkande trenden i fråga om utbildningsnivå bland inflyttare har fortgått redan i flera år. Av de personer över 15 år som kom till Esbo 2009 saknade nästan 37 procent examen efter grundskolan. En dryg fjärdedel hade högskoleexamen. Bland immigranterna noteras att andelen personer utan utbildning steg, andelen personer som har avlagt examen på andra stadiet sjönk och andelen personer som har högskoleutbildning steg. Den högsta utbildningsnivån fanns bland dem som flyttade in från andra delar av Helsingforsregionen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu