VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄESTÖNMUUTOKSET 2009"

Transkriptio

1 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen 6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Kuva: E in toimitus Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli hengellä. Muuttovoittona lisäyksestä tuli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli muutolla. Muuttotappio maassamuutosta oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin henkeen. Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Pääkaupunkiseudulta Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut. Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet,

2 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät Espoolaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana yli hengellä. Lisäys oli pienin sitten edellisen lamakauden 1990-luvulla. Muuttovoittona lisäyksestä oli vain 526 henkeä. Muuttovoiton vähäisyyteen vaikutti Espooseen muuton väheneminen, ei niinkään lähtömuuton kasvu. Tulomuutot tuhatta kantaespoolaista kohti olivat laskeneet 70 henkilöstä 66 henkilöön tuhatta asukasta kohti. Lähtijöiden määrä oli laskenut 65:stä 64 henkeen. Taulukko 1. Muutot Espooseen, Espoosta ja nettomuutto sekä muutot kunnassa Espoo- Espoosta Muutto- % keski- Espoossa Keskiseen voitto väki- muuttaneita väkiluku Vuosi Lkm Lkm Lkm luvusta Lkm , , , , , , , , , Muuttoliike kunnan sisällä sen sijaan vilkastui yli muutolla. Asuntoa kunnassa vaihtaneiden määrä oli kasvanut 104 henkilöstä 113 henkilöön tuhatta kanta-asukasta kohti. 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa Muuttoliike muualta kotimaasta Espooseen oli lopputulokseltaan tappiollinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Muuttotappio oli poikkeuksellisen suuri, yli 500 henkeä. Tappion kasvuun vaikutti erityisesti muualta Suomesta muuttojen vähentyminen, mutta myös lähtömuuttojen lisääntyminen. Taulukko 2. Maassamuutto ja siirtolaisuus Maassamuutto Siirtolaisuus Kuntaan Kunnasta Netto Kuntaan Kunnasta Netto Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

3 Myös maan rajojen ulkopuolelta saatu muuttovoitto oli supistunut noin henkeen. Muuttovoiton pienenemiseen vaikuttivat sekä ulkomailta että ulkomaille suuntautuneiden muuttojen väheneminen. Espoo sai muuttovoittoa vain vuotiaista. Alaikäisiä lapsia menetettiin muuttoliikkeen kautta aikaisempaa vähemmän, vain 65 lasta. Muuttotappiota tuli myös yli 45 -vuotiaista peräti 500 henkeä. Eläkeikäisten osuus tästä oli lähes 60 henkeä. Ikä Kuva 1. Espoon muuttovoitto ikäryhmittäin Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 6,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,2 %. Tulomuuttajien osuus oli hieman kohonnut edellisestä vuodesta ja lähteneiden laskenut. Ruotsinkielisten muuttotase oli vain yhden hengen verran voitollinen. Lapsia ja vuotiaita lukuun ottamatta muista ikäryhmistä kärsittiin muuttotappiota. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 3

4 Taulukko 3. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto ikäryhmittäin 2009 Espooseen Espoosta Nettomuutto Ikä Lkm % Lkm % Lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2-59 Yht Perinteisesti Espoo on saanut merkittävästi lisäväestöä muulta pääkaupunkiseudulta, mutta kuten edellisenäkin vuonna väestönlisäys seudulta supistui. Espoo sai muuttovoittoa ainoastaan Helsingistä ja naapurikunnista saatu asukaslisäys jäi alle 370 hengen. Taulukko 4. Muutot Espooseen ja Espoosta lähtö- ja tulokunnittain Espooseen Espoosta Nettomuutto Kunta Lkm % Lkm % Lkm Helsinki , ,8 490 Vantaa , ,0-95 Kauniainen 289 1, ,0-27 PKS yhteensä , ,8 368 Hyvinkää 107 0, ,0-43 Järvenpää 101 0, ,9-47 Kerava 62 0, ,8-62 Kirkkonummi 588 3, ,8-313 Nurmijärvi 126 0, ,0-185 Sipoo 33 0,2 49 0,3-16 Tuusula 76 0, ,9-64 Vihti 180 1, ,1-143 Muu Uusimaa 660 4, ,3-327 Muu Etelä-Suomi , ,4 86 Muut läänit , ,4 243 Ulkomaat , , Yhteensä Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Espoo menetti väestöään muuttoliikkeen kautta noin 870 henkeä. Tappio oli kasvanut kaikkiin muihin kuntiin paitsi Kirkkonummelle ja Vihtiin, vaikka niiden muuttotase olikin Espoolle tappiollinen. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli myös kasvanut selvästi edellisestä vuodesta. Muu Etelä-Suomi oli säilyttänyt paikkansa vähäisen muuttovoiton antajana, mutta muilta lääneiltä Espoo sai merkittävästi pienemmän muuttovoiton kuin vuotta aikaisemmin. Muuttovoitto ulkomailtakin oli supistunut lähes 200 hengellä. 4 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

5 Kuva 2. Espoon muuttovoitot ja tappiot muualle Suomeen ja ulkomaille Suurin muuttovoitto kohdistui jo kolmantena vuotena peräkkäin Suur-Tapiolan alueelle. Toiseksi eniten muuttoliikkeestä hyötyi Suur-Leppävaara ja kolmanneksi eniten muuttovoittoa sai Vanha-Espoo. Suur-Kauklahti kärsi noin 70 hengen muuttotappion. Taulukko 5. Muutot Espooseen ja Espoosta sekä nettomuutto suuralueittain Espooseen Espoosta Nettomuutto % Suuralue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,3 Suur-Espoonlahti ,1 Suur-Kauklahti ,1 Vanha-Espoo ,4 Pohjois-Espoo ,5 Muu alue ,2 Koko Espoo ,2 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 5

6 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut Vuonna 2009 Espooseen muuttaneiden koulutustaso oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna muuttaneiden. Espooseen muuttaneiden koulutustason lasku on jatkunut jo vuosia. Vuonna 2009 Espooseen tulleista yli 15-vuotiaista lähes 37 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Runsaalla neljäsosalla oli korkeakoulututkinto. Tulomuuttajista vailla koulutusta olevien osuus oli noussut, keskiasteen suorittaneiden laskenut ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden kohonnut. Parhaimmin koulutettuja olivat muulta Helsingin seudulta muuttaneet, mutta heistäkin ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli yli neljännes. Osasta muutoista voi olla kyse opiskelun aloittamisesta pääkaupunkiseudulla, Huonoin koulutustaso oli ulkomailta muuttaneilla, mutta koulutustietojen saatavuus heistä on heikko tai tiedot ovat epäluotettavia. Taulukko 6. Tulo-, lähtö- ja nettomuuton koulutusrakenne muuttoalueen mukaan 2009 (15 vuotta täyttäneet). Muutto- 15 vuotta Ei Keskiaste Korkea alue täyttäneet tutkintoa aste Lkm % % % % Tulomuutto Yhteensä ,1 36,8 26,1 H:gin seutu , ,8 Muu Suomi , ,4 Ulkomaat ,8 1,7 2,5 Lähtömuutto Yhteensä ,7 42,6 29,7 H:gin seutu ,5 44,3 30,2 Muu Suomi ,1 45,8 28,1 Ulkomaat ,3 17,0 30,7 Nettomuutto Lkm Lkm Lkm Lkm Yhteensä H:gin seutu Muu Suomi Ulkomaat Espoosta pois muuttaneiden koulutustaso oli myös laskenut, mutta oli korkeampi kuin tulomuuttajilla. Vain perusasteen koulutus oli noin 28%:lla, 43 %:lla oli keskiasteen ja 30 % :lla korkea-asteen koulutus. Eniten korkea-asteen koulutuksen saaneita oli ulkomaille muuttaneissa. Ulkomaille muuttaneissa oli myös enemmän kuin muualle muuttaneissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia. Koulutuksen kannalta katsoen vuoden 2009 muuttovoitto yli 15-vuotiaista oli synkeähkö, sillä muuttovoittoa saatiin vain ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa olevista. Heitä tuli muuttovoittona erityisesti siirtolaisuuden kautta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolelta Suomesta. Jonkinasteisen tutkinnon suorittaneista Espoo kärsi muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita menetettiin muulle Helsingin seudulle ja korkea-asteen koulutuksen saaneita ulkomaille. 6 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

7 4 Espoon sisällä Suur-Kauklahti muuttovoittaja 1 Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiota saanut Suur-Kauklahti sai suurimman muuttovoiton kunnan sisältä jo kolmantena vuotena peräkkäin. Samoin yleisesti muuttotappiollinen Pohjois-Espoo sai merkittävän väestölisäyksen muualta Espoosta kuten vuotta aiemminkin. Taulukko 7. Muutot kunnan sisällä suuralueittain 2 ja nettomuutto 2009 (mukana alueiden sisäiset muutot). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto % Keski- Suur-alue Lkm Lkm Lkm keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Suurimman muuttotappion kunnan sisällä sai Suur-Tapiola, joka menetti asukkaitaan pääasiassa Suur-Leppävaaraan, Suur-Matinkylään ja Vanha-Espooseen. Suur-Leppävaara puolestaan kärsi muuttotappiota Pohjois-Espoon ja Vanha-Espoon välisessä muuttoliikkeessä. Suur-Tapiola on kärsinyt muuttotappiota kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä jo vuodesta Tilastointiyksikkö kunnan sisäisessä muuttoliikkeessä on muuttunut v Aikaisemmin tilastointiyksikkönä oli muuttaja, vuodesta 1994 tilastossa yksikkönä on muutto. 2 Ryhmään muu alue kuuluvat: kunnassa vailla vakituista asuntoa ja tietymättömissä olevat Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat henkilöt tilapäisesti ulkomailla opiskelevat ja asevelvollisuutta suorittamassa olevat laivaväkeen kuuluvina merillä olevat rangaistus- tms. laitokseen suljetut ja sairaalaan hoidettaviksi otetut opiskelun, sairauden tai luottamustoimen takia poissa olevat lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat muut yksityisasunnoissa asumattomat. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 7

8 Kuva 3. Suurimmat muuttovirrat suuralueiden välillä Espoon sisäisessä muuttoliikkeessä 5 Suurin kokonaismuuttovoitto Pohjois-Espooseen Kokonaisuudessaan suurimman muuttovoiton (kuntien välisestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä) vuonna 2009 sai poikkeuksellisesti Pohjois-Espoo, kun se sai muuttovoittoa sekä kunnan sisältä että ulkopuolelta. Suhteellisesti suurimman kokonaismuuttovoiton sai Suur-Kauklahti. 8 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

9 Taulukko 8. Kokonaismuuttotase suuralueittain 2009 (mukana alueen sisäinen muutto). Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Keski- Suuralue Lkm Lkm Lkm % keskiväkil. väkiluku Suur-Leppävaara , Suur-Tapiola , Suur-Matinkylä , Suur-Espoonlahti , Suur-Kauklahti , Vanha-Espoo , Pohjois-Espoo , Muu alue , Koko Espoo , Muu alue Pohjois-Espoo Vanha-Espoo Sisäinen Suur-Kauklahti Ulkoinen Suur-Espoonlahti Suur-Matinkylä Suur-Tapiola Suur-Leppävaara Henkeä Kuva 4. Suuralueiden muuttovoitot kunnan sisäisessä ja ulkoisessa muuttoliikkeessä 2009 Suur-Tapiolan, Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran kokonaismuuttotase jäi tappiolliseksi kunnan sisäisen muuttoliikkeen tappioiden vuoksi. Vanha-Espoon muuttotase pysyi voitollisena kuntien välisen muuttovoiton ansiosta. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010 9

10 6 Syntyvyys laski kuolleisuus nousi Vuonna 2009 syntyi uutta espoolaista. Määrä oli 20 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita taas oli 128 henkeä edellisvuotta enemmän eli Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui 2 197, mikä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Syynä kasvun supistumiseen on lähinnä kuolleiden määrän kasvu. Taulukko 9. Syntyneet, kuolleet ja luonnollinen väestönlisäys Vuosi Syntyneet Kuolleet Luonnoll. väestönlisäys Lkm 0/00 Lkm 0/00 0/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 10. Kuolleisuus iän ja sukupuolen mukaan Yhteensä v v. 75+ v. Vuosi Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Lkm 0/00 Koko väestö , , , , , , , , , , , ,9 Miehet , , , , , , , , , , , ,3 Naiset , , , , , ,2 62 7, , , , , ,0 Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys on noussut vuodesta Vielä vuonna 2007 hedelmällisyys oli lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2008 kokonaishedelmällisyys laski ja sama kehitys jatkui vuoden 2009 aikana. Hedelmällisyys laski parhaassa synnytysiässä olevilla, mutta ei nuorimmassa eikä vanhimmassa ikäryhmässä. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli noussut vuoden 2009 aikana, Syynä oli yli 65 -vuotiaiden ja erityisesti vuotiaiden kuolleisuuden selvä nousu erityisesti miehillä. Naisilla kuolleisuus kohosi ainoastaan vuotiailla. Kuolleisuuden taustalla saattaa olla vuoden aikana levinnyt niin sanottu sikainfluenssa. 10 Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

11 Taulukko 11. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut 1 ja kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisyys oli laskenut erityisesti Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä. Pohjois-Espoossa sen sijaan kokonaishedelmällisyys oli noussut edellisestä vuodesta ja alueen kokonaishedelmällisyys olikin taas korkein. Toiseksi korkein hedelmällisyys oli Suur-Kauklahdessa. Alhaisin hedelmällisyys oli edelleen Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Ikäryhmät Kokonais- Suuralue hedelmällisyys Suur-Leppävaara ,3 53,7 105,8 150,1 77,8 13, ,7 44,8 104,5 146,3 68,4 12, ,9 46,7 100,2 147,0 65,3 15, Suur-Tapiola ,6 14,4 88,0 160,5 74,1 13, ,1 19,7 74,0 168,9 75,7 15, ,7 11,9 83,3 158,3 86,4 11, Suur-Matinkylä ,9 37,8 95,1 128,9 73,1 14, ,0 38,3 84,8 157,3 67,7 18, ,9 32,3 95,6 122,7 77,4 14, Suur-Espoonlahti ,5 47,7 122,7 151,9 74,2 17, ,9 57,1 130,7 146,5 66,3 16, ,6 58,0 124,1 153,5 75,6 14, Suur-Kauklahti ,6 73,3 124,0 125,2 68,8 7, ,4 92,9 162,3 139,6 46,2 31, ,3 107,8 125,3 137,7 80,0 18, Vanha-Espoo ,7 58,7 135,0 164,9 79,9 15, ,0 74,7 123,0 151,3 78,0 8, ,5 71,2 127,2 142,1 69,6 21, Pohjois-Espoo ,3 93,0 155,1 162,2 72,1 26, ,1 59,5 191,4 140,4 71,3 13, ,0 97,9 160,0 154,0 73,7 15, Koko Espoo ,2 43,6 110,9 151,2 75,0 15, ,9 44,3 110,0 147,4 77,8 15, ,8 44,2 106,1 144,2 73,2 15, Tietyn ikäryhmän synnyttäjille elävänä syntyneiden lasten määrä (keskiväkiluvun) tuhatta vastaavan ikäistä kohti 2 Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa kerrottuna viidellä. Luku ilmaisee, kuinka monta lasta naista synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät kyseisen vuoden tasolla. Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/

12 7 Avioituminen ja avioerot Vuoden 2009 aikana espoolaiset naiset solmivat lähes avioliittoa. Määrä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Ensimmäisten avioliittojen osuus solmituista liitoista oli hieman kohonnut ja oli 78,2 %. Toisia avioitumisia liitoista oli 18,3 % ja vähintään kolmannen kerran avioitumisia noin 3,5 %. Taulukko 12. Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 2,6 0,0 0,0 34 2, ,8 1,3 0, , ,2 9,0 1, , ,6 15,8 5, , ,2 17,7 23, , ,9 15,5 22, , ,2 19,7 20, , ,8 9,7 13,6 48 2, ,5 6,5 5,1 29 1, ,4 3,2 6,8 19 1, ,1 1,6 1,7 7 0,4 Yht. 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Kaikista avioliitoista lähes joka toinen solmittiin naisen ollessa alle 30-vuotias. Ensimmäisistä avioliitoista noin 50 % solmittiin tässä iässä. Kolmannes toisista avioliitoista solmittiin naisen ollessa vuotias ja runsas kolmannes vuotiaina. Vähintään kolmatta kertaa avioituneista espoolaisnaisista 42 % oli vuotiaita. Avioeroja tuli voimaan noin 670 vuoden 2009 aikana. Avioerojen määrä oli 40 % solmituista avioliitoista. Eroista 80 % oli otettu ensimmäisestä aviopuolisosta. Ensimmäisistä eroista 37% oli otettu naisen ollessa vuotias ja kolmannes naisen ollessa vuotias. Taulukko 13. Avioerot avioliiton järjestysnumeron ja naisen iän mukaan 2009 Naisen Avioliiton järj-.no ikä Yhteensä % % % Lkm % -19 0, , ,0 1,8-18 2, ,6 2,7-66 9, ,3 12,6 9, , ,2 19,8 4, , ,0 18,9 19, , ,1 18,9 23, , ,5 10,8 19,0 62 9, ,3 5,4 9,5 26 3, ,1 4,5 9,5 24 3, ,7 4,5 4,8 10 1,5 Yhteensä 100,0 100,0 100, ,0 Lkm Väestönmuutokset 2009/Tietoisku 6/2010

13 Antalet Esbobor ökade under 2009 med över personer. Av ökningen utgjorde endast 526 personer flyttningsöverskott. Det låga flyttningsöverskottet berodde på en minskning av flyttningen till Esbo snarare än en ökning av emigrationen. Flyttningsrörelsen inom kommunen ökade däremot med över flyttningar. Av flyttningen inom landet var flyttningsunderskottet ovanligt stort, över 500 personer. Till det ökade underskottet bidrog särskilt att mängden flyttningar från övriga delar av Finland minskade, men också att emigrationen ökade. Också flyttningsöverskottet från utlandet till Esbo hade minskad till ca personer. Esbo fick flyttningsöverskott endast i åldersgruppen åringar. Antalet utflyttade minderåriga barn minskade till 65. I fråga om personer över 45 år uppgick flyttningsunderskottet till hela 500 personer. Av dem var nästan 60 personer pensionärer. Inom huvudstadsregionen fick Esbo flyttningsöverskott endast från Helsingfors, och invånarökningen från grannkommunerna understeg 370 personer. Till alla andra kommuner i Helsingforsregionen förlorade Esbo ca 870 personer. Underskottet ökade till alla andra kommuner utom Kyrkslätt och Vichtis, trots att deras flyttningsbalans medförde underskott för Esbo. Flyttningsunderskottet till Nyland utanför regionen ökade också. Det största flyttningsöverskottet noterades för tredje året i rad i området Stor-Hagalund. Näst mest gynnade flyttningsrörelsen Stor-Alberga. För Stor-Köklax noterades ett flyttningsunderskott om ca 70 personer. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till Esbo 2009 var något lägre än bland föregående års inflyttare. Den sjunkande trenden i fråga om utbildningsnivå bland inflyttare har fortgått redan i flera år. Av de personer över 15 år som kom till Esbo 2009 saknade nästan 37 procent examen efter grundskolan. En dryg fjärdedel hade högskoleexamen. Bland immigranterna noteras att andelen personer utan utbildning steg, andelen personer som har avlagt examen på andra stadiet sjönk och andelen personer som har högskoleutbildning steg. Den högsta utbildningsnivån fanns bland dem som flyttade in från andra delar av Helsingforsregionen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja 2014:2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh. 09-310 36411 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike

Vaasan muuttoliike Vaasan muuttoliike 2000 2016 Tilastosuunnittelija Jaakko Löytynoja, Kaupunkikehitys, 10.7.2017 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2016 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot