TIETOISKU 10/

Transkriptio

1 TIETOISKU 10/ TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20. Myös lasten osuus oli laskenut vähän, mutta koululaisten, opiskelijoiden sekä eläkeläisten noussut. Työikäisistä suomalaisista 65 % kuului työvoimaan, espoolaisista 73 %. Korkein työvoimaan kuuluvuus oli Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa ja alhaisin Suur- Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa. Lähes kolmanneksen espoolaisista työllistävän toimialan (yhteiskunnalliset palvelut) parissa työskenteleviä oli eniten Suur- Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen toimi rahoituksessa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Kauppa- ja majoitustoiminta työllistäjänä oli hieman keskimääräistä yleisempi Suur-Espoonlahdessa. Vuoden lopussa Espoossa oli työpaikkaa, eli määrä supistui edellisestä vuodesta noin 470:llä. Työpaikoista 35 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa Suur- Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten työpaikkoja oli Vanha- Espoossa. Vähäisin osuus työpaikoista oli Suur- Kauklahdessa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat lisääntyneet Espoossa vuoden 2004 aikana noin paikalla. Sisällys 1 Väestö 2 (Väestön pääasiallinen toiminta, väestön koulutustaso) 2 Työvoima 6 (Työvoimaan kuuluvuus, työllinen työvoima, työtön työvoima) 3 Työpaikat 11 (Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne, työpaikkaomavaraisuus) 4 Sukkulointi 14 ( Espoossa työssäkäyvät, espoolaisten työpaikkojen sijainti) Vuoden 20 aikana työpaikkaomavaraisuus laski ollen vuoden lopussa 93,1 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni työllinen kävi työssä omassa kunnassa, oli kohonnut edellisen vuoden 49,8 %:sta 50,4 %:iin. Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN

2 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 20 lopussa koko maassa oli työvoimaa henkilöä. Työvoiman määrä oli kasvanut vuoden aikana noin hengellä eli 0,2 %:lla. Koko maan työvoimasta asui pääkaupunkiseudulla 21 % eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asui 19 %. Espoossa työvoimaa oli henkeä, mikä oli 54 % väestöstä. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 49 %. Vantaalla työvoiman osuus oli edelleen Espoon osuutta korkeampi. Koko maa 7,7 17,6 22,1 48,8 Vantaa Helsinki 6,3 7,3 14,2 14,7 19,8 18,6 54,1 55,6 Eläkeläiset Opiskelijat vuotiaat Työvoima Espoo 7,8 12,9 20,8 54, % Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa, 22 %, toiseksi korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus kaikista suomalaisista oli 22 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, vajaa 17 %. Kauniaisissa osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20. Lasten osuus väestöstä oli jonkin verran pudonnut, mutta koululaisten ja opiskelijoiden sekä eläkeläisten noussut. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 työvoiman osuus väestöstä olisi hieman noussut ja lasten osuus hieman laskenut. 2 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

3 Ikäryhmä vuosi Työvoima Opiskelu Eläke Muu % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan 20- (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli eniten edelleen vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea ja vuotiaista 45 % kuului työvoimaan, mutta osuus oli kohonnut edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006 3

4 Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain Työ Opisk., Eläke- Yhteensä Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Lkm Suur-Leppävaara 55,6 20,4 7,8 12,4 3, Suur-Tapiola 51,4 18,1 10,0 16,6 3, Suur-Matinkylä 56,5 18,1 7,7 13,2 4, Suur-Espoonlahti 54,5 22,6 6,9 12,1 4, Suur-Kauklahti 51,1 25,8 6,0 11,9 5, Vanha-Espoo 55,0 22,8 7,4 10,3 4, Pohjois-Espoo 51,2 27,8 5,8 11,8 3, Koko Espoo 54,2 20,8 7,8 12,9 4, Työvoiman osuus väestöstä oli suurin Suur-Matinkylässä ja Suur-Leppävaarassa. Alhaisin osuus oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Alle 15-vuotiaita lapsia oli edelleen eniten Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestöstä ja vähiten Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän väestöstä. Eläkeläisiä oli runsaimmin Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa ja vähiten Vanha-Espoon asukkaissa. Opiskelijoita oli eniten Suur-Matinkylässä ja vähiten oli Pohjois-Espoossa. 1.2 Väestön koulutustaso Pääkaupunkiseudulla asuvien 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli korkeampi kuin koko maassa. Pääkaupunkiseutulaisista vajaa kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, kun koko maassa ilman tutkintoa olevia oli 38 %. Pääkaupunkiseudulla runsaalla kolmanneksella oli korkeaasteen tutkinto ja vastaavasti koko maassa noin neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Yli 15-vuotiaista espoolaisista 28 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 41 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 17 % espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli vajaa 14 %. Taulukko vuotta täyttäneiden koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Kauni- Pääkau- Espoo Helsinki Vantaa ainen punkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 27,7 27,7 37,0 20,5 32,1 38,1 Keskiaste 31,1 31,1 35,7 25,4 33,5 37,2 keskiaste pl. yo-tutk. 17,6 17,6 26,6 10,8 20,1 29,7 keskiaste, vain yo-tutk. 13,5 13,5 9,1 14,5 13,4 7,5 Korkea-aste 41,2 41,2 27,4 54,1 34,5 24,6 alin korkea-aste 14,5 14,5 13,4 14,2 12,8 12,0 al. korkeakouluaste 9,4 9,4 7,2 12,0 8,2 6,0 yl. korkeak.as., tutkijak. 17,3 17,3 6,7 27,9 13,5 6,7 Yhteensä Lkm Alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

5 Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa Ikä yht Vain perusaste 27,7 86,2 18,9 13,7 14,6 14,3 14,9 18,5 22,0 27,9 34,4 51,1 Keskiaste 31,1 13,8 77,2 42,9 27,6 28,2 28,8 28,0 28,8 24,8 21,7 17,2 Korkea-aste 41,2 0,0 4,0 43,4 57,8 57,4 56,3 53,5 49,2 47,3 43,9 31,6 Yht Espoolaisilla korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kasvaa vanhempiin ikäryhmiin mennessä ollen ylimmillään vuotiailla. Heistä 58 %:lla oli korkea-asteen koulutus. Tämän jälkeen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli enää 32 %. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 30-vuotiailla ja vuotiailla , ,9 27,0 41,1 26,8 42,7 28,8 41,5 37,7 32,5 30,2 36,0 33,4 30,1 27,7 41,2 Vain perusaste Keski- aste 20 20,7 Korkea aste 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva vuotta täyttäneiden koulutustaso suuralueittain Espoossa 20 Alueittain parhaiten koulutettuja korkea-asteen suorittaneiden osuudella mitattuna olivat Suur- Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvat. Suur-tapiolalaisista joka toisella oli korkea-asteen tutkinto, ja vain noin joka viides oli ilman mitään tutkintoa. Alhaisin koulutustaso oli Pohjois-Espoossa, jossa 36 % yli 15-vuotiaista oli vailla ammatillista tutkintoa ja vain 30 %:lla oli korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli kohonnut hieman kaikilla suuralueilla. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006 5

6 2 T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Vuoden 20 aikana työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli laskenut hieman koko maassa, mutta kohonnut Espoossa. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 73 %, kaikista suomalaisista 65 %. Taulukko 4. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain Espoossa ( vuotiaat) Suuralue Suur-Leppävaara 74,4 69,9 71,7 72,8 Suur-Tapiola 68,3 75,2 67,9 67,3 Suur-Matinkylä 74,0 74,0 73,2 73,3 Suur-Espoonlahti 74,4 74,6 73,5 73,3 Suur-Kauklahti 71,1 70,5 70,8 71,8 Vanha-Espoo 75,4 75,4 78,5 79,9 Pohjois-Espoo 72,6 74,6 74,5 76,5 Koko Espoo 72,9 73,0 72,1 72,5 Koko maa 65,2 65,2 64,9 64,7 Korkein työvoimaan kuuluvuus oli Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. Merkittävin työvoimaosuuden lasku oli edellisen vuoden tapaan Suur-Tapiolassa. Suur-Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa työvoimaosuus kohosi vuoden 20 aikana. 2.2 Työllinen työvoima Elinkeino Vuoden 20 lopussa espoolaisia työllisiä oli henkeä. Vuoden 20 aikana työllisten määrä kasvoi vain muutamalla hengellä eli huomattavasti vähemmän kuin koko työvoiman määrä. Edellisenä vuotena työllisten määrä kasvoi 0,8 %:lla eli 850 hengellä. 6 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

7 Taulukko 5. Työllisen työvoiman elinkeinorakenne Espoossa * Muutos 2004* Elinkeino (TOL -) Lkm % Lkm % Lkm % Maa-, riista- ja metsätalous (A) 210 0, , ,2 Kalatalous (B) 2 0,0 1 0, ,0 Mineraalien kaivu (C) 32 0,0 34 0, ,0 Teollisuus (D) , , ,3 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 560 0, , ,5 Rakentaminen (F) 4 7 3, , ,8 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , , ,3 Majoitus- ja ravitsemist. (H) , , ,7 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,8 Rahoitustoiminta (J) , , ,2 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , , ,1 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) , , ,3 Koulutus (M) 8 5 7, , ,4 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,0 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) , , ,3 Kansainväliset järjestöt (Q) 36 0,0 41 0, ,0 Tuntematon (X) , , ,1 Yhteensä * = ennakkotieto Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan työllinen työvoima kasvoi vuoden 2004 aikana noin 2000 hengellä.teollisuuden ja koulutuksen osuus espoolaisten työllistäjänä kohosi jonkin verran ennakkotietojen mukaan. Taulukko 6. Työllisen työvoiman elinkeino suuralueittain Espoossa 20 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,2 0,1 0,1 0,6 0,2 0,9 0,3 0,2 Teollisuus (C-E) 13,7 12,5 12,0 11,9 12,4 12,0 12,9 7,4 12,5 Rakentaminen (F) 4,1 2,1 3,0 3,5 5,4 5,2 8,0 13,7 3,8 Kauppa, maj. (G,H) 18,8 17,7 20,7 21,3 18,6 20,7 19,1 18,4 19,7 Kuljetus (I) 7,1 5,8 6,9 6,9 8,5 6,8 8,2 12,1 6,8 Rahoitustoim. (J-K) 24,8 29,7 26,9 25,7 20,0 21,9 17,8 19,6 25,4 Yhteisk. palv. (L-Q) 30,4 30,7 29,2 29,5 32,9 32,0 31,8 20,1 30,4 Tuntematon (X) 1,0 1,4 1,3 1,1 1,6 1,1 1,2 8,4 1,2 Yhteensä Lkm Elinkeinoryhmistä suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoituksessa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Kauppa- ja majoitustoiminta työllistäjänä oli hieman keskimääräistä yleisempi Suur-Espoonlahdessa. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa asuvissa työllisissä. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006 7

8 2.2.2 Tulot Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveron alaiset tulot vuonna 20 olivat euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet edellisestä vuodesta vain yhdellä prosentilla eli 412 eurolla. Vuoden 20 aikana tulot kohosivat hieman vähemmän, 363 eurolla. Korkeimmat keskitulot olivat edelleen Haukilahti-Westendissä asuvilla työllisillä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli eurolla. Alueen keskimääräiset tulot olivat edelleen lähes kaksinkertaiset Espoon keskimäärään verrattuna. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Saunalahdessa ja kolmanneksi korkeimmat Suvisaaristossa. Molempien alueiden tulotaso oli hieman kohonnut vuoden 20 aikana. Alhaisimmat tulot olivat edelleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli noin euroa, eli tulot jäivät lähes puoleen keskimääräisistä työllisen espoolaisen tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoon työllisillä, vaikka molemmilla alueilla tulotaso oli noussut edellisestä vuodesta. Suuralueista työllisten tulotaso oli laskenut vain Suur-Tapiolassa. Työttömien keskimääräiset valtioveron alaiset tulot olivat euroa, eli 40 % työllisten tuloista. Korkeimmat työttömien tulot olivat Haukilahti-Westendissä, toiseksi korkeimmat Saunalahdessa ja kolmanneksi korkeimmat Suvisaaristossa. Alhaisimmat työttömien tulot olivat jälleen Kanta- Espoossa, vain euroa eli vain 28 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa asuvilla työttömillä ja kolmanneksi pienimmät Otaniemen työttömillä. 8 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

9 Kuva 4. Työllinen ja työtön työvoima ja tulot työllistä/työtöntä kohti tilastoalueittain Työtön työvoima Vuonna 20 työttömien määrä Espoossa lähti nousuun. Seuraavana vuonna työttömyysprosentti kohosi 5,8 %:sta 6,2 %:iin. Vuonna 20 työttömien määrä kohosi lähes 600 henkilöllä ja työttömyysprosentti kohosi 6,6 %:iin. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006 9

10 korkein työttömyysaste oli edelleen Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa, joissa se oli myös noussut edellisestä vuodesta. Alhaisin työttömyys oli Suur-Tapiolassa. Työttömyysaste oli kohonnut kaikilla suuralueella vuoden 20 aikana. 7 Pohjois-Espoo 6 Vanha-Espoo 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,0 3,6 4,5 5,7 5,3 5,3 7,9 7,2 6,9 8,0 7,9 7,4 6,6 6,4 6,0 7,2 6,9 6,4 6,3 5,7 5, Työttömyysaste Kuva 5. Työttömyysprosentit suuralueittain Espoossa Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli laskenut edellisen vuoden 9,8 %:sta 8,4 %:iin. Muuten työttömien ikärakenne oli hieman nuorentunut: yli 45-vuotiaden osuus oli laskenut edellisen vuoden 47 %:sta 46 %:iin. Taulukko 7. Työttömät ja työttömyysaste ikäryhmittäin Espoossa * * Ikä- Työttömät Työttö- Työttömät Työttö- Työttömät Työttöryhmä Lkm % myysaste Lkm % myysaste Lkm % myysaste ,2 4, ,1 5, ,8 4, ,4 5, ,3 5, ,7 5, ,9 4, ,3 5, ,8 5, ,0 5, ,3 5, ,2 4, ,0 5, ,6 6, ,8 6, ,0 5, ,7 6, ,7 6, ,9 6, ,0 6, ,6 6, ,9 6, ,4 6, ,2 6, ,7 10, ,9 10, ,1 11, ,1 9, ,3 9, ,1 9, ,0 1,0 2 0,0 1,0 3 0,0 1, ,0 2,1 1 0,0 2,1 1 0,0 0,8 Yhteensä , , ,5 * = ennakkotieto Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä eli vuotiailla. Tämän ikäisistä työvoimaan kuuluvista yli viidennes oli työtön. Ennakkotietojen mukaan työttömien määrä nousi muutamalla hengellä vuoden 2004 aikana, mutta työttömyysaste laski 6,5 %:iin. 10 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

11 3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja elinkeino Vuoden 20 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä työpaikkaa. Työpaikat olivat vähentyneet jälleen edellisestä vuodesta lähes työpaikalla, mikä merkitsi 0,6 % vähennystä. Ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys vilkastui vuoden 2004 aikana, jolloin työpaikat lisääntyivät liki työpaikalla. Taulukko 8. Työpaikat pääkaupunkiseudulla * Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta * * = ennakkotieto Vuoden 20 lopussa Espoossa oli työpaikkaa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli noin 470. Työpaikat vähenivät Espoossa ja Helsingissä, mutta lisääntyivät Vantaalla ja Kauniaisissa. Ennakkotietojen mukaan työpaikat olisivat lisääntyneet Espoossa vuoden 2004 aikana noin paikalla. Arvion mukaan pääkaupunkiseudun kunnista vain Kauniaisissa työpaikat olisivat vähentyneet. Taulukko 9. Työpaikat elinkeinon mukaan Espoossa * (TOL-20) * Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % 20- Maa, riista- ja metsätalous (A) 185 0, , ,2-6 Kalatalous (B) 1 0,0 1 0,0 6 0,0 5 Mineraalien kaivu (C) 14 0,0 15 0,0 13 0,0-2 Teollisuus (D) , , , Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 419 0, , ,6 71 Rakennustoiminta (F) , , ,2 196 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , , ,7 478 Majoitus- ja ravitsemist.(h) , , ,3 93 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,3 358 Rahoitustoiminta (J) , , ,6 238 Kiinteistö-, vuokrauspalvelut (K) , , ,3-189 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) , , ,4-848 Koulutus (M) , , ,0 643 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,2 522 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) , , ,9-64 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Tuntematon (X) , , ,2-144 Yhteensä * = ennakkotieto Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/

12 Yli viidennes espoolaisista työpaikoista toimi kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa ja lähes saman verran tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka myös työllistivät eniten espoolaisia työllisiä. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat, joskin niiden osuus oli laskenut edellisestä vuodesta ja neljänneksi eniten oli terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja. Ennakkotietojen mukaan Espoossa työpaikkamäärä nousi vuoden 2004 aikana noin työpaikalla. Eniten kasvoi teollisuuden työpaikkamäärä, mutta työpaikat vähenivät julkisessa hallinnossa ja kiinteistö- ja vuokrauspalveluissa. Työpaikoista 35 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 20 lopussa työpaikkoja oli Vanha-Espoossa. Suhteellisesti vähäisin työpaikkamäärä oli Suur-Kauklahdessa. Taulukko 10. Työpaikkajakauma suuralueittain Espoossa Suuralue Muutos 20- % Suur-Leppävaara ,9 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,1 Suur-Espoonlahti ,2 Suur-Kauklahti ,5 Vanha-Espoo ,3 Pohjois-Espoo ,4 Muu ,5 Koko Espoo ,4 Jos aluetta muu ei oteta huomioon, vuoden 20 aikana työpaikkojen määrä oli pudonnut kaikilla suuralueilla, eniten Suur-Tapiolassa, jossa työpaikat vähenivät edellisenäkin vuotena. Toiseksi eniten työpaikkamäärä supistui Vanha-Espoossa. Taulukko 11. Työpaikat elinkeinon mukaan suuralueittain Espoossa Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Yht. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,2 1,0 0,5 0,9 0,2 Teollisuus (C-E) 20,3 16,3 5,7 12,7 35,9 4,2 17,7 14,0 Rakennustoiminta (F) 4,3 2,4 5,9 4,0 6,9 5,7 13,6 4,2 Kauppa (G,H) 25,6 21,7 30,5 31,6 26,6 13,1 23,9 23,0 Kuljetus, tietol. (I) 4,9 3,2 5,5 5,5 5,6 2,8 7,8 5,1 Rahoitus (J,K) 24,3 35,8 23,3 13,9 9,3 10,9 8,8 25,4 Yhteisk. palv. (L-Q) 20,1 20,2 28,3 31,1 13,9 62,1 26,8 26,9 Tuntematon (X) 0,4 0,2 0,7 1,0 0,9 0,6 0,4 1,3 Yhteensä Lkm Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

13 Suur-Leppävaaran työpaikoista yli neljäsosa oli kaupan alalla ja saman verran rahoitustoiminnassa. Suur-Tapiolan työpaikkarakenne oli yksipuolisempi, kun alueen työpaikoista 22 % oli kaupan alalla ja 36 % rahoituksen ja elinkeinoelämän palveluissa. Suur-Matinkylän työpaikoista lähes kolmannes oli kaupan alalla ja lähes saman verran yhteiskunnallisissa palveluissa. Suur-Espoonlahdessa työpaikat keskittyivät samoille aloille kuin Suur-Matinkylässä. Suur-Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue, kun runsas kolmannes työpaikoista oli teollisuudessa. Vanha-Espoo puolestaan on palveluvaltaisin, kun sen työpaikoista 62 % oli palveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 27 % oli palveluissa ja lähes neljännes kaupan alalla. Taulukko 12. Työpaikat suuralueen mukaan toimialoittain Espoossa Maa- ja Elinkeino metsät. Teollisuus Rakennus-Kauppa Kuljetus, Rahoitus- Palvelut Tuntem. (TOL-95) (A,B) (C-E) toim. (F) (G;H) tietol. (I) toim.(j;k) (L-Q) (X) Suur-Leppävaara 10,4 33,0 23,4 25,2 22,1 21,7 16,9 6,1 Suur-Tapiola 20,9 40,4 19,9 32,7 22,2 48,7 26,0 6,0 Suur-Matinkylä 3,3 3,4 11,8 11,0 9,1 7,6 8,7 4,1 Suur-Espoonlahti 7,1 8,1 8,7 12,3 9,8 4,9 10,3 6,6 Suur-Kauklahti 7,1 3,7 2,4 1,7 1,6 0,5 0,7 0,9 Vanha- Espoo 25,6 3,1 13,9 5,8 5,6 4,4 23,4 4,8 Pohjois-Espoo 17,1 4,9 12,5 4,0 5,9 1,3 3,8 1,2 Muut 8,5 3,4 7,5 7,4 23,8 10,9 10,1 70,3 Yht Lkm Toimialoittain työpaikat sijoittuivat siten, että teollisuuden työpaikoista 40 % sijaitsi Suur- Tapiolassa ja kolmannes Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli eniten Suur- Leppävaarassa ja toiseksi eniten Suur-Tapiolassa. Kaupan työpaikoista noin kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka neljäs Suur-Leppävaarassa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat keskittyneet Suur-Tapiolaan ja Suur-Leppävaaraan, joissa alan työpaikoista oli yli 44 %. Rahoitusja elinkeinoelämän työpaikoista lähes puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja yli viidennes Suur- Leppävaarassa. Palvelualan työpaikkojen jakautuminen eri alueille oli hieman tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Runsas neljännes palvelualan paikoista oli Suur-Tapiolassa, noin joka neljäs Vanha-Espoossa ja vajaa viidennes Suur-Leppävaarassa. 3.2 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus (kunnassa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Vuoden 20 aikana työpaikkaomavaraisuus laski ollen vuoden lopussa 93,1 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni työllinen kävi työssä omassa kunnassa, oli kohonnut hieman edellisen vuoden 49,8 %:sta 50,4 %:iin. Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/

14 Taulukko 13. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , ,5 Suur-Tapiola , , ,0 Suur-Matinkylä , , ,4 Suur-Espoonlahti , , ,6 Suur-Kauklahti , , ,9 Vanha-Espoo , , ,6 Pohjois-Espoo , , ,3 Alue tuntematon ,3 Koko Espoo , , ,1 Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Työpaikkaomavaraisuus laski eniten Suur-Kauklahdessa ja toiseksi eniten Pohjois-Espoossa. Myös muilla suuralueilla työpaikkaomavaraisuus laski. S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Espoolaisen työntekijän hallussa olevien työpaikkojen osuus Espoon työpaikoista oli vuoden 20 aikana kohonnut hieman, 54 %:iin. Vaikka työpaikkojen määrä Espoossa laski noin 470 työpaikalla, Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä kasvoi noin 700 henkilöllä. Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa oli vähentynyt yli 900 hengellä edellisvuodesta, mutta edelleen joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Vaikka työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta vähenikin, muista lähikunnista se lisääntyi Keravaa ja Sipoota lukuun ottamatta. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoossa työssäkäynti vähentyi noin 400 työntekijällä. 14 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006

15 Taulukko 14. Espoossa työssäkäyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,2 Helsinki , , , ,4 Vantaa , , , ,2 Kauniainen 920 0, ,9 9 0, ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,6 0,0 Kirkkonummi , , , ,8 Vihti , , , ,9 Nurmijärvi , , , ,4 Tuusula 580 0, , , ,6 Järvenpää 580 0, , , ,6 Kerava 634 0, , , ,6 Sipoo 290 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,3 Yhteensä Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä aikaisempaa suurempi osuus (50,4 %) kävi työssä omassa kunnassa. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli vähentynyt yli 800 hengellä ja osuus espoolaisista työllisistä oli laskenut 38,5 %:sta 37,8 %:iin. Sukkulointi Vantaalle pysyi lähes entisellään. Koko pääkaupunkiseudulle sukkulointi Espoosta lisääntyi noin 90 hengellä. Taulukko 15. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , ,4 Helsinki , , ,8 Vantaa , , ,2 Kauniainen 924 0,8 9 0, ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , ,3 Kirkkonummi , , ,1 Vihti 165 0, , ,2 Nurmijärvi 254 0, , ,2 Tuusula 204 0, , ,2 Järvenpää 131 0, , ,1 Kerava 211 0, , ,2 Sipoo 69 0,1 66 0,1 65 0,1 Muut t. tunt , , ,7 Yhteensä Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/

16 LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 20 SAURUS- JA ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 20 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Saurus-tilastotietokannasta osoitteesta tai intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta Sammandrag I slutet av 20 ingick 54 procent av Esboborna, dvs personer, i arbetskraften. Andelen sjönk något år 20. Också andelen barn sjönk något, men andelen skolelever och studerande samt pensionärer steg. Av finländare i arbetsför ålder ingick 65 procent i arbetskraften, för Esbobornas del var andelen 73 procent. Arbetskraftstillhörigheten var högst i Gamla Esbo och Norra Esbo och lägst i Stor- Hagalund och Stor-Köklax. Andelen personer inom samhälleliga tjänster, som sysselsätter nästan en tredjedel av Esboborna, var högst i Stor-Köklax och Gamla Esbo. Var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom finansiering och affärsliv. Deras andel var störst i Stor-Hagalund och Stor-Mattby. Andelen sysselsatta låg något över genomsnittet inom handel och inkvartering i Stor-Esboviken och inom industri i Stor-Alberga och Norra Esbo. Under 20 minskade antalet arbetsplatser i Esbo och Helsingfors, men ökade i Vanda och Grankulla. Antalet arbetsplatser i Esbo var i slutet av året , vilket innebär en minskning med ca 470 från föregående år. Av arbetsplatserna fanns 35 procent i Stor-Hagalund och nästan en fjärdedel i Stor-Alberga. På tredje plats i fråga om antal arbetsplatser kom Gamla Esbo. Den minsta andelen arbetsplatser noterades för Stor-Köklax. Enligt prognoserna ökade antalet arbetsplatser i Esbo under 2004 med ca Under 20 sjönk självförsörjningen i fråga om arbetsplatser till 93,1 procent i slutet av året. Den faktiska självförsörjningen i fråga om arbetsplatser, dvs. hur många av de sysselsatta som arbetade i hemkommunen, ökade från 49,8 procent föregående år till 50,4 procent. Av arbetsplatserna i Esbo sköttes 54 procent av Esbobor. Trots att antalet arbetsplatser i Esbo sjönk, ökade antalet Esbobor med anställning i Esbo med ca 700 personer. 16 Työssäkäyntitilasto 20/Tietoisku 10/2006