ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015"

Transkriptio

1 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Heidi-Hanna Karhu Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Espoossa asui vuoden 2015 alussa ulkomaan kansalaista. Vuoden 2014 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt, 9,3%:a eli hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 8,6 %:sta 9,2 %:iin. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 54 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset.

2 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2015 alussa maamme väkiluku oli henkeä. Kuten edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: henkeä. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus oli laskenut 75,7 %:sta 67,7 %:iin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2015 alussa Väestö oli lisääntynyt asukkaalla, mikä oli hieman enemmän kuin kasvu vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti eniten kasvoi jälleen Kauniaisten väestömäärä. Vantaan ja Helsingin suhteellinen kasvu oli vähäisempi kuin Espoon. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista myös Oulu ylsi 1,3 % kasvuun ja Tampere 1,2 %:iin. Turun väestö kasvoi 1,0 %:lla. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/15 sekä vuosimuutos Kunta 2013/ /2015 Muutos Muutos-% Espoo ,8 Helsinki ,3 Vantaa ,3 Kauniainen ,8 PKS yhteensä ,4 Tampere ,2 Turku ,0 Oulu ,3 Koko maa ,4 2 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

3 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2007 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2006/ ,4 2007/ ,3 2008/ ,5 2009/ ,1 2010/ ,5 2011/ ,8 2012/ ,7 2013/ ,5 2014/ ,8 2 Väestön määrä alueittain Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Suur-Espoonlahti. Pohjois-Espoon väestö pieneni 10 hengen verran. Suhteessa kantaväestöön suurimman väestölisäyksen sai Suur-Kauklahti. Henkilöä Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2013/14 ja vuosimuutos suuralueittain Muutos v:sta 2014 Suuralue 2013/ /2015 Asukasta % Suur-Leppävaara ,3 Suur-Tapiola ,0 Suur-Matinkylä ,7 Suur-Espoonlahti ,0 Suur-Kauklahti ,5 Vanha-Espoo ,0 Pohjois-Espoo ,1 Muut ,2 Yhteensä ,8 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 3

4 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2014 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Tilapäisten asukkaiden määrä oli lähes 200 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin henkeä, mikä oli 100 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli vajaa 200 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukkaiden tuoma lisäys oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 Suuralue Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasuasukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä oli lisääntynyt lähes 1000 lapsella ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Ikäryhmä oli pienentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. 4 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

5 % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä, mikä oli edellisvuotta pienempi lisäys. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 %:sta 13,6 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 %:iin. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2014 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2010/ / / / / % 2010/11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4, /12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4, /13 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4, /14 9,6 10,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4, /15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5,0 100 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli Suur-Kauklahdessa, jossa alle 35-vuotiaita oli puolet väestöstä. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 43 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur- Tapiolassa, 17 %, ja Suur-Matinkylässä, 16%. Matalin eläkeikäisten osuus oli Suur-Kauklahdessa. Vuoden aikana eläkeikäisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 5

6 % ,5 39,1 23,5 4,4 10,7 17,0 15,9 15,0 37,2 38,0 42,3 23,1 23,5 16,0 5,1 4,5 4,2 9,8 9,5 11,9 8,6 9,7 9,4 13,6 41,1 40,9 44,8 39,8 17,8 21,9 13,0 21,2 5,1 5,7 15,2 5,1 4,7 11,7 15,9 11, ,8 8,5 9,0 9,6 12,3 10,8 11,2 9,6 0 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Espoolaisväestön sukupuolirakenne miehistyi hieman vuoden 2014 aikana, vaikka naiset ovat edelleen enemmistönä espoolaisessa väestössä. Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti olivat edelleen naisvaltaisimpia alueita ja Pohjois-Espoo ja Suur-Tapiola miesvaltaisimpia. Suur-Tapiolassa ja Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa miesten osuus oli hieman laskenut vuoden aikana. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,5 50, Suur-Tapiola 50,3 49, Suur-Matinkylä 48,0 52, Suur-Espoonlahti 48,5 51, Suur-Kauklahti 50,0 50, Vanha-Espoo 49,3 50, Pohjois-Espoo 50,4 49, Koko Espoo 49,5 50, Lkm Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2014/2015. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 7

8 5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 %:sta 13,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli lähes 300 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 79,1 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/ / /15 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,1 Ruotsi , ,6 Viro , ,1 Venäjä , ,0 Englanti , ,9 Somali , ,8 Kiina , ,8 Arabia , ,7 Albania , ,5 Kurdi , ,4 Persia 753 0, ,3 Vietnam 746 0, ,3 Saksa 647 0, ,3 Muut , ,2 Yhteensä Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2014 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 500 hengellä. Vieraskielisten määrän lisääntymisestä 15 % aiheutui vironkielisten määrän kasvusta. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä ,0 5,6 9,2 7,7 15,0 9,1 11,0 9,1 17,5 9,4 10,8 7,3 6,5 5,5 Muu Ruotsi Suomi % 40 80,3 83,1 75,9 79,6 80,0 75,2 88, Suur- Leppävaara Suur- Tapiola Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2014/15 (%) 8 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

9 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin vieraskielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Vieraskielisten osuus kasvoi eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä ja vähiten Pohjois-Espoossa. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui vuoden 2015 alussa ulkomaan kansalaista. Vuoden 2014 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt, 9,3%:a eli hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta suurempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 8,6 %:sta 9,2 %:iin vuoden 2014 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 54 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon (11%) ja Suur-Matinkylän (10 %) väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden (4%) väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain Väestö Suuralue yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Suur-Leppävaara ,4 2 Suur-Tapiola ,5 3 Suur-Matinkylä ,3 4 Suur-Espoonlahti ,7 5 Suur-Kauklahti ,8 6 Vanha-Espoo ,3 7 Pohjois-Espoo ,2 Muut ,8 Yhteensä ,2 Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015 9

10 Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2013/14 ja 2014/ / /2015 Muutos Lkm % Lkm % Lkm Eurooppa (28) , , Muu EU(27)-maat , ,2 936 Viro , ,1 619 Ruotsi 419 1, ,7-7 Britannia 451 2, ,0 51 Saksa 431 1, ,8 8 Ranska 225 1, ,9 5 Muu Eurooppa , ,4 114 Venäjä , ,9 39 Entinen Serbia ja Montenegro 443 2, ,0 58 Turkki 254 1, ,1 4 Serbia 123 0, ,4-13 Ukraina 140 0, ,7 20 Afrikka , ,1 97 Somalia 759 3, ,0-18 Kenia 244 1, ,0 0 Nigeria 278 1, ,2 18 Etiopia 275 1, ,1-10 Ghana 219 1, ,0 35 Amerikka 762 3, ,1 8 Yhdysvallat (USA) 331 1, ,3-3 Kanada 105 0, ,4-1 Aasia , ,9 905 Kiina , ,0 114 Intia , ,3 153 Irak 674 3, ,3 146 Iran 307 1, ,4 36 Pakistan 373 1, ,9 82 Thaimaa 321 1, ,4 16 Vietnam 336 1, ,7 73 Oseania 69 0,3 72 0,3 3 Australia 52 0,2 56 0,2 4 Uusi-Seelanti 16 0,1 14 0,1-2 Ilman kansalaisuutta tai tuntem , ,0 29 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , , Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/2015

11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2014/2015 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2014/2015,Tietoisku 6/

12 ESBOS BEFOLKNINGSSTRUKTUR 2014/15 Esbos invånarantal var personer i början av året. Befolkningen ökade med invånare, vilket innebar en relativ tillväxt på 1,8 procent. Ökningen var cirka 860 personer större än året innan. Andelen invånare med främmande modersmål minskade jämfört med i fjol. Andelen sjönk från 75,7 procent till 67,7 procent uppenbarligen på grund av flyttningsrörelsen inom landet. Av storområdena skedde den betydligt största folkökningen i Stor-Mattby redan för andra året i rad. Antalet barn under skolåldern ökade under 2014, men på grund av den totala ökningen av invåna-rantalet förblev den här åldergruppens andel av befolkningen på samma nivå. Även antalet barn i skolåldern ökade samtidigt som deras andel av befolkningen steg en aning. Andelen och antalet unga i åldern år minskade något jämfört med i fjol. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, åringar, minskade återigen under året trots att gruppen kvantitativt sett ökat. Antalet personer över 65 år ökade med cirka personer. Gruppens andel av befolkningen ökade från 13,2 procent till 13,6 procent. Antalet Esbobor över 75 år ökade med cirka 680 personer och deras andel steg till 5 procent. Andelen personer med främmande modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under 2014 steg andelen från 12,2 procent till 13,3 procent. Antalet personer med främmande modersmål uppgick till i början av Detta innebär en ökning på cirka invånare under året. Ökningen var nästan 300 invånare större än året innan. Andelen svenskspråkiga sjönk igen en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 89,1 procent. De vanligaste utländska modersmålen var återigen ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Den grupp som ökade mest under 2014 var esterna. Ökningen var cirka 500 personer. Den näst största ökningen skedde i den grupp som talar ryska som modersmål. I början av 2015 bodde personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under 2014 ökade antalet utländska personer med 9,3 procent, det vill säga med personer. Ökningen är betydligt större än året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 8,6 procent till 9,2 procent. Av utlänningarna var över hälften, 54 procent, från något annat land i Europa. Den näst största gruppen kom från Asien och på tredje plats var medborgare från afrikanska länder. Av EU-medborgare kom största delen från Estland. Ryska medborgare utgjorde den största gruppen från ett land i Europa som är utanför EU. Bland asiaterna kom största delen från Kina och Indien och bland afrikanerna från Somalia och Nigeria. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: PALI / Kaupunkitieto PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh PALI / Kaupunkitieto Espoon kaupunki Tarkemmat alueittaiset tiedot: Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014 Tietoisku 5/2014 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ 1.1.2007 Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Lisätiedot

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä ESPOON VÄESTÖR TÖRAKENNE 200 007 / 2008 Tietoisku 7/2008 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA Tietoisku 2/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2010 Tilastokeskuksen syntyperältään ulkomaalaista väestöä koskevassa aineistossa on otettu huomioon myös toisen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015 Tietoisku 9/2015 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012 Tietoisku 9/2012 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko ennallaan 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Väestö ja perheet 2004 / 2005 TILASTOJA ESPOOSTA 1/2005 Väestö ja perheet 2004 / 2005 Arja Munter ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2005

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010 ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 % Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten osuus väestöstä Kuopiossa 2000-2016 Ulkomaan kansalaiset, % KUOPIO Vieraskieliset,

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA TIETOISKU 8/2006 6.9.2006 ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI 4 000 HENGELLÄ VUONNA 2005 Tiivistelmä Sisällys Vuodenvaihteessa 2005/06 Espoossa oli 231 704 asukasta. Määrä oli kasvanut vuoden aikana yli 4 200 hengellä,

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys

VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA. Tietoisku 3/2008. Sisällys VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOTUOTANTO ESPOOSSA JA HELSINGIN SEUDULLA Tietoisku 3/2008 Sisällys 1. Väestönmuutokset 2. Espoolaiset maahanmuuttajat 3. Asuntotuotanto Helsingin seudulla ja Espoossa 4. Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 11/2010 Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2009 alussa Espoossa asui 19 400 henkilöä. joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2011/2 Kansalaisuusyksikkö 29.2.2012 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2011 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Väestönmuutokset Helsingissä 2001 2004

Väestönmuutokset Helsingissä 2001 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 11 Väestönmuutokset Helsingissä 21 24 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-649-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Eeva-Kaisa Peuranen Puhelin 169 3178

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot