TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Transkriptio

1 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3 Työpaikat 3.1 Määrä ja toimiala 3.2 Työpaikkaomavaraisuus 4 Sukkulointi 4.1 Espoossa työssä käyvät 4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2005 lopussa espoolaisia oli henkeä. Heistä kuului työvoimaan henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien osuus espoolaisista oli selvästi suurempi kuin suomalaisväestössä keskimäärin. Alle 15-vuotiaita espoolaisista oli yli viidesosa ja kouluiässä tai opiskelemassa oli noin 9 %. Vanhuus- tai muulla eläkkeellä olevia espoolaisissa oli vähemmän (13 %), kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. Työikäisistä ( vuotiaista) kuului työvoimaan lähes 71 %, eli espoolaisista henkeä kuului työvoimaan. Heistä työttömänä oli henkeä, mikä merkitsee 6,1 %:n työttömyysastetta. Korkein työttömyys oli Suur-Kauklahden alueella ja alhaisin Suur-Tapiolassa. Työvoimalle oli Espoossa periaatteessa tarjolla työpaikkaa. Työpaikat olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta lähes 1 800:llä. Eniten espoolaisista työpaikoista oli yhteiskunnallisten palveluiden ja elinkeinoelämää tukevien palvelujen alalla; yhteensä yli puolet työpaikoista. Petri Lintunen, Eija Österholm Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoolaisista vain joka toinen kävi työssä omassa kunnassaan. Muualla pääkaupunkiseudulla kävi noin 45 % espoolaisista työllisistä ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 5 %. Espoolaisista työpaikoista puolestaan yli puolessa oli espoolainen työntekijä ja joka viidennessä helsinkiläinen. Pääkaupungin ulkopuolelta tullut työntekijä oli lähes joka viidennessä espoolaistyöpaikassa.

2 1 VÄESTÖ 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta Vuoden 2005 lopussa koko maassa oli työvoimaa henkilöä. Työvoiman määrä oli vähentynyt vuoden aikana noin hengellä eli 0,5 %. Pääkaupunkiseudun osuus Suomen työvoimasta oli pysynyt noin 21 %:ssa. Koko väestöstä pääkaupunkiseudulla asui vajaa 19 %. Espoossa työvoimaa oli henkeä, mikä oli 1 % edellisvuotta enemmän. Koko väestöstä työvoimaa oli 53,7 %. Koko maassa väestöstä työvoimaan kuului alle puolet, 48,5 %. Vantaalla työvoiman osuus oli edelleen Espoon osuutta korkeampi. 60 % 53,7 53,8 54,8 Työvoima 50 48, vuotiaat Opiskelijat 40 Eläkeläiset ,3 13,4 14,3 18,9 19,3 14,9 17,3 22,6 10 8,5 7,8 7,1 8,1 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa Pääkaupunkiseudulla alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kauniaisissa ja Espoossa, noin 20 %, ja matalin Helsingissä. Eläkeläisten osuus kaikista suomalaisista oli 23 %. Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä oli selvästi vähemmän, vajaa 17 %. Kauniaisissa osuus oli korkein ja Espoossa matalin. Espoossa työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut edellisen vuoden tasolta. Lasten osuus väestöstä oli jälleen hieman laskenut ja eläkeläisten noussut. 2 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

3 Ikäryhmä vuosi Työvoima Opiskelu Eläke Muu % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta iän mukaan Espoossa (%) Väestöstä työvoimaan kuuluvia oli eniten edelleen vuotiaissa. Tätä vanhemmilla työvoimaan kuuluvuus alkaa laskea, ja eläkeiän kynnyksellä olevista, vuotiaista, 49 % oli työvoimassa. Osuus oli kohonnut jo kolmena vuotena peräkkäin. Eläkkeellä olevia oli vuotiaista joka kymmenes ja vuotiaista 48 %, joskin osuus oli supistunut työvoimaosuuden kasvettua ikäryhmässä. Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008 3

4 Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta suuralueittain osuus väestöstä (%) Työ Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 55,4 20,1 8,1 13,0 3,5 100, Suur-Tapiola 50,8 17,5 11,0 17,0 3,7 100, Suur-Matinkylä 56,1 17,3 8,4 14,2 3,9 100, Suur-Espoonlahti 53,6 21,8 7,7 13,1 3,9 100, Suur-Kauklahti 50,6 25,7 7,1 12,1 4,4 100, Vanha-Espoo 54,7 22,6 8,2 10,5 4,1 100, Pohjois-Espoo 51,7 27,6 6,3 11,2 3,2 100, Yhteensä 53,7 20,3 8,5 13,4 4,1 100, Työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli suurin Suur-Matinkylän ja Suur-Leppävaaran ja pienin Suur-Kauklahden alueella. Lasten osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Eläkkeellä olevien osuus oli suurin Suur-Tapiolan väestössä ja toiseksi eniten Suur-Matinkylässä. Edellisestä vuodesta eläkeläisten osuus oli noussut tai pysynyt ennallaan kaikilla alueilla. 1.2 Väestön koulutustaso Pääkaupunkiseudulla 15 vuotta täyttäneiden koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseutulaisista 31 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, kun koko maassa ilman tutkintoa olevia oli 37 %. Pääkaupunkiseudulla 35 %:lla oli korkea-asteen tutkinto, mutta koko maassa 25 %. Pääkaupunkiseudulla korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla, vaikka heistä 36 %:lla oli keskiasteen tutkinto. Koko maassa koulutustaso oli kohonnut edellisestä vuodesta kuten pääkaupunkiseudullakin. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Osuus 15 vuotta täyttäneistä. Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 27,2 31,5 36,1 20,5 31,3 36,6 Keskiaste 31,2 34,0 36,1 24,5 33,7 38,0 keskiaste pl. yo-tutk. 17,5 19,3 27,1 10,2 20,3 30,3 keskiaste, vain yo-tutk. 13,7 14,7 8,9 14,3 13,4 7,6 Korkea-aste 41,6 34,5 27,8 55,0 35,0 25,4 alin korkea-aste 13,6 11,1 12,6 13,6 11,9 11,5 al. korkeakouluaste 10,1 8,8 8,1 12,0 9,0 6,8 yl. korkeak.as., tutkijak. 18,0 14,5 7,1 29,3 14,1 7,1 Yhteensä Lkm alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

5 Yli 15-vuotta täyttäneistä espoolaisista noin 27 % oli ilman peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, keskiasteen tutkinto oli 31 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 42 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli 18 % espoolaisista, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 14 %. Vain korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus noussut edellisestä vuodesta. Taulukko vuotta täyttäneen väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa Ikä yht Vain perusaste 27,2 86,5 19,9 15,2 14,3 14,5 14,0 17,0 19,6 26,0 30,5 48,5 Keskiaste 31,2 13,5 76,2 44,4 28,5 26,9 28,9 28,1 28,7 26,5 22,9 17,8 Korkea-aste 41,6 0,0 3,8 40,4 57,3 58,5 57,1 54,9 51,7 47,4 46,6 33,8 Yht Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 44 vuotta täyttäneisiin, jonka jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista lähes joka toinen oli ilman ammatillista koulutusta. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus puolestaan nousee vanhempiin ikäryhmiin mentäessä ollen ylimmillään vuotiailla. Myöhemmällä iällä korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus alkaa jälleen laskea. Eläkeikäisten ryhmässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli kolmannes. Edellisestä vuodesta korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut muilla paitsi alle 35-vuotiailla. % 60 Vain perusaste 50 50,2 Keski- aste Korkea aste 41,5 42,6 41,8 41, ,5 32,0 29,7 31,2 29,7 28,5 26,2 35,6 34,7 34,0 33,2 33,1 32,2 32,9 33,1 31,2 31,2 27, , Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva vuotta täyttäneiden koulutustaso suuralueittain Espoossa 2005 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008 5

6 Korkein koulutustaso oli Suur-Tapiolassa, jossa joka toisella oli korkea-asteen koulutus. Suur- Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa vastaavasti koulutettujen osuus oli noin 40 %, mutta muilla alueilla huomattavasti alhaisempi, noin kolmannes. Vailla ammatillista tutkintoa olevien osuus oli suurin Suur-Kauklahdessa, noin 36 %, vaikka osuus olikin laskenut edellisestä vuodesta. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus 15 vuotta täyttäneistä oli laskenut jälleen kaikilla suuralueilla vuoden aikana. 2 T Y Ö V O I M A 2.1 Työvoimaan kuuluvuus Vuoden 2005 aikana työikäisten ( vuotiaiden) työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut Espoossa sekä koko maassa. Espoolaisista työikäisistä kuului työvoimaan vuoden lopussa 71 %, kaikista suomalaisista 64 %. Taulukko 4. Työvoimaosuudet (%) suuralueittain Espoossa ( vuotiaat) Suuralue Suur-Leppävaara 71,7 72,8 73,0 72,6 Suur-Tapiola 67,9 67,3 67,7 67,0 Suur-Matinkylä 73,2 73,7 72,2 71,2 Suur-Espoonlahti 73,5 73,3 72,6 71,3 Suur-Kauklahti 70,8 71,8 71,9 71,0 Vanha-Espoo 78,5 79,9 73,3 73,2 Pohjois-Espoo 74,5 76,5 74,3 73,9 Koko Espoo 72,1 72,5 71,5 70,8 Koko maa 64,9 64,7 65,0 64,4 Korkein työvoimaan kuuluvuus oli Pohjois-Espoossa ja Vanha-Espoossa. Alhaisin työvoimaosuus oli Suur-Tapiolassa ja toiseksi alhaisin Suur-Kauklahdessa. 2.2 Työllinen työvoima Vuoden 2005 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä henkeä. Vuoden 2005 aikana työllisten määrä oli kasvanut noin hengellä. Suhteellinen kasvu oli 1,5 %. 6 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

7 Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialat Espoossa Muutos Elinkeino (TOL -02) Lkm % Lkm % Kiinteistö-, vuokrauspalvelut ja liike-elämän palv.(k) , , Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , ,1 130 Teollisuus (D) , ,0-151 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , ,9 17 Koulutus (M) , ,2 89 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , ,6-227 Julkinen hallinto,maanpuol. (L) , ,4 115 Muut yhteiskunn.ja henk.koht. palvelut (O) , ,3 28 Rahoitustoiminta (J) , ,2 63 Rakentaminen (F) , ,8 56 Majoitus- ja ravitsemist. (H) , ,8 239 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 584 0, ,6 131 Maa-, riista- ja metsätalous (A) 212 0, ,2-8 Mineraalien kaivu (C) 24 0,0 30 0,0 6 Kalatalous (B) 2 0,0 4 0,0 2 Kansainväliset järjestöt (Q) 44 0,0 41 0,0-3 Tuntematon (X) , ,1-103 Yhteensä Espoolaisia työllisiä työllisti yksittäisistä toimialoista eniten liike-elämän palvelut, jolla oli joka viidennen työllisen työpaikka. Tähän toimialaluokkaan kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, erilaiset tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi suurin työllistäjä oli kaupan ala lähes viidenneksen osuudellaan ja kolmannella sijalla oli teollisuus. Taulukko 6. Työllisen työvoiman toimialat suuralueittain Espoossa 2005 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Muu Yht. Elinkeino (TOL -02) Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo alue vaara kylä lahti lahti Yhteisk. palv. (L-Q) 29,7 30,4 28,2 29,6 32,1 31,4 30,0 24,3 29,8 Rahoitustoim. (J-K) 25,7 30,1 27,4 25,5 20,9 23,7 19,0 18,8 26,0 Kauppa, maj. (G,H) 19,1 18,0 21,4 21,1 19,8 20,0 19,6 19,6 19,8 Teollisuus (C-E) 13,7 12,6 12,0 12,2 12,6 11,8 13,8 9,7 12,6 Kuljetus (I) 6,8 5,7 6,6 6,6 7,9 6,7 8,3 11,3 6,6 Rakentaminen (F) 3,9 2,0 3,1 3,8 5,2 5,1 7,2 10,8 3,8 Maa- ja metsät. (A,B) 0,2 0,2 0,1 0,1 0,3 0,2 0,8 0,3 0,2 Tuntematon (X) 1,0 1,1 1,3 1,0 1,2 1,0 1,3 5,2 1,1 Yhteensä Lkm Elinkeinoryhmistä suurimman espoolaisia työllistävän toimialan eli yhteiskunnallisten palvelujen parissa työskenteleviä oli eniten Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Joka neljäs espoolainen työllinen oli työssä rahoituksessa ja liike-elämän palveluissa. Eniten heitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä asuvissa työllisissä. Teollisuuden palveluksessa olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008 7

8 Espoolaisen työllisen keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2005 olivat euroa. Keskimääräiset tulot olivat laskeneet edellisestä vuodesta 133 eurolla eli 0,3 %. Edellisenä vuonna lisäystä oli euroa. Korkeimmat keskitulot olivat Haukilahti-Westendissä, vaikka keskimääräinen tulo olikin pudonnut vuoden aikana yli euroa. Toiseksi korkeimmat tulot olivat Suvisaaristossa, missä pudotusta oli peräti euroa. Kolmanneksi suurimmat tulot olivat Mankkaan työllisillä. Alhaisimmat tulot olivat edelleen Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli noin euroa, eli tulot jäivät noin puoleen keskimääräisistä tuloista. Otaniemessä alhaista tulotasoa selittää asukkaiden opiskelijavaltaisuus. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Kauklahden työllisillä, vaikka molemmilla alueilla tulotaso oli noussut edellisestä vuodesta. Työttömien keskimääräiset valtioveronalaiset tulot olivat euroa. Tulot olivat laskeneet noin 560 eurolla eli 3,8 %:lla. Korkeimmat työttömien tulot olivat Suvisaaristossa. Toiseksi korkeimmat työttömien tulot Henttaa- Suurpelto ja kolmanneksi korkeimmat Laajalahdessa. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Otaniemessä, vain euroa eli vain 23 % keskimääräisistä työllisten tuloista. Toiseksi alhaisimmat tulot olivat Kanta-Kauklahdessa ja kolmanneksi matalimmat Kanta- Espoon asuvilla työttömillä. 8 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

9 Kuva 4. Työllisen työvoiman valtionveronalaiset keskitulot tilastoalueittain Työtön työvoima Vuonna 2004 työttömyysaste laski 6,6 %:sta 6,5 %:iin ja vuonna 2005 edelleen 6,1 %:iin. Työttömien määrä oli vuoden 2005 lopussa henkeä, mikä oli 431 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008 9

10 Työttömyysaste oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa (7 %) ja alhaisin Suur-Tapiolassa (4,2 %). Työttömyysaste oli laskenut edellisestä vuodesta muualla paitsi Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. 7 Pohjois-Espoo 6 Vanha-Espoo 5 Suur-Kauklahti 4 Suur-Espoonlahti 3 Suur-Matinkylä 2 Suur-Tapiola 1 Suur-Leppävaara 4,2 4,4 4,5 5,2 5,1 5,7 7,0 7,5 7,9 7,0 6,8 8,0 6,3 6,9 6,6 6,7 7,2 7,2 5,7 6,2 6, Työttömyysaste % Kuva 5. Työttömyysaste suuralueittain Espoossa Taulukko 7. Työttömät ikäryhmittäin Espoossa Työttömät Osuus Työttömät Osuus Työttömät Osuus Ikä- Lkm työttömistä Lkm työttömistä Lkm työttömistä ryhmä % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 3 0,0 0 0, ,0 1 0,0 0 0,0 Yhteensä Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli hieman laskenut edellisvuoden tasolta 8,0 %:iin. Yli 45- vuotiaiden osuus oli pysynyt lähes samana edellisen vuoden 48 %:sta 48,4 %:iin. Työttömyys oli korkein eläkeikää lähestyvillä, eli vuotiailla, joista joka viides oli työtön. 10 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

11 3 T Y Ö P A I K A T 3.1 Määrä ja toimiala Vuoden 2005 lopussa pääkaupunkiseudulla oli yhteensä työpaikkaa. Työpaikkoja oli tullut lisää seudulle noin vuoden aikana, mikä merkitsi 1,1 % lisäystä. Eniten työpaikat olivat lisääntyneet Helsingissä, yli 6 000:lla ja toiseksi eniten Espoossa, lähes 1 800:lla. Vantaalla työpaikkamäärä vähentyi noin työpaikalla. Kauniaisten vähistä työpaikoista oli kadonnut noin 350 työpaikkaa. Taulukko 8. Työpaikat pääkaupunkiseudulla Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta Vuoden 2005 lopussa Espoossa oli työpaikkaa edellisen vuoden työpaikan lisäyksen jälkeen. Yli viidennes espoolaisista työpaikoista oli liike-elämän palveluissa ja saman verran tukku- ja vähittäiskaupassa, eli samoilla toimialoilla, jotka myös työllistivät eniten espoolaisia työllisiä. Yli puolet kaupan alan työpaikoista oli tukkukaupassa. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat, joskin niiden osuus oli laskenut edellisestä vuodesta. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Neljänneksi eniten työpaikkoja oli terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Taulukko 9. Työpaikat toimialoittain Espoossa (TOL-2002) Muutos Elinkeino Lkm % Lkm % Lkm % Tukku- ja vähittäiskauppa (G) , , ,3 618 Kiinteistö-, vuokrauspalv. ja liike-elämän palv.(k) , , ,3 526 Teollisuus (D) , , ,3-558 Terveydenhuolto- ja sos.palv. (N) , , ,0-239 Koulutus (M) , , ,9 282 Kuljetus, varastointi, tietol. (I) , , ,9 66 Rakennustoiminta (F) , , ,4 402 Muut yhteiskunn. ja henk.koht.palv. (O) , , ,0 10 Julkinen hallinto, maanpuol. (L) , , ,5 77 Rahoitustoiminta (J) , , ,4-138 Majoitus- ja ravitsemist.(h) , , ,5 319 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) 573 0, , ,1 530 Maa, riista- ja metsätalous (A) 210 0, , ,2 8 Kalatalous (B) 1 0,0 7 0,0 1 0,0-6 Mineraalien kaivu (C) 15 0,0 10 0,0 15 0,0 5 Kansainväliset järjestöt (Q) 0 0,0 0 0,0 1 0,0 1 Tuntematon (X) , , ,2-112 Yhteensä Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/

12 Eniten uusia työpaikkoja oli vuoden 2005 aikana tullut tukku- ja vähittäiskaupan ja liikeelämän palvelujen aloille. Eniten työpaikat olivat vähentyneet teollisuudesta ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista, joista yhteensä katosi lähes 800 työpaikkaa. Työpaikoista 34 % sijaitsi edelleen Suur-Tapiolassa ja lähes neljäsosa oli Suur-Leppävaarassa. Kolmanneksi eniten vuoden 2005 lopussa työpaikkoja oli Vanha-Espoossa. Vähiten työpaikkoja oli sijoittunut Suur-Kauklahteen. Taulukko 10. Työpaikkajakauma suuralueittain Espoossa Suuralue Muutos % Suur-Leppävaara ,4 Suur-Tapiola ,3 Suur-Matinkylä ,1 Suur-Espoonlahti ,3 Suur-Kauklahti ,4 Vanha-Espoo ,7 Pohjois-Espoo ,6 Muu ,6 Koko Espoo ,7 Suuralueista työpaikkojen määrä oli lisääntynyt eniten Vanha-Espoossa ja alue muussa, joihin oli tullut kumpaankin yli työpaikkaa lisää. Yli 300 työpaikan lisäys oli tullut Suur- Leppävaaraan. Työpaikkamäärä oli supistunut vuonna 2005 eniten Suur-Espoonlahti ja Suur- Tapiola alueilla. Taulukko 11. Työpaikat toimialan mukaan suuralueittain Espoossa Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha Pohjois- Tuntem. Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauk- Espoo Espoo Elinkeino vaara kylä lahti lahti Maa- ja metsät. (A,B) 0,1 0,1 0,1 0,2 0,4 0,4 0,7 0,4 Teollisuus (C-E) 21,5 18,0 3,4 11,2 34,2 2,8 15,4 5,8 Rakennustoiminta (F) 4,0 3,0 5,2 4,5 5,2 5,1 16,7 3,6 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustoim. (G,H) 27,7 21,0 37,0 33,2 27,6 14,1 24,1 15,9 Kuljetus, tietol. (I) 5,4 5,2 3,8 7,4 5,7 2,8 8,5 1,9 Rahoitus, liike-elämän palv. (J,K) 20,1 33,8 22,9 12,9 3,8 11,9 6,2 45,4 Yhteisk. palv. (L-Q) 21,2 19,0 27,5 30,6 23,1 62,8 28,3 12,8 Tuntematon (X) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Lkm Suur-Leppävaaran työpaikoista yli neljäsosa oli kaupan alalta. Suur-Tapiolan työpaikoista noin 34 % oli liike-elämän palveluissa ja 21 % kaupan alalla. Suur-Matinkylän työpaikoista kolmannes oli kaupan alalla ja 27 % yhteiskunnallisissa palveluissa, joista suurimpana toimialana oli terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Suur-Espoonlahdessa työpaikat keskittyivät samoille aloille kuin Suur-Matinkylässä. Suur-Kauklahti oli teollisuusvaltaisin alue. Vanha- Espoo puolestaan on palveluvaltaisin, kun sen työpaikoista 63 % oli yhteiskunnallisissa palveluissa, enimmäkseen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Pohjois-Espoon työpaikoista 28 % oli yhteiskunnallisissa palveluissa (enimmäkseen terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa) ja lähes neljännes kaupan alalla. 12 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

13 Taulukko 12. Työpaikat suuralueen mukaan toimialoittain Espoossa Maa- ja Yht.kunn. Elinkeino metsät. Teollisuus Rakennus- Kauppa Kuljetus, Rahoitus- palvelut Tuntem. (TOL-95) (A,B) (C-E) toim. (F) (G;H) tietol. (I) toim.(j;k) (L-Q) (X) Suur-Leppävaara 10,0 36,0 22,2 28,2 26,8 19,7 19,6 0,2 Suur-Tapiola 18,5 42,2 23,0 30,0 36,0 46,5 24,5 0,1 Suur-Matinkylä 2,8 1,9 9,2 12,2 6,1 7,3 8,2 0,2 Suur-Espoonlahti 7,6 6,1 8,1 11,0 12,0 4,1 9,2 0,0 Suur-Kauklahti 3,8 3,9 1,9 1,9 1,9 0,3 1,5 0,0 Vanha- Espoo 24,2 2,4 13,9 7,1 7,0 5,8 28,8 0,0 Pohjois-Espoo 15,2 4,2 14,9 4,0 6,9 1,0 4,2 0,0 Muut 18,0 3,3 6,8 5,6 3,2 15,3 4,0 99,5 Yht Lkm Toimialoittain työpaikat sijoittuivat siten, että teollisuuden työpaikoista 42 % sijaitsi Suur-Tapiolassa ja 36 % Suur-Leppävaarassa. Rakennustoiminnan työpaikkoja oli lähes yhtä paljon Suur- Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Kaupan työpaikoista eniten sijaitsi Suur-Tapiolassa ja toiseksi eniten Suur-Leppävaarassa. Kuljetuksen ja tietoliikenteen työpaikat olivat entisestään keskittyneet Suur-Tapiolaan ja Suur-Leppävaaraan, joissa alan työpaikoista oli 63 %. liike-elämän palvelujen ja rahoitusalan työpaikoista lähes puolet sijaitsi Suur-Tapiolassa ja joka viidennes Suur-Leppävaarassa. Yhteiskunnallisilla palvelualoilla työpaikkojen alueellinen jakautuminen oli hieman tasaisempaa kuin muilla toimialoilla. Nämä kattavat mm. terveydenhuoltoja sosiaalipalvelujen ja opetusalan työpaikat. Yli neljännes alan työpaikoista oli Vanha-Espoossa ja neljännes Suur-Tapiolassa. 3.2 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus (kunnassa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) laski 1990-luvun alun lamavuosina, mutta on sen jälkeen kohonnut lähes vuosittain. Vuonna 2005 työpaikkaomavaraisuus oli 93 %. Todellinen työpaikkaomavaraisuus, eli kuinka moni työllinen kävi työssä omassa kunnassa, oli hieman pudonnut edellisen vuoden tasolta 49,3 %:iin. Taulukko 13. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara , , ,7 Suur-Tapiola , , ,9 Suur-Matinkylä , , ,0 Suur-Espoonlahti , , ,4 Suur-Kauklahti , , ,3 Vanha-Espoo , , ,2 Pohjois-Espoo , , ,1 Alue tuntematon , , ,8 Koko Espoo , , ,0 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/

14 Korkein teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli edelleen Suur-Tapiolassa ja toiseksi korkein Pohjois-Espoossa. Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Suur-Espoonlahdessa ja Suur- Matinkylässä. Työpaikkaomavaraisuus nousi hieman ainoastaan Vanha-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. S U K K U L O I N T I 4.1 Espoossa työssä käyvät Yhä harvemmassa, vain 53 %:ssa espoolaisessa työpaikassa oli espoolainen työntekijä, vaikka työpaikkojen määrä Espoossa lisääntyi noin 1800 työpaikalla. Espoossa työssäkäyvien espoolaisten määrä laski noin 200 henkilöllä. Taulukko 14. Espoossa työssäkäyvien asuinkunta Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,1 Helsinki , , , ,1 Vantaa , , , ,4 Kauniainen 902 0, , , ,8 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,3 Kirkkonummi , , , ,0 Vihti , , , ,0 Lohja , , , ,5 Nurmijärvi , , , ,5 Tuusula 654 0, , , ,7 Hyvinkää 532 0, , , ,6 Kerava 615 0, , , ,6 Järvenpää 575 0, , , ,6 Siuntio 434 0, , , ,5 Porvoo 483 0, , , ,5 Tampere 460 0, , , ,4 Turku 339 0, , , ,3 Sipoo 298 0, , , ,3 Inkoo 279 0, , , ,3 Muut kunnat , , , ,9 Yhteensä Espoon työpaikoista 53 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Osuus oli hieman laskenut edellisvuoden tasolta. Helsinkiläisten työssäkäynti Espoossa oli lisääntynyt määrällisesti ja suhteellisesti pysynyt lähes ennallaan eli noin joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa oli helsinkiläinen työntekijä. Kokonaisuudessaan työssäkäynti Espoossa pääkaupunkiseudulta oli hieman vähentynyt. 14 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008

15 4.2 Espoolaisten työpaikan sijainti Espoolaisista työllisistä 49,3 %, kävi työssä oman kunnan alueella. Osuus oli laskenut hieman edellisvuoden tasolta. Espoosta Helsinkiin sukkuloivien työntekijöiden määrä oli lisääntynyt noin hengellä ja Vantaalla työssä käyvien määrä oli vähentynyt noin 90 hengellä. Taulukko 15. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti Työpaikan sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo , , , ,3 Helsinki , , , ,4 Vantaa , , , ,3 Kauniainen 901 0, , , ,7 Pääkaupunkiseutu yht , , , ,8 Kirkkonummi , , , ,3 Lohja 280 0, , , ,3 Nurmijärvi 244 0, , , ,2 Tuusula 220 0, , , ,2 Vihti 152 0, , , ,2 Tampere 252 0, , , ,2 Kerava 197 0, , , ,2 Turku 190 0, , , ,2 Hyvinkää 152 0, , , ,2 Porvoo 128 0, , , ,1 Järvenpää 150 0, , , ,1 Lahti 121 0, ,1 90 0, ,1 Oulu 71 0,1 82 0,1 61 0, ,1 Siuntio 74 0,1 70 0,1 73 0,1 92 0,1 Muut t. tunt , , , ,8 Yhteensä Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/

16 Sammandrag I slutet av 2005 var antalet esbobor Av dem ingick , dvs. 54 procent i arbetskraften. Andelen esbobor som ingick i arbetskraften var klart större än bland Finlands befolkning i genomsnitt. Andelen personer under 15 år var över en femtedel och andelen barn i skolåldern eller studerande var ca 9 procent. Andelen personer med ålderspension eller annan pension var mindre (13 procent) i Esbo än i huvudstadsregionen i övrigt och i hela landet. Av personer i arbetsför ålder (15 74-åringar) ingick nästan 71 procent i arbetskraften, dvs. av esboborna personer. Av dem var personer arbetslösa, vilket innebär en arbetslöshetsgrad på 6,1 procent. Arbetslösheten var högst i Stor-Köklax och lägst i Stor- Hagalund. För arbetskraften i Esbo fanns i princip ett utbud på arbetsplatser. Arbetsplatserna hade ökat från föregående år med nästan De flesta arbetsplatserna i Esbo fanns inom samhälleliga tjänster och tjänster för näringslivet; sammanlagt över hälften av arbetsplatserna. Endast var annan esbobo arbetade i sin hemkommun. Av de sysselsatta esboborna arbetade ca 45 procent på annat håll i huvudstadsregionen och ca 5 procent utanför huvudstadsregionen. Av arbetsplatserna i Esbo sköttes över hälften av esbobor och var femte av en helsingforsare. Nästan var femte arbetsplats i Esbo sköttes av en anställd med hemort utanför huvudstadsregionen. LÄHTEET Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2005 VERKKOTILASTOPALVELU- JA ALUESARJAT TILASTOTIETOKANNAT VERKOSSA Tässä tietoiskussa esitetyt taulukot ovat koostetaulukoita. Alkuperäiset työssäkäyntitilasto 2005 taulukot löytyvät kaupungin sisäisen verkon Verkkotilastopalvelu-tilastotietokannasta intran etusivulta omat työkalut -alasvetovalikosta kohta Tilastotietokannat. Työssäkäyntitilaston tietoja on saatavilla myös pääkaupunkiseutujen yhteisestä internetissä sijaitsevasta aluesarjat-tilastotietokannasta osoitteesta Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Petri Lintunen, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi 16 Työssäkäyntitilasto 2005/Tietoisku 15/2008