TILASTOKATSAUS 5:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5: YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan asuntokuntaa, joista yhden vanhemman ja lasten asuntokuntia oli eli 8,3 prosenttia. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, yksinhuoltaja-asuntokuntia oli 9,0 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2013 liki tuhannella eli 14 prosentilla. Näissä yksinhuoltaja-asuntokunnissa asuvien määrä kasvoi hieman enemmän, 15 prosentilla. Taulukko 1. Yksinhuoltaja-asuntokuntien ja niihin kuuluvien vantaalaisten määrät ja osuudet kaikista asuntokunnista asuntokunnan tyypin mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 Yksinhuoltajaasuntokunnat Yksinhuoltaja-asuntokuntien lukumäärä Yksinhuoltaja-asuntokuntien henkilöiden lukumäärä muutos% muutos% Yksinh. ja kaikki lapsen asemassa olevat , ,1 Yksinh. ja alle 3 lasta, nuorin alle 18v , ,8 Yksinh. ja 3+ lasta, nuorin alle 18v , ,1 Sellaisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä, joissa on vähemmän kuin kolme lasta ja lapsista ainakin yksi on alle 18- vuotias, määrä on kasvanut nopeimmin. Taulukko 2. Yksinhuoltaja-asuntokuntien määrät vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 sekä yksinhuoltaja-asuntokuntien Alue Yksinhuoltaja-asuntokuntien lukumäärä Osuus alueen kaikista asuntokunnista, % muutos% muutos %-yks. Myyrmäki ,0 8,2 8,0 7,7 7,8-0,4 Kivistö ,6 7,5 6,4 5,9 5,9-1,6 Aviapolis ,9 8,2 8,5 8,7 9,2 +1,0 Tikkurila ,6 9,1 8,4 8,2 8,1-1,0 Koivukylä ,6 8,9 9,2 9,0 8,7-0,2 Korso ,8 9,3 8,5 8,5 8,2-1,1 Hakunila ,6 10,5 9,5 9,4 9,2-1,3 Yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä ja osuus asuntokunnista vaihtelee kaupungin eri suuralueilla. Hakunilassa ja Korsossa oli suhteellisesti eniten yksinhuoltaja-asuntokuntie vuonna Kaikilla suuralueilla Aviapolista lukuun ottamatta yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista väheni vuoteen Tuolloin Aviapoliksessa ja Hakunilassa osuus oli yhtä suuri. Vähiten yksinhuoltaja-asuntokuntia oli Kivistössä ja Myyrmäessä. Yksinhuoltajien tulot Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot.

2 2 Kulutusyksikköjen määrä saadaan käyttämällä Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1,muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja sitä nuoremmat lapset saavat painon 0,3. Vantaalla kaikkien yksinhuoltaja-asuntokuntien (sisältää kaikki lapsen asemassa olevat) kulutusyksikkökohtainen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli euroa vuonna Se oli 36 prosenttia suurempi kuin vuonna Enintään kaksilapsisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla (lapsista vähintään 1 alle 18-vuotias) rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa ja vähintään kolmelapsisilla (lapsista vähintään 1 alle 18-vuotias) yksinhuoltajilla se oli euroa. Ensin mainituilla kasvua vuoteen 2000 verrattuna oli 33 ja jälkimmäisillä vain 16 prosenttia. Eli mitä enemmän lapsia yksinhuoltajilla oli, sitä pienempi oli tulokehitys. Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa. Heillä muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli 53 prosenttia. Kaikkien yksinhuoltaja-asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihteli selvästi suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita korkeampi se oli Kivistön suuralueella ( ), kun taas itäisillä suuralueilla, Koivukylässä ja Hakunilassa se oli noin euroa alempi. Mediaanitulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli suurin, 55 prosenttia, Kivistössä ja pienin Hakunilassa, 32 prosenttia. Ero suuralueiden välillä oli kasvanut: vuonna 2000 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 86 prosenttia verrattuna korkeimman mediaanitulon suuralueeseen. Vuonna 2013 prosenttiluku oli 76. Kuvio 1. Kaikkien yksinhuoltaja-asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisten käytettävissä olevien rahatulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina vuositulot, euroa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yksinhuoltajien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot ja lasten määrä Käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihteli lasten määrän mukaan: lasten määrän kasvaessa mediaanitulo pieneni. Kun lapsia oli vähintään kolme, mediaanvuositulo oli keskimäärin yli kolme tuhatta euroa pienempi kuin vähempilapsisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla. Tuloerot olivat myös kasvaneet niin, että alle kolmelapsisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla mediaanitulo oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2013 keskimäärin 33 prosentilla, kun sellaisilla asuntokunnilla, joilla lapsia oli enemmän kuin kaksi mediaanitulo oli kasvanut vajaalla vain 15 prosentilla. Eri kokoisissa yksinhuoltaja-asuntokunnissa mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Kivistössä enintään kolmihenkisisssä yksinhuoltaja-asuntokunnissa mediaanitulo oli vähintään kaksi tuhatta euroa suurempi kuin muilla suuralueilla asuvilla. Hakunilalaisilla asuntokunnilla mediaanivuositulo oli pienin vuonna Vielä vuonna 2000 korsolaisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla mediaanitulo oli alhaisin. Kivistössä asuvilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla mediaanitulon muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut paras, kasvua oli liki 46 prosenttia. Hakunilassa kasvu jäi heikoimmaksi, vajaaseeen 29 prosenttiin. Tilanne oli hyvin samankaltainen vähintään nelihenkisillä yksinhuoltajaasuntokunnilla: eniten tuloja ja paras tulokehitys oli Kivistössä. Hakunilassa mediaanitulo oli alhaisin, mutta tulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli Myyrmäessä muita alueita heikompi (kuviot 2 ja 3 seuraavalla sivulla).

3 3 Kuviot 2 ja 3 Yksinhuoltaja-asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten rahatulojen mediaani asuntokunnan lasten määrän mukaan Vantaan suuralueilla vuosina vuositulot, euroa lasta Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila vuositulot, euroa Vähintään 3 lasta Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 2013 kaikkiaan pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloinen. Pienituloisia yksinhuoltaja-asuntokuntia oli ja niissä asui vantaalaista. Pienituloisten osuus kaikista yksihuoltaja-asuntokunnista oli vajaa 23 ja niissä asuvista henkilöistä 26 prosenttia. Kaikista pienituloisista asuntokunnista yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus oli 17 prosenttia. Vuonna 2005 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia 9 550, joista yksinhuoltaja-asuntokuntia oli eli 17,5 prosenttia. Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuosiin 2005 ja 2010 verrattuna hieman laskenut. Yksinhuoltaja-asuntokunnissa pienituloisten osuus on vakiintunut runsaaseen viidennekseen.

4 4 Taulukko 3. Pienituloiset asuntokunnat sekä pienituloiset yksinhuoltaja-asuntokunnat Vantaalla vuosina Muutos Muutos Muutos lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % Asuntokuntia yhteensä, lkm , , ,6 niistä pienituloisia, lkm , , ,5 niistä pienituloisia, % 11,3 12,1 11,0 Yksinhuoltaja- asuntokuntia, lkm , , ,6 osuus kaikista asuntokunnista, % 8,5 8,3 8,3 5,9 Yksinhuoltaja-asuntokunnista pienituloisia, lkm , , ,8 Pienituloisissa yksinhuoltajaasuntokunnissa asukkaita, lkm , , ,8 Yksinhuoltaja-asuntokunnista pienituloisia, % 23,1 24,9 22,8 Pienituloisista yksinhuoltajaasuntokuntia, % 17,5 17,1 17,2 Pienituloiset yksinhuoltaja-asuntokunnat Vantaan suuralueilla Aviapoliksen suuralueella pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus suuralueen kaikista pienituloisista asuntokunnista on ollut kaikkina tarkasteluvuosina selvästi suurempi kuin muilla suuralueilla. Myös Hakunilan suuralueella heitä on muita enemmän, mutta kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin Aviapoliksessa. Korsossa pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä on vähentynyt. Aviapolis ja Hakunila poikkeavat muista suuralueista korkeammalla pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien osuudellaan. Taulukko 4. Pienituloiset yksinhuoltaja-asuntokunnat ja niiden osuus alueen kaikista pienituloisista asuntokunnista Vantaan suuralueilla 2005 ja Suuralue muutos lkm % lkm % lkm % lkm % % % lkm %-yksikköä Myyrmäki , , , , , ,2 Kivistö 29 15, , , , ,6 3 +0,4 Aviapolis 90 24, , , , ,5 46-0,1 Tikkurila , , , , , ,4 Koivukylä , , , , ,6 13-0,7 Korso , , , , , ,1 Hakunila , , , , ,2 15-0,4 Pienituloiset yksinhuoltaja-asuntokunnat ja lasten määrä Vähintään kolmilapsisten pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä ei juurikaan ole kasvanut viime vuosina. Itse asiassa tällaisten asuntokuntien määrä oli vuonna 2013 pienempi kuin kolme vuotta aiemmin. Heidän osuutensa kaikista pienituloisista asuntokunnista on niin ikään pysynyt koko kaupungin tasolla ennallaan. Suuralueittaisia eroja kuitenkin on. Kun vuonna 2005 vain Hakunila erosi muista suuralueista korkeammalla prosenttiosuudellaan (taulukko 5), vuonna 2013 vain Tikkurila erottui muista suuralueista, selvästi pienemmällä prosenttiosuudellaan. Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla vähintään kolmilapsisten pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä oli vähentynyt vuoteen 2005 verrattuna.

5 5 Taulukko 5. Vähintään kolmilapsisten pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien määrä ja osuus kaikista pienituloisista yksinhuoltaja-asuntokunnista Vantaan suuralueilla vuosina 2005 ja (Kivistön suuralueella asuntokuntien määrä oli niin pieni, ettei tätä vertailua voida tehdä) Alue muutos lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm %-yks. Myyrmäki 79 21, , , , ,3 21 1,7 Aviapolis 18 20, , , , ,5 18 6,5 Tikkurila 72 22, , , , , ,0 Koivukylä 56 21, , , , ,7 14 4,1 Korso 58 20, , , , ,4 7 4,9 Hakunila 89 28, , , , , ,9 Vantaa , , , , ,8 29-0,1 Pienituloisten yksinhuoltajien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien käytettävissä olevien vuositulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli euroa vuonna Kaikilla pienituloisilla asuntokunnilla arvo oli hieman pienempi euroa. Pienituloisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla mediaanitulo oli vuodesta 2005 kasvanut hivenen vähemmän kuin kaikilla pienituloisilla asuntokunnilla. Useampilapsisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla mediaanitulo oli 360 euroa pienempi kuin enintään kaksilapsisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla. Kaikista pienituloisista yksinhuoltaja-asuntokunnista keskimäärin pienin mediaanitulo oli Kivistön suuralueella asuvilla, suurin Koivukylän suuralueella asuvilla. Kaiken kaikkiaan erot suuralueiden välillä olivat suhteellisen pienet. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli Korsossa (+34 %) ja huonoin Kivistössä (+24 %). Vantaa, naapurit ja koko maa vuonna 2013 Vantaalla yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli pääkaupunkiseudun kunnista suurin. Helsingin seudun kunnissa osuus oli suurempi kuin koko maassa. Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2013 Helsingissä ja koko maassa suurempi kuin Vantaalla. Pienituloisiksi laskettavia yksinhuoltaja-asuntokuntia kaikista asuntokunnista oli Vantaalla vertailualueisiin nähden toiseksi eniten koko maan jälkeen. Yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus pienituloisista oli Vantaalla suurin. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli suurempi kuin Helsingissä ja koko maassa. Yksinhuoltajilla sama indikaattori oli Vantaalla vertailualueista toiseksi pienin. Vuoteen 2010 verrattuna mediaanitulo oli kasvanut kaikilla alueilla yksinhuoltajilla enemmän kuin asuntokunnilla yleensä. Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien kulutusyksikkökohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli kasvanut vuodesta 2010 nopeammin kuin kaikkien tulojen mediaani. Kasvu oli kuitenkin Vantaalla ollut muita pienempää. Useampilapsisilla pienituloisilla yksinhuoltaja-asuntokunnilla käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten rahatulojen mediaanin muutos vuodesta 2010 vuoteen 2013 oli pienempi kuin vastaavilla enintään kaksilapsisilla yksihuoltajaasuntokunnilla. Näin oli kaikilla alueilla. Katso taulukko seuraavalla sivulla.

6 6 Taulukko 6. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan yksinhuoltaja-asuntokunnista, pienituloisista ja heidän käytettävissä olevista kulutusyksikkökohtaisista mediaanituloistaan vuodelta 2013 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus kaikista % 8,3 7,6 7,0 7,4 6,5 Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista % 11,0 10,9 14,9 10,7 18,0 Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien osuus yksinhuoltaja-asuntokunnista, % 22,7 18,8 21,7 19,6 26,2 Pienituloisista yksinhuoltaja-asuntokuntia, % 17,2 13,2 10,2 13,5 9,5 tulojen mediaani, kaikki tulojen mediaani, yksinhuoltaja-asuntokunnat, kaikki lapsen asemassa olevat tulojen mediaani, yksinhuoltaja-asuntokunnat, alle 3 lasta tulojen mediaani, yksinhuoltaja-asuntokunnat, vähintään 3 lasta Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani, kaikki lapsen asemassa olevat Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani, alle 3 lasta Pienituloisten yksinhuoltaja-asuntokuntien käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani, vähintään 3 lasta Lähde: Tilastokeskus Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B7:2016