ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Transkriptio

1 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden 2016 alussa maamme väkiluku oli Kuten kahtena edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: henkeä. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 530 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoon väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli kohonnut edellisvuoden 67,7 %:sta 73,5 %:iin. Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2016 alussa Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu ja vuoden alussa joka viides suomalalainen asui pääkaupunkiseudulla. Alle kouluikäisten määrä oli hieman pienentynyt vuoden aikana. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut jo toisena vuotena peräkkäin. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli jälleen laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2015 aikana noin hengellä ja ryhmän osuus nousi 13,6 %:sta 13,9 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi 525 hengellä. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2015 aikana se kohosi 13,3 %:sta 14,2 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2016 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli yli 100 henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 78,3 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2015 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 360 hengellä. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä. Arja Munter Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Espoossa asui vuoden 2016 alussa ulkomaan kansalaista. Vuoden 2015 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt 7,2 %:a eli hengellä. Lisäys oli edellisvuotta pienempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 9,2 %:sta 9,7 %:iin. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia.

2 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2016 alussa maamme väkiluku oli Kuten kahtena edellisenäkin vuotena, väestömäärän kasvu oli aikaisempaa pienempi: henkeä. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestömäärä oli lisääntynyt asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu oli noin 530 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoon väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli kohonnut edellisvuoden 67,7 %:sta 73,5 %:iin. Henkeä Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2016 alussa Väestö oli lisääntynyt asukkaalla. Lisäys on suurempi kuin koko maan väestönkasvu vuonna Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu ja vuoden alussa joka viides suomalalainen asui pääkaupunkiseudulla. Suhteellisesti eniten kasvoi Vantaan väestö ja toiseksi eniten Espoon asukasluku. Pienintä kasvu oli Helsingissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista keskisuurista kaupungeista myös Tampere, Turku ja Oulu ylsivät noin 1% kasvuun. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/16 sekä vuosimuutos Kunta 2014/ /2016 Muutos Muutos-% Espoo ,6 Helsinki ,2 Vantaa ,8 Kauniainen ,4 PKS yhteensä ,4 Tampere ,9 Turku ,1 Oulu ,1 Koko maa ,3 2 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

3 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2008 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2007/ ,3 2008/ ,5 2009/ ,1 2010/ ,5 2011/ ,8 2012/ ,7 2013/ ,5 2014/ ,8 2015/ ,6 2 Väestön määrä alueittain Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2015 aikana sai Suur-Leppävaara. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Suur-Matinkylä. Pienimmän väestönlisäyksen sai Pohjois- Espoo. Suhteessa kantaväestöön suurimman väestölisäyksen sai Suur-Kauklahti. Henkilöä Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/16 sekä vuosimuutos suuralueittain Muutos v:sta 2015 Suuralue 2014/ /2016 Asukasta % Suur-Leppävaara ,9 Suur-Tapiola ,6 Suur-Matinkylä ,7 Suur-Espoonlahti ,1 Suur-Kauklahti ,5 Vanha-Espoo ,9 Pohjois-Espoo ,7 Muut ,5 Yhteensä ,6 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 3

4 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2016 alussa henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Tilapäisten asukkaiden määrä oli lähes 400 henkeä edellisvuotta pienempi. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin henkeä, mikä oli noin 100 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli noin 200 henkeä virallista väkilukua vähemmän. Tilapäisasumisen tuoma vähennys oli samaa tasoa kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 Suuralue Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasuasukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten määrä oli hieman pienentynyt vuoden 2015 aikana, ja samalla ikäryhmän osuus koko väestöstä laski. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt lähes 1000 lapsella ja heidän väestöosuutensakin oli hieman kohonnut jo toisena vuotena peräkkäin. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli jälleen hieman laskenut edellisestä vuodesta. Ikäryhmä oli pienentynyt jo neljänä vuotena peräkkäin. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. 4 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

5 % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2015 aikana noin hengellä, mikä oli edellisvuotta pienempi lisäys. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,6 %:sta 13,9 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi 525 hengellä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2015 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2011/ / / / / % 2011/12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4, /13 9,7 10,9 5,1 21,5 40,2 8,0 4, /14 9,6 10,9 4,9 21,4 39,9 8,3 4, /15 9,6 11,1 4,7 21,2 39,8 8,6 5, /16 9,4 11,2 4,6 21,1 39,7 8,8 5,1 100 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli Suur-Kauklahdessa, jossa alle 35-vuotiaita oli puolet väestöstä. Myös Vanha-Espoossa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 43 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur- Tapiolassa, 17 %, ja Suur-Matinkylässä lähes 17 %. Matalin eläkeikäisten osuus oli Suur-Kauklahdessa. Vuoden aikana eläkeikäisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 5

6 % ,9 39,2 23,0 4,3 10,9 17,1 16,6 15,5 37,0 37,5 42,0 23,3 23,5 16,1 5,0 4,4 4,0 9,9 9,7 12,0 8,9 10,3 9,9 13,9 41,1 40,8 44,9 39,7 17,6 21,6 12,6 21,1 5,1 5,9 15,0 4,9 4,6 11,9 15,8 11, ,7 8,3 8,7 9,4 12,2 10,6 10,9 9,4 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Suur-Kauklahti Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli pysynyt ennallaan vuoden 2015 aikana, ja naiset ovat edelleen enemmistönä espoolaisessa väestössä. Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti olivat edelleen naisvaltaisimpia alueita ja Pohjois-Espoo ja Suur-Tapiola miesvaltaisimpia. Naisten osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan Suur-Kauklahtea lukuun ottamatta. Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,4 50, Suur-Tapiola 50,4 49, Suur-Matinkylä 48,3 51, Suur-Espoonlahti 48,5 51, Suur-Kauklahti 49,9 50, Vanha-Espoo 49,1 50, Pohjois-Espoo 50,6 49, Koko Espoo 49,5 50, Lkm Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

7 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2015/2016. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 7

8 5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2015 aikana se kohosi 13,3 %:sta 14,2 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2016 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Kasvu oli yli 100 henkeä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 78,3 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/ / /16 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,3 Ruotsi , ,5 Viro , ,2 Venäjä , ,1 Englanti , ,9 Somali , ,9 Kiina , ,8 Arabia , ,8 Albania , ,6 Kurdi , ,5 Persia 886 0, ,4 Vietnam 836 0, ,4 Espanja 687 0, ,3 Muut , ,5 Yhteensä Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen viro, venäjä, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vuoden 2015 aikana eniten oli jälleen kasvanut vironkielisten ryhmä, noin 360 hengellä. Toiseksi eniten kasvoi venäjää äidinkielenään puhuva ryhmä ,0 5,6 10,0 7,6 16,3 8,9 11,7 9,5 9,3 10,1 18,9 7,1 6,7 5,5 14,2 7,5 Muu Ruotsi Suomi % 40 79,4 82,5 74,8 79,0 80,3 74,0 87,9 78, Suur- Leppävaara Suur- Tapiola Suur- Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur- Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Koko Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2015/16 (%) 8 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

9 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin vieraskielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Vieraskielisten osuus kasvoi eniten Suur-Leppävaarassa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja vähiten Pohjois-Espoossa. 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui vuoden 2016 alussa ulkomaan kansalaista. Vuoden 2015 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt 7,2 %:a eli hengellä. Lisäys oli selvästi edellisvuotta pienempi. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 9,2, %:sta 9,7 %:iin vuoden 2015 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 53 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisia oli Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta. EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja nigerialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon (12%) ja Suur-Matinkylän (11 %) väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden (4% ja 7 %) väestössä. Taulukko 8. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain Väestö Suuralue yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Suur-Leppävaara ,9 2 Suur-Tapiola ,0 3 Suur-Matinkylä ,0 4 Suur-Espoonlahti ,0 5 Suur-Kauklahti ,0 6 Vanha-Espoo ,1 7 Pohjois-Espoo ,2 Muut ,5 Yhteensä ,7 Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016 9

10 Taulukko 9. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2014/15 ja 2015/ / /2016 Muutos Lkm % Lkm % Lkm Eurooppa (28) , ,4 870 Muu EU(27)-maat , ,9 627 Viro , ,0 401 Ruotsi 412 1, ,6 15 Britannia 502 2, ,9 6 Saksa 439 1, ,6-23 Ranska 230 0, ,9-3 Muu Eurooppa , ,5 243 Venäjä , ,9 141 Entinen Serbia ja Montenegro 501 2, ,1 37 Turkki 258 1, ,0 12 Serbia 110 0, ,4-4 Ukraina 160 0, ,8 39 Afrikka , ,5 38 Somalia 741 3, ,7-25 Kenia 244 1, ,9-16 Nigeria 296 1, ,2 25 Etiopia 265 1, ,1 11 Ghana 254 1, ,0 18 Amerikka 770 3, ,0 26 Yhdysvallat (USA) 328 1, ,3 4 Kanada 104 0, ,4 0 Aasia , ,8 777 Kiina , ,0 110 Intia , ,4 123 Irak 820 3, ,7 162 Iran 343 1, ,5 53 Pakistan 455 1, ,9 43 Thaimaa 337 1, ,3 8 Vietnam 409 1, ,0 104 Oseania 72 0,3 79 0,3 7 Australia 56 0,2 63 0,2 7 Uusi-Seelanti 14 0,1 15 0,1 1 Ilman kansalaisuutta tai tuntem , ,0 35 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , , Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/2016

11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2015/2016 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2015/2016,Tietoisku 8/

12 I början av 2016 var Finlands invånarantal personer. Såsom under de två föregående åren var befolkningstillväxten mindre än tidigare: personer. Esbos invånarantal var personer i början av detta år. Befolkningen hade ökat med invånare vilket innebar en relativ tillväxt på 1,6 procent. Ökningen var cirka 530 personer mindre än året innan. Andelen personer med främmande modersmål utgjorde en större del av befolkningstillväxten än året innan och hade ökat från 67,7 procent till 73,5 procent. Hela huvudstadsregionens befolkningsmängd var personer i början av år Befolkningen koncentreras allt jämt i huvudstadsregionen och i början av året bodde var femte finländare i huvudstadsregionen. Antalet barn under skolåldern hade minskat något under året. Antalet barn i skolåldern ökade också och deras andel av befolkningen ökade också en aning redan andra året i rad. Andelen och antalet unga i åldern år minskade åter från året innan. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, åringar, minskade återigen under året trots att gruppen kvantitativt sett ökat. Antalet personer över 65 år ökade under 2015 med cirka personer och deras andel steg från 13,6 procent till 13,9 procent. Antalet över 75 år gamla personer ökade med 525 personer. Andelen personer med främmande modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under 2015 steg andelen från 13,3 procent till 14,2 procent. Antalet personer med främmande modersmål uppgick till i början av Detta innebär en ökning på cirka invånare under året. Ökningen var mer än 100 invånare färre än året innan. Andelen svenskspråkiga sjönk åter en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 78,3 procent. De vanligaste utländska modersmålen var återigen estniska, ryska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Den grupp som ökade mest under 2015 var esterna. Ökningen var cirka 360 personer. Den näst största ökningen skedde i den grupp som talar ryska som modersmål. I början av 2016 bodde personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under 2015 ökade antalet utländska personer med 7,2 procent, det vill säga med personer. Ökningen är mindre än året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 9,2 procent till 9,7 procent. Av utlänningarna var över hälften, 53 procent, från ett land i Europa. Den näst största gruppen kom från Asien och på tredje plats var medborgare från afrikanska länder. Av EU-medborgare kom största delen från Estland. Ryska medborgare utgjorde den största gruppen från ett land i Europa som är utanför EU. Bland asiaterna kom största delen från Kina och Indien och bland afrikanerna från Somalia och Nigeria. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Konserniesikunta / strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh , ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Konserniesikunta/ Strategia ja kehittäminen Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot: Espoon kaupungin henkilöstön käytössä on myös Verkkotilastopalvelu: Essi > Työkalut > Verkkotilastopalvelu Tiedon data-aitta: L-verkkolevy > Yhteiset > Tiedon data-aitta