Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Transkriptio

1 Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys 1.2 Väestön määrä alueittain 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 2 VÄESTÖN RAKENNE 2.1 Ikä ja sukupuoli 2.2 Äidinkieli 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa Espoossa oli kotipaikka henkilöllä. Vuodessa väestömäärä oli kasvanut henkeä. Suurimman väestön lisäyksen vuoden 2006 aikana sai Vanha-Espoo. Toiseksi eniten kasvoi Kauklahti, jonka väestökehitykseen vaikutti kesällä 2006 alueella pidetyt Asuntomessut, jotka toivat alueelle lisää asuntotuotantoa. Vähiten kasvoivat Pohjois-Espoo ja Matinkylä. Eläkeikäisten ryhmä kasvoi vuoden 2006 aikana selvästi aikaisempaa enemmän, lähes henkilöllä. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi kuudentena vuotena peräkkäin ja oli 4,0 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997, mutta vielä vuoden 2006 lopussakin alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli lähes 49 %. Suomenkielisten osuus espoolaisista jatkoi laskuaan vuoden 2006 aikana ja oli vuodenvaihteessa vajaa 85 %. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli 8,6 %. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes ja heidän osuutensa oli kohonnut 6,2 %:sta 6,7 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Espoolaisista oli ulkomaiden kansalaisia vuoden 2007 alussa noin henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt noin 1 000, mikä oli yli kaksisataa henkeä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,6 %:sta 4,9 %:iin vuoden 2006 aikana.

2 1 VÄESTÖN MÄÄRÄ 1.1 Väestön määrän kehitys Vuodenvaihteessa 2006/2007 Espoon virallinen asukasluku oli Vuodessa väestömäärä oli kasvanut henkeä. Maamme suurista kunnista Helsinki sai suurimman väestönlisäyksen sitten vuosikymmenen alun, jonka jälkeen sen väestömäärä väheni kolmena vuotena. Vantaan väestölisäys oli jonkin verran suurempi kuin viime vuosina yleensä. Tampereelle lisäys oli aikaisempien vuosien kaltainen, samoin Oulun. Turun väestökehitys on ollut ailahtelevaa, mutta nyt jo toista vuotta kasvava. Koko maassa väestö lisääntyi noin hengellä. Lisäys oli suurin sitten vuoden Henkeä Kuva 1. Kuuden Suomen suurimman kunnan väestönkehitys vuosina Koko pääkaupunkiseudun viisi vuotta kestänyt väestökasvun hiipuminen kääntyi vuonna 2005 ja kasvu jatkui vuonna 2006, jolloin seutu sai lähes hengen väestölisäyksen. Se merkitsi 0,9 % väestönkasvua. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla: seudun väestön osuus maamme asukkaista pysyi 19 %:ssa. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2005/06 ja 2006/07 sekä vuosimuutos Kunta 2005/ /07 Muutos Muutos-% Espoo ,4 Helsinki ,6 Vantaa ,3 Kauniainen ,1 PKS yhteensä ,9 Tampere Turku ,3 Oulu ,9 Koko maa ,4 2 Väestö 2007/Tietoisku 6/2007

3 Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, Oulu, Tampere ja Turku, väestömäärän kasvu oli laimentunut vuoden 2006 aikana. Tampereella suhteellinen väestömäärän kasvu oli pysynyt lähes ennallaan, Turussa laskenut ja vain Oulussa kasvanut. Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2001 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2000/ ,7 2001/ ,7 2002/ ,2 2003/ ,2 2004/ ,4 2005/ ,9 2006/ ,4 1.2 Väestön määrä alueittain Useita vuosia väestöään kasvattaneen Leppävaaran väestökehitys kääntyi laskuun vuoden 2002 aikana aluemuutoksen takia, kun Laajalahden tilastoalue siirrettiin Tapiolan suuralueeseen. HENKILÖÄ Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo VUOSI Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina Suurimman väestön lisäyksen vuoden 2006 aikana sai Vanha-Espoo ja toiseksi suurimman Kauklahti, jonka väestökehitykseen on vaikuttanut alueella kesällä 2006 pidetyt asuntomessut, jotka toivat alueelle lisää asuntotuotantoa. Kauklahden saaman lisäyksen verran sai uusia asukkaita myös Leppävaara. Vähiten kasvoivat Pohjois- Espoo ja Matinkylä. Väestö 2007/Tietoisku 6/2007 3

4 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2006/07 ja vuosimuutos suuralueittain Asukkaita Muutos v:sta 2006 Suuralue 2006/07 Asukasta % keskiväkil. 1. Leppävaara ,9 2. Tapiola ,6 3. Matinkylä ,4 4. Espoonlahti ,8 5. Kauklahti ,6 6. Vanha-Espoo ,2 7. Pohjois-Espoo ,4 Laitokset ym ,2 Yhteensä ,4 1.3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Espoo oli vuoden 2007 alussa kotikuntana asukkaalle. Sen lisäksi Espoossa asui lähes henkeä, joiden kotikunta oli muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli lähes 200 henkeä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin asukasta. Määrä oli supistunut noin 200 edellisestä vuodesta. Kun tilapäiset asumiset Espoossa ja espoolaisten muualla oleskelut otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi eli yli asukasta virallista väkilukua vähemmän. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Koko Espoo Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Tapiolassa ja toiseksi eniten Leppävaarassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia muualle tilapäisesti. Kauklahtea ja Vanha-Espoota alueiden väestöstä useampi oli muualla asuva kuin muualta väliaikaisesti alueelle tullut. 4 Väestö 2007/Tietoisku 6/2007

5 2 VÄESTÖN RAKENNE 2.1 Ikä ja sukupuoli Vuonna 2006 ei alle kouluikäisten lasten osuus espoolaisista ollut muuttunut edellisestä vuodesta, vaikka määrä olikin lisääntynyt yli 400 lapsella. Kouluikäisten määrä oli vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti. Nuorten, vuotiaiden, määrä oli lisääntynyt ja myös heidän osuutensa oli hieman kohonnut kuten vuotta aikaisemminkin. % Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina Eläkeikäisten ryhmä kasvoi vuoden 2006 aikana selvästi aikaisempaa enemmän, lähes henkilöllä. Yli 75-vuotiaiden osuus kohosi kuudentena vuotena peräkkäin ja oli vuoden 2007 alussa 4,0 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997, mutta vielä vuoden 2006 lopussakin alle 35-vuotiaiden osuus väestöstä oli lähes 49 %. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina Ikä, vuotta Yht. 2002/ / / / / % 2002/03 9,9 12,2 4,8 22,6 41,6 5,4 3, /04 9,8 12,2 4,7 22,3 41,9 5,5 3, /05 9,6 12,2 4,7 22,3 41,8 5,6 3, /06 9,7 12,0 4,8 22,3 41,8 5,6 3, /07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4,0 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta. Myös Kauklahdessa, Pohjois-Espoossa ja Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli yli puolet. Vanhin ikärakenne on Tapiolassa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin 46 %. Väestö 2007/Tietoisku 6/2007 5

6 Kuva 4. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2006/2007. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) 6 Väestö 2007/Tietoisku 6/2007

7 % ,6 39,8 14,2 39,6 10,6 9,5 7,6 6,6 7,1 43,0 44,5 40,8 40,8 41,9 10,0 41, ,8 4,5 11,3 23,0 23,1 4,8 4,8 10,8 10,1 17,7 5,3 13,1 19,1 23,7 5,1 13,9 5,2 12,2 16,3 4,9 16,3 22,1 4,9 11,8 0 9,9 7,6 8,4 9,9 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti 13,5 11,5 13,4 Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois- Espoo 9,7 Koko Espoo Kuva 5. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Eläkeikäisten, 65 vuotta täyttäneiden, osuus oli edelleen korkein Tapiolassa ja Matinkylässä ja matalin Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut tai pysynyt ennallaan muualla paitsi Kauklahdessa, jossa väestömäärän lisäys oli nuorentanut asukasrakennetta. Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2006 aikana pysynyt ennallaan. Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue ja Pohjois-Espoo miesvaltaisin. Miesten osuus oli kohonnut jonkin verran Tapiolassa ja Vanhassa-Espoossa. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Leppävaara 48,8 51, Tapiola 49,5 50, Matinkylä 47,6 52, Espoonlahti 48,6 51, Kauklahti 49,5 50, Vanha-Espoo 49,2 50, Pohjois-Espoo 50,3 49, Koko Espoo 49,0 51, Lkm Väestö 2007/Tietoisku 6/2007 7

8 2.2 Äidinkieli Suomenkielisten osuus espoolaisista jatkoi laskuaan vuoden 2006 aikana ja oli vuodenvaihteessa vajaa 85 %. Myös ruotsinkielisten osuus laskee jatkuvasti ja oli 8,6 % vuoden alussa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli lähes ja heidän osuutensa oli kohonnut 6,2 %:sta 6,7 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat venäjä, viro, somali ja englanti. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2005/06 ja 2006/ / /07 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi , ,8 Ruotsi , ,5 Venäjä , ,1 Somali , ,6 Englanti , ,5 Viro , ,7 Saksa 462 0, ,2 Kiina 952 0, ,4 Vietnam 482 0, ,2 Arabia 741 0, ,3 Turkki 315 0, ,1 Espanja 306 0, ,1 Muut , ,4 Yhteensä Vieraskielisten määrä lisääntyi vuoden 2006 aikana hengellä. Lisäys oli noin 100 henkeä edellisvuotta pienempi. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten oli lisääntynyt venäjän- ja vironkielisten määrät. 8 Väestö 2007/Tietoisku 6/2007

9 % Muu Ruotsi Suomi Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2006/07 (%) Suomenkielisten osuus laski muualla Espoossa Kauklahtea lukuun ottamatta. Ilmeisesti asuntomessujen myötä tullut asukaslisäys on lisännyt suomenkielisten osuutta, joka on ollut Espoon matalin. Ruotsinkielisten osuus joko laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla. Eniten ruotsinkielisiä oli edelleen Kauklahden asukkaissa. Vieraskielisiä oli eniten Vanhassa-Espoossa ja Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Matinkylässä ja alueilla, joilla se entuudestaan oli korkein. 2.3 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoolaisista oli ulkomaiden kansalaisia vuoden 2007 alussa henkeä. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt noin 1 000, mikä oli yli kaksisataa henkeä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 4,6 %:sta 4,9 %:iin vuoden 2006 aikana. Väestö 2007/Tietoisku 6/2007 9

10 Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2004/05, 2005/06 ja 2006/ Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa , , ,0 EU-maat , , ,6 Ruotsi 369 3, , ,0 Tanska 90 0,9 84 0,8 98 0,8 EFTA-maat 88 0, , ,0 Norja ja Islanti 60 0,6 65 0,6 75 0,6 Baltia , , ,8 Viro , , ,2 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) , , ,6 Afrikka , , ,4 Pohjois-Amerikka 271 2, , ,7 Latinalainen Amerikka 143 1, , ,6 Kaakkois- ja Itä-Aasia , , ,8 Keski- ja Länsi-Aasia , , ,3 Australia ja Oseania 56 0,6 54 0,5 64 0,6 IVY-maat ja ent. NL , , ,8 Venäjä , , ,3 Valtioton ja tuntematon 104 1,1 87 0, ,9 Ulkomaat yhteensä Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus, joka on viime vuosina pienentynyt, kasvoi edellisen vuoden 42 %:sta alle 43 %:iin. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus laski jälleen edellisestä vuodesta, mutta Aasiasta tulleiden osuus kasvoi kuten kolmena edellisenäkin vuonna. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli noussut noin 27 %:iin ja lukumäärä lisääntynyt 300 hengellä. Afrikasta lähtöisin olevien osuus vierasmaalaisista oli hieman laskenut vuonna Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Jugoslavia yhdessä entisen Jugoslavian kanssa. Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia, joiden määrä oli kasvanut lähes 700 henkeen. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Kenia, Etiopia ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia, joiden määrä oli lisääntynyt lähes 100 hengellä. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia ja sitten irakilaisia. 10 Väestö 2007/Tietoisku 6/2007

11 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2006/2007. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Väestö 2007/Tietoisku 6/

12 SAMMANFATTNING I början av år 2007 fanns det personer vars hemort var Esbo. På ett år ökade befolkningen med personer. Den största invånarökningen skedde i Gamla Esbo. Bostadsmässan som hölls våren 2006 i Köklax bidrog till att antalet invånare ökade samtidigt som bostadsproduktionen på området expanderade. Befolkningsantalet ökade minst i Norra Esbo och Stor-Mattby. År 2006 blev pensionärerna allt fler till antalet och uppvisade en ökning om nästan personer. Andelen personer som fyllt 75 år blev också större för sjätte året i följd och representerade 4,0 procent av befolkningen. Sedan år 1997 är majoriteten av befolkningen över 35 år, och i slutet av 2006 var över 35-åringarnas andel fortfarande nästan 49 procent. Andelen finskspråkiga Esbobor fortsatte att minska år 2006 och de utgjorde drygt 85 procent av befolkningen. De svenskspråkigas andel har också minskat kontinuerligt och utgjorde 8,6 procent år Ca Esbobor hade ett annat modersmål än finska eller svenska, och deras andel har stigit från 6,2 till 6,7 procent. De vanligaste främmande modersmålen var ryska, estniska, somali och engelska. Av Esboborna var ca personer utländska medborgare i början av år Antalet utländska invånare ökade under årets lopp med ca personer, vilket är över 200 personer fler än året innan. År 2006 ökade andelden utländska Esbobor från 4,6 till 4,9 procent. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Lisätietoja: Arja Munter, puh Kehittämis- ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi