Todennäköisyyspohjainen käyttövarmuuden ja kunnossapidon suunnittelu
|
|
- Jarno Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tonnäköisyyspojainn käyövarmuun ja kunnossapion suunnilu Hikki Prnu Tamprn knillinn yliopiso, Korkakoulunkau 6, Bo 589, 33 Tampr Pu. (3) , la (3) 35237, AVAINSANAT käyövarmuus, kunnossapio, vika, luoavuus, käyävyys TIIVISTELMÄ Tamprn knillisssä yliopisossa on usin vuosin ajan kiy onnäköisyyspojaisia käyövarmuun ja kunnossapion suunnilumnlmiä. Kiy mnlmä prusuva sokasisn simuloiniin, jossa makiaan raaliajassa saunnaisooksilla osin vikaanumisa ja korjaamisa skä muia ukiavia apaumia. Käyövarmuun ja kunnossapion suunniluarpn primmäinn syy löyyy rilaisn rasiusn alaisn laiin äärllissä ksoiäsä. Järjslmän vikaanuminn, ns. TOP-apauma, kuvaaan vikapuuna, joka kyk kausaalissi vikaloiikan avulla yn TOP-apauman ja varsinaisn vian juurisyyn. Voimm unnisaa TOPapauman poniaalis vikamuoo, ja arvioia miä jokaissa yksiäissä viasa maollissi suraa. Voimm liiää arkasluun kvaniaiivisa ioa komponnin vikaaajuuksisa ja vian surauksin vakavuusa skä laska vikaanumisn onnäköisyyksiä ja niiin liiyviä riskjä. Täsä voimm luonvasi ä IEC 658 normin mukaisn auomaaion urvallisuun ysasojn (SIL) määriyksn. Hankkissamm uun laiison, jouumm suunnilmaan sn linkaara käyöönoosa aina romuuksn asi. Elinkaariajaluun sisälyy käyövarmuus, jonka suunnilu voiaan jakaa kan osaan: käyövarmuusvaaimusn asaminn laiisoll ja laiison käyövarmuun suunnilu vasaamaan asuja vaaimuksia. Laiiso voiaan jakaa pääjärjslmiin sim. prosssilai, auomaaio, säköisys jn., joka voiaan lln jakaa osajärjslmiin. Koko laiisoll asamamm käyövarmuusvaaimuks miän on allokoiava näill osajärjslmill sin, i jollkin ul kouuomia vaaimuksia. Allokoimalla vaaimuks asapuolissi, pyrimm skä invsoini- ä käyökusannusn kannala opimaalisn kokonaisrakaisuun. N vikapuun osa, joill olmm llä kuvaulla priaalla allokoin käyövarmuusvaaimuksia, oimiva yksiyiskoaisn suunnilun koina. Prusosin vika- ja korjausaikajakaumisa käsin simuloimm vikaloiikan avulla m. suunnilun koill jakauma. Näiä jakaumia vraamm niiin jakaumiin, joka on käyövarmuusvaaimuksisa käsin allokoiu ko. koill. Vrailu anaa mill ioa suunnilumm onnisumissa. Laiison kunnossapion vaikuusa käyövarmuun arvioimm mallinamalla jokaisn prusosan uollon riksn. Saunnaisvikojn korjauksin ja uolojn vaaima kusannuks ja nkilörsurssi laskmm samassa yyssä. Varaosavarason suunnilu on osa kunnossapion suunnilua. Varaosaarv on suraus skä saunnaisisa vioisa ä valismasamm kunnossapiosraiasa. Varaosavaraso ul suunnilla sijaininsa ja kokonsa puolsa sin, ä osan puusa aiuuva kusannuks ja varason kusannuks ova minimissään, samalla kun laiin aluu käyövarmuus saavuaan.. JOHDANTO Jo vuosa 996 lukuisa suomalais malli-, nria-, prosssi- ja lkroniikkaollisuua usava yriyks ova osallisun ukimusoiminaan, jonka avoina on kiää onnäköisyyspojaisia simuloiniin prusuvia suunnilumnlmiä ja ojlmisoja //. Tukimusprojkin kskisnä ukimus- ja kiysoranisaaiona oimii Tamprn knillinn yliopiso. Mnlmä ja kiy ojlmiso palvlva käyövarmuun ja kunnossapion suunnilua uon linkaarn ri vaiissa. Mnlmä voiaan jakaa nljään osaan:. Vika- ja surauspuun raknaminn. Synynn apaumavrkon analysoini ja käyö suunnilukon riskianalyysissä ja luoavuusarkasluissa. 2. Tuon käyövarmuusvaaimusn allokoini uon osill. 3. Tapaumavrkon avulla kuvaun uon luoavuun, käyävyyn ja kusannusn simuloini ja laskna skä ulosn vrailu koko uoll ai allokoimalla sn osill asuiin vaaimuksiin. 4. Varaosavarason simuloini ja mioius läin osan vikaanumisn onnäköisyysä ri käyöpaikoilla ja pääyn osan puuriskin ja varasoinikusannusn vrailuun.
2 2. VIKA Käyövarmuun ja kunnossapion suunniluarpn primmäinn syy löyyy rilaisn rasiusn alaisn laiin äärllissä ksoiäsä, joka on luonlaan saunnainn. Mioiimmpa lain kuinka pikää ksoikää silmälläpiän yvänsä, on aina maollisa, ä nsimmäinn vika synyy yvin pian käyöönoon jälkn. Käyännössä voimm oki olaa, ä oikin mioiu, asnnu ja käyy lai oimii yvin onnäköissi avoilmaamm ksoikään asi ja jopa paljon siä kaumminkin. Vioiunn lain korjaamisksi voimm purkaa sn osiinsa. Varsinaisn laivian löyämm ylnsä josakin näisä osisa (vian ollinn alkusyy, juurisyy, i miä välämää kiinnosa). Korjaamm lain joko korjaamalla vioiunn osan ai vaiamalla sn uun. Jakossa ällaisa pininä korjaavaa ai vaiavaa osaa kusumm prusosaksi. 2..Vioiumisn malli Tukiaksmm vioiumisa ja vioiumisn surauksia mamaaisin mnlmin saaamm arkaslavan osan vikaanumisn mamaaisn mallin muooon. Mamaainn malli voi prusua vioiumisilmiön ysikaalisn luonsn, kun laakrill laajasi käyy Wiull-malli (Wiull-jakaumaan prusuu mm. sanarin mukainn laakrin ksoikälaskna). Malli voi prusua myös kokmuspräisn ioon: voimm suraa osan oiminaa pimpiä aikoja iyssä käyöpaikassa ai usissa rasiuksn kannala samankalaisissa käyöpaikoissa. Synyväsä vikaanumisilasosa laaimm vioiumisll mallin, joko soviamalla kräyyn ioon jokin ns. sanarijakauma (paramrinn malli) ai konsruoimalla jakauma suoraan aasa (i-paramrinn malli) rn() Krymäunkio Tiysunkio () Kuva. Wiull-jakauman iysunkio () ja vasaava krymäunkio F(). () Sokasisn simuloinnin priaa. Kun olmm näin raknan mallin, niin voimm simuloia osan vioiumisa iokonlla. Tässä kirjoiuksssa kuvaava mnlmä prusuva sokasisn li Mon Carlo simuloiniin /5/, jossa makimm raaliajassa saunnaisooksilla osin vikaanumisa ja korjaamisa skä muia ukiavia apaumia. Kuvassa käyämm simrkkinä Wiull-mallia. Kuva a siää Wiull-jakauman iysunkioa ja vasaavaa krymäunkioa (ks. Kuva 4). Kuvassa siämm sokasisn simuloinnin priaan. Pysyakslilla ova onnäköisyyn arvo välillä ja vaaka-akslilla on aika. Saunnaissi valismamm onnäköisyy kuvauuva vaaka-akslill simuloiuiksi vika-ajankoiksi arkaslavall osall luonnomaisn krymäunkion kaua. 2.2.Vikapuu Kun llä osimm, primmäisn lain vian voimm löyää josain sn prusosasa (ai usisa osisa samanaikaissi). Usin miä kuinkin kiinnosaa prusosisa kooun lain ai usisa laiisa kooun suurmman järjslmän ai prosssin vikaanuminn. Prosssin sanomm olvan vialla, kun uoano on pysäyny vian joosa. Yksiäinn lai saaaa olla vialla, mua uoano saaaa sili jakua. Millä on käyävissämm lukuisia mnlmiä ukiaksmm milloin ja millä oilla prosssi voi olla m. milssä vialla. Eräs näisä mnlmisä on vikapuuanalyysi /2/ (FTA), joa käyämällä voimm laska TOP- li uippuapauman (sim. lai i käy ai prosssi on pysäyny laivian joosa) onnäköisyyn sn aiuavin nk. prusapaumin (prusosin vikojn) onnäköisyyksin avulla. Vikapuussa (Kuva 2a) liiämm prusapauma, joka
3 ova kausaalissi ja ajallissi muusa kokonaisuusa riippumaomia, oisiinsa looisn porin avulla. Vikapuuloiikan laaimisksi käyävissämm olva poriyypi ova AND, OR, k/n, XOR, Prioriy AND ja NOT. Käyämällä onnäköisyyksin lasknaan simuloinia, mill avauuu maollisuus laska minkä aansa vikapuun apauman (TOP ai pori) onnäköisyys ja lisäksi arkaslla apaumin välisiä riippuvuuksia ns. ärkysmiojn avulla /4/. Tärkysmioja ova: Birnaumin ärkysmia: kuinka paljon apauman A onnäköisyyn muuos vaikuaa apaumaan B. Riskin vännys: kuinka paljon apauman A onnäköisyyn pinnämisllä on vaikuusa apaumaan B. Riskin nousu: kuinka paljon apauman A onnäköisyyn kasvaamislla on vaikuusa apaumaan B. Kriiisyysärkys: millä onnäköisyyllä apauman A ouuminn on syynä apauman B ouumisn. TOP TOP FMECA FTA () Kuva 2. Tyypillinn vikapuu, jossa prusapauma (puun l) kykyyvä TOP- li uppuapaumaan looisn porin avulla. () Tapaumavrkon priaallinn muoosuminn FTA:sa ja FMECA:sa. Vikapuuanalyysisä voimm luonvasi jakaa samoilla mnlmillä ja samanlaisa puuraknna käyän vikavaikuusanalyysiin (FMEA) /6/. Vikavaikuusanalyysilla unnisamm poniaalis vikamuoo, joilla arkaslava ko voi vikaanua ja arvioimm miä jokaissa yksiäissä viasa maollissi suraa. Liiämällä siin kvaniaiivisa ioa osin vikaaajuuksisa ja vian surauksin vakavuusa pääymm vikavaikuus- ja kriiisyysanalyysiin (FMECA) /6/. Lämällä liikkll TOP:sa (Kuva 2), voimm raknaa lln moniaaraisn puun, jonka ri oksilla on ri ouumisn onnäköisyy s. kullakin suraukslla on sill luonainn ouumisn onnäköisyys. Liiämällä näin määriyiin surauksiin niin vakavuua kuvaava suur, pääymm maollisn surausn riskiarvioiin. FTA:sa ja FMECA:sa näin raknamaamm kokonaisuua kusumm jakossa apaumavrkoksi /4/ /7/. Tapaumavrkolla pysymm siämään vikaanumisa kuvaavan raknn lisäksi vikaanumissa aiuuvia surauksia kuvaavan raknn. Koska kysssä on yksi vrkko, voimm myös luoa yyksiä mainiujn ri raknin välill. 2.3.Tapaumavrkon ja urvallisuun ysasojn välinn yys Prosssiollisuussa käyään auomaaioa laajasi piämään prosssi urvallisna skä normaalissa ajoilanissa ä äiriöilanissa. Turvallisuun liiyvää auomaaioa (TLJ) käyään vänämään prosssin aiuama riski yväksyäväll asoll. Prosssin aiuamia riskjä ova mm. nkilövaino, mariaalivaino, kskyysvaino ja ympärisövaino. Sopivaa kvaliaiivisa analyysia /9/ käyän voimm unnisaa mrkiävimmä riski. Riskin suuruun voimm kvaniioia sovlamalla apaumavrkkoa ja siin kykyä simuloiniin prusuvaa lasknaa. Analyysin uloksna löyämillmm vainkomaollisuuksill voimm määriää vainkoyypin, sn siinymisn onnäköisyyn ja surausn vakavuun. Tunnisu vainkomaollisuu siämm riskiasossa (Kuva 3a), jonka avulla määriämm, mikä vainkomaollisuu li riski yväksymm ja miä on suunnilava uulln. Analyysin avulla yksilöimm n riski, join riskin vännyksn ouamm auomaaion kinoin. Turvallisuun liiyvän auomaaion yyssä mill on kskisä IEC 658 normin mukainn urvallisuun ysasojn määriys. Em. sanari anaa käyöömm ysasojn määriysä varn riskiraain (Kuva 3), jonka avulla voimm määriää kunkin yksiäisn riskin llyämän auomaaion ysason. Ellä kuvaamaamm apaumavrkkoa voimm sovlaa riskin kvaniioiniin ja sin määriää riskiraain iyjn paramrin arvo (onnomuun surausn vakavuus, vaarallisn apauman siinymisonnäköisyys).
4 Vainon onnäköisyys Prosssin uulln suunnilulla vännään riski yväksyäväll asoll 5 Prosssin riski vännään 4 yväksyäväll asoll auomaaion kinoin 3 Ei sallia 2 Salliaan Vainon suuruus C C2 C3 C4 Onnomuun surauksn vakavuus: C Vääis vamma C2 Vakava loukkaanuminn ai yksi kuollu C3 Usamman nkilön kuolma C4 Hyvin monn imisn kuolma a- -4 Prosssin järjslmän W3 riskiaso urvallisuun ysaso a W2 P a W F P2 a a Ei vaaimuksia P F2 P2 F 2 F2 3 4 Vaaimuks liian Olsklu vaara-alulla: suur lkroni- F Olsklu arvinaisa sll järjslmäll F2 Olsklu jakuvaa Vaarallisn apauman siinymisonnäköisyys: Maollisuus välää vaara: W Eriäin vääinn P Maollisuus iyin llyyksin W2 Vääinn P2 Läs maoona W3 Sullisn suuri () Kuva 3. Riskiaso, joon on mrkiy unnisu riski. () Riskiraai, jonka avulla urvallisuun ysaso voiaan määrää. 3. KÄYTTÖVARMUUDEN SUUNNITTELU Ryyssämm suunnilmaan laiison ai kokonaisn prosssin ankinaa, jouumm oamaan kanaa ankiavan laiison linkaarn ja sin sn osin luoavuun ja käyävyyn koko linkaarn aikana. Elinkaariajalu kyk yn laiison osin suunnillun ksoiän ja niin kunnossapion skä kunnossapiosraia. Käyävyysvaaimuks suraava laiisoll asamisamm pimmän aikavälin uoanoavoiisa ja luoavuusvaaimuks lyymmän aikavälin oiminavarmuusvaaimuksisa. Käyövarmuun suunnilu voiaan jakaa kan osaan: käyövarmuusvaaimusn asaminn laiisoll /3/ /8/ ja laiison suunnilu vasaamaan asuja vaaimuksia /7/. 3..Käyövarmuusvaaimusn asaminn Laiison käyövarmuusvaaimuksia määriässämm primmäisnä avoinamm on konsruoia Kuvan 4a siämä laiison vioiuvuun malli. Vioiuvuus r() on Kuvan 4 kaavoilla muunnavissa krymä-, luoavuus- ja iysunkioksi arpn mukaan. Vioiuvuua voimm läsyä kaa kaua: annamm vaaimuks laiison luoavuull jollain mill ärkällä aikavälillä (Kuva 4a) ai annamm vaaimuks laiison korjausajall ja käyävyyll. Laiison korjausaika muoosuu vian paikallisamissa, korjausoimnpiisä pääämissä, korjausyökalujn ja varaosin ankinnasa ja varsinaisn korjausyön suoriukssa arkasuksinn ja maollisin viriyksinn. F() R() () r().4 Vikaaajuus r().3.2 Takuuaika Ikä Käyöönoovai Hyöyllinn käyöjakso Vannmisvai Loppuunkuluminn F () R () () r () F() F () F() F () R() R () R () R () s ( ) s s ( ) s () () s ( ) s rs ( ) s rs ( ) s rs () s r () Kuva 4. Laiison vioiuvuus ri linkaarn vaiissa. () Krymäunkio F(), luoavuusunkio R(), iysunkio () ja vioiuvuus (vikaaajuus) r() oisnsa avulla lausuuna. Luoavuusvaaimukssa pääsmm vioiuvuun suoraan Kuvan 4 kaavoja sovlamalla. Käyävyysvaaimukssa ja korjausaikavaaimukssa pääsmm vioiuvuun r kaavan () avulla. Kaavassa () µ on kskimääräinn korjausaika (vaaimus) ja A käyävyys (vaaimus). Vioiumisunkion lopullisa määriysä varn arvismm joiakin lisäparamrja, joka uomioiva sisäänajovaisn ja akuuaikaan liiyviä vaaimuksia.
5 Varaosavarason suunnilu on osa käyövarmuun ja kunnossapion suunnilua ja sn ausalla on myös osin vikaanuminn. Varaosaarv on surausa laiin saunnaissa vikaanumissa ja valismasamm kunnossapiosraiasa. Varaosaoimiajan ja kunnossapio-oranisaaion ul pysyä vasaamaan synynsn arpsn soviussa ajassa. Varaosaoimiaja voi olla oma varaosavaraso, valmisajan / maaanuojan varaso ai jokin muu yisvaraso, jossa arviavan osan ooaan olvan saaavilla. Varason omisajan, asiakkaan (varaosan arvisijan) ja kunnossapiäjän näkökulmasa miän on suunnilava varaosavarason sijaini ja koko sin, ä osan puusa aiuuva kusannuks ja varason kusannuks ova minimissä, samalla kun laiin aluu käyövarmuus saavuaan. Suunnilumm koisuu aina yn varaosanimikksn krrallaan. Suunniluko on kokonaisuus, joka koosuu ysä varasosa skä kuluusa aiuavisa, varasoa käyävisä kuluuskoisa. Kuluusko ova varason asiakkaia. Varaosanimikkn varasoinnin suunnilun ausalla on samanyyppisn ai vasaavin osin okumnoiu kuluus- ja käyöisoria skä imisill kryny kokmusio. Varaosin kuluus on varason kannala ylläävää ja i-ylläävää. Jos asiakkaan arvismaa osaa i ol, niin kysssä on puuila. Tavoinamm on suunnilla varaso sin, ä puuila synyy riiävän arvoin ja synyssään i ksä liian kauan. Puuilan ukimisksi laskmm varasosalon suunnilujakr µ A () 3.2.Käyövarmuusvaaimusn allokoini Laiison voimm jakaa pääjärjslmiin sim. prosssilai, auomaaio, säköisys jn., joka voimm lln jakaa osajärjslmiin. Koko laiisoll asamamm käyövarmuusvaaimuks miän on allokoiava asapuolissi näill osajärjslmill sin, i jollkin ul kouuomia vaaimuksia. Allokoimalla vaaimuks asapuolissi pyrimm skä invsoini- ä käyökusannusn kannala opimaalisn kokonaisrakaisuun. Vaaimusn allokoini arkoiaa järjslmäll asujn käyövarmuusvaaimusn jyviämisä vikapuun avulla (Kuva 2a) sill porill (oksall), joka on suunnilun kona. Järjslmän TOP:ll asamamm vaaimuks muunnamm nsin onnäköisyysjakaumiksi (vioiuvuus ja korjausaika). Nämä TOP:ll y jakauma jaamm simuloimalla pori krrallaan ja vikaloiikka uomioon oan, vasaaviksi jakaumiksi almmill osill. Allokoinia ojaava joka vaissa allokoiavaan osaan ja sn alla olviin osiin liiyvä kriri: komplksisuus ja ärkys. Allokoiniin voimm vaikuaa kiinniämällä aluujn osin vaaimuks nnn allokoinia. Tämä ul kyssn jos millä on iossamm jonkin käyävän osan käyövarmuusio ai aluamm josain muusa syysä nnakola asaa vaaimuks. Muill osill allokoiaan vaaimuks uomioin kysis kiinniyks /8/ /3/. 3.3.Käyövarmuun vaaimusn mukainn suunnilu Vikapuun osa, joill olmm llä kuvaulla avalla allokoin käyövarmuusvaaimuksia, oimii sin yksiyiskoaisn suunnilun kona (suunniluoksan TOP). Suunnilun kona olvan vikapuun oksan prusosin vikaanumisa ja korjaamisa miän on pysyävä arvioimaan ilasollissi niin arkasi, ä niin vioiuvuus ja korjausaika voiaan mallinaa onnäköisyysjakaumilla. Emm ässä yyssä inkään puuu prusosin varsinaisn suunniluun ja valmisuksn, vaan arkaslmm prusosia niin arvioiun ai iyn vioiumisn ja korjauksn pruslla. Voimm anaa niin suunnilua ja valmisusa varn vaaimuksia mikäli kysssä on oma valmisus. Toisaala jos prusosa on aliankiava osa, niin voimm valinoja ssämm uomioia m. käyövarmuusvaaimuks sin, ä loppuulos vasaa kokonaisavoiamm. Prusosin läöjakaumisa käsin simuloimm ny vikaloiikan avulla suunniluoksan TOP-osall jakauma. Näiä jakaumia vraamm niiin jakaumiin, joka on käyövarmuusvaaimuksisa käsin allokoiu ko. TOP-osall. Vrailu anaa mill ioa suunnilumm onnisumissa. Jos vaaimuks ja suunnilman uloks poikkava liiaksi oisisaan, niin miän on palaava asuiin vaaimuksiin ja niin allokoiniin samoin kuin osan (suunniluoksan TOP) suunniluun. Työ jakuu iraiivissi, kunns loppuulos on yyyävä /7/. Laiison käyävyyn vaikuaa olllissi kunnossapio. Eri kunnossapiosraioin vaikuusa käyövarmuun pyrimm arvioimaan mallinamalla jokaisn prusosan uollon riksn. Vrailukoana oimii sanariuolo. Saunnaisvikojn korjauksin ja uolojn vaaima kusannuks ja nkilörsurssi saamm laskuiksi samassa yyssä. 4. VARAOSAVARASTON SUUNNITTELU
6 son aikana. Lasknaa varn arvismm ioja mm. kysisn varaosan kuluukssa, varaosan oimiaja- ja oimiusaikavaiooisa, nnakkoilausajasa skä suunnilman mukaissa varaosan ilauspissä ja ilausmääräsä. Näiä varioimalla voimm laska rilaisia sknaarioia pääöksnkoa varn. Lasknnan uloksna saamm arvioia varason ja varaosaarpn käyäyymissä unnuslukujn avulla, joia ova mm. ri oomäärin onnäköisyy, varason maksimi ja minimi, varaosin mnkki, kironopus, avaranoimiuksin määrä, osan varasossa viämä aika. Puuriskisä krovia unnuslukuja ova puujaksojn lukumäärä, puuosin lukumäärä, yllääväsä ausa suraava puuaika, i-yllääväsä ausa suraava puuaika, onnäköisyys ä ylläävä aku joaa puusn, onnäköisyys ä i-ylläävä aku joaa puusn ja puujakson piuus. Varason kusannuslaskna jakauuu varaosin puun aiuamin puukusannusn skä varaosan ankinaan ja varasoiniin liiyvin kusannusn lasknaan. 5. YHTEENVETO Tässä kirjoiuksssa on kuvau uon linkaarn ri vaiisiin liiyvään käyövarmuun ja kunnossapion suunniluun Tamprn knillisllä yliopisolla kiyjä mnlmiä. Kiyjä mnlmiä ja ojlmisoja on sau lukuisissa as -projkissa. Viimksi kulunin kan vuon aikana on riyissi ukiu mnlmiä, join avulla voiaan arvioia nnakkouollon vaikuusa vikaanumisn onnäköisyyn ja määriää arviavin kunnossapiorsurssin ja varaosin määrä. Mnlmä ova ralisoiun inroiuna ojlmisoprnä, jonka avulla kuvauja oimnpiiä voiaan käyännössä ä. Vaikkakin mnlmä liiyvä läissi oisiinsa, niin n ova myös käyävissä isnäisinä ojlmina. Mnlmin kiysyössä on käyy okkaasi Maa-ojlmisoa, mua varsinais loppukäyäjän ojlmiso on ouu Java-killlä. KIRJALLISUUSLUETTELO / / Compiiv Rliailiy 996 2, Final Rpor. Ei y Knn Holmr. Tks, Naional Tnoloy Any. Tnoloy Proramm Rpor 5/2 Hlsinki 2. Saaavissa: p:// /2/ IEC 625, Faul r analysis (FTA). Inrnaional Elronial Commission, 99, s. 35. /3/ Konila, S.: Käyövarmuusvaaimusn allokoiniojlmiso (Diplomiyö), Tamprn knillinn yliopiso, 24, s. 74. /4/ Pninn, J-P.: Vikaloiikan analysoini simuloimalla (Diplomiyö), Tamprn knillinn yliopiso, 25, s. 94. /5/ Ruinsin, R. Y.: Simulaion an Mon Carlo Mo, Jon Wily & Sons, Nw York, 98, p / / Mkr, W. Q., Esoar, L. A.: Saisial Mos or Rliailiy Daa, Jon Wily & Sons, Nw York, 998, s /6/ SFS 5438, Järjslmän luoavuun analysoinimnlmä. Vika- ja vaikuusanalyysi (VVA). Suomn sanarisoimisliio SFS ry, 988, s. 2. /7/ Virann, S.: Proailiy approa in Rliailiy an Mainnan vlopmn, Proins o Euromainnan 24, 7 Europan Mainnan Conrss, May -3, 24, Barlona, Spain. s /8/ Virann, S., Hamark P-E.: Alloaion o Dpnailiy Rquirmns in Powr Plan Dsin. Cas Suis in Rliailiy an Mainnan. Ei y Walla R. Blisk an D.N. Praakar Mury. Jon Wily & Sons, Nw York, 23, s /9/ VTT Tuo ja uoano: Riskianalyysin mnlmä (vrkkosivuso). Julkaisu.3.23, päiviy Saaavissa: p://riskianalyysi.v.i/.
Luento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali
7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
Lisätiedota) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?
L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä
Lisätiedot3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
LisätiedotNosto- ja Kiinnitysosat
Ilman miä i BETONI NOUSE. Noso- ja Kiinniysosa Valikoimasa löyyy laaja valikoima rilaisia nosoon ja kiinniyksn sovluvia boniin valavia ankkuria arvikkinn. Ankkuri on jau käyöavan mukaan kirrankkurihin,
Lisätiedotẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.
Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotVAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA
VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Vaihohoinn ilmaisumnlmä kulmamoulaaioill? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05 VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ Ellä on arkaslu
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotMuuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet
Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
LisätiedotBETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010
DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä
LisätiedotLaskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
LisätiedotMittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M
Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte
4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotKOHINA KULMAMODULAATIOISSA
OHI ULMMOULIOISS ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 ulaoulaaio ouloii kohia vallissa iskiiaaoi koosuu ivaaoisa ja vhokäyäilaisisa. ivaaoi suaa -sigaali vaihkula uuosopua aajuu uuosa kskiaajuu C ypäillä.
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotHevoosella vaan- käyttäjäkysely
Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Snly - ilmailun nkökulma ylijohaja Tuomas Roua 2012 Vasuullinn liiknn. Yhinn asia. Snly-oimialan lhökohda Liiknnmuookohaisuudsa liiknnjrjslmkohaisuun Organisoini kskisn prosssin mukaan Snlyn slk roaminn
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus
Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen
LisätiedotLuento 4. Fourier-muunnos
Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
LisätiedotTartuntakierteet ovat sisäkierteisiä ankkureita, joita käytetään betonirakenteissa lähes kaikenlaisiin kiinnityksiin
ova sisäkirisiä ankkuria, joia käyään boniraknissa lähs kaiknlaisiin kiinniyksiin skä bonilmnin nosoihin. Tarunakiriä voidaan käyää lmnin asnnuksnaikaisin vinoukin kiinniämisn, parvkkisiin, porraslmnin
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit
Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,
LisätiedotKANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?
Lisätiedot338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotYRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotTervehdys Naantalin Musiikkiopistosta
Läheäjä: Huhala Sauli [mailo:sauli.huhala@naanali.fi] Läheey: 19. helmikuua 2018 12:20 Vasaanoaja: Leppänen Jorma Tervehdys Naanalin Musiikkiopisosa Kävin kasomassa ko.ilan, joka on varmasi hyvä kaikkien
LisätiedotKäyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma
KSU-430/Ten 4..2008/Prof. Seppo Vranen /3 Käyövarmuuden ja kunnossapdon perusee, KSU-430: Ten ma 4..2008 Huom. Vasaus van veen kysymykseen. Funko- ja/a ohjelmoavan laskmen, musnpanojen, luenomonseden ja
LisätiedotAsuntojen huomiointi varallisuusportfolion valinnassa ja hinnoittelussa
TAMPEREEN YLIOPISTO Johamiskorkeakoulu Asunojen huomioini varallisuusporfolion valinnassa ja hinnoielussa Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Elokuu 2012 Ohjaaja: Hannu Laurila Tuomo Sola TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
LisätiedotÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
Lisätiedota) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
LisätiedotAINA TÄYTTÄ KONEASIAA
AINA TÄYTTÄ KONEASIAA Toimiuksn osoi: Hämnpuiso 44, 33200 TAMPERE 25. vuosikra J O U L U K U U nro 10-2015 Rakaisuja järään konisuksn Uusia vaakakaraisia siliin Sugarissa s. 8 Asiakasrääälöinnin yhisyöä
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
Lisätiedotb) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)
LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,
LisätiedotPiehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille
Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava
LisätiedotIlpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan
Ilpo Halonn 2005 Luonnhdinoja logiikasa 4 Johdaus logiikkaan Ilpo Halonn Syksy 2005 ilpo.halonn@hlsinki.fi Filosofian laios Humanisinn idkuna whn you hav liminad h impossibl, whavr rmains, howvr improbabl,
LisätiedotKuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013
Kauppaieeellinen iedekuna Talousjohaminen Kandidaainukielma Kuukausi- ja kuunvaihdeanomalia Suomen osakemarkkinoilla vuosina 2005-2013 Monhly and Turn-of-he-Monh anomaly in he Finnish sock marke during
LisätiedotToistoleuanvedon kilpailusäännöt
1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
LisätiedotVariations on the Black-Scholes Model
Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus
LisätiedotWorking Paper Yrittäjyyden ja yritysten verokannustimet. ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No.
econsor www.econsor.eu Der Open-Access-Publikaionsserver der ZBW Leibniz-Informaionszenrum Wirschaf The Open Access Publicaion Server of he ZBW Leibniz Informaion Cenre for Economics Kanniainen, Vesa Working
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotX(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,
Ma-1.1332 Mariisiksponnifunkio, KP3-II, syksy 2007 Pkka Alsalo Johdano. Tämä monis sisälää kurssilla arviava ido mariisiksponnifunkiosa. Mariisiksponnifunkio. Suraavassa A on raalinn n n-mariisi, jonka
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
LisätiedotTyöhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli
Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
LisätiedotFinanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
Lisätiedot>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive
TL53, Signaalioria (J. Laiinn) 9..4 TTESN, TTESN5X, TTESN5Z Väliko, rakaisu Täydnnä ohisn kuvaan > - ai < -mrkiy kohda. Miä arkoiaan idonsiirokanavan kvalisoinnilla? Esiä lausk kvalisaaorin siirofunkioll,
LisätiedotDVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko
VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko
LisätiedotLIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan
LisätiedotTermiinikurssi tulevan spot-kurssin ennusteena
TAMPEREEN YLIOPISTO Talousieeiden laios Termiinikurssi ulevan spo-kurssin ennuseena Kansanalousiede Pro gradu-ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso 28.2.2006 Ville Kivelä 1 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotOSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON
AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2
LisätiedotKonvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
LisätiedotPiennopeuslaite FMH. Lapinleimu
Piennopeuslaie FMH Floormaser FMH on puolipyöreä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser- järjeselmässä. KANSIO VÄLI 6 ESITE Lapinleimu.1.0 Floormaser Yleisä Floormaser
LisätiedotLVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LisätiedotTALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA. Lauri Tenhunen KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVAN TIETOTEKNIIKAN TALOUSTIETEELLISTÄ ANALYYSIÄ
TLOUSTIETEIDEN TIEDEKUNT Lauri Tenhunen KIKKILL LÄSNÄ OLEVN TIETOTEKNIIKN TLOUSTIETEELLISTÄ NLYYSIÄ Pro gradu ukielma Yleinen alousiede Tammikuu 03 SISÄLLYS Sisällys Kuvio ja auluko JOHDNTO... 5 VERKOSTOTLOUSTIETEEN
LisätiedotMaahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
LisätiedotSignaalit aika- ja taajuustasossa
Sili lomuoo Sili ik- uussoss Alomuoo kuv sili käyäyymisä fukio li iksoss. Ylsä lomuoo rksll simrkiksi oskilloskoopi äyöllä. Siimuooi sili Asiφ Asiπf φ i Acosφ Acosπf φ muodos prus kikki sili uussisällö
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotSATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!
SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.
/ ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä
LisätiedotMittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotPag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.
Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön
LisätiedotFinavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja
9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän
LisätiedotNotor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi
Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin
LisätiedotKokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
LisätiedotNyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F
Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan
LisätiedotLyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu
Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma
LisätiedotIlmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
LisätiedotY m p ä r i s t ö k a t s a u s
Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotVATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
Lisätiedot7. Muut nostotarvikkeet
7. Muu nosoarvikkee - akkeli - Nososilmuka - Vaniruuvi - Väkipyörä - eikari - Köysipyörä - Nosohaaruka - Tynnyrinnosolaiee - Nosoverko - Noso-orre akkeli akkeli /34 Rakenne: ilman sokkaa, 34 sokalla. Maeriaali:
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti
MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.
LisätiedotSosKanta-hankkeen koulutusmatriisi
1 (5) SosKana-hankkeen kouluusmariisi Tilaisuude Aihe Kohderyhmä Osallisujien lukumäärä SosiaaliEffican Kiramisvalmena/ Kanaoiminnallisuudepääkäyäjä, SosiaaliEffica- -kouluus asianuni Tesausinfo Tekninen
LisätiedotTaustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka
IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado
Lisätiedot