ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013"

Transkriptio

1 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: E /Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä henkeä, joka on lähes tuhat vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Espoo sai muuttovoittoa sekä maassamuutosta että siirtolaisuudesta. Espooseen muuttaneista runsas puolet oli työllisiä. Työttömien osuus oli Espoossa pienempi kuin koko maassa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu kärsi maan sisäisessä muutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista ja sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista pääasiallisen toiminnan ryhmistä, erityisesti työllisistä. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneista kolmannes oli vuotiaita. Yli 55-vuotiaiden lähtömuuttajien osuus oli pääkaupunkiseudulla suurempi kuin tulomuuttajien. Koko maassa naiset muuttivat erityisesti kuntien välillä, mutta ulkomailta muutettaessa miehet olivat edellisvuoden tapaan enemmistönä. Espoossa tulomuuton enemmistönä sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa olivat niukasti miehet. Pääkaupunkiseudulle muuttaneiden koulutustaso oli koko maan tasoa korkeampi. Espoo sai muuttovoittoa korkea-asteen ja perusasteen suorittaneista. Espoosta ulkomaille muuttaneista puolet oli ilman ammatillista koulutusta. Pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttaneista noin 40 % oli tulottomia. Espoosta muihin kuntiin muuttaneista lähes 30 % ansaitsi yli euroa vuodessa. Espooseen muista kunnista ja ulkomailta muuttaneiden valtionveronalaiset keskitulot olivat muuta pääkaupunkiseutua korkeammat. Helsinki, Espoo ja Vantaa kuitenkin menettivät muuttoliikkeen kautta verotuloja.

2 Tulo- ja lähtömuuttajien taloudellinen toiminta Siirtolaisissa enemmän lapsia kuin maassamuuttajissa Vuonna 2013 Suomessa tehtiin muuttoa kunnasta toiseen. Ulkomailta Suomeen muutti henkeä. Espooseen muutti yhteensä henkeä, joista ulkomailta muuttaneita oli henkeä ja muista kunnista muuttaneita henkeä. Suomesta ulkomaille muutti henkeä, Espoosta muihin kuntiin henkeä ja ulkomaille henkeä. Suomessa kunnasta toiseen muuttaneista vajaa puolet oli työllisiä vuonna Ulkomailta Suomeen muuttaneita työllisiä oli koko maassa lähes kolmannes. Toiseksi suurin osuus ulkomailta muuttaneista koostui muuhun kuin työvoimaan kuuluvista. Pääkaupungin kunnista suurin osuus oli Helsingissä, noin viidennes. Lapsia muutti pääkaupunkiseudulle erityisesti ulkomailta. Vantaalle ulkomailta muuttaneista joka viides oli lapsi. 100 % 90 % 80 % 5,0 6,7 16,7 19,9 2,5 5,2 3,7 14,3 19,2 1,4 4,7 3,7 16,9 19,8 1,8 5,3 3,6 10,6 14,3 1,1 10,6 70 % 13,3 11,3 13,0 7,4 13,4 12,0 60 % 50 % 40 % 12,0 10,7 18,0 13,9 6,7 18,4 10,2 7,8 15,6 11,0 8,6 20,1 11,9 Muu työvoiman ulkop. t. tunt. Eläkeläinen Opiskelija Lapsi (0 14 v.) 30 % 58,9 59,6 59,8 Työtön 20 % 48,8 32,3 37,8 38,3 42,0 Työllinen 10 % 0 % Kuva 1. Tulomuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella toimivat tai tuntematon muodostuu henkilöistä, jotka ovat syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. 2 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

3 Maassamuutossa sekä kunnasta että kuntaan muuttavien määrät ovat samat koko maan tasolla. Tällöin ei synny muuttovoittoa eikä -tappiota. Koko maassa ulkomaille muuttaneista suurin osa oli työllisiä. Muun työvoiman ulkopuolelle jäävien muuttajien osuus oli lähes yhtä korkea. Pääkaupunkiseudun kunnista työvoimaan kuuluvia maassamuuton lähtömuuttajia oli eniten Espoossa ja Vantaalla, 66 %. Eläkeläiset muuttivat erityisesti kunnasta toiseen lähtömuuton ollessa pääkaupunkiseudulla tulomuuton osuutta suurempi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 5,0 6,7 16,7 12,0 10,7 32,6 3,5 9,8 13,2 4,5 4,6 5,0 12,7 11,9 6,9 25,2 2,1 9,2 19,2 2,6 5,4 5,7 13,8 10,0 8,4 36,7 2,4 8,8 11,0 2,9 4,8 5,3 10,2 13,8 9,0 32,5 2,8 8,5 12,3 5,5 Muut työvoiman ulkopuol. t. ja tunt. Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0 14 vuotiaat 30 % 20 % 10 % 48,8 36,3 58,9 41,7 56,7 38,2 56,8 38,5 Työttömät Työlliset 0 % Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Siirtolaiset Kuva 2. Lähtömuuttajien taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla 2013 Kuvissa 3 ja 4 tarkastellaan työvoiman tulo- ja lähtömuuttoa Espoossa vuosina Vuonna 2013 työllisten tulomuuttajien määrä väheni yli 900 hengellä. Myös työllisten lähtömuuttajien määrä kääntyi samana vuonna laskuun. Vuonna 2013 Espooseen muuttaneista työvoimaan kuului 63 %. Työttömän työvoiman tulomuuttajien vuosikasvu oli vuonna 2013 lähes 300 henkeä. Työttömien lähtömuuttajien määrät ovat olleet vuodesta 2009 vuoteen 2011 laskussa, mutta tämän jälkeen nousseet. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 3

4 Henkilöä Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Kuva 3. Työllisen työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina Kuva 4. Työttömän työvoiman tulo- ja lähtömuutto vuosina Muuttovoittoväestön taloudellinen toiminta Espoo sai maassamuuton muuttovoittoa etenkin opiskelijoista Koko maassa muuttovoittoa on saatu eniten työllisestä työvoimasta ja lapsista. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki ja Espoo saivat maassamuutosta muuttovoittoa, mutta Vantaa kärsi muuttotappiota. Espoon kokonaisnettomuutto oli maahanmuutto mukaan laskettuna henkilöä voitollinen. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat kärsivät maassamuutossa muuttotappiota eläkeläisistä ja lapsista. Helsingissä muuttotappiota tuli lisäksi muista työvoiman ulkopuolella olevista ja Espoossa ja Vantaalla työttömistä. Muuttovoittoa saatiin pääkaupunkiseudulla eniten työllisistä. Taulukko 1. Nettomuuton taloudellinen toiminta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Eläkeläinen Muut työv. ulkop. t.tunt Yhteensä Taulukossa 2 on kuvattuna työllisten muuttajien, yhteenlaskettuna kuntien välinen muutto ja maahan- ja maastamuutto, ikärakenne vuodesta 2009 vuoteen Nuorista työllisistä kärsittiin vuonna 2013 muuttotappiota ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Työllisten muuttajien kokonaismuuttovoitto kasvoi vuoteen 2012 saakka, mutta laski seuraavana vuonna lähes 600 hengellä. Alle 35-vuotiaat muodostavat jokaisena vuonna suurimman osan työllisistä muuttajista Espoossa. 4 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

5 Taulukko 2. Työllisten vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto Yhteensä Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vähäiseksi Vuodesta 2010 lähtien sekä maassamuuton että siirtolaisuuden nettomuutto on ollut voitollinen. Tätä ennen maassamuutossa kärsittiin muuttotappiota. Siirtolaisuuden osalta muuttovoitto on kasvanut tasaisesti, mutta vuonna 2013 nettomaassamuutto laski rajusti, pysyen niukasti voitollisena Henkilöä Kuva 5. Muuttovoitot ja -tappiot nettomuuttona Espoossa vuosina Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 5

6 Muuttovoittoväestön ikärakenne Muuttovoittoa etenkin vuotiaista maassamuutossa sekä siirtolaisuudessa Koko maassa muuttovoittoa on mahdollista saada vain siirtolaisuudesta. Vuonna 2013 muuttovoitto oli henkeä. Muuttovoittona saadut asukkaat olivat nuoria, alle 34-vuotiaita. Joka toinen oli vuotias ja runsas viidennes oli alle 15-vuotias. Espoossa maassamuutosta muuttovoittoa saatiin vuotiaista. Pääkaupunkiseudun kunnat saivat siirtolaisuudesta muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä. Muuttovoittoa saatiin eniten vuotiaissa sekä Espoossa, Helsingissä että Vantaalla. Taulukko 3. Muuttovoitot ja -tapppiot ikäryhmittäin ja muuttotyypeittäin koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Nettomuutto Yhteensä Tulo- ja lähtömuuttajien sukupuolirakenne Miehet enemmistönä ulkomailta muuttaneissa koko maassa sekä pääkaupunkiseudulla Tulomuuton sukupuolijakaumassa on havaittavissa joitakin erityispiirteitä. Koko maan maassamuutossa naiset olivat aktiivisempia muuttajia, mutta ulkomailta muutettaessa miehet ovat enemmistö. Koko maassa naisten osuus ulkomaan lähtömuutossa on miehiä korkeampi. Pääkaupunkiseudulla näin on vain Vantaalla. Espoossa miesten ja naisten muuttoaktiivisuus on hyvin tasaista. 6 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

7 70,0 60,0 51,0 59,3 50,0 49,0 49,0 51,5 49,5 49,3 49,0 51,0 51,5 52,3 51,8 51,7 51,2 47,4 48,5 48,0 49,6 51,5 50,2 51,3 42,1 53,5 49,8 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä tulomuutto lähtömuutto Kuva 6. Miesten osuus koko maan ja pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuutossa vuonna 2013 Muuttovoittoväestön sukupuolirakenne Koko maassa ja pääkaupunkiseudulla siirtolaisuudessa muuttovoittoa saatiin enemmän miehistä. Espoo kärsi muuttotappiota maassamuutossa naisista ja Vantaa molemmista sukupuolista. Helsinki sai molemmista muuttovoittoa ja erityisesti naiset ovat muuttaneet muista kunnista Helsinkiin. Taulukko 4. Miesten ja naisten muuttovoitot ja -tappiot maan ja pääkaupunkiseudun nettomuutosta v.2013 siirtolai-suus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus maassamuutto siirtolaisuus miehet naiset Tulo- ja lähtömuuttajien koulutustaso Korkeakoulutettujen tulomuuttajien osuus korkein Espoossa Tulomuutossa vuoden 2013 tiedoista on mahdollista tarkastella vain maassamuuton koulutustietoja, sillä ulkomailta muuttaneiden koulutustietoja ei ole saatavilla. Koko maassa muuttaneista enemmistönä ovat keskiasteen tutkinnon suorittaneet, joita on 45 %. Pääkaupunkiseudun tulomuutossa korkeakoulutettujen osuus oli suurin Espoossa. Vain perusasteen suorittaneiden muuttajien osuus oli Vantaalla pääkaupunkiseudun korkein ja ylitti koko maan tason. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 7

8 100 % 90 % 80 % 22,8 31,6 29,4 22,8 70 % 60 % 50 % 45,4 37,3 45,1 38,9 40 % 30 % 20 % 10 % 31,8 31,1 25,5 38,3 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 7. Kuntien välisen tulomuuton koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Muuttoliikkeen koulutustasoa voidaan tarkastella tarkemmin työvoiman näkökulmasta. Työllisistä Espooseen muista kunnista muuttaneista 42 % oli korkeakoulutettuja vuonna Enemmän kuin joka kuudes oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espooseen muuttaneessa työttömässä työvoimassa eri koulutusasteet jakautuivat tasaisemmin. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 17,5 % Työllinen työvoima Korkeaaste 42,3 % Keskiaste 40,2 % Työtön työvoima Ei perusasteen jälk. tutkintoa 32,8 % Korkeaaste 29,6 % Keskiaste 37,5 % Kuva 8. Espooseen muista kunnista muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Lähtömuuttoa koulutuksen mukaan voidaan tarkastella sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa. Koko maassa siirtolaisuudessa suurimman ryhmän muodostivat henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Espoossa ilman ammatillista koulutusta oli puolet ulkomaille muuttaneista. Espoossa maassamuuton lähtömuutossa koulutusrakenne oli hyvin tasainen. Korkeakoulutettujen osuus oli muuta seutua korkeampi. 8 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

9 100 % 90 % 80 % 22,8 30,7 30,5 31,2 21,3 34,7 21,3 24,9 70 % 60 % 50 % 45,4 25,7 38,9 18,8 41,2 21,4 41,2 26,2 40 % 30 % 20 % 31,8 43,6 30,6 50,0 37,5 43,8 37,5 48,9 10 % 0 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus Kuva 9. Lähtömuuttajien koulutusrakenne koko maassa ja pääkaupunkseudulla vuonna 2013 Työllisen ja työttömän työvoiman Espoosta muihin kuntiin muuttaneissa keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli suurin. Työttömiä vain perusasteen suorittaneita oli maassamuuton lähtömuuttajissa lähes kolmannes kun työllisissä heitä oli joka kuudes. Ei perusasteen jälk. tutkintoa 16,1 % Työllinen työvoima Työtön työvoima Keskiaste 43,1 % Ei perusasteen jälk. tutkintoa 30,5 % Keskiaste 40,4 % Korkeaaste 40,8 % Korkeaasteen koulutus 29,1 % Kuva 10. Espoosta muihin kuntiin muuttaneen työllisen ja työttömän työvoiman koulutusrakenne vuonna 2013 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016 9

10 Muuttovoittoväestön koulutustaso Espoolle muuttovoittoa korkeakoulutetuista Nettomuuttoa on mahdollista tarkastella vain maassamuutosta, ulkomailta muuttaneiden koulutustietojen puuttuessa. Espoo sekä Vantaa kärsivät muuttotappiota keskiasteen suorittaneista, kun vastaavasti Helsinki sai heistä suurimman muuttovoittonsa. Espoo sai muuttovoittoa erityisesti korkeakoulutetuista henkilöistä. Taulukko 5. Nettomuuton koulutusrakenne maassamuuton osalta koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Korkea-asteen koulutus yhteensä Espooseen muutti muista kunnista reilu vuotiasta työllistä vuonna Keskiasteen suorittaneita työllisiä menetettiin muihin kuntiin ja korkea-asteen suorittaneista työllisistä Espoo sai eniten muuttovoittoa. Työttömän työvoiman maassamuutosta Espoo sai muuttovoittoa perusasteen suorittaneista Ei perusasteen jälk. tutkintoa -100 Keskiaste -150 Korkea-aste Työllinen työvoima Työtön työvoima Kuva 11. Nettomaassamuutto koulutusasteen mukaan työllisen ja työttömän työvoiman osalta Espoossa vuonna Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

11 Tulo- ja lähtömuuttajien tulot Espoon lähtömuuttajissa suurituloisten osuus suurempi kuin Helsingissä ja Vantaalla Koko maan maassamuuton tulomuuttajissa yli kolmannes muuttajista oli vuodessa yli euroa ansaitsevia. Espoossa ja Vantaalla vastaavat osuudet olivat korkeammat. Espoossa yli euroa tienaavien osuus oli pääkaupunkiseudun suurin, 26 %. Ulkomailta muuttaneissa tulottomien osuus koko maassa vastasi pääkaupunkiseudun tasoa. 100 % 90 % 19,2 6,7 6,7 26,2 10,3 7,7 18,7 8,2 7,1 24,9 8,3 10,5 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 14,8 19,5 17,8 11,1 11,3 21,4 14,1 18,4 15,3 11,7 9,8 17,8 13,1 19,5 17,6 12,9 12,1 19,6 17,6 18,3 13,8 14,2 10,9 17, Ei tuloja 20 % 14,3 42,8 11,8 42,7 15,5 40,1 10,1 38,6 10 % 14,5 14,1 15,5 15,3 0 % Kuva 12. Tulomuuttajat tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Lähtömuutosta on mahdollista tarkastella vain maassamuuttoa, ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Lähtömuutoissa suurin ryhmä oli yli euroa vuodessa ansaitsevat. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla korkeimman tulotason muuttajien osuus muodosti yli neljänneksen lähtömuuttajista. Tulottomien lähtömuuttajien osuus oli seudulla samaa tasoa koko maahan verrattuna. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

12 100 % 90 % 80 % 19,2 26,9 25,8 25,4 70 % 14,8 14,6 15,5 17,9 60 % 50 % 19,5 18,4 19,1 17, % 30 % 17,8 14,0 15,3 13, Ei tuloja 20 % 14,3 11,5 11,4 9,6 10 % 14,5 14,5 13,0 16,2 0 % Kuva 13. Lähtömuuttajat maassamuuton osalta tuloluokittain koko maassa ja pääkaupunkiseudulla v Ei tuloja Lähtömuutto Tulomuutto Kuva 14. Espooseen ja Espoosta vuonna 2013 kuntien välisesti muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan Espooseen sekä Espoosta muuttaneista työllisistä suurituloiset ryhmät ja yli euroa tienaavat olivat suurimmat. Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

13 Muuttovoittoväestön tulotaso Espoolle muuttotappiota tulottomista ja suurituloisista Koko maan tulorakennetta ei voida esittää Suomesta ulkomaille muuttaneiden tulotietojen puuttuessa. Espoo sai muuttovoittoa pääasiassa euroa vuodessa ansaitsevien ryhmästä. Helsinki kärsi muuttotappiota ääripäistä, eli tulottomista sekä suurituloisimmista. Vantaa sai muuttovoittoa ainoastaan kahdesta tuloluokasta. Taulukko 6. Nettomaassamuuton tulojakauma koko maassa ja pääkaupunkiseudulla vuonna Ei tuloja Yhteensä Espoossa työllisillä tulomuuttajilla pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot Espooseen muuttaneilla työllisillä on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut suuremmat keskitulot kuin naapurikuntiin muuttaneilla. Muista kunnista Espooseen muuttaneiden keskimääräiset vuositulot ovat pysyneet tarkasteluajanjaksolla lähes samalla tasolla ollen vähintään euroa. Kuntien välisessä tulomuutossa matalimmat keskitulot olivat vuosina Helsinkiin muuttaneilla ja ne olivat myös koko maan tasoa alhaisemmat. Työllisten ulkomailta muuttaneiden matalimmat keskitulot olivat Vantaalla, vuotta 2012 lukuun ottamatta. 2 Tietosuojalainsäädännöstä johtuen nettomuuttojen summat poikkeavat hieman toisistaan eri taulukoissa. 13 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

14 40000 keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna Kuva 15. Työllisten muualta Suomesta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina keskitulot (euroa/vuosi) muuttovuonna Kuva 16. Työllisten ulkomailta muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa vuosina Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/

15 Tulo- ja lähtömuuttajien tuloero vuosina oli miinusmerkkinen Helsingissä jokaisena vuonna. Espoossa vuodet 2009 ja 2012 olivat lievästi voitollisia. Kokonaisuutena pääkaupunkiseudun kunnat ovat menettäneet muuttoliikkeen kautta verotuloja. Taulukko 7. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Espoo Helsinki Vantaa yhteensä Yhteenveto Espoon saama maassamuuton muuttovoitto jäi vuonna 2013 erityisen alhaiseksi, ollen vain 21 henkeä edellisvuoden lähes 600 henkeen verrattuna. Nettomuutto pysyi kuitenkin voitollisena. Siirtolaisissa tulomuuttajissa lasten osuus on suurempi kuin maassamuutossa. Vantaalla siirtolaisten lasten osuus oli 20 %. Ulkomailta muuttaneissa enemmistönä olivat edellisvuoden tapaan miehet. Espoossa miesten ja naisten väliset erot muutoissa olivat kuitenkin vähäiset. Espoo sai muuttovoittoa korkeakoulutetuista ja ilman perusasteen jälkeistä koulutusta jääneistä henkilöistä. Työllisistä tulomuuttajista yli 40 % oli korkeakoulutettuja. Espoo kärsi muuttotappiota tuloluokkien ääripäistä, tulottomista ja suurituloisista. Tulomuutossa Espooseen muuttaneilla oli kuitenkin pääkaupunkiseudun korkeimmat keskitulot. 15 Espooseen muuttaneiden taustoja,tietoisku 3/2016

16 År 2013 flyttade sammanlagt personer till Esbo, vilket är nästan tusen färre än året innan. Av kommunerna i huvudstadsregionen uppvisade Helsingfors och Esbo ett flyttningsöverskott på grund av flyttning inom landet, men Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott förutom från övriga Finland också som en följd av migration. Drygt hälften av dem som flyttade till Esbo var i arbetsför ålder. Andelen arbetslösa var mindre i Esbo än i hela landet och i övriga huvudstadsregionen. Huvudstadsregionen uppvisade på grund av flyttning inom landet ett flyttningsunderskott bland pensionärer och barn samt ett flyttningsöverskott på grund av migration i de övriga grupperna. Bland de som migrerade var andelen barn högre än i flyttning inom landet. En femtedel av dem som flyttade från utlandet till Vanda var barn. Esbo uppvisade år 2013 ett flyttningsunderskott bland unga i arbetsför ålder för första gången på fem år. En tredjedel som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var år gamla. I huvudstadsregionen var andelen över 55-åringar som flyttade ut större än andelen som flyttade in. I hela landet flyttade kvinnor särskilt mellan kommuner, men bland dem som flyttade från utlandet utgjorde män majoriteten liksom i fjol. I Esbo utgjorde männen en knapp majoritet av flyttningsöverskottet gällande såväl flyttning inom landet som migration. Utbildningsnivån bland dem som flyttade till huvudstadsregionen var högre än nivån i hela landet. Esbo och Vanda uppvisade ett flyttningsunderskott bland dem som hade en examen på andra stadiet medan Helsingfors på motsvarande sätt fick majoriteten av denna grupp som flyttningsöverskott. Esbo uppvisade ett flyttningsöverskott särskilt bland högt utbildade personer. Hälften av dem som flyttade från Esbo utomlands saknade yrkesutbildning. Över en tredjedel som flyttade in från andra delar av landet i helhet tjänar över euro per år. I Esbo och Vanda var motsvarande andelar högre. Av dem som flyttade till huvudstadsregionen från utlandet hade cirka 40 procent inga inkomster. Den statsskattepliktiga medelinkomsten för de arbetsföra som flyttade till Esbo från övriga kommuner och från utlandet var högre än i övriga huvudstadsregionen. Helsingfors, Esbo och Vanda förlorade dock skatteintäkter i och med flyttningsrörelsen. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Espoon kaupunki / Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen PL 631, ESPOON KAUPUNKI Lisätietoja: Hanna Jantunen, puh Espoon kaupunki, Konserniesikunta / Strategia ja kehittäminen ISSN

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013 Tietoisku 1/2016 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Tulot 4 Työvoiman rakenne 5 Työpaikkarakenne 6 Työpaikkaomavaraisuus 7 Sukkulointi Kuvaaja: Jussi Helimäki

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2016

Muuttoliike vuonna 2016 Irja Henriksson 29.8.217 Muuttoliike vuonna 216 Lahteen muutti muista kunnista 6 56 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 51 vuonna 216. Maahanmuuttajia oli 634 ja maastamuuttajia 317. Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TIETOISKU 6/

TIETOISKU 6/ TIETOISKU 6/2006 15..2006 TYÖTTÖMYYS LASKI ESPOOSSA VUODEN 2005 AIKANA Espoossa oli työttömänä vuodenvaihteessa 2005/ 2006 7 478 henkilöä. Vuoden aikana työttömien määrä vähentyi noin 500 hengellä. Työttömistä

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN

KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/2017 Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä tappiollista viime vuosina. Kuntien välinen muuttoliike on ollut kokonaisuudessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009 Tietoisku 2/2012 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Asiakirjahallinto-,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia

Lisätiedot

TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/ TIETOISKU 2/2007 21..2007 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisia oli 227 472 henkeä. Heistä kuului työvoimaan 123 0 henkeä eli yli puolet, 54%. Työvoimassa olevien

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005 Tietoisku 15/2008 Sisällys 1 Väestö 1.1 Väestön pääasiallinen toiminta 1.2 Väestön koulutustaso 2 Työvoima 2.1 Työvoimaan kuuluvuus 2.2 Työllinen työvoima 2.3 Työtön työvoima 3

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011 Tietoisku 1/2014 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Vladimir Pohtokari

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013 Tietoisku 4/2016 Kuvaaja: Lea Keskitalo Vuonna 2013 suomalaisen asuntokunnan keskimääräiset tulot olivat noin 48 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla Kauniaisissa tulot

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot