MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA"

Transkriptio

1 Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yöpaperea Pellervo Economc Research Insue Workng Papers N:o 19 (oukokuu 1999) MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA An Moso* Helsnk, oukokuu 1999 ISBN ISSN *Rapor on osa Euroopan Sosaalrahason rahoamaa hankea, jossa ehn koeluononen alousennuse kahdeksalle maakunnalle vuoslle Kyseessä on Elnkenoelämän ukmuslaoksen, Palkansaajen ukmuslaoksen ja Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yheshanke. Varsnasa ennusea on käsely ukmuslaosen yhesjulkasussa. Kän Vesa Vhrälää, Raja Volka sekä Ak Kangasharjua PTT:sä, erkosukja Hannu Tervoa Jyväskylän ylopsosa ja ukja Per Böckermana Palkansaajen ukmuslaoksesa kommenesa käskrjoukseen. Vasuu kaksa eseysä näkemykssä ja mahdollssa vrhesä on luonnollses ekjän.

2 MOISIO, ANTTI, MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA. Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen yöpaperea n:o 19 (Helsnk oukokuu 1999). 25 s. (Pellervon aloudellnen ukmuslaos PTT, Eerknkau 28A, Helsnk) ISBN , ISSN TIIVISTELMÄ: Tukmuksessa arkasellaan aloudellsn muuujn perusuvaa maakunen välsen neomuuon ekonomersa mallnamsa ja muuolkkeen vakuusa väesökehykseen. Neomuuoa selävä yhälö esmon vuosen anesolla ja nden peruseella ehn maakunen välselle neomuuolle ennuse vuoslle Ennusea käyen sen maakunnasen väesöennuseen laskemseen. Tulokse osoava, eä aloudellsa muuuja, kuen yöllsyyden ja ulojen muuosa, käyämällä vodaan saada rendennusea uskoavampa muuolke- ja sen myös väesöennusea. Ennuseen mukaan muuolke jakuu lähvuosna vuosen kalasena, ehkä jopa heman khyvänä. Avansana: Muuolke, neomuuo, väesöennuse, alue-ennusee MOISIO, ANTTI, FORECASTING NET MIGRATION. Pellervo Economc Research Insue Workng Papers No. 19 (Helsnk May 1999). 25 p. (Pellervo Economc Research Insue PTT, Eerknkau 28A, Helsnk, Fnland). ISBN , ISSN ABSTRACT: The paper examnes economerc modellng of ne mgraon beween Fnnsh counes and effec of mgraon on populaon growh. Equaons for ne mgraon were esmaed wh daa for he years On he bass of he esmaed equaon ne mgraon beween counes n was forecased. Mgraon forecass were hen used o calculae populaon projecons for he counes. The resuls sugges ha usng economc varables such as change of employmen and ncome resuls n more plausble mgraon and populaon forecass han wha would be obaned by smple rend projecons. Accordng o he resuls, mgraon s lkely o connue as n , possbly even slghly accelerang. Keywords: Mgraon, ne mgraon, populaon forecass, regonal economc forecasng

3 SISÄLTÖ: 1 JOHDANTO 1 2 MUUTTOLIIKETUTKIMUKSESTA 2 3 NETTOMUUTON EKONOMETRISESTA MALLINNUKSESTA Neomuuon mallnamnen yhälösyseemn avulla Vrheenkorjausmall Maakunakohanen mallnamnen 8 4 AINEISTO JA ESTIMOINTITULOKSET 10 5 VÄESTÖLASKELMAT ALUE-ENNUSTEESSA 19 6 YHTEENVETO 21 LÄHTEET 22 LIITTEET 24

4 1 JOHDANTO Tämä rapor lyy aloudellsen ukmuslaosen, Pellervon aloudellsen ukmuslaoksen, Elnkenoelämän ukmuslaoksen ja Palkansaajen ukmuslaoksen yheses käynnsämään koeluoneseen alueellseen alousennuseeseen. Ennuseprojekssa on arvou uoannon, yövoman kysynnän ja arjonnan sekä muuolkkeen ja väesön kehysä maakunaasolla vuosna Samalla on ehy kunkn lohkon osala alueellsen ennusemeneelmen kehysyöä. Käsllä olevassa yöpaperssa kuvaaan alueden välsen muuolkkeen malleja ja esmodaan er meneelmllä neomuuomall Suomen maakunnlle. Neomuuoennuseen pohjala on ehy myös väesöennuse. Alueellsessa ennusejärjeselmässä on alueellnen uoano ja yöllsyys ennuseu ensn, jonka jälkeen on ehy muuolke- ja väesöennuse. Väesöennuseen pohjala aas on ehy laskelma yökäsesä väesösä, joa on käyey yövoman arjonnan ennusessa. Muuolkkeen ennusamnen perusuu ässä yössä alueellsn yöllsyysja ulomuuujn, joka usessa ukmuksssa on havau keskesmmks muuolkkeeseen vakuavks ekjöks. Muuolkkeen kehykseen lyvä eenkn myös usea muu muuuja, kuen henklöden omnasuude, eäsyyde, asunomarkkna ja hnaaso. Näden ekjöden huomoonoamnen maakunaason neomuuon ennusamsessa on vaava ehävä, ekä shen ole ässä pyrykään. Tukmuksen alussa luvussa 2 esellään lyhyes muuolkkeen eoroa sekä ko- ja ulkomasen muuolkeukmuksen keskesä uloksa. Luvussa e pyrä kaavaan muuolkeukmusen ja eoroden käselyyn, vaan eslle pomaan keskesmmä ukmusulokse, jolla on ollu vakuusa ässä raporssa eselyjen ennusemeneelmen valnaan. Luvussa 3 esellään neomuuon ekonomersa ukmusmeneelmä. Luvussa 4 esellään ukmuksen aneso ja saadu neomuuoennnusee. Luvussa 5 käsellään neomuuolukujen pohjala ehyä väesöennusea vuoslle Lopuks luvussa 6 ehdään ukmuksen ulosen yheenveo.

5 2 2 MUUTTOLIIKETUTKIMUKSESTA Aluealouseeen eräs knnosavmpa ja pernesmpä ukmuskohea on muuolke. Klasssen muuolkeeoran mukaan muuolke on keskenen mekansm yömarkknoden asapanon määräyymsessä, koska yöömä vova muuaa korkean yöömyyden aluela alhasen yöömyyden aluelle. Tuloksena on eoran mukaan palkkojen ja yöömyyden alue-erojen penenemnen. Tulo- ja yöllsyysmuuujen onkn emprsssä ukmuksssa havau olevan keskesä muuolkkeeseen vakuava ekjöä (Chun 1996 ja sellä manu krjallsuus). Tosaala muuolkkeen yömarkknosa asapanoavaa vakuusa e ole äysn pysyy odsamaan. Neomuuolla snänsä on havau olevan asapanoava vakuus: korkean yöömyyden vavaama aluee ova yleensä myös negavsen neomuuon aluea ja pänvason. Hvenen ongelmallsa asapanon kannala on kuenkn ollu muuolkkeen omnasuus, eä korkeasuhdaneen akana muuolke kasvaa ja maalasuhdaneen akana se hljenee (Jackman & Savour 1991). Lsäks on esey, eä hekellsä palkka- ja yöllsyyseroja enemmän muuopääöksn vakuava ulojen pkän akaväln odoeu kerymä verrauna muuosa aheuuvn kusannuksn. Inhmllsen pääoman näkökulma korosaa muuon odoeun hyödyn merkysä ja muodosaa sen oman ukmussuunansa muuolkeukmuksessa. Tässä lähesymsavassa muuo on nveson, jolla on jokn uoo mua myös kusannuksa. Tuoo ja kusannukse vova olla sekä fyyssä eä psyykksä. Suurmpna ongelmna nhmllsen pääoman lähesymsavassa muuolkkeen selämsessä on pdey okean akahorsonn ja dskonausekjän määrämsä muuopääöksessä. Muuopääös e krkkä esäneden melesä myöskään ole keraluonenen vaan dynaamnen prosess (ks. Haapala 1998 ja sellä manu krjallsuus). Inhmllsen pääoman ukmussuunaus e myöskään arvoseljoden melesä ole räväs knnäny huomoa shen, men poenaalse muuaja saava pääöksenekoon arvavaa nformaaoa. Kolmas ärkeä muuolkeukmuksen haara pohjauuu yön esnäeoraan. Tämän eoran mukaan muuolke rppuu yön esnnän sraegosa, kuen sä men kauan yöä haluaan hakea ja mkä on aseeu palkkaraja, joka yöarjouksen on yleävä ennen kun muuo uudelle pakkakunnalle apahuu. Työn esnäkusannukse näyelevä myös merkävää roola. Nykysen asunpakan lähellä sjaseva yöpaka ova luonnollses usen eusjalla eäsyydelään kauempana sjasevn nähden. Ongelmaks esnäeoraan pohjauuvassa muuolkeukmuksessa on noussu mm. yön kysynnän rävä huomoon oamnen (Haapala 1998).

6 3 Edellä lyhyes kuvau muuolkkeen eoreese selysmall ova ollee pohjana erlaslle emprslle ukmukslle. Emprsä malleja on ehy sekä makroasolla eä ykslöasolla. Emprsä malleja on ehy sekä makroasolla eä ykslöasolla. Eräs keskesmpä emprsen muuolkeukmuksen ahea on ollu kysymys muuaven henklöden omnasuukssa, kuen sukupuolesa, äsä, yömarkknasauksesa ja kouluuksesa. Suomessa ulo- ja lähömuuajen eoja on vou arkasella monpuolses käyämällä Tlasokeskuksen yössäkäynlason peräkkäsä vuosedosoja ykslöasolla. Myrskylän & Ylösalon (1997) ulosen mukaan muuaja ova pas opskeljoa ja yöömä, myös yhä useammn yöllsä. Tyypllsä nykyselle suomalaselle muuolkkeelle näyääkn olevan, eä muuoappoa kärsvä aluee meneävä paljon myös yössä oleva asukkaaan. Lsäks jodenkn alueden kohdalla vo olla nn, eä alue saa muuovooa, mua samalla akvväesö vahuu eakvn väesöön (Myrskylä & Ylösalo 1997, 49-54). Ykslöpohjasen anesojen ekonomersä analyysejä ova Suomessa ehnee mm. Tervo (1997), Rslä & Tervo (1998). Nässä ukmuksssa selven pas muuajen omnasuuksen vakuusa, myös onko muuolkkeellä alueden välsä eroja asaavaa vakuusa. Laajoja yl henklöä käsävä ooksa vuosla käyäen havan muuolkkeesä mm, eä alueen yöömyys lsäs posmuuoa ao. läänsä, kun aas henklökohasella yöömyydellä e näyäny olevan vakuusa muuopääöksn. Tällön muuolke asaa alueden välsä eroja, mua van haas. Hekon yheys muuolkkeen ja henklökohasen yöömyyden välllä löyden Lapn läänsä, joka on perneses ollu myös maamme pahmpa yöömyysaluea. Muuolkekäyäyymsen suheen er läänessä asuva pokkesva ukmusen mukaan ossaan van vähän. Tosaala Haapala (1998) havas omassa ukmuksessaan kouluusason ja yövomakouluuksen lsäävän yöömen muuoa kasvukeskuksn. Muuolkkeen ausalla olevsa alueden makroaloudellssa omnaspresä on uku eryses alueden yöllsyyden, uloason, omsusasumsen ja eäsyyksen vakuusa. Esmerkks Jackman & Savour (1991) havasva, eä korkean yöömyyden aluella on mua aluea suuremp lähömuuo. Tämän he ulksva johuvan yöömen mua nensvsemmäsä yönhausa. Pkäakasyöömyys sen sjaan vähenää hedän ukmuksensa mukaan lähömuuoa, koska pkään yöömnä ollella uuden yöpakan esnä e ole yhä ehokasa kun lyhyemmän ajan yöömnä ollella. Lsäks ukja havasva, eä korkea yöömyysase vähenää ulomuuoa alueelle. Seuukunen välsesä muuolkkeesä on puolesaan Suomessa havau, eä yöömyysase, kunen veroprosen ja omsusasumnen vakuava seuukunen välseen neomuuoon negavses, kun aas kouluusason ja uloason kasvulla on neomuuoa lsäävä vakuus (Pekkala, Rslä ja Moso 1999).

7 4 Lyhyenä yheenveona muuolkeukmuksesa vodaan sanoa, eä yleses hyväksyy havano on nuoren ja koulueumpen mua korkeamp muuoalus. Lsäks yhä melä näyeään olevan sä, eä muuolkkeeseen vakuava enen aloudellse ekjä, näsä ärkempnä yöllsyyden ja uloasojen ero alueden välllä. Erysen selväs keskesen aloudellsen muuujen vakuus ulee eslle neomuuoa seleäessä (Chun 1996, s ja sellä manu krjallsuus).

8 5 3 NETTOMUUTON EKONOMETRISESTA MALLINNUKSESTA Tässä luvussa käsellään lyhyes krjallsuudessa ja ennuseprojekn kuluessa eslle noussea neomuuon esmonn lyvä kysymyksä. Maan ssänen muuolke on alueden välsä nollasummapelä, jossa neomuuo koko maan asolla summauuu nollaan. Tosn sanoen maakunnan saama ulomuuo on ana meneys jollekn oselle maakunnalle. Tämä maakunen välsen neomuuon ns. yheenlaskurajoe aseaa rajoea neomuuoa selävlle mallelle. Meneelmä ova ennesään uuja mm. rahamarkknolla ehdysä mallnnukssa sekä kysynäyhälöden syseemesmonnesa (Greenwood & Hun 1984). Maakunen välllä apahuva neomuuo vodaan nähdä syseemnä, jossa muuolkkeeseen vakuava pas maakunnan omen aloudellsen muuujen kehys, myös muden maakunen kehys. Maakunen välllä vallsee ss usea rskkäsä yheyksä. Kun alueden välsä neomuuoa mallnneaan, vodaan maakunen välse yheyde pyrkä oamaan huomoon. Tällön maakunakohase neomuuo mallnneaan yhenä syseemnä. Tonen apa lähesyä asaa on muoolla ja esmoda kullekn maakunnalle yhälö erkseen, lman maakunen välsen yheyksen huomomsa esmonvaheessa. Syseemlähesymsavan vahvuus on, eä se anaa mahdollsuuden melko monpuolsen rajoeden aseamseen ja se anaa mahdollsuuden myös yheenlaskurajouksen suoraan oeuamseen. Tehnpä mallnamnen joko erkseen kullekn maakunnalle a yhenä syseemnä, oleellsa on eenkn saada mahdollsmman hyvä ennuse maakunen neomuuolle. Pakoamalla yhälöden välse kerome rajoella sellasks, eä ne suoraan äyävä neomuuon yheenlaskuehdon, e välämää saada parhaa mahdollsa ennusea (Hun & Greenwood 1984). Sen onen mahdollsuus el yksäsen yhälöden esmon nousee vareenoeavaks vahoehdoks, vakka ällön e maakunen välsä rskkäsvakuuksa pysyäkään oamaan huomoon. Seuraavassa käydään lyhyes läp neomuuon mallnamsapoja. 3.1 Neomuuon mallnamnen yhälösyseemn avulla Oleeaan lähökohdaks se aemmn odeu sekka, eä ärkempä muuolkkeeseen vakuava ekjöä ova ulo ja yöllsyys. Jos uloja maaan alueen asukasa kohden laskeulla (kunnallsverouksessa) veroeulla ulolla, maakunen välsen neomuuon mallnamseen käyeävä yhälösyseem vodaan krjoaa esmerkks seuraavaan yleseen muooon (Hun & Greenwood, 1984 mukaluna):

9 6 20 KVT 20 n 20 NM = C + αj + βjlj + γ kjz j= 1 AS j= 1 k= 0 j= 1, j = 1,...20, k = 0,..., n j kj + e (1) mssä NM on neomuuo, C on vako, KVT/AS on asukaskohase veroeava ulo, L on yöllsyys, Z on k kpl mua selävä muuuja ja e on vrheerm. Alandeks vaa maakunn er yhälössä ja j vaa maakunn samassa yhälössä. Kuen edellä jo oden, on neomuuoa selävssä mallessa ärkeää huomoda osasa, eä kakken maakunen yheenlaskeu neomuuo on nolla (ns. yheenlaskurajoe). Kysenen rajoe vodaan lmasa seuraavas: 20 = 1 NM = 0. (2) Yheenlaskuehdosa seuraava alla oleva ehdo, joka akaava nollaan summauuvan kokonasneomuuon (Hun & Greenwood 1984). 20 = 1 20 C = 0, α j = 0, β j = 0 ja γ kj = 0 j, k (3) = 1 20 = 1 20 = 1 Yheenlaskurajoeen lsäks on olemassa muakn neomuuoyhälölle aseeava rajoea, kuen homogeensuus. Kysenen rajoe arkoaa, eä samansuurunen yöllsyyden paranemnen kussakn maakunnassa e aheua lankaan neomuuoa. Tosn sanoen, mkäl neomuuo Uudellemaalle on yöllsyyden funko, shen vakuava yöllsyyden muuokse kaklla aluella, e pelkäsään Uudellamaalla. Täsä syysä neomuuoyhälössä on olava kullekn muuujalle se asassa muuujavekor, kuen kaavassa 1 alussa esen. Homogeensuuseho vodaan krjoaa seuraavas: 20 j= 1 20 α j = 0 ja βj = 0. (4) j= 1 Kolmas neomuuoyhälöhn lyvä mahdollnen eho on symmersyys. Symmersyysehdon mukaan jodenkn keromen ols vasaava osaan: uus yöpakka Kanuussa vähenää lähömuuoa Pohjos-Pohjanmaalle yhä paljon kun uus yöpakka Pohjos-Pohjanmaalla vähenää lähömuuoa Kanuuseen el α = ja/a β β j. (5) j α j j = j, j

10 7 Aseamalla yhälösyseemlle homogeensuus- ja symmersyysrajoee, saadaan lsää vapausasea ja jäljelle jäävä paramer vodaan esmoda arkemmn (Hun & Greenwood 1984). Vapausaseden määrä onkn ämän yyppsssä yhälösyseemessä merkävä ongelma. Esmerkks kolmen selävän muuujan ja 20 maakunnan apauksessa esmoava paramereja on lman rajoea 3 x 20 x = 1220, kun samaan akaan havanoja on anoasaan 20 x 20 = 400, jos vuosa on 20. Edes rajoamalla yhälöä homogeensuus- ja symmersyysehojen avulla e vapausasea saada välämää rämään kysesen syseemn parameren esmomseks. Sllon kun vapausasee evä rä esmomaan kakka paramereja, vodaan muuujavekor supsaa esmerkks van kaheen alueeseen: omaan maakunaan ja muuhun maahan (Mlne 1981). Tällön esmoava paramereja ols kolmen muuujan apauksessa 3 x 2 x = 140, jollon vapausasee räsvä. Yhälösyseemn käyöä puolaa osasa, eä maakunakohaslla yhälöllä on odellsuudessa rskkäsä yheyksä ja rajoea. Seleäven muuujen summauumnen nollaan kunakn vuonna aheuaa kuenkn velä yhden lsäongelman. Mkäl yreään esmoda syseemä, jossa kakk maakunna ova mukana, seuraa äsä, eä esmoavan yhälösyseemn resduaalen kovaranssmars on sngulaarnen (ks. Baren 1969; Greene 1990, s ). Tämän aka yks yhälösä (maakunnsa) on aluks jäeävä esmomaa, ja käyeävä yheenlaskurajoea pos jäeyn maakunnan esmaaen laskemseks. Mlne (1981) ja Hun & Greenwood (1984) ova käyänee erouvaa SUR-meneelmää ämän syseemn esmomseks, koska ällön esmonulokse evä rpu sä, mnkä maakunnan yhälö jäeään pos esmonesa (ks myös Greene 1990, s ). 3.2 Vrheenkorjausmall Alue-ennuseprojekssa vrheenkorjausyyppsä meneelmää omaloasen uoannon ennusamseen alueasolla on kehelly Ranala (1999). Keskesenä omnasuuena meneelmässä on alueason uoanoarvoden aggregoumnen anneuun omalan kokonasuoanoon. Neomuuon apaukseen sovelleuna kysenen meneelmä arkoas yhden selävän muuujan apauksessa seuraavan syseemn mallnnusa: NM L NM = α NM = β L + Z + V = α NM γv 1 + λz + u, (6) mssä NM on maakunnan neomuuo vuonna, NM on koko maan neomuuo, L on maakunnan yöllsyyden muuos vuonna, L on koko maan yöllsyyden

11 8 muuos vuonna ja V ja Z sekä u ova vrheermejä. Tämä syseem vodaan esmoda esmerkks erouvalla PNS:llä, kuen Ranala (1999) on ehny. Tämä esey malläsmennys soveluu neomuuon esmonn sllon, kun NM ja NM ssälävä neosrolasuuden, jollon NM e ole auomaases nolla. Srolasuus on koko maassa vme vuosna ollu non 4000 henklön asolla vuosan (TK, 1998). 3.3 Maakunakohanen mallnamnen Kakken maakunen neomuuojen yhäakaselle arkaselulle on vahoehona mallnaa kunkn maakunnan neomuuo erkseen. Maakunen välsen muuojen yheenlaskurajouksen äyämnen edellyää ällön kuenkn erysoma. Yks mahdollsuus on rajoaa eksplsnen mallnnus N-1:een alueeseen ja anaa yhden alueen neomuuon määräyyä resduaalna neomuuojen nollaan summauumsen peruseella. Esmoava yhälö näyäsvä ällön seuraavla 1 : NM NM 2 20 = α ( L 2 = α 20 2 ( L L1 ) + β2 20 KVT AS L1 ) + β 20 2 KVT AS 20 KVT AS 1 KVT AS + u u 20 (7) Tonen apa esmoda maakunnasa neomuuoja on jäää yheenlaskurajoe aluks huomoa ja keskyä parhaden maakunakohasen seläjen löyämseen. Hun & Greenwood (1984) esmova alueden välsä neomuuoa syseemnä yheenlasku-, homogeensuus- ja symmersyysrajoee huomoden ja verasva nä alueaslla regressolla saauhn uloksn. Osoauu, eä maakuna kerrallaan ehdy esmonn uova huomaavas arkemma ennusee kun syseemesmonnlla saadu ulokse. Keskesmpänä syynä ähän näy olevan, eä mkäl syseemssä mukana oleva muuuja evä selä jodenkn alueden neomuuoa nn hyvn kun osen, aheuuu äsä vrheen srymnen kakken maakunen sovesn. Kullekn maakunnalle vodaan parhammllaan löyää ykslöllnen mall. Maakunakohasen esmonnn lähökohdaks vodaan oaa ällön esmerkks seuraava mall: 1 Uusmaa resduaalna

12 9 1 1 kv kv 1 nm = a + a1( L L ) + a2 ( ) + a 1 1 3nm + u as as mssä 0, (8) nm L L kv as kv as nm on neomuuo maakunnassa on yöllsyyden muuosprosen maakunnassa vuonna on yöllsyyden muuosprosen koko maassa vuonna on kunnallsverouksen alase ulo mk / as maakunnassa vuonna 1 on kunnallsverouksen alase ulo mk / as koko maassa vuonna 1 on vväsey neomuuo maakunnassa Ennuseujen neomuuojen summa e ällä meneelmällä yleensä ole suoraan nolla. Jäljelle jäävä nollasa pokkeava vrhe V ( 20 NM = V ) vodaan kuenkn jakaa maakunn esmerkks nden väesöjen suheessa: V. = 1 N N

13 10 4. AINEISTO JA ESTIMOINTITULOKSET Muuolkkeen luonne 1990-luvun jälkmmäsen puolskon muuolkeä luonneh seuraava pree: 2 ) muuovoo suunauuu ensä harvempn maakunn ) muuolke vakuaa ensä enemmän väesön määrään muuoappomaakunnssa ) muuolke panouu vomakkaas nuorn ja korkemmn koulueuhn. Kun velä 1990-luvulle ulaessa lähes puole (8-10) maakunnsa sa muuovooa 3, nn vuonna 1998 muuovoomaakuna ol van 5. Muuolkkeellä on myös nykysn aempaa negavsemp vakuus muuoappoalueden väesökehykseen. Aemmn luonnollnen väesönkasvu kompenso negavsa neomuuoa, mua nykysn synyneden määrä jäävä muuoappomaakunnssa kuolleden määrää penemmks. Maakunen välse ero pas neomuuossa myös väesökehyksessä ova vme vuosna jakuvas kasvanee. Neosrolasuus kääny Suomelle posvseks vuonna 1981 ja on vme vuosna ollu vähän alle 4000 asukasa. Esmerkks vuonna 1997 srolasuus penens muuoapposa kärsven maakunen appoa ja lsäs muuovoomaakunen vooa, lukuun oamaa Ahvenanmaan, Saakunnan, Kesk-Pohjanmaan ja Lapn maakuna, joden neosrolasuus ol negavnen. 2 Muuolkkeen kehysä on kuvau lähemmn ennuseraporssa, PTT:n uoreessa yöpaperssa (Kangasharju, Kaaja, Vhrälä 1999) ja uusmmassa suhdanne-ennuseessa (PTT 1/1999). 3 Maan ssänen muuolke

14 11 Taulukko 1. Neomuuon (maan ssänen) kehysä kuvaava lukuja vuosla : Vuos Muuovoomaakunen lkm Muuovooaakunen muuovoon summa Neomuuon mnm maakunaasolla Neomuuon maksm maakunaasolla Neomuuon keskhajona Taulukosa nähdään selväs, men keskävää muuolke nykysn on: maakunen välsen muuolkkeen hajona e ole vuosna ollu koskaan nn suur kun se ol vme vuonna. Suurmman neomuuon määrä on samaen 1990-luvulla kasvanu hyvn nopeas.

15 Uusmaa Ahvenanmaa Prkanmaa Varsnas-Suom Iä-Uusmaa Kesk-Suom Kana-Häme Päjä-Häme Eelä-Karjala Pohjanmaa Pohjos-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjos-Savo Saakuna Eelä-Savo Pohjos-Karjala Eelä-Pohjanmaa Kesk-Pohjanmaa Lapp Kanuu Kuvo 1. Neomuuo 1000 asukasa koh vuosna 1997 ja 1998 Mallssa käyey muuuja Kuen papern alussa eseyssä lyhyessä muuolkeukmuksen kasauksessa oden, neomuuoa seleäessä kaks enen käyeyä selävää muuujaa ova ollee yöllsyys ja ulo. Myös ässä ukmuksessa ol sen luonnollsna vala neomuuon ennusamseen ulomuuuja ja yöllsyysmuuuja. Koska kysymys ol laajemman ennuseen osasa ol selvää myös, eä ol käyeävä nä käseä ja muuuja, joa ennusekehkko uoaa. Täsä johuen päädyn asukaskohasn ulohn ja alueen yövoman kysynään. Koska alueasolla on saaavssa bruokansanuoeeoja vasa vuodesa 1988 alkaen, pääen ulomuuujana bruokansanuoeen sjasa kuenkn käyää asukaskohasa kunnallsverouksenalasa uloja, joa saan lsää havanoja yksäsn maakunakohasn esmonehn. Vuosen eoja käyämällähän ols saau käyöön anoasaan 10 vuoden aneso, kun aas kunnallsverouksenalasa uloeoja

16 ol maakunaasolla saaavssa vuodesa 1975 alkaen, jollon käyeävssä oleva aneso saan kaksnkeraseua 4. Veroeava ulo asukasa koh saan ennuseperodlle esmomalla yhälö asukaskohasen kunnallsveronalasen ulojen, bk:n ja yöömyysaseen vällle kv as BKT = α UNR + v, (9) α 1 + α 1 2 as 1 jossa kv on kunnallsveronalanen ulo, BKT bruokansanuoe ja UNR yöömyysase. 5 Bruokansanuoe ja yöömyysase saan alue-ennuseprojeka varen ETLA:ssa ehdysä maakunakohassa bruokansanuoe-ennusesa vuoslle Maksm Keskarvo Mnm Ennusee Kuvo 2. Veroeaven ulojen (mk/asukas) kehys maakunnssa vuosna e 4 Alhanen vapausaseden määrä johaa epäarkkohn esmaaehn. Syseemesmonnssa vapausasea saadaan lsää yhälöden välsä paramerrajoea käyämällä. 5 Maakunnassa yöömyysasesa ehn anoasaan ää esmona varen arvo käyäen Ela:n ennusea kokonasaloudellsesa yöömyydesä sekä maakunen hsorallsa pokkeamaa koko maan yöömyydesä. Varsnanen alue-ennuseprojekn ennusama yöömyys lasken vasa myöhemmn, ekä se ly menkään ässä käyeyyn mekaanses laskeuun yöömyyeen.

17 14 Työllsyys-muuuja ennuseperodlle saan ETLA:n uoamana. 6 Maakunnan neomuuo saadaan, kun ulomuuosa vähenneään lähömuuo. Ennusessa arvu muuolkeedo maakunnan olva saaavlla Tlasokeskuksesa vuoeen 1998 saakka. Esmonulokse Kahdenkymmenen maakunnan apauksessa e ollu mahdollsa muodosaa neomuuosyseemä (luku 3.1), jossa kunkn maakunnan yhälössä ova mukana myös osen maakunen muuuja. Tähän e käyeävssä oleva aneso räny. Myöskään rajoea aseamalla e pääsy rävään vapausaseden määrään. Nnpä kokelavaks jävä srolasuuden huomoonoava vrheenkorjausmall (luku 3.2) ja maakunnanen mall (luku 3.3). a) Srolasuuden huomoonoava mall Alueellsen uoannon ja yöllsyyden ennusamseen keheyjä esmonmeneelmä (luku 3.2) mallna käyäen päädyn seuraavan yhälösyseemn kokeluun: NM L NM KVT = β L + z = α NM = α NM + v = δ KVT + w γ ( NM α NM 1) + ε ( L β L ) + λ( KVT δ KVT ) + u 1, (10) mssä NM on maakunnan neomuuo vuonna, NM on koko maan neomuuo (srolasuus mukaan luken), L on yöllsen määrä, KVT kunnallsverouksen alase ulo, v, z, w ja u vrheermejä. Aluks meneelmää kokeln hsorallsella anesolla Kysesellä malllla saadu ulokse alarvova selväs muuovoomaakunen saamaa muuovooa ja muuoappomaakunen appoa 6 Työvoman ja uoannon ennusemeneelmä on kuvau arkemmn erllsessä meneelmäraporssa (Ranala 1999). Työvoman ja uoannon kehysä on kuvau puolesaan, ETLA:n, PT:n ja PTT:n yhesessä varsnasessa alue-ennuseraporssa (1999).

18 15 Uusmaa Varsnas-Suom Prkanmaa Kesk-Suom e Iä-Uusmaa Ahvenanmaa Päjä-Häme Eelä-Karjala Häme Vaasan rannkkoseuu Kesk-Pohjanmaa Kymenlaakso Eelä-Savo Pohjos-Pohjanmaa Pohjos-Karjala Pohjos-Savo Kanuu Saakuna Eelä-Pohjanmaa Lapp Kuvo 3. Srolasuuden huomovan malln neomuuoennuse verrauna oeuuneeseen b) Maakunakohanen mall Maakunakohasssa esmonnessa (luku 3.3) vahoehona olva saman malln esmomnen kullekn maakunnalle ja/a ykslöllsen malln esmon kullekn maakunnalle. Parhaaks vahoehdoks kason ämän yön puessa mahdollsmman sopvan ykslöllsen malln löyämnen kullekn maakunnalle. Käyeävä muuuja e ollu ennusekehkon ssässä rajoesa johuen paljon. Nnpä päädyn seuraavaan yleseen malln:

19 16 nm = a l= 0 a l1 l ( L L l ) + 2 l= 0 a l 2 kv ( as l l kv as l l ) + a l3 bk 1 + D + u, (11) mssä a 0 nm L on on vako on neomuuo maakunnassa yöllsyyden muuosprosen maakunnassa L on kv kv as l = 0,1,2 on kunnallsverouksen alase ulo mk / as maakunnassa on kunnallsverouksen alase ulo mk / as koko maassa D on dummymuuuja vuoslle bk on bruokansanuoeen muuos Suomessa u as yöllsyyden muuosprosen koko maassa on vrheerm Työllsyys- ja ulomuuujen lsäks oen seläjäks mukaan koko maan bk:n vväsey muuos kuvaamaan ylesen kansanalouden omelasuuden muuoksen vakuusa el mm. sä, eä muuolke khyy nousukausna ja hdasuu maalasuhdaneessa luvun alun vähäsen neomuuon ja epäavallsen suuren uoannon muuosen vakuuksen huomoonoamseks kokeln dummymuuujaa. Dummymuuuja vuoslle parans mallen selävyyä selväs paremmn kun muu kokellu vuosdummy. Malleja esmoaessa halun selysvomalaan hyvä mall mahdollsmman vähllä muuujlla. Usemmen ol nn, eä saman perodn muuuja selvä neomuuoa huonos, jollon ne von jäää kokonaan pos. Maakunakohase esmonulokse on esey leessä 1. Melenknosa ol havaa, eä jodenkn maakunen kohdalla ulomuuuja ol seläjänä paremp, kun aas osen maakunen yhälössä yöllsyysmuuuja ol selysvomalaan vahvemp.

20 17 Taulukko 2. Maakunakohasen esmonen peruseella saadu neomuuoennusee 1999e 2000e 2001e 2002e Keskarvo Uusmaa Varsnas-Suom Saakuna Kana-Häme Prkanmaa Päjä-Häme Kymenlaakso Eelä-Karjala Eelä-Savo Pohjos-Savo Pohjos-Karjala Kesk-Suom Eelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kesk-Pohjanmaa Pohjos-Pohjanmaa Kanuu Lapp Iä-Uusmaa Ahvenanmaa Vrhe Taulukko 3. Korjau neomuuoennusee 1999e 2000e 2001e 2002e Keskarvo Uusmaa Varsnas-Suom Saakuna Kana-Häme Prkanmaa Päjä-Häme Kymenlaakso Eelä-Karjala Eelä-Savo Pohjos-Savo Pohjos-Karjala Kesk-Suom Eelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kesk-Pohjanmaa Pohjos-Pohjanmaa Kanuu Lapp Iä-Uusmaa Ahvenanmaa

21 18 Esmonen peruseella saadu neomuuoennusee evä summauunee nollaan, vaan vuodesa rppuen pokkeama nollasa ol 4250 ja 2450 välllä. Verraaessa Tlasokeskuksesa saauja vuoden 1998 oeuunea neomuuolukuja malln peruseella saauhn neomuuolukuhn vuosna 1998 ja 1999 havan, eä ennusee näyvä eryses alarvovan muuovoomaakunen saamaa muuovooa. Täsä syysä päädyn shen, eä summauumaomuusvrhe jaen muuovooa saanesn maakunn (Uusmaa, Iä-Uusmaa, Prkanmaa, Ahvenanmaa ja Varsnas-Suom) asukaslukujen suheessa kuenkn nn, eä Uudenmaan osuua heman penennen ja vasaavas Iä-Uudenmaan, Varsnas-Suomen ja Prkanmaan osuuksa koroen.

22 19 5 VÄESTÖLASKELMAT ALUE-ENNUSTEESSA Tähän mennessä kaava alueellsa väesöennusea on ehny van Tlasokeskus. Sen uoren väesöennuse on vuonna 1998 julkasu kunakohanen ennuse, jonka pohjana ova vuoden 1997 väklukuedo. Ennuse on laskeu kunnan ja läänen, maakunen ja koko maan luvu on saau summaamalla. Tlasokeskuksen väesöennuseen meneelmänä on ns. demografnen komponenmall, jossa väesön uleva määrä ja rakenne laskeaan käryhmäsen synyvyys-, kuolevuus ja muuokerronen avulla. Hedelmällsyys- ja kuolevuuskerome on laskeu vuosla ja muuokerome vuosla (Tlasokeskus 1998). Meneelmän vahvuuena on, eä laskena oeueaan henojakosella käryhmäjaouksella kunaasola lähen. Hekkouena meneelmässä on kuenkn, eä se e oa huomoon aloudellsen ekjöden merkysä väesökehyksessä. Taloudellslla ekjöllä kuenkn on useden komasen ja kansanvälsen ukmusen mukaan ärkeä merkys muuolkkeen suunnan ja ason määräyymsessä (Hun & Greenwood 1985; Tervo 1997). Ennuseuja neomuuolukuja ja Tlasokeskuksen laskemaa väesön omavarasennusea 7 käyen maakunakohasen väesöennuseen pohjana. Käyännössä ämä arko, eä Tlasokeskuksen omavarasennuseeseen on lsäy ämän projekn puessa laskeu maakunnan muuolkkeen väesövakuus. Muuolkkeen väesövakuus saan knnämällä neomuuon kä- ja sukupuolrakenne vuoden 1996 asolle ja käyämällä Tlasokeskuksen laskema er käryhmen kuollesuus- ja hedelmällsyyskeroma vuoslle Ohenen kaavo kuvaa väesöennuseen muodosumsa. NETTOMUUTTOENNUSTEET Vuoden 1996 neomuuon kä- ja sukupuolanen rakenne TK:n hedelmällsyys- ja kuolevuuskerome TK:n väesön omavarasennuse VÄESTÖENNUSTE Omavarasennuse arkoaa maakunnan väesönkasvua, kun muuolkeä e huomoda.

23 20 Neomuuon väesövakuus ol suurn maakunnssa, jossa muuoappo a muuovoo panou selvmmn nhn käryhmn, jossa hedelmällsyyskerome olva korkemma. Vakka ehdyssä väesölaskelmassa oenkn erlasa keroma huomoon, oleellsn ero Tlasokeskuksen väesöennuseen ja alue-ennuseprojekn väesölaskelman välllä on neomuuoennuseessa. Koska Tlasokeskuksen muuokerome on laskeu käyäen vuosa , e nykynen khyny väesön srymnen ole vonukaan ulla huomoonoeuks Tlasokeskuksen väesöennuseessa. Esmerkks Uudellemaalle Tlasokeskuksen neomuuoennuse on vuosna lähes kolme keraa penemp kun edellä aulukodu alue-ennuseprojekn Uudenmaan neomuuoennusee. Tässä projekssa ehyä väesöennusea ja Tlasokeskuksen ennusea on verrau leessä 2. Taulukko 2. Neomuuoennuseen pohjala laskeu väesöennusee vuoslle , 1000 asukasa Maakuna e 2000e 2001e 2002e Kasvu % Kasvu lukum. Uusmaa Varsnas-suom Saakuna Kana-häme Prkanmaa Pajä-hame Kymenlaakso Eelä-karjala Eelä-savo Pohjos-savo Pohjos-karjala Kesk-suom Eelä-pohjanmaa Pohjanmaa Kesk-pohjanmaa Pohjos-pohjanmaa Kanuu Lapp Iä-uusmaa Ahvenanmaa Kakk yheensä

24 21 6 YHTEENVETO Tässä raporssa on kuvau koeluonosen alue-ennuseen muuolke- ja väesöennusea ja nhn lyvä meneelmä. Neomuuoennuseden pohjala ehn myös maakunnanen väesöennuse, jonka pohjala von laskea yövoman arjonalukuja. Muuolke- ja väesöennusee pohjauuva kullekn maakunnalle erkseen äsmenneyhn ekonomersn yhälöhn ja nsä saauhn esmaaehn. Ennuseen mukaan muuolke jakuu nykysen kalasena, jopa heman khyvänä. Tulosen mukaan aloudellslla muuujlla on selväs vakuusa neomuuoon. Sen pelkkä rendennuse e ole rävä meneelmä muuolkkeen ennusamsessa, vaan aloudellsen ekjöden huomoonoamnen vakuaa asaan. Neomuuo on aluekehyksen kannala ärken muuolkeä kuvaava unnusluku, koska se vakuaa alueen yövoman määrään ja laadun muuoksn. Tärkeää on muuaven henklöden neomäären lsäks knnää huomoa muuolkkeen rakeneeseen, sllä muuovookn vo odellsuudessa olla alueen kehyksen kannala huono asa, jos yöllnen ja koulueun yövoma vahuu eläkeläsn ja yöömn. Merkävä hekkous ennusessa on se, eä mallessa e vou oaa huomoon muuolkeä hdasaven markknaekjöden kuen asunojen hnojen vakuusa. Neomuuon ennusemeneelmä on syyä kehää edelleen osana alue-ennusekokonasuua. Yhäälä on peruselua pyrkä oamaan nykysä paremmn huomoon alueden välse rppuvuude sekä malln rakeneessa eä esmoneknkassa. Tosaala on pyrävä laajenamaan malla nn, eä esmerkks asunomarkknohn lyvä ekjä uleva asanmukases huomoonoeuks.

25 22 LÄHTEET: Baren A.P. 1969: Böckerman P. & E. Rhmäk 1999: Chun J. 1996: Greene W. H. 1993: Greenwood M. Mueser P. R., Plane D. A., Schlomann A. M. 1991: Haapanen M. 1998: Heln H., Laakso S., Lanknen M, Susluoo I. 1998: Hun G. ja Greenwood M. 1984: Hun G. ja Greenwood M. 1985: Jackman R. ja Savour S. 1991: Kangasharju, A., Kaaja, J-P., Vhrälä, V. 1999: Maxmum Lkelhood Esmaon of a Complee Sysem of Demand Equaons. European Economc Revew, Vol 1. Työn arjona ja yöömyys alue-ennuseessa. Palkansaajen ukmuslaos, Tukmusselosea, 153. Inerregonal Mgraon and Regonal Developmen. Avebury. Economerc Analyss. Second edon. Macmllan. New Drecons n Mgraon Research. The Annals of Regonal Scence 25. S Inernal Mgraon and Labour Marke Transons of Unemployed Workers. Valon Taloudellnen Tukmuskeskus. Keskuselualoea n:o 179. Muuolke ja kunna. Kunnallsalan kehämssääön ukmusjulkasu n:o 15. Economercally Accounng for Idenes and Resrcons n Models of Inerregonal Mgraon. Regonal Scence and Urban Economcs 14, s Economercally Accounng for Idenes and Resrcons n Models of Inerregonal Mgraon - furher houghs. Regonal Scence and Urban Economcs 15, s Regonal Mgraon n Bran: An Analyss of Gross Flows Usng Nhs Cenral Regser Daa. Cenre for Economc Performance. Dscusson Paper N:o 27. Suomen aluerakeneen vmeakanen kehys. Pellervon aloudellnen ukmuslaos. Työpaperea N:o 17.

26 23 Mlne W. J. 1981: Myrskylä P. ja Ylösalo P. 1997: Pekkala S, Rslä J. ja Moso A. 1999: Mgraon n an Inerregonal Macroeconomc Model of he Uned Saes: Wll Ne Oumgraon from he Norheas Connue? Inernaonal Regonal Scence Revew, Vol. 6, s Työvoman ulo- ja lähövrra ja yrysen jousavuus. ESR-julkasu N:o 6/97. Regonal Mgraon and Dspares: Evdence from Fnland, Unversy of Jyväskylä, School of Busness and Economcs Workng Paper N:o 192/1999 PTT 1999: Kasaus 1/1999 Ranala O. 1999: Tuoannon ja yöllsyyden alueellsen ennusamsen meneelmä, Elnkenoelämän Tukmuslaos, Keskuseluahea No Tervo H. 1997: Long-Dsance Mgraon and Labour Marke Adjusmen: Emprcal Evdence from Fnland Jyväskylän ylopso, Talouseeellnen osaso. Workng Paper N:o 169/1997. Tervo H. ja Rslä J. 1998: Regonal Dfferences n Mgraory Behavor n Fnland. Unversy of Jyväskylä, School of Busness and Economcs Workng Paper N:o 188/1998 Tlasokeskus 1998: Väesöennuse kunnan

27 24 LIITTEET: Le 1. Maakunakohase regressomall ja kerronesmaa: Vako L L (-1) L (-2) KVT KVT (-1) KVT (-2) bk (-1) D Uusmaa * 0.08* * 0.75 Varsnas-Suom * * 0.02* 0.37 Saakuna * 0.22* -0.02* * 0.63 Kana-Häme * 0.23* * 0.56 Prkanmaa * -0.80* 0.03* * 0.79 Päja-Häme * 0.11* * 0.51 Kymenlaakso * -0.23* 0.21* -0.01* * 0.59 Eelä-Karjala * * * 0.56 Eelä-Savo * -0.01* * 0.52 Pohjos-Savo * * -0.02* * 0.79 Pohjos-Karjala * 0.07* -0.02* * 0.93 Kesk-Suom * * 0.64 Eelä-Pohjanmaa * 0.14* -0.02* * 0.81 Pohjanmaa * 0.43 Selysase Kesk * -0.01* * 0.72 Pohjanmaa Pohjos * * -0.02* * 0.40 Pohjanmaa Kanuu * -0.01* * 0.66 Lapp * -0.02* * 0.85 Iä-Uusmaa * -0.18* 0.22* 0.67 Ahvenanmaa * -0.01* 0.17 * merksevä 5%:n asolla Dagnosse es saaavssa ukjala pyydeäessä L = L L kv KVT = as kv as L on yöllsyyden muuosprosen maakunnassa L on kv as kv as bk yöllsyyden muuosprosen koko maassa on kunnallsverouksen alase ulo mk / as on kunnallsverouksen alase ulo mk / as on bruokansanuoeen muuos Suomessa D on dummymuuuuja vuoslle maakunnassa koko maassa

28 25 Le 2. Väesön rendennuse verrauna aloudellsen muuoennuseen pohjala ehyyn väesöennuseeseen UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI KOKO MAA ITÄ-UUSIMAA PÄIJAT-HÄME POHJANMAA KESKI-POHJANMAA POHJOIS-KARJALA LAPPI ETELÄ-SAVO KAINUU Väesönkas % ennusee mukaa Väesönkas (vuosen rendn arvou -10,0 % -8,0 % -6,0 % -4,0 % -2,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 %

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995 2008. Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 4 Köhden dnamkka Suomessa 995 2008 Ilpo Suonem Eläkeurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 0/203 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

Cointegration between Fama-French Factors

Cointegration between Fama-French Factors 1 Conegraon beween Fama-French Facors Absrac Yhesnegrounesuudella on mona sovelluksa rahouksessa ja mulla eeen alolla, jossa ukaan akasarjoja ja nden välsä rppuvuua. Analyys on arkoeu epäsaonaarsen akasarjojen

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA VTT-ESUSTELULOITTEIT VTT DISCUSSION PPERS 434 YRITYSVEROTUSEN OORDINOINTI J VEROILPILU EUROOPN UNIONISS nss ohonen Valon aloudellnen ukmuskeskus Governmen Insue for Economc Research Helsnk 2007 ISN 978-951-561-749-1

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Menetelmäseloste 15.11.2013 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100

Menetelmäseloste 15.11.2013 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100 Meneelmäselose 15.11.213 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 21=1 2 Ssällyslueelo 1 TAUSTAA... 3 2 MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 RAKENNE JA HINTASEURANTA... 6 MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Muutama uusi näkökulma hinta-aggregoinnista ja hedonisista indeksimenetelmistä:

Muutama uusi näkökulma hinta-aggregoinnista ja hedonisista indeksimenetelmistä: Muuama uus näöulma hna-aggregonnsa ja hedonssa ndesmeneelmsä: Emprnen sovellus omso- ja lelojen vuorn An Suoperä Tlasoesus Hnna ja Pala 2006 1 1 JOHDANTO Laadunmuuosen onrollon ndeslasennassa vodaan jaaa

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

Lassi Warsta METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIATUOTANNOSSA SYNTYVÄN TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖ: HAITALLISTEN AINEIDEN KULKEUTUMINEN

Lassi Warsta METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIATUOTANNOSSA SYNTYVÄN TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖ: HAITALLISTEN AINEIDEN KULKEUTUMINEN TENILLINEN OREAOULU Rakennus- a ympärsöeknkan osaso Lass Warsa METSÄTEOLLISUUEN ENERGIATUOTANNOSSA SYNTYVÄN TUAN YÖTYÄYTTÖ: AITALLISTEN AINEIEN ULEUTUMINEN plomyö oka on äey arkaseavaks opnnäyeenä dplom-nsnöörnuknoa

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA

SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA SUOMEN PANKIN KANSANTALOUSOSASTON TYÖPAPEREITA 10.10.2004 1/2004 Hannes Kaadu Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa 2 Kuluajahinainflaaion miaaminen Yhdysvalloissa Kansanalousosason yöpapereia

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 MENETELMÄSELOSTE 11.6.2013 MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Ssällyslueelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA NIMIKKEITTÄIN...

Lisätiedot

Katsauksia ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 2/1999 Petri Böckerman ja Antti Moisio Katsauksia ja keskustelua Muuttoliikkeen, työn tarjonnan ja työttömyyden maakunnittainen kehitys vuosina 1998 2002 PETRI

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011 Kouluu- ja khämpalvlu Aduca 1 (6) Pykooaal ohjauk ja uvoa rkoumopo (35 op), - kogv ja rakaukk yöklyapa - pykorapu valmuk opo TOTEUTUSPAIKKA Jouu TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Kouluu aaa oallujll valmud ouaa ohjau-

Lisätiedot

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen

Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyEL-maksun kehitykseen Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus TyEL-maksun kehiykseen Eläkeurvakeskuksen keskuselualoieia 009:6 Ismo Risku ja Kasimir Kaliva Sijoiusriskien ja rahoiusekniikan vaikuus

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020

1. Matemaattinen heiluri, harmoninen värähtelijä Fysiikka IIZF2020 1. Maeaainen heiluri, haroninen värähelijä Fysiikka IIZF Juha Jokinen (Selosuksesa vasaava) Janne Kiviäki Ani Lahi Miauspäivä:..9 Laboraorioyön selosus 9..9 Pendulu is a ass hanging fro a pivo poin which

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu

Lyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Ympäristöakatemia 7.-8.6.2010 Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT Ympärsöaaema 7.-8.6.2010 Rymäylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kar Hyyänen MTT JOHDANTO Rehevöymnen Iämeren esenen ongelma Ravnneuormus (ypp ja fosfor) Saunnasa levälauoja Iämerellä jo 1800-luvulla

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET 6 2 VARHAISKASVATUS 7 2.1 Mä varhaskasvaus on?

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005 Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

ANALYYSI. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti

ANALYYSI. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 41. vuoskera ANALYYSI Suomen Laboraoroalan Lo ry:n amma- ja yhdsysleh 1/2004 Kummelen Kahlanen ja Slvennonen mukana SLaL:n Laboraoroalan luenopävllä ohjelma keskaukeamalla Pääomaja Tuula Kuusso Venolane

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousieeiden iedekuna TARJONTA SUOMEN ASUNTOMARKKINOILLA Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Helmikuu 2006 Laaia: Janne Lilavuori Ohaaa: Professori Kari Heimonen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

5 VALON ETENEMINEN. Säteille voidaan antaa tarvittaessa myös polarisaatio-ominaisuuksia.

5 VALON ETENEMINEN. Säteille voidaan antaa tarvittaessa myös polarisaatio-ominaisuuksia. 113 5 VAON ETENEMINEN Opsell lueell (nfrpun, näkyvä, ulrvole) sähkömgneenen kenä värähelee hyvn suurell juudell (luokk 1 15 Hz). Vsvs llonpuus on hyvn lyhy (luokk 1-5 m). On ss odoevss, eä hyvä pproksmo

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

11. Takaisinkytketyt vahvistimet

11. Takaisinkytketyt vahvistimet Kar berg Kar berg. akankykey vahvme. ahvn yyppejä Jännevahvn Ohjaun läheen pääyyppejä Jänne hjau jännelähde ra hjau jännelähde Jänne hjau vralähde ra hjau vralähde v kun >> v kun >> ja >> njänne n en uraan

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU 7. Meeysjärjeselmä Teoverkkolaboraoro Ssälö 7. Meeysjärjeselmä Kerausa: ykskerae lkeeeoreee mall osso-mall asakkaa, palveljoa Erlag-mall asakkaa, palveljoa < Bommall asakkaa k

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON AMPN YLIOPISO Kauppaieeien laios OSINKOJN JA PÄÄOMAVOIOJN VOUKSN VAIKUUKS OSAKKN AVOON Laskenaoimi Seminaariukielma Helmikuu 2004 Ohjaaja: Ismo Vuorinen apani Höök 3 SISÄLLYS JOHDANO... 4. ukielman ausaa...4.2

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali 7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot