Menetelmäseloste MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100

Transkriptio

1 Meneelmäselose MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 21=1

2 2 Ssällyslueelo 1 TAUSTAA MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ RAKENNE JA HINTASEURANTA... 6 MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA PALVELUT (Panos 1)... 7 Semene ja ammaeraal... 7 Energa ja voeluanee... 7 Lannoee ja maanarannusanee... 7 Kasvnsuojeluuoee ja orjuna-anee... 7 Elänlääknäkulu... 8 Elänen rehu... 8 Koneden huolo ja korjaus... 8 Rakennusen huolo ja korjaus... 8 Muu avara ja alvelu... 9 MAATALOUDEN INVESTOINTEIHIN KÄYTETYT TAVARAT JA PALVELUT (Panos 2)... 9 Tarvkkee... 9 Rakennukse... 1 Muua PAINORAKENNE INDEKSIN LASKENTA JA VIRHELÄHTEET JULKAISEMINEN, VANHOJEN PERUSVUOSIEN INDEKSIT JA INDEKSIEN SAATAVUUS... 13

3 3 1 Tausaa Tlasokeskus on uoanu Maaalouden uoanovälneden osohnandeksä vuodesa 1995 alkaen, jollon 199=1-ndeks muuen vasaamaan Eurooan unonn lasovrason Eurosan ssälörakennea. Akasemmn kansallsn vaamuksn ja määrelmn erusunua ndeksä laa Maaalouden aloudellnen ukmuslaos, nykynen Maa- ja elnarvkealouden ukmuskeskus. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksn laadna erusuu Eurooan unonn jäsenmaden ja Eurosan välseen "herrasmessomukseen". Tlason laadnaa koordnodaan kerran vuodessa Eurosan järjesämässä kokouksessa, jossa käsellään kansanalouden lnoon kuuluva maaalouden alouslejä, maaalousuoeden hnalasoja ja maaalouden hnandeksejä. Maaalouden uoanovälneden osohnandeks maa maaalousuoannossa käyeäven arvkkeden ja alveluden arvonlsäveroomen hnojen kehysä. Se ssälää sekä uoano- eä nvesonarvkkea. Jälkmmäsä ova mm. konee ja maaalousrakennukse. Indeks e kuvaa maaalouden uoanoanosen hnamuuoksa, sllä se e ssällä alkkoja, alkkojen svukuluja, vuokra, vakuuuksa ja maanosoja. Se e myöskään ole kusannusndeks, koska määren ja uoavuuden muuoksa e huomoda. Maaalouden uoanovälneden osohnandeks ( anosndeks ) erusuu uoanovälneden osohn ja Maaalouden uoajahnandeks ( uoosndeks ) uolesaan maaalousuoeden myynehn. Tlasonnn lähökohana on "keskmääräsen maalan" käse. Tällön oso kaava maaalousalan ja muden omalojen välse oso sekä myös väluoekäyöön meneven maaalousuoeden oso maaalousykskköjen, so. lojen, välllä (lukuun oamaa lojen välsä elänen kauaa). Sueam "kansallsen maalan" käse kaas van maaalousalan ja muden omalojen välse alousome. Maaalouden uoanovälneden osohnandeks uudseaan vähnään vden vuoden välen kuen muukn Tlasokeskuksen laama hnandeks. Uusmmassa ndeksssä erusvuoena on vuos 21. Indeksn anorakenne muodoseaan valaosn Tlasokeskuksen maaalouden lndon edosa. Perusana on vljeljölle uoanovälneden ososa erusajanjaksolla aheuunee kusannukse. Kusannukse ova lman vähennyskelosa arvonlsäveroa. Tlason laadnaan arvava hnaedo Tlasokeskus kerää yrykslä ja kauola. Lsäks hyödynneään muden lasojen hnaeoja ja ndeksselukuja. Indeksn arkem kuvaus on Eurosan julkasemassa Maaaloushnalasojen käskrjassa (Handbook for EU Agrculural Prce Sascs, March 28). Maaalouden uoanovälneden osohnandeksn 199=1 anorakennea ja mausmeneelmä muuen vuoden 1996 ammkuussa sen, eä Maaalouden aloudellsen ukmuslaoksen laskema ndekssarja vuosla lasken vanholla rakenella ja anolla. Vuodesa 1994 ndeks lasken akauuvas uudella Eurosan vaamalla luokuksella ja anorakeneella. Kokonasndeksn anorakenne muuu samalla. Kasva-

4 4 uselänen anoarvoa enennen merkäväs. Tlasossa sa olla van venn ja uonn menevä elävä eläme, ekä eurasamoden välämää lojen välsä elänkauaa huomou. Unuvko osuva hnaseurannasa vuoden 1994 ammkuusa lähen. Rakenamseen oen mukaan maarakenamnen ja luokukseen lsän väloskoa. Hnna ova lman arvonlsäveroa vuoden 1995 alusa lähen. Luokus erusu NACE7- luokukseen. Perusvuoden 1995=1 uudsuksessa Maaalouden uoanovälneden osohnahnandeksn uudsamsessa huomon kansanalouden lndon maaalouden lndossa aahunee muuokse. Indeksn anorakenne lasken vuosen 1995, 1996 ja 1997 osomenosa vuoden 1995 hnnon armeesena keskarvona. Kolmen vuoden keskarvoon äädyn, koska vuos 1995 ol Suomen ensmmänen vuos EU:ssa ja markkna hakva hnaasoaan. Lsäks ämän ajaeln kuvaavan aremmn markknalannea kun anoasaan erusvuoden eojen käyämnen. 1995=1-uudsuksessa myös hnaseuranaa laajennen. 2=1-uudsuksessa ndeksn erusrakenne sälyen ääosn ennallaan. Tarksukse ova koskenee anorakeneen ja hnanmkkeden ävyksä. Srryn NACE Rev. 1 -luokukseen. 25=1-uudsuksessa ndeksn erusrakenne sälyen ääosn ennallaan. Tarksukse koskva anorakeneen ja hnanmkkeden ävyksä. Tuoanoarvkkeden ja alveluden osuus kokonasndekssä ol 75 ja nvesonarvkkeden 25 rosena. Maaalousrakennusen osuus kokonasndekssä enen, koska akasemmn anoedossa ol mukana rakennuksa, joden e ulknnan mukaan ols kuulunu olla mukana. Elänlääknäkulujen osuus enen merkäväs ja vasaavas energan, lannoeden ja rehujen osuude kasvova ndeksn anorakeneessa. 21=1-uudsuksessa ndeksn erusrakenne on sälyey ennallaan. Panorakenne ja hnanmke- ja edonanajaookse on ävey. Tuoanoarvkkeden ja alveluden osuus kokonasndekssä on 7 ja nvesonarvkkeden osuus uolesaan 3 rosena. Rakennusen osuus kasvo huomaavas muuuneen maaalousrakennusen määrelmän aka. Tosaala elänen rehujen ja alaryhmän muu avara ja alvelu osuude kokonasndekssä enenvä. 21=1-ndeksn uudsamnen on aahunu vssä yhesyössä keskesen käyäjäahojen kanssa. Uudsusyöä ohjaavassa yöryhmässä ova ollee asanunjona Aro Laukka MTT Talousukmuksesa ja Elna Tammnen Maa- ja mesäalousmnserön eoalvelukeskus Tkesä. Tlasokeskuksesa yöskenelyyn ova osallsunee Prkko Hemmlä, Mar Kankaanää, Ilkka Lehnen, Maranne Nckels, Ton Udd ja Pen Wanhaalo. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksn lyvä meneelmäselosee 1995=1-, 2=1-, 25=1- ja 21=1-ndeksesä löyyvä lason nernesvula.

5 5 2 Määrelmä ja käyö Maaalouden uoanovälneden osohnandeks maa maaalousuoannossa käyeäven arvkkeden ja alveluden arvonlsäveroomen hnojen muuoksa. Tlason laadnaeraaeden mukaan hnoja ulee seuraa vmesessä kauanekoakassa, usen uoeden saauessa lalle. Tlason kuvauskohde - ja erusjoukko - on maaalouden uoanovälnee. Tavoeena on maa uoanovälneden osohnojen kehysä ajassa. Indeksssä mukana oleva hyödykkee kaava erusjoukon kokonaan. Tosn osoarvolaan enllä uoella e ole omaa hnaseuranaa ja nden kulu on ndeksn anorakeneessa vyöryey mulle uoelle. Nän ollen ndeksssä oleva uoee edusava anorakeneen kaua myös uoea, joka evä ole ndeksssä mukana. Tuoanovälneden hnamuuosen seuraamseks arvava hnaedo kysyään edonanajla, joka on valu oannalla a harknnanvarases. Indeks kaaa koko Suomen lman alueellsa jakoa. Maaalouden uoanovälneden osohnandeks e määrelmänsä mukaan kaa kakka uoannonekjöä. Indeks e kaa alkkoja, alkkojen svukuluja, vuokra, koronmaksuja ekä maanosoja. Indeksn laskennassa käyeävä ano erusuva erusvuonna ehyhn osohn, eväkä esmerkks uoanovälneden kuluukseen. Indeksn anorakenne laskeaan kusannukssa, joka vljeljölle kouva uoanovälneden ososa erusvuonna 21. Osohn lueaan myös oso mula maaalousykskölä osluken lojen välnen elänkaua. Tuoanovälnee arvoeaan osajahnaan. Se ssälää vero, kuen oloanevero, mua e uoeukalkkoa ekä vähennyskelosa veroja kuen arvonlsäveroa. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksä laadaessa ylesenä oleuksena on, eä oseu lannoee ja rehu käyeään samalla uoanojaksolla ja ee maalolla ole varasoja. Indeks maa maaalousuoannossa käyeäven avaroden ja alveluden ns. uhdasa hnnanmuuosa. Indekslaskena erusuu arveraluun. Ideana on seuraa lason ssälämen uoeden ja alvelujen hnoja ja laskea nden avulla ndeksseluvu. Tuoee kuenkn muuuva ajassa. Nden fyyssssä ja aloudellsssa omnasuuksssa aahuu muuoksa, jollon suora arveralu e ole mahdollsa. Tällasssa aauksssa esmodaan laadunmuuumsesa johuva osa hnnanmuuoksesa, ja se elmnodaan lasosa. Esmerkks rakorn eknse omnasuude muuuva uuden malln myöä, uoeen akuu- a rahousehdo saaava muuua a aljousalennusen ehoja muueaan; ämänkalassa muuokssa johuva hnnanmuuos e vakua ndeksn selukuhn. Laadunmuuoksa on eryses lannoessa, rehussa sekä konessa ja laessa. Tuoajen osama arvkeerä ova erkokosa ja myös rahkusannus vahelee; ndeksssä seuraaan samankokosen erän hnaa lalle omeuna. Indekslaskennan uloksena saaava ndeksseluku keroo hnojen muuoksen suheessa erusvuoeen el vuoeen 21. Esmerkks kokonasndeksn seluku 119,2 arkoaa, eä uoanovälneden osohnna ova noussee keskmäärn 19,2 rosena vuoeen 21 verrauna. Pselukujen

6 6 3 Rakenne ja hnaseurana avulla saadaan laskeua hnojen muuos haluun ajanjakson välllä, kuen vuos- a neljännesvuosmuuos. Maaalousuoeden keskhnojen, uoanomäären ja lnääöseojen lsäks arvaan eoa myös uoeden ja uoanovälneden hnamuuokssa. Maaalouden hnandeks, uoanovälneden osohnandeks ja uoajahnandeks, äydenävä osalaan maaaloua koskevaa lasona. Maaalousuoeden ja osovälneden hnamuuokslla on vakuusa maanvljeljöden saamaan uloon. Hnandeksen avulla saadaan eoa maanvljeljöden ulojen ja uoanovälnemenojen kehymsesä. Tulo- ja menoukmuksssa on huomoava myös vljeljöden mahdollses saama ue ja vasaava suorukse sekä muden uoannonekjöden kun uoanovälneden kulu. Hnandeks kerova anoasaan hnakomonenn muuokssa: määrä-, arvo- ja uoavuusmuuokslle on oma marnsa. Hnandeks ova areellnen osa EU:n yhesen maaalousolkan (CAP) oeuamsessa ja seurannassa. Nsä on aua avoeden määrelemsessä, arvaven omeneden valnnassa ja olkalla saavueaven ulosen arvonnssa. Maaalouden hnandeksen rakenee ja laadnasäännö on harmonsou EU:ssa, joen laso ova veralukelosa. Maaalouden hnandeksejä käyeään bruokansanuoe- ja volyymlaskelmssa, kun esmerkks maaan alouskasvua. Tlasoja hyödynneään myös aloudellsen analyysen yheydessä ja alousolsen ääökseneon ukena. Tukmuslaokse ja vranomase käyävä ndeksejä selvyksssä, seurannossa ja ennusessa. Maanvljeljä käyävä selukuja veralu- ja lsäeona omnansa seurannassa. Teoja käyeään myös somuksssa, kuen maanvuokrasomuksssa. Indeksejä käyeään myös syöeeona mussa hnalasossa. Indeksn käyäjä ova mm. Tlasokeskuksen kansaalouden lndon maaalouden lno, EU:n maaalouden ja maaseudun kehämsen ääosaso DG Agr, EU:n lasovraso Eurosa, YK:n elnarvke- ja maaalousjärjesö FAO, ukmuslaokse, eujärjesö ja vljeljä. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksssä noudaeaan Eurosan edellyämää rakennea. Indeksn ääryhmen ano erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Indeksn anorakeneen eruseena oleva arvoedo ova osomenoja. Indeksn kuusnumeronen luokus noudaaa maaalouden lndon luokusa ääressään (Economc Accouns for Agrculure, EAA, jolla on yheys kullonkn vomassa olevaan omalaluokukseen NACE ja sen suomalaseen versoon TOL). Tedo on luokelu Eurosan kuusnumerosen luokuksen mukaan kaheen ääryhmään: - Maaalouden uoanoarvkkee ja alvelu (Panos 1) ja - Maaalouden nvesonehn käyeävä avara ja alvelu (Panos 2). Nämä ääryhmä on jaeu 12 alaryhmään, joka on esey arkemmn EU:n Maaaloushnalasojen käskrjassa (Handbook for EU Agrculural

7 7 Prce Sascs, March 28). Myös ndeksn arkem kuvaus löyyy käskrjasa. Seuraavassa on kuvau anorakeneen muodosamnen ja hnaseurana. MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA PALVELUT (Panos 1) Semene ja ammaeraal Energa ja voeluanee Lannoee ja maanarannusanee Kasvnsuojeluuoee ja orjuna-anee Pääryhmäasolla semenen arvo on laskeu Tlasokeskuksen maaalouden lndon edosa. Tarkemma arvoedo erusuva MTT:n laskelmn ososemenkusannukssa. Hnaa seuraaan seuraavsa semensä: vehnä, ohra, kaura, rys, sokerjuurkas, alanurm, moe, nurmseokse, eruna ja kuudesa uuarholla käyeysä semenlajsa. Hnaedo keräään semenakkaamola a ukkukauala neljä keraa vuodessa. Hnaseurannassa on mukana 26 nmkeä. Energan, so. oloanee ja sähkö, ääryhmäason arvo on laskeu Tlasokeskuksen maaalouden lndon edosa. Tarkemma arvoedo erusuva MTT:n laskelmn krjanolojen kuluuksesa. Sähkön hnaa seuraaan Energamarkknavrason julkasemalla hnaedolla M2 Maalaalous, karjaalous, huonekohanen sähkölämmys, ääsulake 3x35 A, sähkön käyö 35 kwh/vuos. Lämmysoloaneen hnaa seuraaan kevyen oloöljyn hnnalla, joka saadaan kuluajahnandekssä kuukausan. Moooroloaneden hnaa seuraaan moooroloöljyn ja deseln hnnolla, joka saadaan mesäalan konekusannusndekssä ja kuluajahnandekssä. Voeluaneden hnoja seuraaan kuluajahnandekssä saaavlla voeluaneden hnnolla sekä mooor- ja hydraulkkaöljyjen hnnolla, joka saadaan mesäalan konekusannusndekssä. Lannoeden ja maanarannusaneden anoarvo on laskeu ääryhmäasolla Tlasokeskuksen maaalouden lndon edosa. Alaason anorakenne on laskeu käyäen hyväks lannoevalmsajen ja Evran lmoama eoja. Hnaseurannassa on mukana 12 arvolaan enen myyyä lannoea, joden hnoja kysyään maaalouskauosa. Maanarannusanesa mukana on 5 erlasa edusavaa maanarannusanea, ja seuraaan ellolle leveyn maanarannusaneen hnaa. Ryhmän ääason anoedo erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Tuoeason anorakenne erusuu Evran eohn kasvnsuojeluaneden myynnn arvosa. Hnaseurannassa on mukana 29 uo-

8 8 enmkeä, joden hnoja seuraaan kolme keraa vuodessa maaalouskauosa keräyllä hnaedolla. Elänlääknäkulu Elänen rehu Ryhmän anoedo erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Alaason anoedo erusuva Suomen elänlääkärlon eohn. Elänlääknäkulujen laskennassa on oleuksena, eä kusannukse koosuva 6 rosenses elänlääkäralkkosa ja 4 rosenses lääkkesä. Elänlääknäalkkon hnakehysä seuraaan kunnallsella elänlääkäraksalla, josa kulukorvauksen osuudeks arvodaan 65 ja omendealkkoden osuudeks 35 rosena. Kulukorvauksa seuraaan 9 erlasen makasuoreen mukaan ja omendealkkoa 6 ylesmmän uoanoelämen hooomeneen aksan mukaan. Lääkkeden hnakehysä seuraaan komarkknoden erushnandekssä saaavlla edolla. Ryhmän ääason anoedo erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Rehujen alaason anoedo erusuva MTT:n laskelmn rehujen myynnn arvosa sekä Evran eohn valmsusmäärsä. Sekoamaomen rehujen hnaa seuraaan Tken keräämällä ohran ja kauran hnnalla. Nällä on samansuurunen anoarvo ndeksssä. Sekoeujen rehujen hnaa seuraaan 39 erlasella rehunmkkeellä, joden ehdashnaedo kysyään 6 keraa vuodessa rehujen valmsajla. Turksrehujen hnaa seuraaan mnkn- ja keunrehuseokslla, joden hnaa seuraaan neljä keraan vuodessa rehusekoamoden lmoamlla hnnolla. Koneden huolo ja korjaus Rakennusen huolo ja korjaus Ryhmän ääason anoedo erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Alaason laskelmssa on hyödynney MTT:n FADNukmuksen krjanolojen edosa laskeuja eoja. Oleuksena on, eä uole koneden huollosa ja kunnossadosa koosuu varaossa ja onen uol huoloyösä. Varaosakusannusjakauma on seuraavanlanen: rakor 2%, umur 4%, maaalouden ajoneuvo 1% ja muu kaluso 66%. Varaosen hnakehysä seuraaan 53 erlasella neljä keraa vuodessa keräävällä varaosan a uoeen hnnalla. Lsäks varaosen hnaa seuraaan mesäalan konekusannusndekssä saadulla varaosakorlla, joka ssälää usea erlasa koneden varaosa. Ajoneuvokaluson varaosen hnakehysä seuraaan kuluajahnandeksn ndekssarjalla yksysajoneuvojen varaosa ja lsävarusee. Huoloyön hnakehysä seuraaan kuorma-auolkeneen kusannusndekssä saaavalla kuorma-auon huolounvelouksella ja rengasyökusannuksella sekä kuluajahnandeksn ndekssarjalla auon huolo. Ryhmän anoedo erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Hnakehysä seuraaan rakennuskusannusndeksn ndekssarjalla omakoalon eruskorjaus.

9 9 Muu avara ja alvelu Ryhmän anoedo ääasolla erusuva Tlasokeskuksen maaalouden lndon eohn. Alaason anorakeneen laskemsessa on hyödynney MTT:n krjanolojen anesosa laskeuja eoja. Muu avara ja alvelu -ryhmän anoarvo on ndeksssä yl 2 rosena. Ryhmä ssälää aljon erlasa kusannusekjöä, josa e ole saaavssa arkkaa eoa. Indeksssä ryhmään ssälyy mm. rehunsälönäanee, eokoneohjelmso, uhelnkulu, vesmaksu ja enkonee ja laee, joden osoaka on alle kolme vuoa. Yks merkävä erä on alvelumaksu urakosjolle, joden hnakehysä seuraaan alvelujen uoajahnandeksllä. MAATALOUDEN INVESTOINTEIHIN KÄYTETYT TAVARAT JA PALVELUT (Panos 2) Tarvkkee Ryhmän ääason anoedo erusuva Tlasokeskuksen maa- ja mesäalousyrysen alouslasosa laskeuhn eohn. Alaason anoedo erusuva MTT:n keräämn laskelmn koneden myynnn arvosa vuodela 21. Invesonarvkkee jakauuva konesn ja muhn laesn seuraavas: KONEET JA MUUT LAITTEET Yksakselse uuarharakor ja muu kaksyöräse laee E ole uoea hnaseurannassa. Vljelyyn käyeävä konee ja laee Seuraaan 12 erlasen vljelyyn käyeävän koneen hnaa, joka keräään maaalouskauosa 4 keraa vuodessa. Teoja keräään muokkauskonesa, kylvökonesa, kasvnsuojeluruskusa, lannoeenlevmsä ja sänkmurskamsa. Sadonkorjuuseen käyeävä konee ja laee Seuraaan 13 erlasen maaalouskoneen hnaa, joka keräään maaalouskauosa 4 keraa vuodessa. Teoja keräään ääasassa rehunkorjuukonesa ja lekkuuumuresa. Maaalouskonee ja -laee: Kasvnvljelyssä käyeävä konee ja laee Seuraaan vljan kuvauksessa ja varasonnssa käyeävän kaluson hnoja, joka keräään maaalouskauosa 4 keraa vuodessa. Koelänuoannossa käyeävä konee ja laee Seuraaan 2 erlasen koelänuoannossa käyeävän koneen hnaa, joka keräään maaalouskauosa 4 keraa vuodessa. Hnaeoja keräään lysykonesa, madonlasälösä, rehunvalmsuskonesa ja rehunjakokonesa sekä elänsuojen kalusesa.

10 1 Muu maaalouden konee ja laee Seuraaan 8 erlasen maaaloudessa käyeävän koneen hnaa, joka keräään maaalouskauosa 4 keraa vuodessa. Hnaeoja seuraaan mm. rakorn erävaunusa, kuormaus- ja maasrolaesa. KULJETUSKALUSTO Kuljeuskaluson arvoano erusuva ääryhmäasolla Tlasokeskuksen maaalouden lndon laskelmaan. Indeksssä seuraaan anoasaan maaalousrakoreden hnakehysä. Trakorryhmäse anoarvo on laskeu Ajoneuvorekserkeskuksen vuoden 21 ensrekseröneojen eruseella. Seuraaan 14 rakorn hnaa, joa kysyään neljä keraa vuodessa. Rakennukse Muua 4 Panorakenne Rakennusen arvoano erusuva maaalouden lndon laskelmaan. Maaalousrakennusen rakenamsen hnaa seuraaan rakennuskusannusndeksn alaryhmällä maaalouden uoanorakennus. Ryhmän hnakehysä seuraaan maarakennusndeksn osandeksllä maarakenneyö. Maaalouden uoanoarvkkeden ja alveluden (Panos 1) osuus on 7,1 ja maaalouden nvesonehn käyeäven arvkkeden ja alveluden (Panos 2) osuus 29,9 rosena kokonasndekssä. Edellsessä 25=1- ndeksssä osuude olva 74,7 ja 25,3 rosena. Edellseen 25=1-anorakeneeseen verrauna suurmma muuokse aahuva maaalousrakennuksssa, elänen rehussa sekä nvesonarvkkessa, so. konessa ja mussa laessa sekä kuljeuskalusossa. Maaalousrakennusen osuus kokonasndekssä nous 6,8 rosensa 14,7 rosenn. Elänen rehujen osuus enen 2,9 rosenykskköä ollen ny 14,6 rosena. Invesonarvkkeden osuus enen 17,1 rosensa 14,2 rosenn el 2,9 rosenykskköä. Myös euromääräses arkaseluna suurn muuos kohdsu rakennusnvesonehn. Muuoksen selää edellsesä määrävuosuudsuksesa okkeava ulkna maaalousrakennusen määrelmäsä. Myös sähkö- ja oloanekulu, lannoeden oso, koneden huollon ja korjauksen meno sekä kaaoryhmän Muu avara ja alvelu kulu kasvova keskmääräsä enemmän. Taulukossa 1 on esey Maaalouden uoanovälneden osohnandeksen 21=1 ja 25=1 anorakenee eurona ja romllena.

11 11 Taulukko 1. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksen 21=1 ja 25=1 anorakenee Kood Nmke 21=1 25=1 Mlj. Pano, MIlj. Pano, 2 MAATALOUDEN TUOTANTOTARVIKKEET JA PALVELUT 245,9 71, 294,3 747,1 (Panos 1) 21 SIEMENET JA TAIMIMATERIAALI 17,1 31,2 92,9 33,1 22 ENERGIA, VOITELUAINEET 373,7 18,9 39, 11,2 221 Sähkö 12,5 35,1 11,2 36,1 222 Poloanee lämmykseen 68,4 19,9 62, 22,1 223 Moooroloanee 177,6 51,7 14, 49,9 224 Voeluanee 7,2 2,1 5,8 2,1 23 LANNOITTEET JA MAANPARANNUSAINEET 31,9 9,6 244,6 87,3 231 Sekoamaoma lannoee 64,1 18,7 33,2 11, Tylannoee 64,1 18,7 34,2 12, Kalumlannoee 2313 Fosforlannoee 232 Yhdselmälannoee 225,7 65,8 189,6 67, NP-lannoee 2322 PK-lannoee 2323 NP -lannoee 225,7 65,8 189,6 67,6 239 Muu lannoee, maanarannusanee 21,2 6,2 21,9 7,8 24 KASVINSUOJELUTUOTTEET JA TORJUNTA-AINEET 76,5 22,3 69,6 24,8 241 Kasvauen orjuna-anee 17,2 5, 2,6 7,3 242 Tuholasen orjuna-anee 4,2 1,5 243 Rkkakasven orjuna-anee 59,3 17,3 42,1 15, 249 Muu kasvnsuojeluuoee 2,7 1, 25 ELÄINLÄÄKINTÄKULUT 27,7 8,1 28,5 1,2 26 ELÄINTEN REHUT 52, 146,3 49,8 175,1 261 Sekoamaoma rehu 46,5 13,5 29,5 1, Vlja ja myllyjen svuuoee 46,5 13,5 29,5 1, Öljykaku 2613 Eläneräse rehu 2619 Muu sekoamaoma rehu 262 Rehuseokse 455,5 132,7 461,3 164, Rehuseokse vaskolle 13,2 3,8 26,3 9, Rehuseokse naudolle l. vaska 173, 5,4 182,6 65, Rehuseokse solle 123,3 35,9 95,6 34, Rehuseokse skarjalle 77,3 22,5 87,3 31, Muu rehuseokse 68,7 2, 69,5 24,8 27 KONEIDEN HUOLTO JA KORJAUS 222,2 64,7 171,8 61,3 28 RAKENNUSTEN HUOLTO JA KORJAUS 96,7 28,2 81,1 28,9 29 MUUT TAVARAT JA PALVELUT 689,1 2,8 65,9 216,1 21 MAATALOUDEN INVESTOINTEIHIN KÄYTETYT TAVARAT JA PALVELUT (Panos 2) 126, 299, 78,9 252,9 211 TARVIKKEET 487, 141,9 477,9 17, KONEET JA MUUT LAITTEET 228, 66,4 234,6 83, Yksakselse uuarharakor ja muu kaksyöräse laee Vljelyyn käyeävä konee ja laee 68, 19,8 43,4 15, Sadonkorjuuseen käyeävä konee ja laee 7, 2,4 96,9 34, Maaalouskonee ja -laee 9, 26,2 94,3 33, Kasvnvljelyssä käyeävä konee ja laee 14, 4,1 16,9 6, Koelänuoannossa käyeävä konee ja laee 43, 12,5 42,7 15, Muu maaalouden konee ja laee 33, 9,6 34,7 12, KULJETUSKALUSTO 259, 75,5 243,3 86, Trakor 259, 75,5 243,3 86, Muu ajoneuvo 212 RAKENNUKSET 55, 147,1 19, 67, MAATALOUSRAKENNUKSET (EI ASUINRAKENNUKSET) 55, 147,1 19, 67, MUU RAKENTAMINEN POISLUKIEN MAARAKENTAMINEN 219 MUUTA 34, 9,9 41, 14,6 22 KOKONAISINDEKSI (Panos 1 + Panos 2) 3431,9 1, 283,2 1,

12 12 5 Indeksn laskena ja vrhelähee Maaalouden uoanovälneden osohnandeks laskeaan Laseyres n ndekskaavalla. Tarkaseluajankohdan, kuen 1. neljännes 213, ndeksseluvu kuvaava hnojen muuosa verrauna erusajankohaan el vuoeen 21. Laseyres'n ndeks vodaan laskea useamman vuoden uselle jaksolle lman, eä edusavsa uoesa muodoseua kora a uoeden anoja arvsee muuaa. Lsäks ndeksn laskennassa arvava aramer unneaan erusajankohdan osala hyvn. Muuoksa arvaan van sllon, kun erusajankohdan rakenne e enää sovellu käyeäväks. Maaalouden uoanovälneden osohnandeksn anorakenne edusaa erusvuoden lannea. Seuraavassa on esey Laseyres'n hnandeksn ja uoeden hnasuheden anoeuun keskarvoon erusuvan ndeksn laskenakaava: I 1 k k 1 q q k 1 k 1 q q jossa I on ndeks (uoanovälneden osohnandeks), uoeen hna, q uoeen osomäärä, vaa uoeeseen (=1, k; k on lasoon kuuluven uoanovälneden lukumäärä), on arkaseluajankoha ja on erusajankoha el vuos 21. Käyännössä eylle uoeelle on yleensä saaavssa usea hnaeoja. Tällön on erkseen laskeava käyeävssä oleven hnaeojen eruseella edusava hnasuhde kysesä uoea varen. Laseyres'n kaavaa e yleensä voda sovelaa ällä asolla, koska määrä e unnea. Kun kaavaan ssälyvä erm I k 1 R k 1 q q k 1 R, korvaaan ermllä R, saadaan: w jossa R on yksäsen uoanovälneen erusnmkeason hnandeks arkaselujaksolla, el kunkn sellasen uoanovälneen a nden muodosaman almman ason ryhmän ndeks, jolle määreään oma ano. Tässä kaavassa ndeks saadaan erusjakson anolla anoeujen erusnmkeason ndeksen keskarvona. Pano w ova osojen erusajankohdan arvo- osuuksa.,

13 13 Perusnmkeason ndeks vodaan laskea monella avalla. Soveluvan meneelmän valnnassa rakaseva ova käyeävssä oleva edo ja nden uoanovälneden homogeensuus, josa hnaedo keräään. Kneämääräsen ndeksn omnasuueen kuuluu, eä erusajankohdan anojakauuma ja uoeden valkoma sälyvä muuumaomna kuukaudesa oseen. Tlasokeskuksen hnandeks uudseaan yleensä vähnään vden vuoden välen. Perusvuos ääyy yleensä nollaan a veen. Jos kuenkn omnaymärsössä aahuu merkävä muuoksa, vodaan ndeks uudsaa heämmnkn. Vrheläheä ja lason arkkuueen vakuava ekjöä vova olla hnaeojen uuumnen laskenakuukaudela (so. kao), uoessa aahuven laadunmuuosen uueellnen käsely ndekslaskennassa, oanavrhe, ndeksn anorakeneen eäarkkuus mkäl maaalouden uoanovälnerakeneessa aahuu merkävä muuoksa, edonanajla kerääven hnaeojen hekko kaavuus sekä mahdollse havanojen käselyvrhee. Oannasa aheuuvaa eäarkkuua vodaan kuvaa esmaan (ndeksseluku) keskvrheellä ja laskea sen avulla luoamusvälejä ndeksseluvulle. Maaalouden uoanovälneden osohnandekslle e ole esmou luoamusvälejä. Tuoeen laadullnen muuumnen a korvauumnen osella oeueaan lasossa sen, eä uus uoe kejueaan ndeksn ssään kakeamaoman hnasarjan saamseks. Tässä yheydessä ehdään yyllses myös laauvakomnen el ndekssä oseaan laadunmuuokssa johuva hnnanmuuokse. 6 Julkasemnen, vanhojen erusvuosen ndeks ja ndeksen saaavuus Maaalouden uoanovälneden osohnandeks julkasaan 45 ävää lasoneljänneksen ääymsen jälkeen. Mkäl 15. ävä osuu vkonlouun a arkyhään, julkasaan laso seuraavana arkävänä. Indekssä julkasaan marraskuun uolvälssä koko vuoden vuoskeskarvoennuse. Lsäks amm- ja henäkuua koskeva ndeks julkasaan maals- ja syyskuun uolvälssä. 21=1-ndeks julkasn ensmmäsen kerran maalskuussa 213 kosken ammkuun 213 eoja. Samalla julkasn akasarja vuodesa 2 lähen. Tlason julksamskalener löyyy osoeesa h:// Vrallsena lasona julkasava neljännesvuosjulkasu ssälää ndeksselukuja vuos- ja neljännesvuosasolla. Lsäks julkasaan ääryhmändeksejä vanhosa 25=1- ja 2=1-ndeksesä. Näden ndeksen laamsa jakeaan kejuamalla. Kejuuskerome on laskeu joulukuun 212 ndeksseluvusa. 21=1-ndeksselukuja on myös laskeu kejuamalla akauuvas vuoslle Takauuvlle ndekselle on käyey kejuusajankohana ammkuua 21.

14 14 Saaavuus Maaalouden uoanovälneden osohnandeks julkasaan lason kosvulla h:// Selä löyyvä uorema lukuja käselevä edoee, anorakenee, laau- ja meneelmäselosee sekä selukuauluko. Kosvula löyyy myös SaFn-lasoeokana, jossa on er erusvuosen ndeksseluvu akasarjoneen. Teoja julkasaan myös Maa- ja mesäalousmnserön eoalvelukeskuksen Tken kosvulla, Maalalasollsessa vuoskrjassa ja Eurosan julkasussa ja eokannossa. EU-eoja on Eurosan Agrculural sascs -svulla h:// on