INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

Transkriptio

1 INTERFERENSSIN VIUTUS LINERISESS MOULTIOSS Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

2 Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa Radoaausa nefeenssä RFI sn usa äeselsä, kun oa kanoaaloaauus on lähellä uden kasaa. Lsäks kohnaa. Takasellaan deenssen ksaausen kanoaalohäön vakuusa. Se anaa valude äää ös sokassen kohnahäöden ekansea. Havasee, eä häön vakuus suouskkn ppuu palon sä, onko kseessä lneaanen va epälneaanen odulaao. Takasellaan lannea, ossa SB/M-odulaaon svukasa uodosuva kosnsanoasa a kanoaaloon suauuu f f - aaunen häökanoaalo apludlla f häön offseaauus. os os os os Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

3 3 19 Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa oheenssa lasussa keoaan lasukanoaallolla 2 os a suo. LPF: Nähdään, eä sanoa a nefeenss ova suauuneena lasen lähdössä, kuen ne olva suauuneena kanavassa. Tää on lneaaslle vasaanolle pllnen onasuus. Epälneaasella vehokäälsella lanne on elanen epälneaasuudesa ohuen, vakka M on snänsä lneaanen od. Eseään edellä kuvau sgnaalakenne osonesksenä, oa ääe havannollsen ä VI:ssa apahuu. Veko vodaan pää suheessa kanoaaloon aaellaan, eä 0. VI seuaa kuvassa 3.39 vekon puua R. os os e e e e e e e e e e e Re Re

4 Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa oeaan aep kaava uueen uooon gonoeaa kääen: os os os [ os os sn sn] [ os os ] os sn sn Jos >>, älkänen e on ekkseön, ollon saadaan: os os El penen nefeenssason apauksessa kohen lasu a VI ova denses C-koponen oleeaan poseuks. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

5 5 19 Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa Jos <<, 3.170:n älkänen e e ole enää ekkseön. un >>, älkänen e vesässä kaavassa on pen. Nähdään, eä nfoaao a häö evä ole enää suauuneena, kuen koheenssa lasussa, vaan ne keova osaan. Sen seuauksena nfoaao eneeään vehokäälasussa, kun >> s. nfoaao häö ~ häö. [ ] [ ] [ ] [ ] sn sn os sn os os os os sn sn os os os os sn sn os os os os os os L L L L os os os Häö Häö Infoaao

6 Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa Häö vakuaa addvses Häö vakuaa ulplkavses Vehokäälasussa apludlaan suuna aauuskoponena pdeään auoaases kanoaalona. Jos >>, efekvsellä kanoaallolla on aauuena, a VI o kuen koheen lasu. Jos >>, vakuavaks kanoaalloks ulee aalo aauudella a nfoaao odulouukn shen. Tää nfoaaon palauuaona enesä kusuaan knnslöks, oka ohuu VI:n epälneaasesa luoneesa. Se lenee ös kohnan vakuaessa sekä PM & FM -odulaaolla. Huo! addvsessakn apauksessa häö eenkn lenee VI:n lähdössä. Sen elnoseks avaan es. häönvaennna. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

7 INTERFERENSSIN VIUTUS EPÄLINERISISS ULMMOULTOISS Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

8 8 19 Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 ulaodulaaon a häökanoaallon peuskaava Tullaan havaseaan, eä häön vakuus on elanen kun ln. od.. nals anaa veä ös kohnakääsesä. Oleeaan, eä dsknaaon saapuu oduloaon kanoaalo a häökanoaalo aauudella Huo: ln. od. ap. ol ös sanoa ukana. Jos >>, nn vodaan appoksoda: [ ] R R ψ ψ os sn an sn os os sn sn os os os os os R ψ sn os os 1 sn os

9 sknaaon vase häöön PM- a FM-odulaaolla sknaaon lähö PM:lle: sknaaon lähö FM:lle: π FM:lla häön apludvakuus on sä suuep ä kauepana häökanoaalo on keskaauudesa! PM:lla se e pu :sä. Lsäks nähdään, eä häövakuusa vodaan penenää :n avoa kasvaaalla. un <<, edellsen kalasa oleuksa e voda ehdä, ekä dsk. o knnksen läpuolella, oen laneen anals vakeapaa. Jonknlanen näkes saadaan ukalla häön vaheen θ vakuusa oson häö on ss aan funkona kevä oson. nalsssä käeään geoean eoa, eä -säesen pän ssään äävän θ-kulasen sekon kaaen puus s θ. PM FM 1 2 sn d d sn { e e } ], θ Re [ f os Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

10 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä Takasellaan kolea elasa apausa: selväs suuep kun. hukan suuep kun. hukan penep kun. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

11 11 19 Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un selväs suuep kun : Pen uuos θ:ssä aheuaa velä peneän saansuunasen uuoksen esulankulassa ψ, oa dsknaao seuaa. on posvnen suue, kun f > 0, a negavnen, kun f < 0. 0, 2 0, ] [ f d d s θ ψ π ψ θ ψ θ

12 12 19 Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un hukan suuep kun a θ on lähellä avoa π: Pen posvnen uuos θ:ssä aheuaa suuen negavsen uuoksen kulassa ψ. Seuaa negavnen ännepkk dsk. lähöön, koska dsknaao seuaa kulan uuosnopeua. on negavnen suue, kun f > 0, a posvnen, kun f < 0. π θ ψ π π ψ π θ ψ θ π, 2, ] [ ] [ f d d s

13 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un hukan penep kun a θ on lähellä avoa π: Pen posvnen uuos θ:ssä aheuaa suuen posvsen uuoksen kulassa ψ. Seuaa posvnen pkk dsk. lähöön. s [ π θ ] [ dψ 2π d ][ π ψ ], θ, θ π π on posvnen suue, kun f > 0, a negavnen, kun f < 0. Lsäks ogo keeään, kun θ kasvaa s. ψ kasvaa nopeas 0 2π. Seuaavssa kuvssa on havannollseu edellsä analsä, kun 0.2, 0.9 a 1.1. Ogonkeo-ongelaan palaaan kohna-analsen hedessä. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa 15 f 13 19

14 sknaaon lähö häön apludn funkona Ogon keo Häökanoaallon vakuusa vodaan vaenaa ns. eskoosus älkkoosuseknkalla. Sä käeään ös kohnaa vasaan. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

15 Eskoosus älkkoosuseknkka Jälkkoosussuodan lasen dsknaaon lähdössä on pllses RC-ppnen LPF, onka 3 db:n kasanleves on palon penep kun nfoaaonn kasanleves s. f 3 << W. f 3 -aauuden älkeen häön apludaso vaenuu sauouu, koska häöaso kasvaa lneaases f :hn veannollses a LPFsuodaen apludvase penenee 1/f-veannollses. FM PM f os sn Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

16 Eskoosus älkkoosuseknkka oska f 3 << W, sanoasgnaal vääs. Sks avaan lpääsöluonenen eskoosussuodan, oka esvääsää sanoaa sen, eä älkkoosuksen älkeen älkeen sanoa palauuu alkupeäseks suodaen sofunkoden ulo on sanoan kannala ekkseön, avolaan ks. Häö vaenee, koska se suauuu vasa kanavassa, ekä sen kule eskoosussuodaen läp. ohna-analsessä osoeaan aeaases, eä ää eknkka vaenaa ehokkaas ös WGN-kohnaa. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

17 Eskoosus älkkoosuseknkka Meneelän haapuolena on, eä eskoosussuodan koosaa lepä sanoasgnaaln aauuksa, sä seuaa suuenunu aauusdevaao, kä edelleen näk Casonn kaavan ukases suuenuneena kasanleveenä. Usen kuenkn sanoasgnaaln, kuen puheen, suua aauuskoponen oaava van penen osuuden kokonasehosa, oen ongela e ole ekävä. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

18 Eskoosus älkkoosuseknkka uvassa 4.65 esnvä d vasaa aepaa häön offse-aauua. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa

19 Eskoosus älkkoosuseknkka Eskoosusälkkoosuseknkka o edelleenkn, vakka dsknaao kovaasn vahelukkolasella PLL-lasna akasellaan seuaavana asana. Teolkenneeknkka I a äkkänen Osa