ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu
|
|
- Jarmo Karjalainen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEC-C230 Säätötekniikka Luku 0: Digitaalinen äätö, peruteet, jatkuu
2 Johdanto: Digitaalinen (dikreetti, dikreettiaikainen) äätöjärjetelmä r(t k ) + _ e(t k ) Säädin u(t k ) D/A u(t) Proei y(t) A/D y(t k ) y(t) A/D-muunnokea analoginen ignaali näytteitetään (ampling); D/A-muunnokea dikreetti äätöignaali muunnetaan analogieki (pito). ZOH (zero order hold) =nollannen kertaluvun pito eli ignaali pidetään vakiona näytepiteiden välillä
3 Kaki perulähetymitapaa tietokoneäädön uunnitteluun a. Jatkuva-aikainen äädin dikretoidaan, b. proei dikretoidaan ja iirrytään äätöpiirin uunnittelua kokonaan dikreettiin maailmaan a. r(t) A/D Säädin D/A u(t) Proei y(t) y(t) r(t k ) u(t k ) Säädin D/A Proei A/D y(t k ) b. y(t k )
4 Jatkuva-aikaiten ignaalien näytteitäminen Periodinen näytteenotto Näyteväli, h t k kh Näytteitytaajuu, f Näytteityken kulmataajuu f / h (Hz) 2 / h 2 f (rad/) Nyquitin taajuu, f N f N /( 2 h) (Hz) 2 / (2 h) / h2 f (rad/) N N
5 Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen (ylikuria: vain lopputulo oattava: mitä Alia-ilmiö ja näytteenottoteoreema tarkoittavat) Signaali f ja en Fourier-muunno F ovat it F( ) e f( t) dt Tarkatellaan jakollita taajuutaon ignaalia (jako ) F ( ) F( k ) h Tämän Fourier-arja on it f () t e F( ) d 2 k
6 Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen F ( ) k C e k ikh Komplekinen Fourier-arja ikh Ck e F( ) d Kertoimet 0 Ck f( kh) Ooitetaan euravaki, että arjan kertoimet ovat ite aiaa näytepiteet.
7 Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Nimittäin ikh Ck e F( k) d h 0 k ikh ikh ikh h 0 h 0 h 0 e F( ) d e F( ) d e F( ) d K Huomaamalla, että h 2 ja vaihtamalla muuttujaa integraaleia ikh ikh ikh Ck e F( ) d e F( ) d e F( ) d ikh e F( ) d f ( kh)
8 Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Sii funktio f(kh), k =...-, 0,,2,3,4,... määrää ykikäitteieti funktion F (). Jo aikataon ignaalin pektri on nolla taajuualueen (- 0, 0 ) ulkopuolella ja jo näyteväli valitaan iten, että 2 0 niin hf( ), ( /2) F( ) 0, ( / 2) eli ignaalin pektri aadaan täyin määrättyä näytteiden (pektrin) avulla. Informaatiota ei ole kadonnut näytteenotoa.
9 Näytteenotto ja jatkuvan ignaalin rekontruointi Shannonin näyttenottoteoreema: Jatkuva ignaali, jonka Fourier-muunno on nolla välin [-w 0, w 0 ] ulkopuolella, on ykikäitteieti määritelty taaväliillä näytteillä (ignaalin arvoilla), jo näytteenottotaajuu w on uurempi kuin 2w 0. Jatkuva ignaali voidaan tällöin määrittää näytteitään interpolointiyhtälön avulla: k f () t f ( kh) in( 2 ( t kh)) ( t kh) 2 Taajuutta w N = w /2 kututaan Nyquitin taajuudeki.
10 Näytteenotto ja jatkuvan ignaalin rekontruointi Johdetaan vielä Shannonin rekontruointikaava /2 /2 /2 it h it f() t e F( ) d e F ( ) d 2 2 h 2 /2 it ikh e e f( kh) d k Vaihtamalla integroinnin ja ummalauekkeen järjetytä aadaan /2 h itikh f () t f( kh) e d 2 k /2 joa integroinnin lakeminen auki antaa uoraan Shannonin kaavan
11 Tulo: Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Kun jatkuvata ignaalita, jolla on Fourier-muunno F, otetaan taavälieti näytteitä (näytteenottotaajuudella w ), niin aadaan dikreetti ignaali, jolla on Fourier-muunno F. F on periodinen funktio; ite aiaa ama kuin F, joka vain toituu w :n välein. F() F() N N N N N N N N N N
12 Eim. Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Kun kahdeta jatkuvata eri ignaalita otataan näytteitä (h = ), niin aadaan täyin identtinen näytejoukko näytejoukko y(t)=in(0.2*pi*t) y (t) = in(0.2pi t) y 2 (t) = in(.8pi t) Alkuperäiet ignaalit ovat toitena aliakia kyeiellä näytteenottotaajuudella y(t)=in(.8*pi*t)
13 Eim.. Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Laketaan edellien eimerkin Fourier-muunnoket ja tarkatellaan niiden uhdetta näytteenotto- ja Nyquitin taajuukiin. h f, 2, N Puhtaati harmonielle värähtelylle on helppo lakea Fouriermuunno, koka ignaalit iältävät ainoataan yhtä taajuutta. R S T y y 2 in( 02. t) in( 8. t) R S T F F 2 (. 02) (. 8)
14 Eim..Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Näiden kuvaajat ovat F () F 2 () N N N Näytteenoton jälkeen kummankin dikreetin ignaalin Fourier-muunno on identtinen F () ja F 2 () N N N N N N N N N N N N N
15 Alia-ilmiö eli taajuuden lakotuminen Voidaan todeta, että kaikki taajuudet peilautuvat Nyquitin taajuuden kautta peilikuvina yhtä kaua Nyquiin taajuuden toielle puolelle. Näitä peilikuvataajuukia ja alkuperäiiä taajuukia, joita ei voida eroittaa toiitaan dikreetiä taoa kututaan toitena aliakiki ja ne voidaan määrittää kuten alla on eitetty. Taajuu on ii alia taajuukille,,2,2,3,3, 0 N
16 Eiuodatu Shannonin näytteenottoteoreeman mukaan Nyquitin taajuutta uuremmat taajuudet lakotuvat matalammille taajuukille, joten ideaaliea tapaukea ignaalien Fourier-muunnoten pitäii kadota Nyquitin taajuutta uuremmilla taajuukilla. Käytännön ignaaleilla näin ei luonnollieti tapahdu, joten mikäli ignaalin lakotuminen tahdotaan välttää on korkeat taajuudet uodatettava ignaalita poi. Toinen vaihtoehto on tietyti kavattaa näytteenottotaajuutta, jolloin myö Nyquitin taajuu iirtyy pidemmälle taajuuakelilla.
17 Eiuodatu Mikäli ignaalia, jota otetaan näytteitä, on korkeita taajuukia, niin ne tavallieti poitetaan uodattimella. Yleenä käytetään näytteenoton edeä analogita uodatinta. Tyypillinen toien kertaluvun uodatin on eimerkiki 2 G () f Hyvin yleieti käytetty uodatin on myö Beelin uodatin.
18 Eiuodatu, eimerkki Tarkatellaan eiuodatuken merkitytä eimerkin avulla y To Workpace3 y0 To Workpace2 Pule Generator InOut Filter Zero-Order Hold y To Workpace Sine Wave y2 Zero-Order T o Workp a ce Hold In w*w 2+2*ki*w+w*w Tranfer Fcn w*w 2+2*ki*w+w*w Tranfer Fcn w*w 2+2*ki*w+w*w Tranfer Fcn2 Out
19 Eiuodatu, eimerkki Akelfuntioon liätty inimuotoita kohinaa Vaemmalla ignaali ja en uora näytteity.(alia- ilmiö) Oikealla uodatetut ignaalit. (ylh. jatkuvata, alh. dikretoiduta ignaalita)
20 Jatkuva-aikaiten äätimien dikreetti approkimointi (kuuluu kuriin). Eimerkki: Servoprobleema, Robottikäden ohjau Proei (kakoiintegraattori): G( ) Ykinkertainen ervoäädin (huom. Tämä on n. 2. vapauateen äädin, joa etukompenaattori (vahvitu ½) on luupin ulkopuolella ja luupin iällä oleva äädin on vatahaaraa). (Lake muuten taattinen vahvitu referenitä Uc ulotuloon.) 2 U( ) Uc ( ) Y( ) 2 2 2
21 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. jatkoa... Johdetaan äätimetä digitaalinen imitaatio korvaamalla differentiaali differenillä 2 U( ) Uc ( ) Y( ) 2 2 Laplace-muuttuja :llä kertominen vataa derivointia aikataoa (derivointioperaattori p) F( ) p f () t f () t
22 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. jatkoa... Derivaatan määritelmätä aadaan f () t f ( t t) f ( t) t Tää tapaukea t = kh ja Δt = h. Otetaan liäki käyttöön iirtooperaattori q (q:lla kertominen vataa ajaa eteenpäin ja q:lla jakaminen ajaa taakepäin iirtymitä. f ( kh h) f ( kh) q f ( kh) f ( kh) q f ( kh) f ( kh) h h h
23 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. jatkoa... Laplace- ja Z-taojen välille aadaan euraava likimääräinen riippuvuu q z F( ) f ( t) f ( kh) F ( z) h h Laplace-taon iirtofunktiota aadaan likimääräinen Z-taon puliniirtofunktio korvaamalla Lapace-muuttuja itä vataavalla z- muuttujan funktiolla. z h
24 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. jatkoa... Analogita äädintä imitoiva digitaalinen äädin on: z ( ) ( ) h z h U z Uc z Y( z) Uc( z) Y( z) 2 z 2 2 z 2h h 2 z ( h2) U( z) Uc ( z) Y( z) 2 z (2h)
25 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. Jatkoa... Otetaan vielä vertailukohdaki dikreettiin äätöteoriaan perutuva dead-beat-äädin ja imuloidaan robottikäden käyttäytymitä kullakin eri äätimellä äädettynä. (Dead-beat-äädin perutuu n. tarkkaan dikretointiin. Käitellään eim. kurilla Digitaalinen ja optimaalinen äätö ).
26 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. Jatkoa... Analoginen äädin verrattuna digitaalieen imitoivaan äätimeen eri näytteenottotaajuukilla. Menee epätabiiliki, kun näyteväli kavaa. oho AS-laito h = 0. robottikäi h =. ohjau ohjau robottikäi h = robottikäi h =. ohjau robottikäi ohjau
27 Eimerkki: Dikreetin äätöjärjetelmän uunnittelu jatkuvan äätöteorian peruteella. Jatkoa... Analoginen äädin verrattuna dead-beat äätimeen eri näytteenottotaajuukilla. Pyyy tabiilina ja on nopea. Toin vaatii uuren ohjauken. h= h= AS-laito h= h=
28 Differentiaaliyhtälöiden approkimaatiot Derivaattaoperaattori p (tai Laplace ) korvataan iirtooperaattori q:lla (tai Z-muunnoken z:lla) Taakepäin derivointi BD: backward difference Eulerin approkimaatio eli eteenpäin derivointi Tutinin approkimaatio p p p q q h qh q q q h h 2 q h q 2 q h q
29 Siirtofunktioiden approkimaatiot BD: H () bd z G F HG I KJ F HG z G z h zh I K J Euler: Tutin: H () e z G F HG F HG H () 2 z t z G h z I KJ F HG z G z hz h I KJ F HG I K J 2 z G h z I K J
30 Integraalin approkimaatiot Integraaleja voidaan approkimoida ummina. Alla yläja alaummat. Integraalin approkimointi ei ii myökään ole ykikäitteitä. Käytännöä p (tai ) korvataan kuten edellä. f(t) f(t) hhhhhhh t hhhhhhh t zt k p f () t f ( ) d f ( ih ) h i zt k p f () t f ( ) d f ( ih ) h i
31 Dikreettiaikainen PID-äätäjä PID-äätäjä on teolliuudea eniten käytetty ykikköäädin. Jatkuva-aikaiena en peruverio on F t HG I z ut K et ed T de () () () () t KJ Pt It Dt T dt D () () () F I U() GPID() E() K HG TE KJ D () P () I () D () T I Ideaalita derivointia ei pidä yleenäkään käyttää (derivointi vahvitaa häiriöitä) eikä myökään uoraan dikretoida. I
32 Dikreetti PID-äädin Derivointitermiin liätään yleenä ylimääräinen lag-termi T D T D TN D Ti D Ti D Ti N D Muita käytännön modifikaatioita ovat: - Derivoidaan vain lähtöuuretta negatiiviena (ajatellaan että refereni on vakio ja muuttuu harvoin) - Vain oa aetuarvota (b) vaikuttaa vahvitukeen.
33 Käytännön PID-äätäjä T D U() KbYREF () Y() ( YREF () Y()) Y() T I TD N P () I() D (), N 40 m m Dikretointi itten approkimoimalla, kuten edellä on eitetty. Huomaa, että aatu puliniirtofunktio voidaan helpoti muuntaa aikataon algoritmiki ohjelmointitoteututa varten (eim. Matlabin M-kripti). Eim. z Yz () Uz () 2 z azb yk ( 2) ayk ( ) byk ( ) uk ( ) yk ( ) ayk ( ) byk ( 2) uk ( )
34 Dikreetti PID-äädin Kaikki jatkuvan PID-äätimen modifikaatiot voidaan myö toteuttaa dikreetillä PID-äätimellä. Tärkeimpiä modifikaatioita integraattorille ovat antiwinup-toiminto aturoituville toimilaitteille, pehmeä moodinvaihto automatiikan ja käiajon moodinvaihdoia ja hyppäykettömät parametripäivityket itevirittyviä ja adaptiiviia PID-algoritmeia. Eim. toimilaitteen aturoituea on vaarana, että integraattori jatkaa integroimitaan kohtuuttoman uuriin arvoihin. Kun tilanne norma lioituu (toimilaite eimerkiki vaihdetaan uuteen), äätöpiirin toiminnan palautuminen normaaliki ketää kauan juuri integraattorin takia
35 u Integrator windup ja antiwindup Ilmiö on nimeltään Integrator windup ja en korjaava toi minta antiwindup. Ykinkertaiin tapa antiwindup-toiminnolle on ykinkertaieti lopettaa integrointi epänormaalia tilanteea. Katkoviivalla on kuvattu y windup-ilmiön vaikutu äätöpiirin toiminnalle. Kiinteä viiva puoletaan kuvaa amaa tilannetta, kun antiwindup-piiri on toiminnaa. Antiwindup-toimintoa ei aa unohtaa käytännön äätöpiirien toteutukea!
36 Eimerkki äätöuunnitteluta (vain eimerkki, ei tarvite tutkia tarkati) Hakkuriteholähteen äätöuunnittelu (Buck-tyyppinen eli lakeva hakkuri) Kytkin toimii uurella taajuudella, eim. 00 khz. Muuttamalla auki/kiinni-uhdetta (duty cycle) jakon aikana iirretään tehoa kuormaan ja äädetään kuorman yli vaikuttavaa jännitettä. Switch L r L + v in - i L C r C + v out - i o AS-laito Z in Z out
37 Kytkemällä AC/DC-teholähteitä rinnan ja varmitamalla vielä akulla aadaan opiva lähde eim. Telecom-kuormalle. Rectifier Telecom Switching Sytem ~ = = = = = ~ = = = Storage Battery Hankala monimuuttujajärjetelmä, MIMO = multiple input, multiple output. Vrt SISO = ingle input, ingle output
38 DC Bu u in EMI EMI Load Load EMI Load Eikä homma yhtään helpotu, kun rakennetaan nyky- Maailman teolliuuden vaatimia teholähdejärjetelmiä; kytketään järjetelmiä rinnan, varutetaan ne tulouotimilla (EMI), kuormat ovat vaihtelevia ja komplekiia. Tarvitaan ytemaattiia menetelmiä = tarvitaan teoriaa! Ja nykypäivän ana on digitaliointi. (Jee!)
39 Negatiivinen takaiinkytkentä = takaiinkytketty äätö, RC-piiri on kuorma. Verrataan mitattua lähtöjännitettä haluttuun lähtöjännitteeeen (refereniin) ja käytetään dikreettiä PID-äädintä ohjaamaan kytkintä. + + v in DC/DC Converter - v out R V - d - Sawtooth waveform + Digital PID Controller - + v ref
40 Säätötekniikan kielellä voidaan yteemejä kuvata lohkokaavioeitykenä. PWM (pulinleveymodulaatio) muuntaa äätäjän eli kompenaattorin ignaalin kytkimen ohjauuhteeki (duty cycle); kye on ii periaatteea toimilaitteeeen kuuluvata elementitä. Tulojännite V g ja kuorman ottama virta i load ovat äädön kannalta häiriöitä. Säädön robutiuu = kyky ietää häiriöitä ja mallivirheitä. Switching converter v g i load Diturbance v ref + - Compenator v c PWM d Control input v Senor gain
41 Kirjoittamalla lohkojen toimintaa (=dynamiikkaa) kuvaavat iirtofunktiot päätään tutkimaan kvantitatiivieti uljetun yteemin toimintaa. v g () G vg () i load () v ref () + - v c () d() G c () /V m G vd () + + v() H() G G vg vd ( ) ( ) VinR Crc 2 LC Rr RCr RCr Crr L Rr c c l l c l b g DR Cr b g b c g 2 LC R r RCr RCr Crr L R r c c l l c l
42 Proeille on uunniteltu vaiheenjättö- / johtokompenaattori käyttämällä Boden diagrammia apuvälineenä. Avoimen proein aivan riittämätön vaihevara (2 atetta) on aatu paljon paremmaki (n. 50 atetta). Stabiiliuu on taattava. G G c ( ) G cm 33.8, 257( rad / ), l cm z l z 068( rad / ) p p 906( rad / ) * c c 4500 ( rad / ( rad ), * m / ), m 2 50
43 ) ( ) ( G N T T T K N T T T K G G PID d d i d d i p l z cm c Mutta kompenaattoria voidaan approkimoida PID-äätimellä:
44 Ja tämä puoletaan voidaan dikretoida tietokoneäätöä varten eli ii iihen tarkoitukeen, että äätimenä toimii proeoripohjainen järjetelmä. v ref + - e Digital PID Controller v c DC/DC Converter v out T z Td ( z ) ( z) v ( z) K v ( z) v ( z) K v ( ) vc ( z) K bvref out ref out out z T z Td T i d T z N N Säätimen ja mittauken toimintataajuu ovat nyt uuia aioita, joita on tarkateltava. Tää näytteenottotaajuu 20 khz eli näyteväli /20000.
45 Säätimen toimintaa voidaan imuloida. Kuvia yteemiin tulee häiriöitä; alla zoomatut kuvat, joia kytkimen toiminta tulee ilmeieki.
46 Havaitaan, että PID-äätimen erilaiilla viritykillä voidaan nopeutta liätä, mutta hintana ovat kavavat värähtelyt.
47 Säätöuunnittelun kulku Proeimallin laadinta fyikaaliita yhtälöitä tai identifioimalla. Mallin analyyi ja lineariointi tarvittaea; iirtofunktioiden muodotaminen Säätöprobleeman formulointi Säätöuunnittelu aika- tai taajuutaoa Säätimen dikretointi ja dikreetin äätimen toteutu eim. digitaaliella ignaaliproeorilla (DSP) Vaihtoehtoieti: proeimallin (mallien) dikretointi ja uunnittelu uoraan dikreetiä ajaa LOPPU
48 Kurin oleellinen iältö Dynaamiet ja taattiet mallit Laplace-muunno Siirtofunktio, tilaeity, mallien väliet yhteydet Lohkokaavioalgebra, uljettu äätöpiiri Tila- ja tulo-lähtötabiiliuu, Routhin kaavio PID-äädin Tilamenetelmät: aavutettavuu, tarkkailtavuu, tilatakaiinkytketty äätö, tilatarkkailija Taajuutaon eity, Boden ja Nyquitin diagrammit Vahvitu- ja vaihevarat, Nyquitin tabiiliuulaue Suoritukyvyn mitat, taajuukompenaattorit Johdatu digitaaaliäätöön Z-muunno, (pulin)iirtofunktio Dikreetin järjetelmän tabiiliuu Näytteenotto, jatkuvien äädinten dikreetit approkimaatiot
49 ELEC-C230 Säätötekniikka (5 op) 2. välikoe ja vaihtoehtoieti tentti harjoituaikana tortaina klo 4:00-7, Sali AS2 (eniijainen) ja Tu2. 2. välikokeen yhteydeä voi tehtävät nähtyään valita tekeekö tentin vai välikokeen. Seuraava rätitentti maanantaina Välikoetta ei voi uuia. Rätitentteihin on ilmoittauduttava. Välikokeiiin (tai 2. välikokeen yhteydeä pidettävään tenttiin) ei tarvite ilmoittautua. Rätitenttejä järjetetään 7.5 tentin jälkeen vielä yki, ennen kuin kuri alkaa uudelleen keväällä 209. Kotitehtäväpiteet ja Quizit ovat voimaa, kunne kuri alkaa uudelleen. Yhdeä koetilaiuudea voi tehdä vain yhden kokeen. Rätitentiä voi tehdä vain tentin.
50 Hyvää onnea ja menetytä jatkoa!
ELEC-C1230 Säätötekniikka
Johdanto: Digitaalinen (diskreetti, diskreettiaikainen) säätöjärjestelmä ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu A/D-muunnoksessa analoginen signaali näytteistetään (sampling);
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka
Johdanto: Digitaalinen (diskreetti, diskreettiaikainen) säätöjärjestelmä ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu A/D-muunnoksessa analoginen signaali näytteistetään (sampling);
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu
ELEC-C230 Säätötekniikka Luku 0: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu Johdanto: Digitaalinen (diskreetti, diskreettiaikainen) säätöjärjestelmä r(tk) _ e(tk) Säädin u(tk) D/A u(t) Prosessi y(t) A/D y(tk)
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka
Johdanto: Digitaalinen (diskreetti, diskreettiaikainen) säätöjärjestelmä ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu A/D-muunnoksessa analoginen signaali näytteistetään (sampling);
LisätiedotAlias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen
Prosessiorientoituneet mallit Todellista hybridijärjestelmää ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 12: Näytteenottoteoreema ja jatkuvien säätimien diskreetit approksimaatiot Prosessiorientoituneet mallit katsotaan
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
LisätiedotTehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.7 Proeiautomaation peruteet Perutehtävät Tentti 9.. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vatau,p, väärä vatau -,p ja ei vatauta p Makimi,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA TENTIN
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 4: Lohkokaaviomuunnokset, PID-säädin ja kompensaattorit,
ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 4: Lohkokaaviomuunnoket, PID-äädin ja kompenaattorit, Järjetelmien kokoaminen oayteemeitä Edelliillä luennoilla on tarkateltu ykittäiiä ilmiöitä ja niiden malleja (luento
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011
S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM
DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 1 (10) Deltamodulaatio ( M) M koodaa informaation ± polariteetin omaavaki binääriiki impuleiki. Menetelmä on ykinkertainen. Idea perutuu ignaalin m(t) muutoken binäärieen
LisätiedotX 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k
Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +
LisätiedotS Piirianalyysi 2 2. välikoe
S-55.22 Piirianalyyi 2 2. välikoe 6.5.23 Lake tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muita kirjoittaa jokaieen paperiin elväti nimi, opikelijanumero, kurin nimi ja koodi. Epäelvät vataupaperit voidaan
Lisätiedot1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotSäätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla
Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot
LisätiedotKUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 5: Navat ja nollat, systeemin nopeus, stabiilisuus ja värähtelyt, Routh-Hurwitz-kriteeri
ELEC-C3 Säätötekniikka Luku 5: Navat ja nollat, yteemin nopeu, tabiiliuu ja värähtelyt, Routh-Hurwitz-kriteeri Syteemin käyttäytyminen Syteemin tai järjetelmän tärkein ominaiuu on tabiiliuu. Muita ominaiuukia
LisätiedotSäätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla
Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,
LisätiedotSATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos
SAE1050 Piirianalyyi II yky 016 kevät 017 1 / 6 ehtävä 1. Muodota alla olevaa kuvaa eitetyn muotoien jännitteen aplace-muunno. u(t) - t Kuva 1. Jännitteen kuvaaja tehtävään 1. Määritetään funktio paloittain:
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I
HY / Matematiikan ja tilatotieteen laito Tilatollinen päättely II, kevät 207 Harjoitu 4 Ratkaiuehdotukia Tehtäväarja I. (Kvantiili-kvantiili kuvion [engl. q q plot] idea.) Olkoon atunnaimuuttujalla X ellainen
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019
LisätiedotHelsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
Helinki Univerity of echnology Laboratory of elecommunication echnology Digitaalinen iirtojärjetelmä S-38. Signaalinkäittely tietoliikenteeä I Signal Proceing in Communication ( ov) Syky 998. Luento: Pulinmuokkauuodatu
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset
SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Eno Ikonen profeori äätö- ja yteemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopito Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjetelmät - yteemitekniikka
LisätiedotPOSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI
S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM 1 16) Puliodulaatioenetelien luokittelu Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot DSB, AM, SSB, VSB, QDSB, FM, PM Puliodulaatiot PAM, PWM,
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
LisätiedotSaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),
SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan
LisätiedotTL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut
TL536DSK-algoritmit (J. Laitie) 4. - 5..4 TTESN4X/4Z, TTESN5X/5Z Välikoe, ratkaiut a) Maiite väitää kaki digitaalite FIR-uotimie etua verrattua IIR-uotimii. b) Mite Reme-meetelmällä uuitellu FIR-uotime
LisätiedotC B A. Kolmessa ensimmäisessä laskussa sovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia.
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on tiitaina 23.5.2017. Ektra-tehtävät vataavat kolmea tehtävää, kun kurin lopua laketaan lakuharjoitupiteitä.
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe
LC-C4 Piirianalyyi II 2. välikoe 8.4.4 Vataa KOLMN tehtävään.. e (t) R C Oheiea piiriä vaikuttaa taajännitelähde = V ekä e (t) = ê in(ω 0 t)+ê 2 in(2ω 0 t). Lake vatukea kuluva pätöteho P. ê = 2 V ê 2
LisätiedotSäätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002
Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)
Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
LisätiedotJakso 4: Dynamiikan perusteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on maanantaina
Jako 4: Dynamiikan peruteet jatkuu, työ ja energia Näiden tehtävien viimeinen palautu- tai näyttöpäivä on maanantaina 8.8.2016. Kolmea enimmäieä lakua ovelletaan Newtonin 2. ja 3. lakia. T 4.1 (pakollinen):
LisätiedotBoost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset
Boost-hakkuri Boost-hakkurilla on toiminnassaan kaksi tilaa. Päällä, jolloin kytkimestä virtapiiri on suljettu ja pois silloin kun virtapiiri on kytkimestä aukaistu. Kummallekin tilalle tulee muodostaa
LisätiedotS Piirianalyysi 2 1. Välikoe
S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita
LisätiedotHarjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1
Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän
LisätiedotSATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit
SATE1150 Piirianalyyi, oa 2 yy 2017 1 /10 auharjoitu 1: R ja Rpiirit Tehtävä 1. a) Millainen uodatin on yeeä uvaa 1? Perutele aia taratelemalla unin yittäien omponentin impedanin taajuuäyttäytymitä. b)
LisätiedotLCL-suodattimella varustetun verkkosuuntaajan virtasäätö tilasäädintä ja havaitsijaa käyttäen
LCL-uodattimella varutetun verkkouuntaajan virtaäätö tilaäädintä ja havaitijaa käyttäen Kimmo Haanpää Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkatettavaki diplomi-ininöörin
LisätiedotMat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,
LisätiedotYDINSPEKTROMETRIA TENTTI mallivastaukset ja arvostelu max 30 p, pisterajat 15p 1, 18p 2, 21p 3, 24p 4, 27p - 5
5573-5 YDISPEKTROMETRIA TETTI 9.5.05 mallivatauket ja arvotelu max 30 p, piterajat 5p, 8p, p 3, 4p 4, 7p - 5. Mittautehokkuu ja iihen vaikuttavat aiat/ilmiöt gammapektrometriaa (yht. 6 p) Vatau: ilmaiimea
LisätiedotH(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):
ELEC-C3 Säätötekniikka 5. laskuharjoitus Vastaukset Quiz: Luennon 4 luentokalvojen (luku 4) lopussa on esimerkki: Sähköpiiri (alkaa kalvon 39 tienoilla). Lue esimerkki huolellisesti ja vastaa seuraavaan:
LisätiedotS Fysiikka III (Est) Tentti
S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotMATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)
Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu
LisätiedotLaplacemuunnosten perusteet kurssilla S1; v.1.0
Laplacemuunnoten peruteet kurilla S; v.. Jarmo Malinen. joulukuuta 29 Siältö Alkuanat 2 2 Määritelmiä 2 3 Laplace-muunnoken ominaiuukia 6 4 Sovellutu vakiokertoimiiin lineaariiin differentiaaliyhtälöihin
Lisätiedot8. kierros. 2. Lähipäivä
8. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Tilaestimointi Tilasäätö Saavutettavuus, ohjattavuus Tarkkailtavuus, havaittavuus Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet: tietää Saavutettavuus
LisätiedotSpektrin ekvalisointi on yksi äänisignaalinkäsittelyn. Vastekorjaimia eli ekvalisaattoreita on sekä ammattikäytössä että kuluttajilla
Vatekorjau (ekvaliointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio ignal proceing. Wiley & Son. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effect. Wiley & Son. Siältö: Johdanto IIR vai FIR äänten uodattamieen? Suodatinrakenteita
LisätiedotSÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019
LisätiedotLuottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY OHJE YRY+K -ryhmä / Mko 19.8.2009 1 (13) Luottamumiehen / -valtuutetun valinta, aema ja oikeudet Siällyluettelo: Yleitä... 2 Oikeu luottamumiehen valintaan... 2 Luottamumiehen
LisätiedotKahdeksansolmuinen levyelementti
Levy8 ja RS hm 7.. Kahdekanolminen levyelementti akatellaan kvan kahdekanolmita levyelementtiä. q 6 y (,y q 8 ( 8,y 8 8 q 7 q 6 (,y q 5 q q q 7 q q ( 7,y 7 v ( 6,y 6 P 5 ( 5,y 5 q 9 6 q 5 (,y q (,y q q
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.03 SÄHKÖTKNIIKKA 20.5.999 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,8,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,0 Oletko muitanut täyttää palautekyelyn Teeenytja hauku amalla kokeet.. ake jännite
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55. SÄHKÖTKNKK 9.5.998 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,7,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muitnut täyttää plutekyelyn Teeenytj huku mll välikokeet.. Lke virt. =4Ω, =2Ω,
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0
7.lk matematiikka 1 Janne Koponen verio 2.0 Tämä monite on tehty 7.lk. geometrian opetukeen ja olen käyttänyt itä ite Hatanpään koulua. Jo joku opettaja haluaa tätä kuitenkin käyttää omaa opetukeaan, on
LisätiedotS FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi
S-11436 FYSIIKKA IV (S), Kulutukeku Dipli, Kevät 003, LH LH-1 Ftni, jnka energia n 10,0 kev, törmää leva levaan vapaaeen elektrniin ja irttuu uuntaan, jka mudtaa 60,0 kulman ftnin alkuperäien liikeuunnan
LisätiedotELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit
ELEC-C3 Säätötekniikka Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien
LisätiedotKahdeksansolmuinen levyelementti
Levy8 ja RS hm.. Kahdekanolminen levyelementti akatellaan kvan kahdekanolmita levyelementtiä. q 6 y (,y q 8 ( 8,y 8 8 q 7 q 6 (,y q 5 q q q 7 q q ( 7,y 7 v ( 6,y 6 P 5 ( 5,y 5 q 9 6 q 5 (,y q (,y q q q
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotMat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie
LisätiedotS-55.1220/142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe 10.3.2006
S-55.0/4 Piirianalyyi. Välioe 0.3.006 ae tehtävät 3 eri paperille in tehtävät 4 5. Mita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanmero, rin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Mita
Lisätiedoty (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x
BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen
LisätiedotTehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA
LisätiedotViikkotehtävät IV, ratkaisut
Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää
Lisätiedot( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT
4 HAJOTUSTHTÄVÄ SÄHKÖST PUSSUUT -auton akku (84 V, 700 mah on ladattu täyteen Kuinka uuri oa akun energiata kuluu enimmäien viiden minuutin aikana, kun oletetaan moottorin ottavan vakiovirran 5 A? Oletetaan
Lisätiedotgallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima
aup Kuinka pajon käytät kurikirjaa (tai jotain muuta oppikirjaa)? a) Tututun aiheeeen ennen uentoja b) Luen kirjaa uentojen jäkeen c) Luen oppikirjaa ähinnä akareita tehdeä d) n koke oppikirjaan aup Kappae
Lisätiedot3. kierros. 2. Lähipäivä
3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotLTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)
LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä
LisätiedotTeknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat
Tieto- ja palvelutalouden laito / logitiikka Teknologiakehitytä ei voi pyäyttääj Luento 11 e-hankinnat Tietotekniikka otamien apuvälineenä Erilaita teknologiaa Miten ähköitämieä tulii edetä Cae etapharm
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotFy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5
y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä
Lisätiedot12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut
1. lakuharjoitukierro, vko 16, ratkaiut D1. Muuttujien x ja Y havaitut arvot ovat: x 1 3 4 6 8 9 11 14 Y 1 4 4 5 7 8 9 a) Määrää regreiomallin Y i = α +βx i +ǫ i regreiokertoimien PNS-etimaatit ja piirrä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
Lisätiedot2. kierros. 1. Lähipäivä
2. kierros. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 tuntia Kotitehtäviä: 4 + 4 tuntia Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti
LisätiedotY (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan systeemianalyysin laitos Mat-2.429 Systeemien Identifiointi 6. harjoituksen ratkaisut. Laplace-tasossa saadaan annetulle venttiilille W (s) W (s)
LisätiedotLyhyt käyttöopa Verio 1.1 yykuu 2003 SUOMI TURVALLISUUSOHJEET YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSOHJEET: 1) Lukekaa nämä ohjeet. 2) Säilyttäkää nämä ohjeet. 3) Huomioikaa kaikki varoituket. 4) Seuratkaa kaikkia
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
Lisätiedot3. kierros. 1. Lähipäivä
3. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe (viikko 1/2) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..
LisätiedotKohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
LisätiedotÄänen nopeus pitkässä tangossa
IXPF24 Fyiikka, ryhälaboratoriotyö IST4S1 / E1 / A Okanen Janne, Vaitti Mikael, Vähäartti Pai Jyväkylän Aattikorkeakoulu, IT-intituutti IXPF24 Fyiikka, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pai Repo Äänen nopeu
LisätiedotPikaohje Verio 1.0 marrakuu 2002 www.behringer.com SUOMI TURVALLISUUSOHJEET VAROITUS: Älä poita kantta (tai takaoaa) ähkäikuvaaran vähentämieki. Siällä ei ole käyttäjän huollettavia oia; käänny huolloa
LisätiedotViivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli
hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen
LisätiedotHyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit
Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotTaajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a
ELEC-C3 Säätötekniikka 9. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu Vinkit a 3. Vaiheenjättökompensaattorin siirtofunktio: ( ) s W LAG s, a. s Vahvistus
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002
MAOL-Piteityhjeet Fyiikka kevät 00 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -/3 p - lakuvirhe, epäielekä tul, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuer liikaa -0
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
LisätiedotKuva 22: Fraktaalinen kukkakaali. pituus on siis 4 AB. On selvää, että käyrän pituus kasvaa n:n kasvaessa,
Tortai 6..999 = Geometria o hyvä tapa kuvata ykikertaiia kappaleita, mutta kappaleie tullea äärettömä moimutkaiiki, käy iie kuvaamie klaie geometria avulla mahottomaki. Eimerkiki rataviiva pituue määrittämie
LisätiedotA B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
Lisätiedot