Luento 15: Mekaaniset aallot. Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot

Transkriptio

1 Luento 15: Mekaaniset aallot Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 1 / 40

2 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 2 / 40

3 Johdanto Tarkastellaan mekaanista aaltoliikettä (wave motion) Erityisesti tarkastellaan poikittaista aaltoliiketta Tutkitaan kahden tai useamman aallon interferenssiä Mekaanisten aaltojen lisäksi muita yleisiä aaltoja sähkömagneettiset aallot (electromagnetic waves) ja aineaallot (matter waves) kvanttimekaniikka Tutustutaan lopuksi ääniaaltoihin esimerkkinä mekaanisista aalloista 3 / 40

4 Pitkittäinen ja poikittainen aaltoliike Mekaaninen aalto syntyy, kun systeemiä poikkeutetaan tasapainoasemastaan Jos häiriö kulkeutuu systeemissä materiaalin eli väliaineen (medium) välityksellä, kyseessä aaltopulssi (wave pulse) Poikittainen aaltoliike (transverse) Väliaineen osaset siirtyvät kohtisuoraan aaltoliikkeen etenemissuuntaan Pitkittäinen aaltoliike (longitudinal) Liike yhdensuuntaista aaltoliikkeen etenemisen kanssa Aaltoliike voi myös olla pitkittäisen ja poikittaisen aaltoliikkeen superpositio 4 / 40

5 Pitkittäinen ja poikittainen aaltoliike

6 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 6 / 40

7 Aallon eteneminen Väliaineessa vaikuttaa voimia, jotka pyrkivät palauttamaan systeemin tasapainotilaan Mekaanisen aallon synnyttämiseksi väliaine on poikkeutettava tasapainoasemastaan Mekaaninen aalto etenee kussakin systeemissä tietyllä nopeudella Aallon etenemisnopeus Väliaine itse ei liiku, vaan sen osaset liikkuvat tasapainoasemansa ympärillä Systeemiin tuotu energia etenee aaltoliikkeen mukana 7 / 40

8 Periodinen aalto Heilutetaan langan päätä jaksollisesti Jokainen langan piste liikkuu myös jaksollisesti Tietty aallon vaihe toistuu väliaineessa säännöllisin välimatkoin = Aallonpituus λ Periodinen aalto = vakio etenemisnopeus v = T = 1 f = λ v = v = λf λ x 8 / 40

9 Aallon etenemisnopeus

10 Etenemisnopeus ja aallonpituus Useimmiten aallon nopeus riippuu vain systeemin ominaisuuksista Kaikki taajuudet etenevät samalla nopeudella Jokaista taajuutta vastaa aallonpituus λ = v f 10 / 40

11 Aaltofunktio = Antaa mekaanisen systeemin jokaisen osan paikan kaikkina ajanhetkinä Tarkastellaan langassa eteneviä sinimuotoisia aaltoja Langan yksittäisen osan liike harmonista värähdysliikettä Olkoon aallon etenemissuunta x-akselin suunta Värähdysliike y-akselin suuntaista Kukin langan piste y = y(x, t) 11 / 40

12 Harmoninen aalto Jos langan toinen pää (x = 0) on harmonisessa liikkeessä y(x = 0, t) = A sin ωt Ajan hetkellä t = 0 : y(0, 0) = 0 Vaihe etenee nopeudella v +x-suuntaan Ajan hetkellä t = x/v pisteen x täytyy olla samassa vaiheessa Aaltofunktio on siis [ ( )] y(x, t) = A sin ω t x v! Tämä aaltofunktio toteutuu vain alkuehdolla y(0, 0) = 0

13 Aallon vaihetekijä Muiden alkuehtojen tapauksessa aaltofunktioon tarvitsee lisätä vaihetekijä φ Yksinkertaisuuden vuoksi, oletetaan φ = 0 Käyttäen hyväksi etenemisnopeuden yhteyttä taajuuteen [ y(x, t) = A sin 2π (ft fv )] x = A sin [ 2π ( t T x )] λ 13 / 40

14 Aaltoluku Määritellään suure aaltoluku (wave number) k = 2π λ = v = f λ = ω 2π 2π k = ω k Nyt aaltofunktio voidaan kirjoittaa muotoon y(x, t) = A sin(ωt kx) Aaltofunktion kuvaaja voidaan esittää joko ty- tai xy-koordinaatistossa ty-kuvaaja esittää yhden pisteen y liikettä ajan funktiona xy-kuvaaja esittää koko systeemin asemaa tietyllä ajan hetkellä t 14 / 40

15 Vaihenopeus Jos aalto etenee negatiivisen x-akselin suuntaan [ ( t y(x, t) = A sin 2π T x )] = A sin (ωt + kx) λ ωt kx kuvaa aallon vaihetta Seurataan erästä vaihetta φ = ωt kx = vakio, joka kuvaa positiivisen x-akselin suuntaan etenevää aaltoa Vaiheen etenemisnopeus v p = dφ/dt = ω k dx dt = 0 = v = dx dt = ω k = Vaihenopeus (phase velocity) tai aallon etenemisnopeus

16 Pisteen nopeus ja kiihtyvyys Minkä tahansa pisteen x nopeus ajan hetkellä t saadaan derivoimalla aaltofunktiota ajan suhteen Aaltofunktion y(x, t) = A sin[ωt kx] aikaderivaatta v y (x, t) = y(x, t) t = ωa cos[ωt kx] Vastaavasti saadaan pisteen x kiihtyvyys toisen derivaatan kautta a y = v y(x, t) t = 2 y(x, t) t 2 = ω 2 A sin(ωt kx) 16 / 40

17 Aaltofunktion osittaisderivaatat aaltoyhtälö Osittaisderivoitaessa aaltofunktiota paikan suhteen saadaan y(x, t) x = ka cos(ωt kx) Aaltofunktion toinen derivaatta paikan suhteen 2 y(x, t) x 2 = k 2 A sin(ωt kx) = k 2 y(x, t) 17 / 40

18 Aaltoyhtälön johto Yhdistetään edelliset tulokset Aikaisemmin saatiin tulos v = ω/k 2 y(x, t) = x 2 k 2 y(x, t) = k 2 2 y(x, t) ω 2 t 2 = 2 y(x, t) = 1 2 y(x, t) x 2 v 2 t 2 Toisen kertaluvun osittaisdifferentiaaliyhtälö (partial differential equation) Aaltofunktion toteutettava aaltoyhtälö riippumatta aaltoliikkeen suunnasta Myös muutkin etenevät aallot kuin sinimuotoiset toteuttavat aaltoyhtälön

19 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 19 / 40

20 Poikittainen aaltoliike Aaltoyhtälö kertoo pulssin käyttäytymisen materiaalissa, mutta ei suoranaisesti sitä miten pulssin nopeus määräytyy materiaalin ominaisuuksista Tarkastellaan köydessä etenevää poikittaista aaltoliikettä, kun köysi on kiinnitetty toisesta päästään Johdetaan aallon etenemisnopeudelle lauseke Toista päätä vedetään vakiovoimalla F köyden suuntaisesti Köysi tasapainossa, mutta jännityksessä F Ajanhetkellä t = 0 köyden päätä poikkeutetaan voimalla F y poikittaiseen suuntaan 20 / 40

21 Poikittainen impulssi Voima F y aiheuttaa aikaan t mennessä poikittaisen impulssin J y = F y t Alkuperäinen häiriö etenee köydessä vakionopeudella Liikkeessä oleva massa kasvaa lineaarisesti ajan funktiona Systeemi levossa aluksi p i = 0 ja J y = p y J y = p y = p f p i = p f = mv y Nopeuden v y täytyy olla vakio koska m = µvt µ on köyden pituusmassa ja vt alkuperäisen häiriön kulkema matka 21 / 40

22 Liikemäärän muutos Köysivoima aina köyden suuntainen = köysivoiman komponenttien suhde sama kuin alkuperäisen häiriön x- ja y-suuntaisten etenemien suhde Merkitään yhtäsuuriksi tan α = F y F = v yt vt = F y = F v y v = J y = F y t = F v y v t ja p y = (µvt)v y F v y v t = (µvt)v y = v 2 = F µ = v = Pätee kaikentyyppisille poikittaisen aaltoliikkeen aaltomuodoille F µ Aallon nopeus riippuu vain köyden jännityksestä ja pituusmassasta

23 Yleispätevämpi johto Köydessä etenevä poikittainen impulssi Nyt ei oleteta aallon muodosta mitään Köyden pieni osa (pituus dx), toisessa päässä voima F 1 ja toisessa F 2 F y = F 1y + F 2y = ma y

24 Yleispätevämpi johto Osan massa m = µdx, kiihtyvyys a y = 2 y/ t 2 Voiman F 1 y-komponentti sin α = F 1y F tan α = ( ) y x x Oletetaan että α pieni = värähtelyn amplitudi pieni aallonpituuteen nähden Vastaavasti voiman F 2 y-komponentti sin α = F 2y F tan α = ( ) y x x+dx 24 / 40

25 Elementin liikeyhtälö Sijoitetaan edelliset elementin liikeyhtälöön F [( ) y x x ( ) ] y = µdx 2 y x x+dx t 2 Jaetaan dx toiselle puolelle osittaisderivaatta x:n suhteen ( ) ( ) y x y x x+dx x = 2 y dx x = µ 2 y 2 F t = 1 2 y 2 v 2 t 2 Johdettiin aaltoyhtälö olettamatta mitään aallon funktiomuodosta Aallon nopeus v = F/µ 25 / 40

26 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 26 / 40

27 Energian eteneminen Mekaanisen aaltoliikkeen aikaansaavan voiman tehtävä työtä Jokainen väliaineen osa kohdistaa voiman viereiseen osaan, tehden siihen työtä Näin aaltoliike kuljettaa energiaa Tarkastellaan köyttä, jossa etenee poikittainen aaltoliike oikealle Köyden kohdassa x köyden kaltevuus y/ x Kohtaan kohdistuu vasemmalta köysivoima Voiman oltava köyden suuntainen Kaltevuuden oltava voiman komponenttien avulla F y /F 27 / 40

28 Hetkellinen teho Merkitään kaltevuuden lausekkeet yhtäsuuriksi y x = F y F = F y(x, t) = F y x kaikkialla kaikilla ajanhetkillä Piste x liikkuu y-suunnassa = F y vaikuttaa liikkeen suunnassa = Tekee työtä ja siirtää energiaa tähän pisteeseen Hetkellinen teho P(x, t) = F y (x, t)v y (x, t) = F y(x, t) y(x, t) x t 28 / 40

29 Teho sinimuotoiselle aallolle Edellinen johto pätee mielivaltaiselle etenevälle aaltomuodolle Esimerkiksi sinimuotoinen aalto Hetkellinen teho y(x, t) = A sin(ωt kx) y(x, t) = ka cos(ωt kx) x y(x, t) = ωa cos(ωt kx) t P(x, t) = FkωA 2 cos 2 (ωt kx) Yhtälöillä k = ω/v ja v = F/µ saadaan teho P(x, t) = µfω 2 A 2 cos 2 (ωt kx)

30 Keskimääräinen teho Tehon maksimiarvo P max = µfω 2 A 2 cos 2 -funktion keskiarvo yli yhden jakson on tasan 1 2 edellisviikon laskuharjoitus! P ave = 1 2 µfω 2 A 2 30 / 40

31 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 31 / 40

32 Aallon heijastuminen Kun aalto osuu väliaineen rajapintaan, osa siitä heijastuu takaisin Tarkastellaan poikittaista aaltoa, joka etenee jousessa Jousen toinen pää kiinnitetty seinään Jousi kohdistaa seinään voiman Kiinnityskohta ei liiku Seinä kohdistaa jouseen yhtä suuren vastavoiman Aalto heijastuu takaisin tulosuuntaansa Heijastuneen aallon poikkeama vastakkaissuuntainen tulevaan nähden (= vaihesiirto) 32 / 40

33 Reunaehdot Jos jousen pää onkin vapaa aalto pystyy liikuttamaan sitä Vastavoimaa ei synny Jousen pää saa potentiaalienergiaa, joka muuntuu toiseen suuntaan eteneväksi aalloksi Heijastuksessa ei vaihesiirtoa

34 Superpositioperiaate Jousen poikkeama voidaan konstruoida laskemalla yhteen molemmat pulssit Esimerkki superpositioperiaatteesta (principle of superposition) Matemaattinen seuraus siitä että aaltoyhtälö on lineaarinen differentiaaliyhtälö = Jos kaksi funktiota erikseen toteuttavat aaltoyhtälön, myös niiden summa toteuttaa sen

35 Luennon sisältö Mekaaniset aallot Eteneminen Aallon nopeus väliaineessa Energia Aallon heijastuminen Seisovat aallot 35 / 40

36 Seisova aaltoliike Aalto ja sen heijastuksen superpositio muodostavat jouseen kohtia jotka värähtelevät (kupu, antinode) ja kohtia jotka eivät liiku ollenkaan (solmu, node) Superpositioperiaatteen avulla voidaan analysoida kuinka kuvut ja solmut muodostuvat Solmujen kohdalla tapahtuu destruktiivinen interferenssi Kupujen kohdalla konstruktiivinen interferenssi

37 Poikittainen seisova aalto Olkoot alkuperäinen ja heijastunut aalto y 1 (x, t) = A sin(ωt + kx) y 2 (x, t) = A sin(ωt kx) Superpositioperiaatteen mukaan 1 y(x, t) = A [sin(ωt + kx) sin(ωt kx)] = [ ] A sin ωt cos kx + cos ωt sin kx sin ωt cos kx + cos ωt sin kx = (A sw sin kx) cos ωt Jokainen piste värähtelee kuten harmoninen oskillaattori Kerroin A sw sin kx ilmaisee harmonisen värähtelyn amplitudin paikan funktiona 1 sin(α ± β) = sin α cos β ± cos α sin β

38 Seisovan aallon taajuudet Solmukohtien paikat sin kx = 0 = kx = nπ, n = 0, 1, 2,... x = nπ k = n λ 2 Jousella (pituus L), kiinnitetty molemmista päistään, pitää olla päissä solmukohta Koska v = f λ = L = n λ 2 = λ n = 2L n = f n = v λ n = n v 2L = nf 1 38 / 40

39 Perustaajuus ja harmoniset Taajuus f 1 = v/2l on perustaajuus (fundamental frequency) Muut taajuudet f n perustaajuuden harmonisia (harmonics) Aaltofunktio on siten y(x, t) = A sin k n x cos ω n t = A sin 2πx λ n cos 2πf n t Jousen perustaajuus voidaan myös esittää jännitysvoiman avulla F v = µ = f 1 = 1 F 2L µ 39 / 40

40 Normaalimoodit Normaalimoodi (normal mode) Liike, jossa systeemin kaikki osaset värähtelevät samalla taajuudella Jousen alkutila määrää jouseen virittyvät normaalimoodit = Kuinka värähtely saadaan aikaan Soittimien äänen sävy perustuu perustaajuudeen ja harmonisten ylä-äänien (overtones) erilaisiin suhteisiin 40 / 40