voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

Transkriptio

1 l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme Ja osaamme tetyssä ajankohdassa esttää oman rakentavan vahtoehtomme stä, mllä tavalla asota ptäs tässä maassa hotaa. On esmerkkejä stä, että me olemme Jossan määrn onnstuneetkn tällä lnjalla, sllä useta uudstuksa on tomeen pantu medän ehbtustemme pohjalla. Vttaan tässä van työakalakehn. Josta täällä tänään ol puhetta, eräänä esmerkknä stä, mten vodaan saada syntymään hyvääkn tulosta. Jos lkutaan okealla asalla Ja Jos vodaan vottaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tlanne se, että me tarvtsemme näs sä asossa nmenomaan enemmän tutkttua tetoa, enemmän hyvn valmstettuja ehdotuksa kun mellä on ollut tähän saakka mahdollsta saada..tässä yhteydessä vttasn shen puolueen alulle panemaan omen.vomareservemme aktvomseen, ns. työryhmätomntaan, Jolla me pyrmme Jo eduskuntatyön vahessa Ja oppostossakn ollen käyttämään hyväks mahdollsmman perusteellsta valmstelua. Puolueella on, tedämme sen varmast, melkosen paljon koulutettua vomaa er alolta, mutta me emme ole ehkä osanneet rttävässä määrässä käyttää hyväksemme tätä vomaa. Jos me nyt olemme saaneet snä suhteessa alun akaan,-nn-ymmärtääksen me olemme okealla tellä Ja kannattaa Jatkaa. Tämä kulttuurpolttnen ohjelma. Jota täällä tänään on kästelty, on eräs sellanen, sanosnko työnäyte, snänsä tetenkn alkuvaheessa syntynyt, mutta sllä lnjalla vodaan Jatkaa. Sen vuoks luulen, että mellä on mahdollsuuksa tulevnakn akona esttää rakentava ehdotuksa stä, mllä tavalla suomalasta yhteskuntaa ptäs kehtellä eteenpän. Porvarllsten puolueden kohdallahan tlanne on suurn prten se, että nden punanen lanka poltkassa on olevan sälyttämnen nmenomaan sllä tavon, ette yhteskunnan ssässsä valtasuhtessa tapahdu mtään suurempa mullstuksa. Etuokeuksen, Jotka akonaan on porvarllslle puoluelle saatu, sälyttämnen on tärkeätä, Ja monet polttset tomenpteet porvarllsten puolueden taholta vttaavat shen suuntaen, että tausta-ajatuksena on tämänlanen melpde. Luulen, että sosalstsen yhteskun- l<<' ) ) ;..M taluokka-ajatuksen valossa tuollanen asennotumnen on ymmärrettävssä. Mutta se e ole medän lnjamme. Ja sen vuoks me Joudumme alnomaa tasteluasenteeseen tämän tapasta asennotumsta vastaan. En puutu tähän ssäpolttseen tlanteeseen ylesessä melessä enempää. Totean van, että kehtys on kulkenut huonoon suuntaan Ja että porvarllsten puolueden yhteshalltuksen työn tulos e ole keventänyt valtakunnan'asemaa*ssäsest, vaan huonontanut stä. Mutta mellähän on edessämme koko Joukko suura kysymyksä. John medän ptäs kyetä ottamaan kantaa Ja esttämään myös oma kästyksämme. Vttaan nhn muutamn ryhtymättä tässä etsmään mtään ratkasukenoa, sen vuoks, että ntä e medän kohdaltamme ole ylesest ehkä rttäväst tutkttukaan.. Valtontalouden rappotla on lmö. Joka on tämän pävän Ja ollut vme akojen keskuskysymys; Mllä tavalla sosaldemokraatt ratkasvat tämän ongelman? Se on asa. Jonka'selvttämseen medän on kyettävä. Se vaat meltä tutkmusta Ja- tettyä ohjelmallsuutta. Mllä tavalla käytännössä toteutetaan ne näkökohdat. Jota sosaldemokraatt-ovat maataloudesta esttä-.l

2 ' ^ 1» (r ' ) c V 1 r neet. Snä on mellä kehttämsen tlaa. Olemme peraatteesta selvllä ja olemme yhtä meltä stä, että maatalous nykrytlanteessa on' kvrppa,"joka estää kehtyksen tässä maassa. Nykysen maatalouden valltessa teknkka e vo päästä okeuksnsa tlojen lan penen koon taka. Maatlolla on edelleen lkaväestö, jonka"ptää kutenkn saada jokapävänen tomeentulonsa stä'huolmatta, että hellä e ole mahdollsuutta.tällä tlallansa käyttää työvomaansa hyödyllsest kahdeksan tunta pävässä. On ss olemassa tavaton hukkakäynt, jonka postamsesta, jos ajatellaan tämän valtakunnan nousua, on kysymys. Mllä tavalla me teemme tämän, teksmme tämän, jos medän ratkasuamme kysytään? Snä on mona sekkoja, jotka ovat jo selvä, mutta käytäntöön sovellettaessa tullaan ongelmen eteen. Eräs uus kysymys^ joka on tullut hyvn panavana esn, on tämä kehtysaluepoltkka. Puolueemme prssä on ntä hmsä, jotka ovat tästä asasta hyvnkn knnostuneta sen vuoks, että he asuvat nllä aluella, jota sanotaan maamme "kehtysalueks"..ne ovat ss kehtyksestä jälkeen jäänetä seutuja, jossa väen pako on tuntuvn, taloudellsest takapajusa alueta, ylpäätänsä puhtaast maatalousseutuja. Sellähän ovat tomeentulovakeudet tuntuvat ja stä tämä väen pako muualle johtuu. Mkä on sosaldemokraatten kanta kehtysaluepoltkkaan? Me tedämme, että tästä asasta on valmstettu eräs keskentekonen komteatyö. Se on skäl erkonen, että shen lttyy yhdeksän vastalausetta.* Se on ss hyvn rtanen asakrja, ja me olemme- stäl ylesessä melessä arvostelleet. Nähtäväst on pakko nn tehdäkn sen vuoks, että se on osottautunut kevyeks, ja stä valmstettaessa on lan paljon polttsa tarkotuksenmukasuusnäkökohta otettu huomoon Mnkälasta on sosaldemokraattnen kehtysaluepoltkka? Eköhän päälnjottan vos asan ajatella nn, että kun kysymys yhdstyy medän vaatmukseemme teollsten työpakkojen lsäämsestä, nn sllon medän täytyy kyetä osottamaan er aluelta,,kehtyksessä taakse jääneltä aluelta seutuja. Jossa tetyt edellytykset ovat olemassa teollsuuden luomseen. Sen sjaan se lnja, että tetyn kehtysalueen rajavvan seuf ^ dulla, sen ylä- ja alapuolella, ryhdyttäsn kylvämään ptäjttän rahaa valton pusssta ehdottomast e Johda tulokseen. Tämä lnja e ole mkään ratkasu ongelmlle, mutta se on kyllä eräänlanen lahjus. Jonka avulla pdetään hmsä ^etyn ajattelutavan kannattajna. Kansaa snänsä se e auta. Sen vuoks sanosn, että tätä kehtysaluekysymystä on edelleenkn tutkttava. Puoluekokouksemme on hyväksynyt tettyjä seutuja, alueta koskeva ykstyskohtasa tutkmuksa. Nden täydentämnen lmesest. on välttämättömyys, jotta vosmme osottaa kohteta, johnka kannattaa yhteskunnan tomenpten, varoja uhrata ja myöskn.saada esn sellasa ehdotuksa tuotannonalosta, jota votasn jollakn aluella kehtellä. Kysymys on ss valtavamttasesta tehtävästä. Jonka edessä olemme..tähän lttyy tetyst työllsyys^.symys, joka, me dän. maassamme on jo Joka vuos tostuva.,mellä e kyetä käyttämään kansalasten työvomaa hyväks Ja tällä tavalla käyttämään maan Ja kansan eduks stä hyötyä, mtä stä ols saatavssa, vaan huomattava osa tästä työvomasta Joko jää kokonaan,käyttämättä kotmaassa takka se vrtaa maan rajojen ulkopuolelle. Se väk,. Joka lähtee, on aloterkkaampaa, rohkeampaa, kotn jäävät hljasemmat ja kltmmät. No nn, en nähn ongelmn tämän enempää puutukaan, vttaan, nhn van sen vuoks, että me puolueenakn olemme erttän»».

3 \ h suurten cysymysten kanssa tekemsssä. Erätä kysymyksä olemme Jo tutkneetkn ptkälle. Sellasn kuuluu mm. asuntokysymys ja stä on Jo tettyjä täsmällsä ohjelma. Samon on asa korkemman opetuksen Ja teteellsen tutkmuksen osalta. Erältä multakn alolta on Jo valmsta paljonkn, nn että jo pelkästään aatteellsta työkenttää kyllä rttää. Jos ajattelsmme tämän hetken polttsa asetelma tässä maassa, nn jokanen ka vonee yhtyä shen kästykseen, että maalaslton kässsä on tällä hetkellä tässä maassa polttnen johto melko täydellsest. Toset porvarllset puolueet ovat joutuneet shen asemaan, että ntä vodaan kutsua polttsks seuraljoks valla tsenästä kykyä saada akaan mtään. Kokoomuspuolue näyttää kään kun melvän Jonknlasta kapnallsen asemaa, mutta vme pävät ovat osottaneet, että se on kyllä alts alstumaankn, jos se kään kun slmänvoteeks saa jotan, jolla vodaan stä kansan edessä perustella. Mutta omaperästä poltkkaa kokoomukseltakn puuttuu puhumatta kansanpuolueesta. Suomen kansanpuolue on kään kun vhkytynyt maalaslton seuralaseks Ja luultavaa onkn, että se vaaleja slmälläptäen tekee vaallton maalaslton kanssa Ja se vää velä Jotenkuten eduskuntaan ast. Ruotsalanen kansanpuolue on käymstlassa. Kelpoltkka e enää Suomessa yksn rtä puolueen perustaks, vaan vaadtaan muutakn. Stä Johtuu, että tuon puolueen prssä tlanne on hyvn vahvassa käymstlassa juur sen vuoks, että sosaalset, yhteskunnallset pulmat tulevat vasta nyt eslle, ja ratkasua nhn tarvtaan rppumatta stä, mtä keltä kyntäjä puhuu, puhuaksemme vanhojen kaavojen mukaan. Jos nyt ajattels, mhn tästä eteenpän näden puolueden ajattelutapa nyt nn kun vttas, nn eköhän eräs sellanen hyvn ymmärrettävä pyrkmys lene se, että nykysen eduskunnan porvarllnen enemmstö sälys myöskn seuraavassa eduskunnassa Ja sllä tavalla sälysvät käänkun valtakunnan halltsemsohjakset edelleen samossa kässsä, samossa kun ne ovat nytkn. Tästä vodaan saada Jonknlanen vte stä, mllä tavalla suhtaudutaan sosaldemokraattseen puolueeseen. Jolla nyt tällä hetkellä medän puoluestamme näyttäs olevan parhaat mahdollsuudet edetä seuraavssa vaalessa. Jos vodaen lähteä stä asetelmasta, Joka synty vme syksyn kunnallsvaalessa, mtkään ylesssä olosuhtessa tapahtuneet muutokset evät ole nähdäksen muuttaneet tätä päätelmää. Anoa sekka, joka tässä suhteessa vo jotakn saada muutosta akaan medän tlanteessamme, ovat tetenkn omat tomenpteemme. Ja stten Jotkut sellaset tapahtumat, jota emme tällä hetkellä ehkä tedä. Mutta Joka tapauksessa nähtävssä olevat sekat puhuvat sen puolesta, että polttsessa elämässä on edessä srtymävahe Ja vakutusvallan srto sosaldemokraattseen suuntaan, Ja tetenkn ne. Jotka haluasvat vallankahvassa yhä edelleen olla, evät tätä melhyvn katsele. Tältä kannalta vodaan ajatella maalaslton lähteneen sen arvodessa oraan asemansa näden muuttolkenumeroden pohjalla Ja päätyen shen, että puolueen vakutusvalta laskee, elle se saa kannatusta muualla. Ja että nmenmuutto tässä suhteessa on välttämätön, Jos akoo seurata maalta kaupunkehn srtyven Jalanjäljssä kaupungn rajojen ssäpuolelle. Tässä vedotaan shen maaseutu-uskollsuuteen. Jonka tovotaan seuraavan kaupunkn srtyvä. Ja tällä tavalla maalasltto vos turvata tuleva- ) 4

4 suutensa anakn ptkäks akaa tulevasuuteen kun muutenkn. Tämä organsaato on tetenkn saanut tulokseks sen nmenmuuton. Mutta Joka tapauksessa shen on ahetta knnttää huomota. Ehkä saanen kohdstaa huomon myöskn kommunstseen lkkeeseen ja sen prssä lmenevn erlasn melpdevrtauksn. Ntähän hellä näyttää olevan, ja SKDLrn on syytä pyrkä enemmän tsenäseen asemaan, että sllä ols snänsä Jotakn merktystä. Ymmärtääksen kannattaa sosaldemokraatten hyvn tarkon seurata tämän tlanteen kehtystä, sllä Jos se lnja. Jota tohtor Alenus puhettensa mukaan ajaa, johtaa käytännöllsn tuloksn, nn sllon mellä tapahtuu myöskn ssäpolttsessa kentässä muutos. Jota emme vo Jättää huomoonottamatta. TPSLrstä e ole syytä paljon puhuakaan. Stä on jäljellä ryhmä. Johon tänään olemme päättäneet knnttää hukan huomota. Melle on tehty vaallttotarjouksa. Ntä on tullut kommunsten taholta Ja TPSL:n taholta Ja on vakuutettu, että vaalltossa työväen yhtesrntamaa hyväks käyttäen vasemmston enemmstö ols eduskunnassa turvattu Ja tällä tavalla vähäväksen kansan asa tulee parhaäla mahdollsella tavalla valvotuks. Nämä vaalltothan olsvat nk. teknllsä lttoja kummassakn tapauksessa. Puoluetomkunta on, vakka se ols vonut sääntöjen mukaan lmesest ratkasta vaallttokysymyksen omankn päätöksensä perusteella, halunnut srtää ratkasun puolueneuvostolle, Jotta asan laajemp keskustelu Ja päätöksstä neuvottelu ols mahdollsta. Puoluetomkunta on katsonut asaa sltä kannalta, että medän etumme Ja myöskään valton kannalta e sttenkään ole saavutettavssa mtään myöntestä tulosta vaallttojen kautta, vaan että se, mtä tässä asassa ehkä teknllsest votetaan, vodaan menettää tosaalla kannattajen vetäytyessä pos takaamme. Sosaldemokraatten kohdalla se vos olla melkonen kavennus. Luulsn, että kommunsten Ja TPSL:n kohdalla tässä suhteessa menetystä tuskn velä tapahtus. Se ols ss medän kohdaltamme huonomp vahtoehto. Jos ajattelemme valtakunnallsest työväen polttsa mahdollsuuksa tässä maassa, nn vaallttojen kautta e kyetä rakentamaan asassa mtään postvsta. Edelleen nähdäksen on perusteltua se näkökohta, että vaalehn ols käytävä mahdollsmman selvn tunnuksn, nn että valtsja selväst tetää, ketä hän äänestää mennessään vaalpakalle. Vaalltossa e varmast koskaan tedä, mnkä ryhmän hyväks ään menee. Sen vuoks Sosaldemokraattsen puolueen puoluetomkunta ehdottaa, että vaallttoehdotukset hylättäsn juur nällä perustella. Se on myös kanta tässä lausumaehdotuksessa. Luulen, että puolueneuvosto, ottaessaan asaan kantaa, yhtyy tähän puoluetomkunnan näkemykseen. Me kästtelemme täällä myöskn tätä nk. sovntokysymyksen jatketta, erästä uutta tomenpdettä, joka esttels asota eteenpän tarkotuksella koota sosaldemokraattsta väkeä edelleen puolueeseen. Helsngn pr on tehnyt tästä puoluetomkunnalle ehdotuksen, joka tässä kokouksessa tulee kästeltäväks. Tästä asasta on sanottava, että tämä sama kysymys on esllä ensmmäsen kerran v vaalen jälkeen. Sllonhan tämä

5 TPSL ry. ol eduskunnassa 13 henknen ja ol tarkotus vaalen syyttä koht. Jälkeen rakentaa yks yhtenen eduskuntaryhmä. Tässä asassa No nn, en nähn tämän ptemmält enää puutukaan. Sano- f,.l '! 1 1! käydyt neuvottelut ovat Johtamassa tulokseen Ja sllonen eduskuntaryhmä ol tekemässä puoluetomkunnalle estystä, että puolueneuvosto kreest kutsuttasn koolle purkamaan ntä päätöksä, Jolla akasemmn ol puolueesta erotettu järjestöjä ja henklötä. Kutenkn TPSL:n tetyt johtajat ptvät välttämät- sn lopuks sen, että Sosaldemokraattsen Puolueen mehdollsuudet edetä näyttävät tällä hetkellä yhä edelleen suotuslta. E ole olevssa olossa mtään sellasa merkkejä muutoksesta, Joka merktss takaskua edustamllemme kästykslle. Medän e pdä rakentaa pelkästään sen uskon varaan, että kun V tömänä eräänlasen ryhmän muodostamsta ja se anakn suuren f me kerran vme syksynä pärjäsmme kunnallsvaalessa, nn tot- \ - - ",, f s 1 '', 1 ; J / t l s f ' m h ' h M! < osan sen ryhmän jäsenstä yllätykseks saatettn julkseks asaks, ja nän ol asa kaatunut. Tosen kerran tämä asa ol pohdttavana vme vuonna tämän sopmusasan yhteydessä. Sllon harkttn stä, olsko. syytä näden sopmusten lsäks myös perua ne puolueneuvoston tomeenpanemat erottamspäätökset, erottamskehotukset, josta nyt on kysymys, jotta käänkun kenttä ols sltä kohtaa selvä. Stä estystä puolueneuvostolle e tehty. Tällä kerralla on kysymys stä, että me hyväksysmme tämän nyt Helsngn prn taholta tulleen ehdotuksen Ja että puolueneuvosto peruuttas akasemmat erottamspäätöksensä ja erottamskehotuspäätöksensä Ja tällä tavalla teks puolueesta lähteneden Jäsenten paluun mahdollseks. Tämä on sekka. Joka on lmesest huolestuttanut erätä prejä tässä maassa melko vakavast. En tedä okeastaan, mstä syystä, sllä mtään erkos ta tulvaa emme ole tässä odottaneet, vakka ov onkn auk. Mahdollsuus on kutenkn tarjottu. Käytännön jatko jää stten asanomasen tsensä ratkastavaks, nden, Jota kysymys henklökohtasest koskee sekä nden järjestöjen. Josta on kysymys. Tuloksen näemme ss myöhemmn, mutta tämä lmasee Sosaldemokraattsen Puolueen hyvää tahtoa tasottaa tetä yhtenä- t ta ka me pärjäämme seuraavan vuoden kesän valtollsssa vaalessakn. E koskaan ole varmaa, että nän tapahtuu lman, että sen hyväks tehdään paljon uhrautuvaa työtä. Nmenomaan nyt on tärkeätä tähdentää tämän työn tekemstä, sllä jos nyt kärsmme takaskun, nn mnulla on se vakutelma, että menee ptkält vuosa eteenpän, ennen kun demme samassa tlanteessa tosen kerran. Sllä väln tapahtuu paljon vahnkoa e van puolueelle vaan tälle maalle, sllä nykytlanteessa maa käänkun mätänee ssältäpän. On tetynlanen mädäntymsprosess käynnssä Ja sen estämseks tarvttasn uutta suuntaa poltkassa, terveempää lnjaa. Ja Jos puolueneuvosto tässä asassa pystyy näyttämään tetä, nn se ymmärtääksen on tehnyt suuren palveluksen e van työväenluokalle vaan koko maalle. Tässä melessä julklausumassa on kohta myöskn ammattyhdstyslkkeestä. Se nmttän on asa, joka knnostaa työväkeä erttän paljon e van sen vuoks, pystyykö ammatllnen lke täyttämään nmenomasen tehtävänsä palkkatyöväen etujen ajajana, vaan se knnostaa myös polttsta työväenlkettä. Vakka me emme puutu ammattyhdstyslkkeen asohn, medän on syytä tarkon seurata, mllä tavalla tämä osa työväenlkkeessä kehttyy. Luulen, että ymmärrämme myöskn puolueen rvjä- J,.

6 senten kästyksä työpalkolla, jos olemme stä meltä, että ammattyhdstyslkkeen prssä tovotaan työväen taholta tervettä, vomstavaa kehtystä. Se merktsee yhteskunnallsen tastelun kentällä erttän arvokasta vomaa. Tähdentäsn sosaldemokraatten mahdollsuuksa, sllä ne evät ole huonot, ekä medän tule tässä vaheessa panna lan paljon panoa shen, että metä ulkopuolelta opetetaan okealle telle. Mtä tulee Pravdan artkkeln, sanosn, ette ole syytä sen väheksymseen. Sen krjotuksen taustavoma on lmesest melkosen suur ja sllä on myöskn vakutusvaltaa shen nähden, mtenkä asat medän maassammekn sujuvat. Vakava suhtau-. tumnen asaan on pakallaan. Se e käytännössä vo merktä stä, että Sosaldemokraattnen Puolue luopuu peraattellssta, henklökohtassta ja moraalssta näkemyksstään. Ja että Sosaldemokraattnen Puolue ols tässä suhteessa peraattetaan vastaan rkkonut. Vakava suhtautumnen tällasten asoden esntymseen merktsee yhä edelleen stä, että me puolueen jäsennä pysymme tvst sen lnjan kannalla. Jonka me olemme yhtesest knn lyöneet. Olen akasemmn sanonut Ja haluan tostaa sen, että erässä mussa asossa vo lkkumatla ela väljemp kun se on ulkopoltkan kysymyksssä. Sen vuoks tähdentäsn Jälleen kerran tätä sekkaa, sllä nnkun huomasmme, tämä kysymys on anoa lkkeelle paneva voma nssä krjotuksssa. Josta nyt tässä on kysymys. Sosaldemokraatten on ymmärtääksen omaa sekä valtakunnan tulevasuutta ajatellen tässä suhteessa hodettava korttnsa hyvn Ja oken, puolueen lnjan määräämällä tavalla. Se on yhtenen nmenomanen päätös. Krjotukset, josta on ollut puhe, evät ole ykstysä melptetä. Sen vuoks nlle on annettava arvo«lopetankn tähän. Ktoksa (Suosonosotuksa). Puheenjohtaja : Ennen kun keskustelu Jatkuu, pyytäsn menettelytapavalokunnan puheenjohtajaa esttämään sen, mtä valokunnalla tämän asan yhteydessä on estettävää. Menettelytapavalokunnan puheenjohtaja Kokkalanen: Tover puheenjohtaja. Tätä julklausumaa ka Jaetaan parhallaan. (Puhuja luk julklausuman.) (Lte n:o $) Telle on Jaettu ehdotus, joka on muuten menettelytapavalokunnan ehdotuksen mukanen pats yks kohta muuttuu. Lopussa vmestä edellsellä rvllä: "rakentavan työn" korjataan "rakentavan yhtestyön". Puheenjohtaja: On kuultu puolueen puheenjohtajan alustus kästeltävänä olevasta asasta. Kokousedustajlle on jaettu myös shen lttyvä menettelytapavalokunnan ehdotus Julklausumaks. Nnkään on kokousedustajlle jaettu Työväen ja Penvljeljän Sosaldemokraattnen Ltto ry:n puoluetomkunnalle osottama krjelmä (Lte n:o, joka. koskee yhtestomn ta tarjousta eduskuntavaalessa, samon Helsngn Sos.-dem. prn krjelmä (Lte n:o/0). Joka koskee ntä tomenptetä, jolla TPSL:n jäsenten Ja Järjestön paluuta puolueeseen votasn edstää. Alustuksen, Julklausumaehdotuksen ja krjelmen johdosta synty seuraava keskustelu: Sulo J. Ojanen: Tover puheenjohtaja, hyvät puoluetovert. Kun kuuln luettavan tämän Julklausuman, nn Joudun knnttämään muutamn kohtn huomota. Knntn huomota shen asaan, että ne Jäsenet Ja yhds-

7 ).. ' :.n' tykset. Jotka joutuvat eroamaan puolueesta, olvat tehneet erttän karketa rkoksa. Nyt hedän taholtaan e ole asallsest estetty mtään. Jonka mukaan medän ptäs tässä erkosest sanoa, että unohdetaan nämä erttän räkeät rkkomukset. Vakka en w ole kalkken rdanhalusmpa tämän kysymyksen kohdalla, mnun melestän kutenkn mellä ptäs olla okeudentvntoa snä melessä, että me näksmme kohtuusnäkökohdat tällasenkn asan koh- dalla. Olemme käänkun anelemassa armoa nltä, Jotka ovat rkkomuksa tehneet. Seuraava kohta on ammattyhdstyslke. Jos katselemme ammattyhdstyslkettä kentältä käsn, nn joudumme toteamaan, että kenttä tarvtsee erttän täsmällstä tetoa ja ohjeta ekä sunkaan pyöretä sanontoja. Tällä lausumalla tehdään erttän suur karhunpalvelus SAJ:äselle ammattyhdstyslkkeelle. Va onko nn, että puolue e enää tällä hetkellä katsokaan tarpeellseks SAJ:n mahdollsmman vomakasta tomntaa tässä maassa. En vo henklökohtasest anakaan hyväksyä tällasta kohtaa Ja luulen, % että myöskn se Järjestöllnen alue. Jota edustan, e tällasta vos hyväksyä. Edelleen knntän velä huomota 5. kohtaan. Jossa sanotaan: "hylättäessä vaallttopyynnöt". En julklausumassa sanos nän, vaan sanosn tosella tavalla: "puolue menee vaalehn omana vaallttonaan", enkä puhus mtään Jonkun tos- kyväst stä tuoda Julk Julklausumassamme. Atte Pohjanmaa : Hyvät tovert. Se alustus. Jonka puheenjohtaja Paaso täällä estt, osottaa, mtenkä laajat näköalat tällä hetkellä ovat medän ssäpolttsessa tlanteessamme. Asat evät ole ollenkaan nputettavssa peneen yhtenäseen kääröön, vaan ntä on mona erlasa nppuja. Ja ne kakk ansatsevat medän tarkan huomomme. Tarkotuksen on knnttää huomota anoastaan erääseen asoden puoleen. Joka kästtääksen tällä hetkellä Ja lähman vuoden akana tulee olemaan hyvn tärkeä. Julksuudessa on puhuttu aka paljon stä, että tulevssa eduskuntavaalessa ehkä syntyy vasemmstoenemmstönen eduskunta. On puhuttu stä, mtä hyötyä stä ols, on puhuttu myös stä, mtä vakeuksa se melle mahdollsest tuottaa. Sen prssä on askarreltu ss Jo nän ennakkoon huomattavan paljon. Tosasa kutenkn on se, että me tällä hetkellä, runsaan vuoden ennen nätä vaaleja, emme tedä mtään tosasota stä, mnkälanen tulos vaalesta on. Mellä on tetenkn arvota stä. Saatamme vetää johtopäätöksä, mnkälanen tulos mahdollsest ols. Jos vaalt olsvat tällä hetkellä. Jos ne ols nmenomaan sen tlanteen valltessa tomtetut. Jossa tomtettn äskeset kunnallsvaalt. Mutta mtään varmaa tetoa stä, mtä vaalt tuovat tullessaan, stä mellä e ole.. T f ten esttämstä Ja tarjoamsta vaalltosta Ja hylkäämsstä. Olsn sllä kannalla, että van toteamme, että menemme.tsenä- \ Kästtääksen medän e tällä hetkellä ole nnkään tarvs kästellä stä kysymystä, mtkä näköalat ovat medän edessämme snä vaalehn, seuraavssa eduskuntavaalessa. Se on paremp me- vaalen Jälkeen, onko sllon ryhdyttävä Johnkn' tomenpte- nettelytapa, kun sanoa, että tarjos on hylätty.' Jos tuollanen sn yhtestyön akaansaamseks mestä vasemmalla*^ oleven kans- muutaman kymmenen jäsenen puolue esttää melle vaallttoa sa, va onko ryhdyttävä tomenptesn yhtestyön akaansaam- eduskuntavaalessa, medän e tarvtse kovn vomakkaast Ja nä- seks mestä okealla oleven kanssa: Nämä kysymykset ovat yn-

8 m ) M l l märtääksen tulevasuuden asota, evätkä varmaan myöskään kuulu tämän kokouksen kästeltävn asohn. Sen sjaan tällä hetkellä on tlanne. Jonka hyvn tunnemme Ja Joka varmast vaat medän tukan huomomme. Se on se, että me olemme oppostossa. Emme varmastkaan tule osallstumaan ha- <» <. ltuspoltkkaan ennen eduskmtavaaleja. Eduskuntavaalt evät varmastkaan tule ennen kun runsaan vuoden kuluttua. Puolueneuvoston kokouksen on ymmärtääksen sen vuoks knntettävä vakavaa huomota tämän tulevan vuoden vaatmaan poltkkaan Ja nhn tekjöhn. Jotka tämän vuoden akana ovat olemassa ja nhn tavottesn. Jotka tämän vuoden akana ovat lähnnä mellä esllä. Tedämme, että sosaldemokraattnen lke enempää kun mkään muukaan lke e pyr päämääräänsä Ja tarkotuksnsa anoastaan halltuspoltkan avulla, vaan se pyrk shen myös sllon, kun ollaan oppostossa. Velvollsuutemme on sen vuoks on tarkastella tlannetta nykysn, mkä se/oppostossa olemsen kannalta katsellen. Oppostossa ollessa tarvtaan keskttymstä, vomaa Ja yhtenäsyyttä. Tällä hetkellä tlanne on se, että halltusrntaman muodostaa yhtenänen porvarsto. Tosn sellä on rakolua, saattaa olla ermelsyyttäkn, mutta nänhän on yleensä asanlata sllon, kun on kysymys sellasesta kokoomuksesta, Johon kuuluu useampa ryhmttymä halltuksessa. Ermelsyyksen olemassaolon e ss tarvtse merktä nnkään vakavaa vaaraa^halltuksen kokoomukselle, stähän on Jo esmerkkejä vme syksyltä, Ja lmesest tulee käymään nn tulevan vuodenkn akana, että halltuskokqomusta e saada hajalle ekä se hajaannu, vaan vaalehn saakka tom nykynen halltus. Se merktsee ss myös stä, että sosaldemokraattnen lke tulee 4 olemaan oppostossa. Ja medän velvollsuutemme on sllon pyrkä keräämään opposton puolelle nn vahva Ja luja yhtenäsyys kun sunkn on mahdollsta. On luonnollsta,, että me tällön käytämme hyväks myös ntä mahdollsa rkkoutuma Ja rakoluja. Jota on halltuspuolueden prssä, mutta medän täytyy mustaa, että myös mestä vasemmalla olevat kommunstt ovat oppostossa. Mellä on ollut yhtestyötä kommunsten kanssa ernässsä kysymyksssä. Myös oppostossa oltaessa stä on tapahtunut, ennen kakkea tetyst eduskunnassa. Myös kunnallselämässä on tällasta yhtestyöskentelyä Jossakn määrn ollut. Tosasa kutenkn on, että tuo yhtestyö on ollut suhteellsen hajanasta, se e ole merknnyt ss oppostossakaan ollessamme mtään yhtenästä kokonasuutta ta suunntelmallsuutta, jota tetenkn anakn teorassa täytys voda ptää välttämättömänä. Knnttäsn huomon shen, että ollessamme nyt seuraavan alkavan vuoden, ss tulevan vuoden ajan Jatkuvast oppostossa medän ptäs tarkastella, katsella, onko Jotakn mahdollsuuksa koota oppostovomamme tähänaststa tehokkaampaan tomntaan snä melessä, että ne tavotteet. John sosaldemokraattnen lke pyrk, sasvat taakseen enemmän tuulta purjesn ja ntä votasn ss suuremmalla menestyksellä kun tähän saakka toteuttaa valtollsessa elämässämme. tsestään selvää on, että tällanen oppostossa olemnen Ja avun saamnen nden tavottelen taakse. Jota me edustamme, e merktse mtään sellasta knteätä yhtestomntaa, jota votasn edes ajatella puhuttaessa Jostakn katto-organsaatosta ta musta, mutta mnusta tntuu, että me käytännöllsessä poltkassa, esm. eduskuntatyössä, vomme tehostaa tällasta yhtestomntaa nmenomaan ottaen huomoon omat tavotteemme. Tetenkn vodaan sanoa esm.. \, - -

9 ' tl t "! 1 ' \ } kommunsten näden akojen lkehtmsestä, että se tapahtuu taktllsessa melessä. Tämä on varmast avan oken. Yhtä oken on kutenkn sanoa, että myös sosaldemokraatt sllon, kun ne tavottelevat jotakn ystävä okealta ta vasemmalta, tekevät sen nmenomaan taktllsessa melessä, ts. snä melessä, että he sasvat apua oman ohjelmansa, omen tavottedensa hyväks. Tämä on luonnollnen näkökanta, ol stten kysymys mestä tsestämme ta"medän ulkopuolellamme olevsta ryhmstä. Slmät van on pdettävä auk, jotte päädytä tällasessa avunetsnnässä mhnkään sellaseen, joka Johtas keltesn tuloksn. Nn kun sanottu nätä medän tässä kokouksessamme on kysymyksä tavattoman mona, mutta mnusta tämä medän' tlanteemme, medän oppostossa olemsemme on nn selvä tosasa, että shen on knntettävä mtä vakavn huomo. En tedä, mssä melessä tätä on tässä kokouksessa päätöslauselmn ta mun sellasn ehkä tuotava esn ja korostettava, mutta mnusta tuntuu, että puolueen johtaven elmen, ennen kakkea tetenkn eduskuntaryhmän ja puoluetomkunnan kannattaa knnttää tähän puoleen huomota." Johannes' Kokkalanen «: Tover puheenjohtaja. Tähän julklaüsumaan^velä eräs pen korjaus. Svulta 5, vmesestä kappaleesta, kohdasta, mssä sanotaan: "Puolueneuvosto knnttää puolueen jäsenstön kannattajen..." on tpahtanut välltä plkku pos, en tedä, kuka on ottanut, mutta nn oh käynyt. Ptäs tetyst olla: "jäsenstön, kannattajen...". -. Kun on ollut heman epäselvyyttä, kun täällä on tullut jaetf tua -puolueneuvoston Jäsenlle myös püoletomkunnan ehdotuksen «- ' nmellä oleva päätösehdotus, joka koskee julklausumassa stä «kohtaa. Jossa TPSL:n järjestöjen palaamsesta takasn puolueen prn mantaan, nn kävskö pänsä, että luksn päätösehdotuksen ja välttömäst sen jälkeen päätettäsn tämä asa. Kysymys e ss sunkaan ole tosesta julklausumasta, vaan päätösehdotuksesta puolueneuvostolle tämän asan puttessa. Tämä kuuluu nän: "Myötävakuttaakseen kakken sosaldemokraatten järjestöllseen yhdstymseen sosaldemokraattnen puolueneuvosto esttää kaklle TPSL:n jäsenlle ja järjestölle kutsun ja vetoomuksen lttyä sosaldemokraattseen puolueeseen. Tähän kutsuun lttyen ja muuttuneet olosuhteet huomoon * ottaen peruutetaan ne puolueneuvoston päätökset. Jolla vuoden 1957 puoluekokouksen Jälkeen on erotettu ta kehotettu erottamaan ykstysä puolueen Jäsenä ta puolueen järjestöjä. Puolueneuvosto kehottaa puoluetomkuntaa käyttämään slle sääntöjen mukasest kuuluvaa valtaa katkenneden jäsensuhteden palauttamseks ennalleen. Ne TPSL:n järjestöt, jotka evät ole olleet sosaldemokraattsen puolueen jäsenjärjestöjä, ovat nn kään tervetulleta sosaldemokraattsen puolueen Jäsenyyteen. Puolueneuvosto kehottaa prtomkunta hyväksymään näden järjestöjen Jäsenanomukset samojen peraatteden mukaan, jota ne muutonkn noudattavat uusa jäsenjärjestöjä hyväksyessään. Puolueneuvosto lausuu kantanaan, että TPSL:stä tulevlla sosaldemokraatella on samat okeudet ja velvollsuudet kun mullakn puolueen Jäsenllä. Puolueneuvosto on edelleenkn yksmelsest nden ulkoja ssäpolttsten kannanlmasujen takana. Jotka ssältyvät puolueneuvostossa hyväksyttyyn SDP:n Ja TPSL:n yhdstämssopmukseen lttyvään Julklausumaan, Ja okeuttaa puolue-

10 tomkunnan soveltamaan manttua yhdstämssopmusta harkntansa mukaan." Täällä on estetty mnulle menettelytapavalokunnan puheenjohtajan kysymys, merktseekö tämä vmenen kohta stä, että tämän puolueneuvoston päätöksen mukaan puoluetomkunta vo kutsua puoluetomkuntaan Jäsenks myös TPSL:n edustaja. Jos ne lttyvät SDP:hen, sen Jälkeen he evät ole enää TPSLrn, vaan sosaldemokraattsen puolueen edustaja. Ja snä tapauksessa puoluetomkunta valtaan puoluekokouksessa. Keskustelu todettn päättyneeks. Puheenjohtaja : Keskustelun perusteella estän, että puolueneuvoston kokous päättäs ensks, että sosaldemokraattnen puolue menee eduskuntavaalehn omana vaallttonaan, toseks hyväksys menettelytapavalokunnan ehdotuksen vetoomukseks TPSLn järjestölle Ja Jäsenlle lttyä sosaldemokraattseen puolueeseen Ja kolmanneks hyväksys menettelytapavalokunnan ehdotuksen Julklausumaks. Halutaanko käyttää puheenvuoroja? Enempää keskustelua e syntynyt, vaan selonteko myönnettn okeaks. Puheenjohtaja : Ehdotus hyväksytään. Ehdotus hyväksyttn yksmelsest. Asa ol loppuun kästelty. Puheenjohtaja : Sen Jälkeen palataan kästtelemään asaa N:o 9) Puolueen tede- Ja korkeakoulupolttnen ohjel ma. Pyydän menettelytapavalokunnan puheenjohtajaa esttämään stä koskevan valokunnan estyksen. Menettelytapavalokunnan puheenjohtaja: Tover puheenjohtaja. Menettelytapavalokunta on kästellyt ntä kahta ehdotusta, Jotka on tehty puolueneuvoston kokouksessa akanaan. Ja esttää päätösehdotuksenaan seuraavaa: Puolueneuvosto hyväksyy puoluetomkunnan ehdotuksen Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen tede- Ja korkeakoulupolttseks ohjelmaks. Puolueneuvosto kehottaa puoluetomkuntaa Ja edus kuntaryhmää ryhtymään tomenptesn ohjelman toteuttamseks. Samalla puolueneuvosto hyväksyy puoluetomkunnan tomenpteet tadepolttsen tavoteohjelman akaansaamseks Ja kehottaa puoluetomkunnan kulttuurpolttsta työryhmää krehtmään ohjelman valmstamsta. Täällä telle Jaettuun Rhmäen kunnallsjärjestön kunnallstomkunnan lähettämään ehdotukseen menettelytapavalokunta esttää seuraavaa: Puolueneuvosto, todettuaan, että Rhmäen sos.-dem. kunnallsjärjestö r.y:n kunnallstomkunnan estyksessä. Joka koskee puolueen tede- Ja korkeakoulupoltkkaa, on mona huomoonotettava sekkoja, ehdottaa, että estys lähetetään puoluetomkunnalle, Jonka tehtäväks Jää snä estettyjen asoden edelleen selvttämnen. Puheenjohtaja: On kuultu menettelytapavalokunnan ehdotus asan N:o 9) kohdalla. Halutaanko sen Johdosta käyttää puheenvuoroja? Keskustelua e syntynyt. P u h e e n j o h t a j a : Menettelytapavalokunnan ehdotukset hyväksytään. Ehdotukset hyväksyttn yksmelsest.

11 Asa ol loppuun kästelty. Kukaan e pyytänyt puheenvuoroa. Puheenjohtaja: Nyt välssä lmotusasa. On Puheenjohtaja : Ehdotus hyväksytään. pyydetty lmottamaan, että tästä kokouksesta maksettava päväraha on veraspakkakuntalaslle 27 markkaa Ja helsnkläslle 15 markkaa. Merkttn. Ehdotus hyväksyttn yksmelsest. Asa ol loppuun kästelty. Muut eslle tulevat asat Sosaldemokraattsen lehdstön levkkkampanja Puheenjohtaja : Menettelytapavalokunnan puheenjohtajalla on edelleen puheenvuoro. Menettelytapavalokunnan puheenjohtaja: Tover puheenjohtaja. Menettelytapavalokunta kästtel kokouksessaan myöskn ens syksynä järjestettävää valtakunnallsta sosaldemokraattsen lehdstön levkkkampanjaa Ja päätt osottaa puolueneuvoston kehotuksena puolueen Jäsenstölle kehotuksen. Joka kuuluu nän: Puheenjohtaja : Asa N:o 11) Muut eslle tulevat asat. Onko kokousedustajlla estettävänä asota puolueneuvoston kokouksen kästeltäväks? Kukaan e pyytänyt puheenvuoroa. Puheenjohtaja : Puheenvuoroja e ole pyydetty, muta asota e ole. Merkttn. Kokouksen päättämnen "Vahva työväenlke - vahva työväen lehdstö. Puheenjohtaja : Hyvät puoluetovert. Puolueneuvoston työ on tällä erää loppuun suortettu, mutta työ kentällä Jatkuu. Työ tämän puolueen ja koko kansan hyväks'. Tulevasuus on sosaldemokraatten^ Kokous on päättynyt'. Ehdotan, että kokouksen päättäjäsks laulasmme Työväen Marssn. Laulettn Työväen Marss. Kokous päätty klo 15-^7. Vakuudeks: Sosaldemokraattnen puolueneuvosto kehottaa puolueen yhdstyksä Ja Jäsenä osallstumaan aktvsest syksyllä 1965 järjestettävään valtakunnallseen sosaldemokraattsten lehten levtyskampanjaan. Puolueen kannatuksen Ja Jäsenstön laajentuessa myös lehdstömme lukjaprä on laajennettava. Osuuskauppavaalen ohella on lehdstömme levkkkampanja ens syksyn tärken tomntakohteemme. Puolueneuvosto tovottaa puolueen Jäsenstölle tässä työssä mtä parhanta menestystä." Puheenjohtaja: On kuultu menettelytapavalokunnan ehdotus. Joka koskee sos.-dem. lehten levttämskampan- Jaa. Halutaanko asan johdosta keskustella? Martt Vtanen Anss J^^nen / U6C/ Unto Nem ^

12 Pöytäkrja tarkastettu ja hyväksytty: Vekko Kokkola» SV'

13 SOSALDSOKRAATTSKM PDOLUBNEUVOSTOM KOKOUS Helsngn Työväentalon Juhlasalssa 19. pävsnf "fcouk<cuuta 1965 alkaen kello 11 ( PUOLUENEÜVOSTOH JÄSENET Puheenj^ohtaja: Martt Vtanen Í V t Heskn Yrjö Rantala Aarne Kosknen Arvo Salo jy^ varajäsenet; Tauno Hetanen Yrjö Hätnen Lala Lesknen Hämeen_et. 1r Antero Nurmnen Aarne Henonen Sulo Ojanen varajäsenet: Pentt Salm Arvo Vesala Nlo Suomnen 1 1 Uudenmaan f^r: Snkka Luja 6/ Laur Palonen Eerk Latnen varajäsenet: Johannes Rautsala Krst Tuomnen Vljo Maln Hämeenjpohj^, jpjlr^ Amo Korjus Joel Vheräranta Pekka Peltonen varajäsenet: Unto Kanerva Arvo Auvnen Vljo Rntala l 'M Pv H Kymen lrls Johannes Kokkalanen / Reno VrtanenÍ Jorma Salo / varajäsenet: Ova Kors Kost Paaso Hekk Munter Satakunnan^jLr^ Eero Karra Erkk Saarnen Leo Suvanto varajäsenet: Leo Nyberg Maxmo Lehtonen Albert Lehto ^ 1/ Vekko Kokkola Arvo Vano u- Hekk Helmnen L/' Pekka Mkkonen L/ Katr Lndfors varajäsenet: Urho Kvelä Olav Marttla Vekko Sukkola Vänö Rpatt Reno Ltmanen M: 1Ml T»! r

14 T Mkkeln^pr Paavo lo Mauno Auvnen varajäsenet: Kauko Laaksovrta rja Oranen Vaasanjp^r^ Vljo Vuornen Pekka Hakala varajäsenet: Hekk Hrvelä Sulo tola T^R f V É l r Í " KuopjLon r: Juho Lukkarnen ^ Aaro Monthan varajäsenet: Ukko Mäkelänen Vlho Nskanen Paavo Trronen L- Eno Romppanen varajäsenet: Jalmar Väsänen Yrjö Vänttnen Oulun r:_ Jarmo Kölh varajäsen: Alpo Lndqvst KaJ^aann^p^r^^ Arttur Okkonen varajäsen: Vänö Töll lä n l;rl^: Vlho Väyrynen varajäsen: Atte Kyllönen / // [fl Pr m. j^y f Í' Sulo Rasnaho Vekko Heskenen Anselm halanen varajäsenet: Erkk Luoto Kalle Helander Eero Tuomaala U Ruó t sala ^nen_t2;ö väen^t t o: Rolf Prman ^ varajäsen: Harry Blomberg ; ) t! «: :lr f M ' - r 9} Í' s 1 ü

15 - 3-1 t 1 PUHB- JA ESTYSOKEÜTBTUT Rafael Paaso» ^ Puoluetomkunta: Vekko Helle 1/ Paavo Tlkanen // h Olav Lndblom Vljo Vrtanen Vänö Humonen ty. Kaarlo Ptsnk U Antero Väyrynen Aatto Väyrynen Lx Sylv Sltanen / Onn Oksanen \ u / K. -A. Fagerholm Tlntarkastajen puheenjohtaja; Sos>-dem. Nasten Keskusltto: Albert Srjola Tam Rnne-Vrolanen ) Sos.-dem.!luorson Keskusltto; Sos.-dem. Eduskuntaryhmä; Martt Pöysälä Vekko Kokkola L^ ' f LÄSNÄOLO- JA PUHEOKEUTETUT; Puolueen vastuunalaset tomtsjat: Valde Nevalanen Aarne Paananen Paul Burman y Prtomkunten edustajat: Helsngn pr: Uudenmaan pr: Turun et. pr: Satakunnan pr: Hämeen et, pr: ^^ V dk»l \ ' Hämeen pohj. pr: Kymen pr: b - Mkkeln pr: Kuopon pr: Joensuun pr: Kesk-Suomen pr: K' Vaasan pr: Oulun pr: hl Lapn pr: Kanuun pr: Ruotsalanen Työväenlttoj dc^ j/a^cu^uk

16 L' } Prshteert! Helsngn pr: Uudenmaan pr: Turun et. pr: Satakunnan pr: Hämeen et. pr: Hämeen pohj. pr: Kymen pr: Mkkeln pr: Kuopon pr: Joensuun pr: Keskl-Suomen pr: Vaasan pr: Oulun pr: Lapn pr: Ruotsalanen Työväentto: Turun Sos.-dem, Kunnallsjärjestö: Tampereen Sos.-dem. Kunnallsjärjestö: Lahden Sos.-dem. Kunnallsjärjestö: Lappeenrannan Sos.-dem, KunnallsJ. Auls Leppänen Kauko Tapannen Aarno Lndeqvst Jukka Tuom c/ Votto Penttnen Antt Halme Mauno Hrv saar Martt Äberg Kejo Suks ^^ Eero Sorsa Mauno halanen ^ Eel Lepstö Erkk Koponen Paul Knnunen Jarl Nordman ^^ Tasto Tontt /'^ Martt Huss Matt Luttnen ' Amo Hautala Puoluelehten edustajat: Työväen Sanomalehten Tetotomsto: Eno Kalkknen Suomen Sosaldemokraatt: Atte Pohjanmaa Turun Päväleht: Uus Aka: Hämeen Kansa: Kansan Leht: Eteenpän: Samaan Sanomat: Pohjos-Karjala: Pohjanmaan Kansa: Pohjolan Työ: Svenska Demokraten: Sosalstnen Akakausleht: Esko Nskanen Vlho Rantanen Mauno Pelkonen Alpo Ttnen Holger Salokangas Aaro Aras Pentt Ketola - -.1,1 H J ^ 1

17 - 5 - PUHEENJOHTAJAN LUVALLA KOKOUSTA SEURAAMASSA OLEVAT PUOLUEEN JÄSENET \ Sos.-dem. Rattusltto: Erkk Kuoppala : j 1, l.n' M r t ' k Anss Kärknen Unto Nem Jyrk Juut Eno Wuokko Vhtor Laht Helnä Halava Yrjö Vrtanen Arvo Nuoljärv Ulla Suhonen Jenny Johansson Martt Vasama Elo Lehtnen' Oss Palenus Smo Juntunen Kyöst Heln Juho Pyy Vänö Ahde Nlo Koljonen rja Lönngren. f) t l 3 ^ "r R n' ( r H.!, ^ lll! H l ' : tl

18 SUOMEN pa/ SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUE SOP HELSNK PAASVUORENKATU 3 POST S RTOT L 7990 KESKUS SHTEER ENHOTAJA OS HTEER SHTEER SSHTEER SASAT *! J } KUTSU PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSEEN mt^ 1 TRS A Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan sääntömääräseen kokoukseen, joka pdetään Helsngn Työväentalon juhlasalssa keskvkkona 19. pävänä toukokuuta 1965 alkaen kello 11. Helsngssä 14. pävänä huhtkuuta 1965«SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUETOMKUNTA ; 1 «n ' H Rafael Paaso Kaarlo Ptsnk ' Jakelu: Puolueneuvoston jäsenet Puoluetomkunnan jäsenet Tlntarkastajan puheenjohtaja Sos.-dem. Nasten Keskusltto Sos.-dem. Nuorson Keskusltto Sos.-dem. Eduskuntaryhmä Prtomkunnat Prshteert Puoluelehdet Sos.-dem. Rattusltto Puolueen jaostojen puheenjohtajat 1 ñ!>. 1 7 ' «H

19 Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston kokous Helsngn Työväentalon juhlasalssa alkaen klo 11. T y ö j ä r j e s t y s 1. Kokouksen avau s 2. Nmenhuuto 3. Kokouksen lallsuuden toteamnen 4. Kokouksen järjestäytymnen: a) valtaan kaks shteerä b) valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa o) valtaan kolme ääntenlaskjaa d) valtaan menettelytapavalokunta 5. Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Puolueen tomnta- ja tlkertomus v.lta 1964 ltteneen sekä tlntarkastajän lausunto 7. Puoluetomkunnan ehdotus tulo- ja menoarvoks v:lle Sos.-dem. Eduskuntaryhmän tomntakertomus v:lta Puolueen tede- ja korkeakoulupolttnen ohjelma M ')! ' ' 3 ( S ' \\ [ 10. Polttnen tlanne ja julklausumat 11. Muut eslle tulevat asat 12. Kokouksen päättäjnnen l t ) y f 3 ' ; U ^ 1 (

20 J;^ /t^â V K E R T O M U S Suomen Sosaldenokraattsen Puolueen tomnnasta v YLESKATSAUS n M 1 j ', '! 1. Kansanvälnen tlanne Vuoden 1964 alkaessa jatku edellsen vuoden elokuussa solmtun ydnasekoekeltosopmuksen luoma tovekkuus. Katseet kohdotuvat Yhdysvaltohn, jossa presdentt Lyndon B. Johnsonn tomenpteet edeltäjänsä edstyksellsen ja rauhanomasen poltkan jatkamseks osottvat läntsen johtavan suurvallan tomvan Moskovan sopmuksen hengessä. Ylestä rauhanomasta tlannetta järkyttvät edelleen Kyproksen krsn syvenemnen ja Kaakkos-Aasan tapahtumat. Jotka myöhemmn johtvat avomn selkkauksn. Kyproksen presdentt Makaros lmott tammkuussa sanovansa rt saaren hallntaa koskevan takuusopmuksen, mkä tomenpde joht välrkkoon Kyproksen ja Turkn kesken. Krekka tuk Kyproksen krekkalasta johtoa, saaren asukkaat asestautuvat ja ensmmäset aseellset yhteenotot krehtvät YK:n turvallsuusneuvostoa tlannetta rauhottavn tomenptesn. Maalskuussa hyväksyttn esty s rauhanjoukkojen lähettämsestä saarelle. U Thant käänty eräden puolueettomen maden puoleen muodostaakseen 7000 mehen turvajoukon. Myös Suomen halltus asett YK:n käyttöön pataljoonan. Suomen Tukholman suurlähettläs Sakar Tuomoja kutsuttn välttäjäks kstassa. Turvajoukkojen saapumsenkn jälkeen jatkuvat rauhattomuudet. Tuomoja sarastu vakavast elokuussa kesken raskaan vältystyönsä ja kuol kuukautta myöhemmn. U Thant nmtt hänen seuraajakseen Galo Plazan, joka kehttel edelleen Tuomojan suunnttelemaa vältysehdotusta.. Ratkasuun e kutenkaan päästy, mutta YK:n tomenpten onnstuttn estämään avomet rtasuudet Krekan ja Turkn välllä. Kaakkos-Aasan levottomuusalueella tlanne krsty vuoden mttaan jatkuvan aseellsen tomnnan muodossa. Etelä-Vetnamssa edellsen vuoden marraskuussa johtoon astunut sotlasryhmä e kyennyt halltsemaan ssäpolttsta tlannetta. Kommunststen Vetkong-sssen tomnta laajen koko Etelä-Vetnamn alueella. Yhdysvallat nmttvät Sagonn suurlähettlääks yleseskuntapäällkön, kenraal Maxwell Taylorn osottaen sten poltkkansa tulevan suunnan. Materaalapua Etelä-Vetnamlle lsättn ja amerkkalasten sotladen - neuvonantajks kutsuttujen - määrä nous yl kahdenkymmenen tuhannen. Yhdys-?! D ä C f,

21 - 2 - l vallat syyttvät Pohjcs-Vetnama etelä-.vetnamlasten sssen tukemsesta. Konflkt kärjsty elokuussa, jollon ajauduttn tastelukosketukseen Tonknn lahdella amerkkalasten ja pohjos-vetnamlasten alusten välllä. Presdentt Johnson vaat rankasutomenptetä ja hyökkäykset Pohjos-Vetnamn sotlaallsn tukkohtn alkovat. täryhmän maden vastalausesta huolmatta Yhdysvallat jatkovat poltkkaansa kovn otten. Amerkkalasten haluttomuus neuvotteluhn ennen ylotteen saavuttamsta Etelä-Vetnamssa tomvsta sssjoukosta jatku muuttumattomana. Yhdysvallossa käytn ptkä ja vahekas presdentnvaaltastelu. Republkaanen johtomesten tastelu ehdokkuudesta päätty taantumuksellsen senaattor Barry Goldwatern vottoon. Demokraatten ehdokkaaks selvyty presdentt Johnson suurella enemmstöllä. tse vaaltastelu ol ajottan erttän kärkevää. Goldwatern ehdokkuus ol vakava polttnen shokk pats Amerkassa nn myös Euroopassa. Hänen vanhollsuutensa ja fanaattsuutensa herättvät levottomuutta myös republkaanen keskuudessa. Nnpä vaalessa Goldwatern taakse jävät van vanhollsmmat ja Johnsonn votto ol ylvomanen. Neuvostolton ja Knan suhteet osottvat jatkuvaa huononemsta. Kna arvostel päämnster Hrushtshova marxsmn petturks ja revsonstseks hajottajaks. Elokuussa keskustelu kärjsty kohdstumaan Knan ja Neuvostolton rajakysymyksn. Lokakuussa yllätty koko maalma Moskovasta tulleesta tedonannosta, joka kosk päämnster Hrushtshovn vapauttamsta kaksta tehtävstään. Puolueen johtoon hänen tlalleen tul Leond Breznev ja päämnsterks Alekse Kosygn. Uudet johtajat vakuuttvat jatkavansa rauhanomasen rnnakkaselon poltkkaa. Varsn pan osottautu vakuutus todeks. Knalaset jatkovat hyökkälyjään Neuvostolttoa kohtaan. Neuvostolton johdon vahdos e parantanut näden kahden johtavan kommunstvalton suhteta. Englannn kauan odotetut parlamenttvaalt tovat Työväenpuolueen jälleen valtaan. Vakka votto konservatvefeta jä varsn peneks - neljän pakan enemmstö - läht Harold Wlsonn työväenhalltus rohkeast uudstusten telle. Halltus lmott kansallstavansa terästeollsuuden ja rakentamattoman tonttmaan sekä vakauttaakseen maksutasettaan ja luodakseen punnalle vakaamman pohjan valuuttavarantoa kasvattamalla halltus asett osalle tuonta 15 %:n tuonttulln. Tämä synnytt vomakkaan vastalausemyrskyn EFTA-maden prssä. Sosaldemokraatten menestys jatku Saksan lttotasavallassa tomeenpannussa osavaltovaalessa. Ruotsssa ja Tanskassa sosaldemokraatt savat lsää äänä, mutta edustajen lukumäärät pysyvät! t 1 " ' <

22 - 3 -»» entsellään. talassa sosaldemokraatt lsäsvät kannatustaan. Sosaldemokratan kansanvälstä vomaa korost syyskuussa Brysselssä järjestetty mahtava Juhlakongress shen lttyvne melenosotuksa neen Sosalstsen nternatonaaln loo-vuotspavän merkessäv Kansanvälsen kaupan kehttämstä koskeva YKn kauppa- ja kehtyskonferenss kokoontu maalskuusta kesäkuuhun Genevessä. Konferenssn osallstuvat Knaa lukuunottamatta melkenpä kakk maalman valtot ja sen tärkempn kysymyksn kuuluvat teollstuneden maden ja kehtysmaden kauppa ja uuden kansanvälsen kauppajärjestön perustamnen. Konferenssn hyväksymät suostukset merktsevät huomattavaa muutosta kansanvälsen kaupan luonteeseen. Teollsuusmaat joutuvat toteamaan, ette maalmankauppa vapaan markknatalouden puttessa tom kehtysmata tyydyttävällä tavalla. Konferenssssa synty 77 kehtysmaan lttoutuma, joka lmesest tulevasuudessa esntyy yhtenä ryhmänä. \ l 1 ft! t 2. Pohjosmanen yhtestyö Vuonna 1963 todettu suotusa kehtys Pohjosmaden kesknäsessä kaupassa jatku vuoden 1964 akana. Verrattuna muden EFTA-maden ja EFTAn ulkopuolella oleven maden kanssa käytyyn kauppaan osott Pohjosmaden kesknänen kauppa edelleenkn jyrkempää nousua. Tosn van Ruotsn kauppatase osott ventvottosuutta, mutta esm. Suomen kauppataseen vajaus suhteessa muhn Pohjosmahn penen vuonna 1964 edellseen vuoteen verrattuna. Pohjosmasten markknan kasvava tuntemus kotu lmesest Suomen Pohjosmahn suuntautuvan vennn eduks. Varsnasen tuotantoyhtestyön huomattavampaa laajenemsta e kutenkaan votu havata Suomen ja muden Pohjosmaden kesken. Englannn halltuksen 26 pävänä lokakuuta 1964 vomaan saattama 15 prosentn tuontmaksu ol omaan horjuttamaan uskoa EFTAn tulevasuuteen. Tämän kautta myös Pohjosmaden taloudellsen yhtestyön suotusa kehtys saatto joutua uhanalaseks. Pohjosmaden halltukset olvat lähesessä yhtestyössä, kun kysymystä Englannn tuontmaksusta kästeltn EFTAn asanomasssa elmssä. Erän penn aste-eron Pohjosmaat omaksuvat yhtesen kannan tuomtessaan Englannn halltuksen tomenpteen. Samalla ne kutenkn lausuvat julk huolestumsensa Englannn maksutaseen epäedullsen kehtyksen suhteen. Pohjosmasta Tanska ol omaksunut jyrkmmän asenteen. Tämä ol omaan aheuttamaan mussa Pohjosmassa pelkoa stä, että Tanskan ntresst saat- tasvat jälleen suuntautua etelään EECn prn. Tällanen kehtys to- tp; s mukanaan vakeast ratkastava ongelma Pohjosmaden taloudellsen yhtestyön prssä. Tlanteen laukasemnen srty kutenkn seuraavaan vuoteen.

23 - 4 - Genevessä käydyssä GATT-neuvottelussa, n.s. Kennedy-kerroksen akana Pohjosmaden edustajat tomvat akasempen alustaven neuvottelujen akana sovttujen yhtesten tomntasuunntelmen mukasest knteässä yhtestyössä keskenään. Taloudellnen yhtestyö n.s. Pohjoskalott-alueella e vuoden akana kehttynyt monessa er yhteydessä estettyjen tovomusten mukasest. Krkkonemen tehdashankkeen raukeamnen ol lmesest jättänyt jälkeensä ärtymystä norjalasssa pressä. Tämä ärtymys purkautu myös Norjan suurkäräjllä joulukuussa käydyssä keskustelussa, jossa norjalaselta taholta lmastn tyytymättömyyttä norjalassuomalasen kaupan kehtykseen, joka norjalasten melestä kotu van suomalasten eduks. Välttömän aheen keskustelulle anto erään norjalasen sahalatoksen vätetyt vakeudet saada akasemman käytännön mukasest ostaa puutavaraa Suomesta. lmestä on, ette avoma keskusteluja taloudellsesta yhtestyöstä kalottalueella ols enää lykättävä. Stä lahduttavampaa on todeta se hyöty, mkä on kotunut sekä pohjos-ruotsn että Lapn asujamstolle Haaparantaan Ruotsn puolelle rakennetusta pakastamosta. Suur osa Lapn marjasadosta kulkeutu vuonna 1964 manttuun pakastamoon ja tällä tavon turvattn kohtuullnen hntataso. Vuoskausa vrellä ollut kysymys yhtespohjosmasen saamelasa poronhotokysymyksä kästtelevän elmen akaansaamsesta saatn vuonna 1964 ratkastuks Suomen, Norjan ja Ruotsn halltusten nmettyä edustajansa tällaseen elmeen. Tarpeellnen kesktys näden yhtespohjosmasten asan kästtelyllä on sten akaansaatu. Sovellettaessa rkostuomoden täytäntöönpanoa koskevaa lansäädäntöä vuonna 1964 saatettn todeta, mten tarpeellnen sanottu lansäädäntö ol ollut. Jo ensmmäsellä vuospuolskolla ol er Pohjosmaden täytäntöönpanoasossa estettyjen pyyntöjen lukumäärä yhteensä lähes Nästä täytäntöönpanopyynnöstä ol yl puolet estetty Suomelle ta Suomesta. Valtaosan muodostvat luonnollsest sakkojen täytäntöönpanoasat. Tapausten runsaus yltt ennakkoarvonnt. Samalla kysymys rangastuslajen yhdenmukastamsesta käy vähtellen ajankohtaseks, mutta sen ratkasemnen ve vuoskausa. Yhtespohjosmanen patenttlakkomtea sa lähes kymmenvuotsen työnsä päätökseen vuonna Komtea suosttel myös yhtespohjosmasen patentn käytäntöönottoa. Kysymys on koko elnkenoelämän kannalta laajakantonen ja ehdotus saavutt kannatusta Suomessa, Ruotsssa ja Tanskassa. Norja suhtautu ehdotukseen pdättyväst. -Asan lopullnen ratkasu srty seuraavaan vuoteen. j F1 J:! 'T ' f ä ;,.1 ' 1 t l ' d\

24 - 5 - Akasemman Pohjosmaden neuvoston krjallsuuspalknnon rnnalle perustettn vuonna 1964 Pohjosmaden neuvoston muskkpalknto, jonka määrä on nn kään Tanskan kruunua. Palknto jaetaan kutenkn van joka kolmas vuos. Yhtespohjosmanen rautatetarff toteutettn kokonasten vaunukuormen ja eräden tavaralaatujen kohdalta. Tätä yhtestomntamuotoa on tarkotus kehttää myös vuoden 1965 akana ja tällä tavon on tehty vakava yrtys yhtespohjosmasen tarffpoltkan soveltamsesta rautaterahdessa. Pohjosmaden neuvoston työmuodossa tapahtunut muutos, jonka mukaan neuvoston vs pysyvää valokuntaa työskentelee myös stuntojen välsenä akana, on ollut omaan tehostamaan neuvoston tomntaa ja sten muutos on kotunut myös hyödyks pohjosmaselle yhtestyölle. ^! : 1 11 U Ssäpoltkka Kertomusvuoden 1964 kuluessa maassa nähtn kaks halltusta. Syyskuuhun ast stu vrkameshalltus ja stä eteenpän uudelleen koottu kakken porvarllsten puolueden yhtenen enemmstöhalltus. Molemmat oppostopuolueet jättvät vuoden akana halltuksen vastattavaks välkysymyksen, josta halltus selvs huomattavan selvällä äänten enemmstöllä. Hntojen, varsnkn elnkustannusten nousu ol vomakasta. Stä huolmatta ol 2-vuotsen R-sopmuksen stomlla työmarkknolla varsn rauhallsta. Vuoden huomattavn polttnen tapaus ol SDP:n lostava votto lokakuun kunnallsvaalessa. Vuoteen 1964 srryttäessä jatkuvat edellsen vuoden syksyllä alkaneet neuvottelut SDP:n ja TPSL:n välllä. Puoluetomkunnan nmeämnä SDP:n edustajna nässä neuvottelussa olvat Paaso, Lndblom, Ptsnk ja Fagerholm. TPSL:n neuvotteljona olvat Skog, Lepstö, Smonen ja Tanen. Neuvottelujen ptkttyessä jouduttn kahden vahtoehdon eteen: joko ol jatkettava yrtystä sopa puolueden yhdstämsestä ta tyydyttävä tostaseks sopmaan anoastaan puolueden yhtesestä vaalltosta kunnallsvaalessa. Neuvottelut käytn loppuun ast edellsen vahtoehdon pohjalla. Kumpkn puol läht alun ptäen stä ajatuksesta, että TPSL ja Pävän Sanomat lopettavat sovttavana määräpävänä tomntansa ja että TPSL:n jäsenet ta perusjärjestöt lttyvät SDP:n jäsenks. Lsäks TPSL:n taholla haluttn sopmusta ertysest seuraaven eduskuntavaalen lstolleasettelusta. Ammattyhdstys- Ja urhelulkkeen kysy- "^ykset päätettn jättää tavotteena olevan sopmuksen ulkopuolelle. 1 <! l ' «H r r '1 t f; s ; ; (, j r \! K