Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen ensi- ja turvakoti ry. Vuosikertomus 2013"

Transkriptio

1 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213

2 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 213 Ssällys Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden palvelut svu 9 Ikähmsten palveut svu 19 Henklöstö svu 22 Talous ja nvestonnt svu 24 Koulutukset svu 26 Työntekjätomet svu 27 ja numerota svu 28

3 Vuoskertomus 213 Halltuksen puheenjohtajan katsaus Srkka Merkosk, sosaalneuvos Tomnnanjohtajan katsaus Mara Länsö Tomntavuos 213 ol Tampereen ens- ja turvakot ry:n 69. Muutama vuos stten kuvasn yhdstyksen sllosta tomnnan vuotta suurten muutosten vuodeks. Nyt tuntuu vahvast sltä, että muutos on jatkuvaa. Muutokset ovat tulleet jäädäkseen. Tänä tomntavuonna on menellään mttava kehttämsvahe sekä medän yhdstyksemme ssällä, että koko yhteskunnassa ja ertysest turvakottomnnassa. Lastensuojelun epäkohdat ovat olleet medassa ja yhteskunnallsessa keskustelussa hyvn esllä. Sks turvakottomntaa ollaan lallstamassa lansäädännössä, ollaan laatmassa laatusuostuksa ja turvakoten määrää ollaan stomassa asukkaden määrään. Jopa rahotuskysymyksä on pohdttu. Rahotus tullee lähvuosna srtymään suoraan valtolle. Se on tulevasuutta. Oma kehttämssuunntelmamme lähtee stä, että tloja on saatava lsää, jotta tlat vastasvat määrällsä tarpeta. Tloja tulee myös nykyakastaa. Vuonna 1951 rakennettu tomtalo e enää veny kakkn tomntojemme nykysn laadullsn ja määrällsn vaatmuksn. Vuos 214 ja 215 yhdstyksen 7 -vuotsjuhlavuos tulevat olemaan jälleen suurten muutosten vuosa. Rahotus tullee lähvuosna srtymään suoraan valtolle. Se on tulevasuutta. Arknen, monmuotonen auttamstomnta vuonna 213 ol monnasta auttamstomntaa vauvasta vaarn. Asakkata on rttänyt tungokseen ast. Van harvossa tapauksssa on täytynyt tarjota tuljalle tosta avunantajaa, kun talo on ollut täyttäkn täydemp. Yhdstys on harjottanut monmuotosta vanhushuoltoa vuodesta 1992 lähten - ss yl 2 vuotta. On selväst nähtävssä, että asukkaden kunto huononee. Tarvtaan auttava tahoja lsää. Tosaalta on lo todeta, että osa asukkasta pärjää kodssaan; palveluasunnossa kotpalvelun avulla. Sks yhdstys on ottamassa kotpalvelutomnnan uudeks tomntamuodokseen. Kotonaan pärjääven asumsen muuttamnen tehostetuks palveluasumseks e sten ole välttämätöntä ta se jää lyhyemmäks. Varsnkn turvakottyö vaat työntekjöltä myötäelämsen tatoja, kykyä auttaa okealla tavalla okeaan akaan. Autettavan perheen vaurot jäävät stä penemmks, mtä akasemmn vodaan perhettä täsmä auttaa. Tämän kaltanen työ on suurta ammatttatoa vaatvaa; ptää osata asettua asakkaan asemaan, mutta ammatllnen ote on kutenkn sälytettävä. Vonkn suurella melhyvällä todeta, että Tampereen ens- ja turvakot ry: n työntekjät rppumatta stä, työskentelevätkö he vanhushuollon ta lastensuojelun alueella, osaavat asansa, ovat huppuammattlasa. Helle kuuluu so kauns ktos stä, että onnstumme tomntavuoden vaatmukssta sekä laadullsest että taloudellsest. Avotupen; matalan kynnyksen kansalastupen avulla tavotetaan satoja, ehkä tuhansa perhetä, joden elämän arkeen tulee amo annos vertastukea ja varhasta vakuttamsta. Nän tomen entstä useamp laps saa hyvät kasvun edellytykset. Yhdstyksellämme on laajat yhtestyöverkostot ja mona yhtestyökumppaneta, jotka auttavat ja jakavat arjen kokemukset. Suuret ktokset ertysest Tampereen kaupunglle, RAY:lle ja er taholle, jotka ovat vuoden varrella tukeneet yhdstystämme ja asakkatamme lahjotuksn. Iso ktos myös yhdstyksen halltukselle, joka monpuolsella ammatttadollaan johtaa hallntoa ammattmasella otteella, mutta suurella sydämellä. Otamme vuoden 214 vastaan luottavasn mutta nöyrn meln. Jos vuotta 213 ptäs kuvata yhdellä sanalla, nn se ols haasteellnen. Sekä kähmsten että lapsperheden palvelussa ol yhdstyksen ptkän hstoran rankn vuos. Kummallakn sektorlla ol soja, ulkoapän tuleva, haasteta, josta kutenkn selvsmme luottaen omaan työhömme ja työkaveredemme tukeen. Huolmatta haastesta ja nden mukanaan tuomsta harmesta, päällmmäsenä tunteena onkn ato ylpeyden tunne yhdstyksestä ja henklökunnasta. Ikähmsten palvelussa tomntaa varjost Läns- ja Ssä-Suomen aluehallntovraston lnjaus, joka joht lopulta hallnto-okeuteen ast. Epäselvä tlanne ajo Petsamokodn jo entuudestaan tukan taloudellsen tlanteen kurjaks. Henklökunta e kutenkaan antanut huolestuttavan tlanteen näkyä työssään vaan jokanen asukkaamme sa hyvää ja hellää hotoa. Samaa vos sanoa myös musta kähmsten palvelusta, jossa asakkalta saatu palautekn kerto pats työn tärkeydestä nn myös sen ernomasesta laadusta. Henklökunta e kutenkaan antanut huolestuttavan tlanteen näkyä työssään vaan jokanen asukkaamme sa hyvää ja hellää hotoa. Yhdstyksen so kehttämshanke, jonka tavotteena on rakentaa uusa tloja kähmsten palvelulle, eten. Arkktehdn laatmat suunntelmat ovat valmt ja Tampereen kaupunk on yhä vahvast mukana hankkeessa. Kolmantena osapuolena hankkeessa on Kotlnnasäätö, jonka tontlle uudsrakennus tuls. Tavotteena on anoa syksyllä 214 hankkeelle ARA rahotusta. Kakssa lapsperheden palvelussa ol monella tapaa vlkas vuos. Ykskössä ol myös taloudellsa paneta, mutta nden e annettu näkyä arjen työssä. Ens- ja turvakodn asakasvuorokausmäärä ol hstoransa suurn. Akasempaa enemmän ol myös yksnäsä nasa, kun nasten suojakot lopett tomntansa toukokuussa. Ens- ja turvakottyö on monen muutosten edessä. Kesällä 213 valmstuvat kansallset laatusuostukset turvakottyölle ja syksyllä uutsotn, että turvakottyö ols saamassa valton rahotusta, mtä on jo pdempään tovottu. Nähtäväks jää mten suostukset ja valton rahotus tulevat näkymään arjessamme. Vuos 213 on ss ollut haasteden vuos ja näyttäs sltä, että haasteet jatkuvat velä seuraavanakn vuonna. Mutta yhdstyksellä on kakk onnstumsen elementt olemassa ja uskon, että omaa työtämme rohkeast kehttäen palvelumme van paranevat ja tomntamme vahvstuu. Haluan esttää lämpmät ktoksen koko henklökunnalle, kaklle asakkalle ja yhtestyökumppanelle ja halltukselle, ertoten puheenjohtaja Srkka Merkoskelle, joka akaa säästämättä on tukenut ja kannustanut nn hyvnä kun vakena hetknä. 2 3

4 Vuoskertomus 213 Yhdstystomnta Yhdstyksen ympärvuorokautsta palvelutuotantoa tuotetaan yhdstyksen omstamassa Sukupolven talossa Mutkakatu 38b-c. Sukupolven talossa sjatsevat ens- ja turvakot, kähmsten palvelutalo ja ryhmäkot, kähmsten päväkeskus, hallnto, pesula ja ravntopalvelut. Päväryhmä Pkku-Mna muutt maalskuussa 213 Mäkpäänkadulta Tuomokrkonkadulle. Perhetupen palveluta tuotetaan yhdessä yhdstyksen omstamassa ja kahdessa vuokratussa osakehuonestossa: Annalassa, Hervannassa ja Lnnanmaalla. Sen lsäks yhdstys on vuokrannut tloja Sumeluksenkatu 18:sta, mssä sjatsevat lapstyö, sätyö, tapaamspakkatomnta ja unvalverytmtysneuvonta sekä kuntouttava pävätomnta. Yhdstyksen omstama Sumeluksenkadun Senorklub Oy sjatsee nn kään tässä osotteessa. Sen tavotteena on tuottaa omstajayhtesönsä tomntoja tukeva sosaalsa ja terveydenhuollollsa avopalveluta. Kansalastomnta Yhdstyksemme on ottanut soja askela eteenpän vapaaehtostyön kehttämsessä kertomusvuonna. Keväällä 213 tehtn yhdstykselle kansalastomnnan suunntelma, johon määrteltn vapaaehtostomnnan tavotteet ja tomntatavat yhdstyksessä. Yhdstyksen jokanen ykskkö määrttel omat vapaaehtostehtävänsä, jotka krjattn myös tehtyyn suunntelmaan. Suunntelman valmstumsen jälkeen alomme rekrytoda yhdstykseemme lsää nnokkata vapaaehtosa. Syksyllä 213 järjestmme kaks vapaaehtosten ltaa, jossa kerrottn yhdstyksen tomnnasta tarkemmn ja keskusteltn yhdessä vapaaehtostomnnasta. Kansalastomnnan kehttämstä alettn tehostaa syksyllä 213. Kansalastomnnan työryhmä alko kokoontua säännöllsest. Työryhmään kuuluu yhdstyksen työntekjötä ja yks yhdstyksen vapaaehtonen. Kansalastomnnan työryhmä kehttää ja suunnttelee yhdstyksen vapaaehtostomntaa. Säännöllsest käyvä vapaaehtosa ol koko vuoden akana yhteensä 36. He käyttvät vapaaehtostyöhön yhteensä 62 tunta koko vuoden akana. Vapaaehtoset ovat olleet apuna mm. lastenhodossa, ohjanneet ryhmä, ulkoluttaneet Petsamokodn asukkata, järjestäneet hemmotteluhotoja ja muuta vrketomntaa sekä olleet aktvsest mukana tedottamsessa ja vapaaehtostomnnan kehttämsessä. Vapaaehtosemme Tuul Krekelä sa Ens- ja turvakoten lton myöntämän Vuoden vapaaehtosteko 213 -palknnon. Tuul on ollut mellä korvaamaton apu tedottamsessa ja monssa mussa vapaaehtostehtävssä. Kun lasketaan yhteen kertaluontosest käyneet vapaaehtoset ja erlaset esntyjät yhdstyksessä on tomnut tomntakertomusvuonna yhteensä 153 vapaaehtosta. Tomntaa tukvat myös useat henklöt ja yrtykset mm. varanhanknnassa. Lsäks yhtestyötä tehtn mm. Rotaractn ja Lonsen Köyhät Rtart ry:n kanssa. Vuonna 21 perustetussa Yhdstyksen ystävssä ol vuoden 213 lopussa 58 henklöystävää ja 2 yrtysystävää. Heno ponnstus yhdstykselle ol oma En anakaan mnä -tapahtuma pääkrjasto Metsossa. Tapahtuma ol osa valtakunnallsta Ens- ja turvakoten lton ja sen jäsenyhdstysten En anakaan mnä -kampanjaa. Kampanjan tavotteena ol hälventää avun hakemseen lttyvä ennakkoluuloja ja nnostaa hmsä mukaan vapaaehtostomntaan. Kampanjatapahtuma järjestettn samana pävänä 17 er pakkakunnalla. Medän yhdstyksen tapahtuman ohjelmassa ol Crom-teattern Kolme tarnaa onnesta -estys, puuhapste lapslle ja yhdstyksen tomnnan esttelyä. Tapahtuma toteutettn vapaaehtosten tuella. Hetä ol mukana järjestelyssä yhteensä 8 henklöä. Tapahtuma ol kokonasuudessaan hyvn onnstunut. Ens- ja turvakoten ltolta tul vuoden 213 alussa ohjestus vapaaehtostyön krjaamsesta Sofa-tetojärjestelmään. Vuoden 213 loppupuolella alotmme konkreettsest vapaaehtostyön krjaamsen Sofa-tetojärjestelmään. Sofa-tetojärjestelmään krjataan mellä käyneden vapaaehtosten yhteystedot, vapaaehtostyöhön käytetty tuntmäärä ja vapaaehtostehtävä. Nän pysymme paremmn ajan tasalla vapaaehtosstamme ja saamme lsättyä vapaaehtostomnnan arvonta ja vakuttavuutta. Petsamokodn asukkaat ja asakkaat savat lokseen veralulle yhdstyksen perhetupen asakkata. Rkastuttaven kokemusten myötä sukupolven välsä kohtaamsa yhdstyksen ssällä on tulevasuudessa tarkotus kehttää yhä säännöllsemmks. Kehtämme myös vapaaehtostyötä ja sen tomntatapoja yhdessä työntekjöden ja vapaaehtosten kanssa. Verkostoyhtestyö Yhdstys on Ens- ja turvakoten lton (ETU-ltto), Vanhustyön keskuslton sekä Vanhus- ja lähmmäspalvelun lton (VALLI) jäsen. Sen lsäks yhdstys on jäsenenä Nääsvlle ry:ssä, joka on kymmenen sosaalalan järjestön muodostama yhdstys. Työnantajana yhds- 4 5

5 Vuoskertomus 213 Yhdstyksen johto Vuoskokous Yhdstyksen vuoskokous pdettn Läsnä ol 17 yhdstyksen henklöjäsentä ja yhtesöjäsenten edustajaa sekä tomnnanjohtaja. Kokouksen avas yhdstyksen puheenjohtaja Srkka Merkosk ja vuoskokouksen puheenjohtajaks valttn Jukka Rantanen. Shteerks valttn tomnnanjohtaja Mara Länsö. Yhdstyksen jäsenstö Vuoden 213 lopussa jäsenä yhteensä 13, josta yhtesöjäsenä ol kuus. Yhtesöjäsenä olvat Prkan Kokoomuksen naset, Tampereen kokoomuksen naset ry, Tampereen sos.dem.-naset ry, Tampereen sos.dem.-nasyhdstys, Tampereen sos.dem. toverseura ja Tampereen työväenyhdstys. Jäsenmaksut olvat henklöjäsenltä 2 ja yhtesöjäsenltä 6. Lsäks kakk jäsenet savat Ens- ja turvakoten lton julkaseman Enska-lehden vuoskerran. Enska-lehden jäsenyhdstysten kuulumsa -palstalla tedotettn yhdstyksen tapahtumsta. Halltus ja johtoryhmätyöskentely Ylntä päätäntävaltaa käytt sääntöjen mukaan vuoskokous, joka myös nmeää yhdstyksen halltuksen. Halltukseen kuuluvat Srkka Merkosk, puheenjohtaja, Jukka Salomaa, varapuheenjohtaja, Tarja Kangassalo, Marjatta Tammsto, Rtta Haapala, Rtta Narklaht, Krs Kosk ja Anna-Kasa Henämäk. Halltuksen shteernä tom tomensa puolesta tomnnanjohtaja Mara Länsö. Halltus kokoontu kertomusvuoden akana kahdeksan kertaa. Tlntarkastajna tomvat Juha Järvsalo, HTM ja Pekka Tammela KHT. Johtoryhmä kokoontu kertomusvuoden akana 2 kertaa ja lsäks ol useta kehttämspävä. Johtoryhmään kuuluvat tomnnanjohtaja Mara Länsö, talouspäällkkö Arja Lepstö, henklöstöpäällkkö Jaana Jyrä, kähmsten palveluden päällkkö Laura Haapamäk, lapsperheden palveluden päällkkö Susanna Karjalanen ja laatupäällkkö Anumar Makkonen. Osa johtoryhmän kokoukssta ol ns. laajennettuja johtoryhmä, jollon vastaavlla ohjaajlla, luottamusmehllä ja työsuojeluvaltuutetulla ol okeus olla läsnä johtoryhmän kokouksssa. Hallnto Yhdstyksen käytännön hallntoon kuuluvat tomnnanjohtajan lsäks talouspäällkkö, henklöstöpäällkkö ja tomstoshteer. tys kuuluu Sosaalalan Työnantaja- ja Tomalalttoon. Lsäks yhdstys kuuluu seuraavn yhdstyksn ja tomntaryhmn: Rkosuhrpävystyksen Ssä- Suomen aluetyöryhmä, Tampereen vammas- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, Elonpolkuja -yhtestyöverkosto ja Suomen Vanhusten Turvakotyhdstys ry (SUVANTO). Tampereen ens- ja turvakot ry:n er tomntayksköt vastaanottvat veraljota usesta er opplatokssta ja sosaaltomsta. Kansanedustaja Hanna Tano veral yhdstyksen phajuhlssa. Phajuhlssa veral myös Tampereen kaupungn valtuutettuja ja vrkamehä. Myös Tampereen kaupungn apulaspormestart Leena Kostanen, Mkko Aaltonen ja Oll-Poka Parvanen veralvat yhdstyksen palvelussa. Ens- ja turvakoten lton tomtusjohtaja Rtva Karnsalo veral yhdstyksessä syyskuussa. Työntekjät antovat konsultaatoapua pyydettäessä ja osallstuvat usesn yhtestyöneuvotteluhn sosaal- ja terveydenhuollon er tompstessä. Enten veraljota käv Ens- ja turvakodssa. Lapsperheden palveluden työntekjät osallstuvat seuraavn työryhmn vuonna 213: Väkvalta Verkosto, Rkosuhrpävystyksen Ssä-Suomen aluetyöryhmä, Tampereen kaupungn lasten kaltonkohteluun puuttumsen seurantaryhmä, Ehkäpä - Tampereen ehkäsevän pähdetyön verkosto, Tampereen kaupungn Perheverkko, Salos -turvakotverkosto, kolmannen sektorn osaamsverkosto, Järjestöjen välsen yhtestyön kehttämsen tapaamset ja Vältä! -hankkeen ohjausryhmä. Yhdstys tek yhtestyötä Tampereen kaupungn Typan ja muden alueen yhdstysten kanssa vältyömarkknoden kehttämseks. Yhdstyksen verkostoja vahvstava tapahtuma ol Mnan pävä, joka keräs yhteen non 25 alueen ammattlasta. Pävän aheena olvat: Perheväkvalta lmönä ja sen vakutukset. Luennotsja ol Ens- ja turvakoten lton kehtysjohtaja Sar Laaksonen. Yhdstyksen keskesmmät yhtestyökumppant ovat Ens- ja turvakoten lton lsäks Tampereen kaupunk, kaupunkseutu ja Raha-automaattyhdstys. Tedottamnen Yhdstys on tedottanut palvelusta nettsvujen ja esttedensä avulla sekä vkottan Aamulehdessä. Yhdstyksen nettsvuja on pävtetty tomntakertomusvuoden akana, nyt seltä löy- Onnstumsa tyy esttelytekst Facebook-svut turvakodsta 17 er kelellä ja enemmän tetoa vapaaehtostomnnastamme. Etusvulta löytyy ajankohtasta tetoa yhdstyksen tomnnasta. Syksyllä 213 yhdstykselle perustettn vrallnen Facebook -svu. Facebook -svun avulla olemme tedottaneet yhdstyksen ajankohtassta asosta ja saaneet tomntaamme näkyvämmäks. Vuoden 213 lopussa Facebook-svulla ol jo yl 1 tykkääjää. Yhdstyksemme on ollut myös Ensja turvakoten lton Enska-lehden svulla. Tomnnanjohtaja on krjottanut Jäsenyhdstykset -palstalle ja vapaaehtostomntamme ol esllä Enskalehden vapaaehtostyön erkosnumerossa. Kertomusvuoden akana ens- ja turvakot sa useta medaosuma. Yhdstys ol näkyvllä nn televsossa, radossa kun sanomalehdssä. Näkyvn uutsont ol televson Elxr -ohjelma, jossa klpaljat keräsvät palkntoja yhdstykselle. Ens- ja turvakodn ohjaaja Vsa Korhosta haastateltn ohjelmassa. Laadun kehttämnen Vuonna 213 yhdstyksen laatupäällkkönä tom oman työnsä ohessa Petsamokodn esmes. Laatupäällkön tukena työskentel laatutyöryhmä, joka kokoontu kolme (3) kertaa vuoden akana. Tomnnanjohtajan ja laatupäällkön lsäks laatutyöryhmään kuulu vs (5) henklöä. Tomntakertomusvuonna yhdstyksessä toteutettn kolme ssästä audtonta. Audtotavna kohtena olvat turvakot, tapaamspakkatomnta ja johto. Audtonten tavotteena ol kehttää yhdstyksen tomntaa. Laatupäällkkö anto tomeksannot audtontehn ja määräs audtojaparn, joka suortt ko. audtonnn. Audtontdokumentt tomtettn laatupäällkölle audtonten jälkeen. Kertomusvuonna toteutetut audtonnt kästeltn marraskuun johdonkatselmuksessa. Ssästen audtonten lsäks Ens- ja turvakoten ltto audto yhdstyksen vauvatyön Kakk laatutyöhön, esm. ssäsn audtontehn ja ulkoseen audtontn, lttyvät dokumentaatot tallennettn yhdstyksen ntranettn. Tampereen ens- ja turvakot ry:n henklökunta arvo yhdstyksen tomntaa lokakuussa 213 ITE- menetelmään kuuluvalla tse arvont lomakkeella. Tässä tse arvonnssa arvodaan stä, mten asat ovat hallnnassa ja järjestyksessä omassa työyhtesössä. ITE- arvont lomakkeen palautt 38 yhdstyksessä yl puol vuotta yhtäjaksosest työskennellyttä työntekjää. ITE- vastausten kokonaskeskarvo ol 3,4 (arvosteluastekko 1-4). Arvontkohteden keskarvot olvat tomntakertomusvuonna lähellä tosaan. Arvontkohteden keskarvojen Laatutyön vahteluväl on ollut onnstumsa akasemmn Yksköden omavalvontasuunntelmat pävtettn asetetun akataulun mukasest syyskuussa. Asakaspalautteet koottn jokasesta yksköstä yhdstyksen ssäseen ntranettn. Yksköt pävttvät palautelomakketa yksköden tarpeta vastaavks. (vuosna ) suuremp. Hallnnon tekemä laatutyö, ykskössä tehty työ laadun kehttämseks ja laatutyöryhmän tekemä työ laatujärjestelmän selkeyttämseks näky tulosten hyvässä tasossa. Kntestö Sukupolven talon C-kntestö tom palvelutalona kokonasuudessaan. B- kntestön tosessa kerroksessa tom ens- ja turvakot, ensmmäsessä kerroksessa tehostetun palveluasumsen ryhmäkot ja pohjakerroksessa päväkeskus, ravntopalvelut sekä yhdstyksen hallnto. Talon kellarkerroksessa on kuntosal, henklöstön sosaaltlat, varastoja ja kntestön pesula ja kuvaustlat. Kakk tlat ovat tehokkaassa käytössä. Akasempen vuosen tapaan kntestönhotaja huoleht jokapävässtä huoltotehtävstä. HH-Kntestöpalvelut Oy tom hänen vuoslomasjasenaan ja huoleht lumenaurauksesta. Myös tarvttavat sähkötyöt ja putktyöt tehdään saman yhtön tomesta tarvttaessa. Kuluneen vuoden akana on tehty seuraava parannuksa ja remontteja: C-talon käytäven valastus parannettn ja lamput uusttn suunntellust kntestöön asennettn uus turvakamerajärjestelmä Avglon maalskuussa C-talon kolmeen huonestoon tehtn peruskorjaukset ssäpnnotteden osalta(as 2, as7 ja as 16) B-talon kattoa korjattn ppun läpvennn verestä penen vesvuodon taka kntestössä ol helmkuussa palotarkastus, todettn, että turha palohälytyksä ol tullut lkaa ja kntestössä tehtn 15 v määräakastarkastus sähkölatteden osalta. Saatujen ohjestusten mukaan yhdessä palovranomasen ja palolmotnlatteen huollon kanssa tehtn tarvttavat muutokset palolmasnlattesn aheettomen hälytysten elmnomseks. Petsamokodn molempen kettöden kaapstot uusttn Jo vuodelle 212 suunnteltu oleskeluparvekkeden laatotus srty edelleen seuraavalle vuodelle. Kehttämshankkeen akataulumuutosten taka laatotus srty, mutta nyt sen toteuttamnen on välttämätöntä. Sadevedet valuvat C- ja B-talon yhdyskäytävän katosta läp. Lassla & Tkanojan vahnkokartottaja käv tekemässä tarkastuksen vakuutusyhtö Turvan pyynnöstä. Ravntopalvelut Vuonna 213 kettössä puhals muutoksen tuulet. Talon ptkäakasn työntekjä jä kettöstä eläkkeelle. Kettössä ol alkuvuonna työntekjönä vastaava ohjaaja, ohjaaja-laatuvastaava ja kaks ohjaajaa. Loppuvuonna ol vastaava ohjaaja, 3 ohjaajaa ja kettöapulanen. Loppuvuodesta vastaava ohjaaja vaknastettn tähän tehtävään. Yhdstyksen ravntopalvelussa tehtn vuoden 213 akana yhteensä ateraa el non 161 ateraa/kalenterpävä. Ateramäären levä lasku vmevuodesta johtu stä, että asumspal Ravntopalvelut ja pesula Ravntolapalveluden suortteet velussa asakasmäärät olvat penemmät kun edellsenä vuotena. Omasta kettöstä saatn ateroden lsäks maukkata tarjoluja erlasn juhln, kuten henklökunnan joululounaalle sekä monn muhn tlasuuksn. Pesula Pesulassa työskentel yks työntekjä. Suurn pesulapalveluden käyttäjäryhmä ol tehostettu palveluasumnen. Pesulaan hankttn uus pyyknkuvauskone. Saadut lahjotukset Tomntavuonna yhdstyksemme sa lahjotuksa kymmenltä er yrtyksltä ja yksttäsltä henklöltä. Lahjotukset ovat tulleet sekä raha- että tavaralahjotuksna ja omana työpanoksena. Sukupolven talon aulassa oleva Ystäväpuu vhertää kaunst. Ystäväpuun jokanen uus leht kuvastaa uutta ystävää ta lahjotusta. Haluamme kttää kakka lahjottaja työmme arvostamsesta ja osallstumsesta työhömme. Sumeluksenkadun Senorklub Oy Yhdstyksen omstama Sumeluksenkadun Senorklub Oy on sosaalnen yrtys, joka tuottaa asakkalle sosaalsa ja terveydenhuollollsa kuntoutus-, lkunta-, harrastus- ja vrkstyspalveluja. Uudella avohodollsella tomntamuodolla, senoreden tomntakeskuksen klubmasella tomnnalla pyrtään luomaan tomntaedellytyksä aktvselle kääntymselle. Senorklub järjest tomntavuonna yhtesä tapahtuma, retkä ja matkoja. Lsäks senorklublla käy non 1 palvelusetelasakasta kuntosallla. Palveluseteln myöntää Tampereen kaupunk Pesulan käyttöaste Tehostettu 1426 Kettö 14 Palvelutalo 289 Päväkeskus 284 Turvakot

6 Vuoskertomus 213 Lapsperheden palvelut Tampereen ens- ja turvakodn lapsperheden palvelussa vuos 213 on ollut vlkas. Ertysen runsaast asakkata on ollut ens- ja turvakodlla koko kuluneen vuoden ajan. Jo vuonna 212 asakasvuorokaudet olvat ennätyksellset ja vuoden 213 akana asakasvuorokaudet kasvovat entsestään. Vuoden 213 asakasvuorokaudet olvatkn ens- ja turvakodn hstoran suurmmat. Myös mussa palvelussa on käynyt runsan mton asakkata. Yhtestyötä on tehty postvsessa hengessä Tampereen kaupungn ja ympärstökunten, alueen muden järjestöjen sekä erlasten työryhmen kanssa. Ens- ja turvakoten lton kanssa yhtestyö on ollut antosaa ja monmuotosta. Lton kehtysjohtaja Sar Laaksonen luenno yhdstyksen toukokuussa järjestetyssä Mnanpävän tapahtumassa aheenaan perheväkvalta lmönä ja sen vakutukset er osapuoln. Er työmuotoja on kehtetty yhtestyössä Ens- ja turvakoten lton työntekjöden kanssa. Ertysenä kehttämskohteena vuoden 213 akana ol Perhekulma Puhurn Lapstyössä toteutettava alle kolmevuotaden väkvaltaa kokeneden lasten ja hedän lähvanhemman kanssa tehtävä työ. Työn kehttämnen edsty henost ja uutta malla päästn kokelemaan muutaman asakasperheen kanssa. Yhdstyksen tomntaa on estelty uselle opskeljaryhmlle er opplatokssta sekä yhtestyökumppanelle. Tampereen ens- ja turvakot ry:n lapsperheden palvelut esttäytyvät myös lapsperhemessulla Prkkahallssa. Lapsperheden palveluden henklökunta on huolehtnut omasta kouluttautumsestaan ja suurmpana kakka lapsperheden palveluden henklöstöä koskevana koulutuksena vodaan manta lääkelupakoulutus. Olemme saaneet myös olla monen tahon tuen kohteena ja stä lämmn ktos kaklle. Ens- ja turvakot Tampereen ens- ja turvakodn henklökuntaan kuuluvat vuonna 213 lapsperheden palveluden päällkkö, vastaava ohjaaja, kaks enskodn ohjaajaa, vs turvakodn ohjaajaa ja kaks avustavaa ohjaajaa. Lsäks ens- ja turvakodlla ol vuoden akana 3 palkkatuella palkattua henklöä, jotka hotvat lähavustajan tehtävä. Hestä yks työskentel täyttä työakaa ja kahden työaka ol 85 % täydestä työajasta. Alkuvuodesta vastaava ohjaaja tom ens- ja turvakodn henklökunnan lsäks myös Päväryhmä Pkku-Mnan ja Perhekulma Puhurn ohjaajen lähesmehenä. Tammkuun loppupuolella vastaavan ohjaajan tomenkuvaan tehtn muutoksa ja sen seurauksena Päväryhmä Pkku-Mnan sekä Perhekulma Puhurn lähesmehsyys srty Perhekulma Puhurn vastaavalle ohjaajalle. Tämän muutoksen myötä vastaavan ohjaajan ol mahdollsta osallstua ens- ja turvakodlla tapahtuvaan käytännön työhön vkottan. Ens- ja turvakodn henklöstössä tapahtu edellsten vuosen tapaan jonkn verran muutoksa. Tosta enskodn ohjaajan pakkaa tek kaks er henklöä ja yks turvakodn ohjaajsta srty vdeks kuukaudeks työnkertoon, Perhekulma Puhurn tapaamspakan ohjaajaks. Tämän lsäks turvakodn suuret asa- Ens- ja turvakot numerona Ens- ja turvakodn kävjämäärät vuosna Ens- ja turvakotvuorokausen vertalu vuosna ENSIKOTI Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TURVAKOTI 212 YHT 213 YHT Enskot Turvakot Yhteensä

7 Vuoskertomus 213 kasmäärät vaatvat lsätyöntekjötä, jota palkattn tarpeen mukaan. Enskodn käyttövuorokaudet laskvat jonkn verran vuoteen 212 verrattuna. Turvakodn käyttövuorokaudet nousvat velä lsää edellsvuoden ennätyksellsstä määrstä. Ens- ja turvakodn käyttöaste vahtel 67 % ja 142 % välllä. Ens- ja turvakodn asakasvuorokausen määrä ol hstoransa suurn vuonna 213. Enskot Enskot tom perhekuntoutusykskkönä ja on tarkotettu vahvaa ja ykslöllstä tukea tarvtsevlle vauvaperhelle. Enskotn vo saapua joko odotusakana ta vauvan syntymän jälkeen. Enskottyön tarkotuksena on vahvstaa vanhemmuutta. Odottavalle ädlle enskot tarjoaa mahdollsuuden valmstautua synnytykseen ja vanhemmuuteen. Vanhemmalla on enskodssa mahdollsuus henklökohtaseen tukeen ja ohjaukseen lastenhodossa ja arjenhallnnassa. Ertystä huomota knntetään vauvan tarpeden tunnstamseen ja nhn vastaamseen tuken nän vauvan ja vanhemman varhasta vuorovakutusta. Työntekjämme turvaavat vauvan hyvän hodon ja elävät vauvaperheen arkea perheen rnnalla. Työntekjöden ja ädn yhtenen työskentely tähtää lapsen näkyväks tekemseen sekä lapsen ja ädn välsen kntymyssuhteen herättelemseen. Enskodn arjen säännöllnen rytm tarjoaa turvan ja ennakotavuuden tunnetta koko perheelle. Vuonna 213 enskodssa ol akusasakkata 22, josta ätejä ol 18 ja sä 4. Lapsa asakkana ol yhteensä 19, josta tyttöjä ol yhdeksän ja poka kymmenen. Lapssta 16 ol alle vuoden kästä, kaks alle kahden vuoden ja yks kolmevuotas. Akusasakkaden kä vahtel 15 vuodesta 44 vuoteen. Akusasakkaden kesk-kä ol 29 vuotta, joka on hukan matalamp kun edellsenä vuotena. Asakkasta kaks ol maahanmuuttajataustasa. Asakkata tul enskotn kymmenestä er kunnasta. Asakkaat hakeutuvat enskotn joko tse ta ätysneuvolan, Taysn synnytysosaston ta sosaaltyöntekjöden ohjaamna. Ylesmmät enskotjaksojen ptuudet olvat 2-6 kuukautta (8 kpl) sekä 31-6 vuorokautta (4 kpl) ja 14-3 vuorokautta (4 kpl). Kaklla asakkalla ol kunnan maksustoumus v Enskot 7 4 Enskot Enskodssa oleven akusten käjakauma v v 3-34 v NAINEN MIES 4-44 Enskodn käyttövuorokaudet vuonna 213 olvat 1933, joka on 613 käyttövuorokautta vähemmän kun edellsenä vuonna. Enskodssa työskentel edellsvuosen tapaan kaks ohjaajaa. Ptkään enskodn ohjaajana tomneen työntekjän työparna on vuoden akana työskennellyt kaks er henklöä. Enskottyössä jatkettn senstvsen työotteen vahvstamsta sekä kehtettn enskodn sekä yhdstyksen sätyön välstä yhtestyötä. Enskodn ja sätyön yhtestyölle luotn tavotteet ja tomntamall. Vuoskertomus vuonna luotua malla kerttn osttan kokelemaan myös käytännössä. Tämän lsäks enskodn yhtenä tavotteena vuonna 213 ol vapaaehtostyön kehttämnen. Tässä tavotteessa onnstuttn hyvn ja vapaaehtostyö löys oman pakkansa osana enskodlla tehtävää työtä. Ens- ja Turvakoten Ltto toteutt enskodlla marraskuussa 213 ulkosen audtonnn, jonka tarkotuksena ol 3 Enskotjaksojen ptuudet Käyttövuorokaudet yhteensä 1933 Ryhmät 46 Muut: ykslökeskustelut, 55 par- ja perhetapaamset Verkostoyhtestyö Alle 2 vkoa 14-3 vrk 31-6 vrk 2-6 kk 7-12 kk Enskodn käytetyt palvelut vuonna 213 vrk/ kertoja 1 selvttää kunka hyvn enskottyölle laadtut laatukrteert toteutuvat Tampereen enskodlla. Audtontraportn mukaan enskodn tomnnasta löyty paljon vahvuuksa sekä jotakn kehttämskohteta. Enskodn työntekjät tulevat vuoden 214 akana syventymään yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa kehtyskohtesn, tarkotuksenaan luoda entstä laadukkaampaa enskotpalvelua. Vuoden 213 akana kaks opskeljaa suortt harjottelujakson enskodssa. Enskottyötä on vuoden akana estelty erlaslle opskeljaryhmlle (7 krt.), vapaaehtoslle, SPR:n Nuorten Turvatalon henklökunnalle sekä Lons Kurun jäsenlle. Molemmat enskodn ohjaajat ovat suorttaneet vuoden 213 akana lääkelupakoulutuksen (laajuudeltaan kaks opntovkkoa). Tämän lsäks työntekjät ovat antaneet Tampereen ens- ja turvakot ry:n ssäsen näytön lääkeosaamsestaan. Molemmat enskodn työntekjät ovat saaneet vuoden 213 akana henklökohtasen lääkkeenantoluvan, jonka myötä he vovat osallstua luonnollsta tetä annettavan lääkehodon toteuttamseen. Tämän lsäks enskodn ohjaaja jatko opskelua yhdessä ens- ja turvakodn vastaavan ohjaajaan kanssa ens- ja turvakoten lton kaksvuotsessa vaatvan vauvatyön prosesskoulutuksessa. Enskodn ohjaajat/vastaava ohjaaja ovat säännöllsest osallstuneet Ens- ja turvakoten lton järjestämn vaatvan vauvatyön työkokouksn. Enskodn ohjaajat jatkovat osan vuodesta 213 yhtesessä työnohjauksessa Päväryhmä Pk- Enskodn onnstumsa Vapaaehtostyön kehttämnen ja toteutumnen Isätyön ja enskottyön yhtestyön kehttämnen ja toteutus ku-mnan ohjaajen kanssa. Vuoden akana molempen työryhmen yhtesellä päätöksellä luovuttn yhtesestä työnohjauksesta ja stä jatkettn kummankn työryhmän kanssa erkseen. Turvakot Turvakot tarjoaa ympärvuorokautsta turvaa ja ammatllsta apua perheväkvaltaa kohdannelle ja sen uhan alla elävlle perhelle. Väkvallan kohteeks joutumnen ja sen todstamnen vo olla traumatsovaa akuslle ja lapslle. Tavotteena on luoda edellytykset turvallseen elämään, myös turvakotvaheen jälkeen. Turvakot tarjoaa mahdollsuuden purkaa kokemuksa ja tunteta turvallsessa ympärstössä. Työmenetelmänä käytetään lasten ja akusten kanssa ykslökeskusteluja traumavtekehyksestä käsn sekä erlasa ryhmä. Työskentelyssä knntetään ertystä huomota lapsen tarpesn. Turvakottyötä tehdään suunntelmallsest yhdessä sosaaltomen ja muden auttaven tahojen kanssa. Tavotteena on luoda edellytykset turvallseen elämään, myös turvakotvaheen jälkeen. Vuonna 213 turvakotn ohjautu asakkata 36 er kunnasta. Yhteensä asakkata ol 345, josta nasa ol 159, mehä 4 ja lapsa 182. Turvakodssa olleden lasten kä vahtel alle vuodesta 17 vuoteen. Suurn osa lapssta ol 5-9-vuotata. Akussta asakkasta 44 ol maahanmuuttajataustasa ja he olvat kotosn 19 er maasta. Asakkaat puhuvat 17 er ädnkeltä. Käyttövuorokausa ol 669, joka on 625 enemmän kun edellsenä vuonna. Turvakodssa asuva perhe vo saada myös tehostettua, ntensvstä tukea. Intensvjaksolla perheen apuna on oma työntekjä, joka kannattelee ja ohjaa perhettä. Jakson kesto sovtaan perheen ja sosaaltyöntekjän kanssa. Vuonna 213 turvakodlla toteutu 6 ntensvjaksoa, mkä on merkttäväst vähemmän kun edellsvuonna toteutetut 35 ntensvjaksoa. Turvakodn palveluhn kuuluu myös vanhemmuuden tukjakso. Jakson tarkotuksena on havannoda perheen arjenhallnnan vahvuuksa, kehttämsalueta ja tuentarvetta jatkossa sekä tukea perhettä tsenäseen selvytymseen. Jaksosta tehdään pyydettäessä vanhemmuuden kartotus. Turvakodlla järjestetään partapaamsa yhtestyössä yhdstyksen sätyöntekjän kanssa. Partapaamnen rakentuu ykslöllsest tovottujen keskusteluaheden mukaan. Turvakot tarjoaa ykslökäyntejä ja partapaamsa myös avopalveluna. Vuoden 213 akana turvakodn ohjaajsta yks on tomnut chat- vastaajana nettturvakodssa (www.turvakot. net). Nettturvakodssa asakkaan on mahdollsta varata keskusteluakoja ammattlasen kanssa. Vuoden 213 akana Tampereen ens- ja turvakodn ohjaaja latto avomeks yhteensä vstosta puolen tunnn mttasta chat- akaa akavälllä Nästä ajosta neljä akaa jä kokonaan varaamatta ja 11 akaa varattn. Nälle 11:sta varatulle ajalle keskustelemaan saapu neljä asakasta. Setsemän asakasta e saapunut keskusteluun varatulle ajalle. Toteutuneta chatteja ol vuoden 213 akana neljä. Keskusteluteemat chatessa lttyvät väkvaltaan ja sen kokemseen. Kesällä 213 Terveyden ja Hyvnvonnn Latos julkas turvakotpalvelujen kansallset laatusuostukset, joden tarkotuksena on ohjata kunta sekä muta palvelun järjestäjä järjestämään turvakotpalveluja. Kansallsten laatusuostusten avulla pyrtään vastaamaan kattavammn ja tehokkaammn lähsuhde- ja perheväkvallan uhren tarpesn. Myös Ens- ja turvakoten ltto pävtt väkvaltatyön latos- ja avopalvelutyön laatukrteert vuonna 213, jotka tomvat myös Tampereen turvakodn tomnnan perustana. Vuoden 213 akana yks turvakodn ohjaaja jatko Ens- ja turvakoten lton väkvaltatyön kaksvuotsessa prosesskoulutuksessa. Tämän lsäks vs turvakodn ohjaajaa sekä kaks avustavaa ohjaajaa suorttvat vuoden 213 akana lääkelupakoulutuksen (laajuudeltaan kaks opntovkkoa). Kakk työntekjät ovat lsäks antaneet Tampereen ens- ja turvakot ry:n ssäsen näytön lääkeosaamsestaan. Turvakodn ohjaajat ja molemmat yötyöntekjät ovat saaneet vuoden 213 akana henklökohtasen lääkkeenantoluvan, jonka myötä he vovat osallstua luonnollsta tetä annettavan lääkehodon toteuttamseen. Turvakodn henklökunta osallstu säännöllsest Ens- ja turvakoten lton järjestämn väkvaltatyön sekä lapstyön työkokouksn. Turvakodn työtä kehtettn vuoden 213 akana säännöllsest järjestetyssä kehttämsltapävssä ja vkottasssa tmessä. Turvakodn asakasmäärät nousvat vuoskertomus vuonna ennakotua suuremmks ja asakastyö pt henklökunnan kresnä. Tästä syystä osa tavottesta jä toteutumatta. Vapaaehtostyön kehttämsessä puolestaan onnstuttn; turvakodlla jo ptkään aktvsest tomven Rotaract -vapaaehtosten lsäks so joukko uusa vapaaehtosa otettn osaks turvakottyötä. Vapaaehtosten alle 1 v Turvakot Turvakot Turvakotasakkaden turvakotjaksojen ptuudet vuonna v v v 1-3 vrk 4-6 vrk 7-13 vrk 14-3 vrk 31-6 vrk 2-6 kk Turvakodssa asakkaana olleden lasten käjakauma 213 Turvakodssa käytetyt palvelut vuonna v turvakotvuorokaudet yhteensä 669 Ykslötapaamset akusten 24 Ykslötapaamset lasten 167 Ykslötapaamset yhteensä 47 Ryhmät 58 Partapaamset 2 Verkostoyhtestyö 79 Vanhemmuuden tukjakso 3 Intensvjakso 6 Seurantakäynnt 28 TYTTÖ POIKA 3 vrk/ kertoja v arvokas työpanos on merktyksellnen sekä asakkaden että henklökunnan näkökulmasta. He vettvät mm. akaa turvakodn lapsasakkaden kanssa ja nän ollen mahdollstvat vkottasten väkvaltarmen toteutumsen. Turvakodn tomntaa esteltn vuoden akana erlaslle opskeljaryhmlle (7 krt.), vapaaehtoslle, Nuorten Turvatalon henklökunnalle, Lons Kurun jäsenlle sekä kaupunklaslle Keskustorlla pdetyssä tapahtumassa. Vuonna 213 turvakot ja Rkosuhrpävystys jatkovat tvstä yhtestyötään ja turvakodn asakkalla ol edelleen mahdollsuus saada rkosokeudellsta 1 11

8 Vuoskertomus 213 Turvakodn onnstumsa Vapaaehtostyön lsääntymnen turvakodlla neuvontaa Rkosuhrpävystyksen työntekjän säännöllsllä käynnellä turvakodlla. Vuonna 213 turvakodlla työharjottelun suortt neljä opskeljaa, josta yks esmesharjottelun vastaavan ohjaajan ohjauksessa. Päväryhmä Pkku-Mna vauvaperhelle Päväryhmä Pkku-Mna on ryhmätomntaa vauvaperhelle. Ryhmään hakeutumsen sytä olvat masennus, väsymnen, uupumnen ja tuskastumnen vauvan hotoon, akuutt elämän krs, yksnäsyys ja sosaalsen verkoston puute. Ryhmän keskesä tavotteta ovat perheen omen vomavarojen löytämnen arjesta selvytymseen sekä vanhemman ja lapsen varhasen vuorovakutuksen tukemnen. Päväryhmä Pkku-Mnan tomnta on tavotteellsta, suunntelmallsta ja ntensvstä tukea - 2 -vuotaden lasten perhelle. Työskentelyn yhtenä perustana on vertasryhmän tuk. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vkossa vden kuukauden ajan. Myös sät ovat mukana mahdollsuuksensa mukaan. He vovat esmerkks osallstua perheen asota kästtelevn neuvotteluhn sekä Ens- ja turvakoten lton vs vuorokautta kestävälle ntensvvkolle Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Spoossa. Kuluneen tomnta- Pkku-Mna Alueellsen perhekuntoutuksen tunnuslukujen vertalu vuosna Pkku-Mna Ryhmäpävä Perhetä Asakastapaamsetakuset Asakastapaamset lapset Kotkäynnt Tapaamset ennen ryhmää Tapaamset ryhmän jälkeen Isä tavattu/kertaa Verkostoyhtestyö vuoden akana Ensja turvakoten ltto audto vaatvaa vauvatyötä tekevät yksköt jäsenyhdstyksssä ympär Suomea. Päväryhmä Pkku- Mnan Pkku-Mnan onnstumsa Pkku-Mnan uudet tomtlat. Vuoden 213 akana käytn neuvotteluja Tampereen kaupungn kanssa, ja Pkku-Mna pääs kaupungn pysyväsavustuksen prn seuraavan tomntakauden alusta. osalta audtonnn tulos ol erttän hyvä. Postvsest huomotn ertysest työntekjöden vankka ammatttato ja hedän työssään käyttämät menetelmät (mm. vdeont ja asakkaden päväkrja) Tomntavuonna toteutu kaks ryhmäjaksoa, sekä syksyllä että keväällä ryhmässä ol 4 perhettä. Pkku-Mnan asakkalle järjestettn normaaln ryhmätomnnan lsäks ryhmäterapaa; keväällä tadeterapaa ja syksyllä vomauttavaa valokuvausta. Opskeljota Pkku-Mnassa vuoden 213 akana ol keväällä kaks ja syksyllä kaks. Päväryhmä Pkku-Mna sa vuoskertomusvuonna uudet tomtlat osotteessa Tuomokrkonkatu 36 A 1, 331 Tampere. Uuteen tlaan päästn muuttamaan maalskuussa. Päväryhmä Pkku-Mnassa työskentel kaks ohjaajaa. Työssäoppmsjaksolla keväällä kolme ja syksyllä kaks opskeljaa. Perhekulma Puhur Perhekulma Puhurn tomnta koostuu neljästä er työmuodosta: sätyö, lapstyö, tapaamspakka tomnta ja unvalverytmtys neuvonta. Lapstyön osalta vuonna 213 on alotettu - 3 -vuotaden perheväkvaltaa todstaneden ja/ ta kohdanneden lasten ja hedän per- Perhekulma Puhur Perhekulma Puhurn teemaltohn osallstuneet vuonna 213 heden kanssa tehtävän työn kehttämnen ja mallntamnen. Tähän on lapstyön osalta saatu tasokorotus RAY:n rahotukseen. Vuoden 213 akana Ensja turvakoten ltosta kehttämspäällköt Mar Mannnen ja Ma Ptkänen ovat veralleet kaks kertaa Perhekulma Puhurssa uuden työmuodon kehttämsen merkessä. Perhekulma Puhurssa työskentelee neljä ohjaajaa. Kevätkauden akana tapaamspakkaohjaaja tom vastuullsena ohjaajana ja elokuusta lähten tonen lapstyöntekjä vastaavana ohjaajana. Vuoden 213 kuluessa Perhekulma Puhurssa käv verata usesta er yhtestyötahosta, mm. Jyväskylän ens- ja turvakodsta ja Talentan pävltä 16 hengen veraljaryhmä. Myös useta opskeljaryhmä käv tutustumassa Puhurn tomntaan. Teemaltoja järjestettn Perhekulma Puhurssa vuonna 213 neljä kertaa yhdessä perhetupen sekä ens- ja turvakodn kanssa. Illat olvat koko perheen tapahtuma panottuen mukavaan yhdessäoloon sekä vahvstaen lasten ja vanhempen välsä suhteta. Lapstyö Lapstyössä työntekjä ottaa huomoon lapsen tarpeet perheväkvaltatlantessa ja tom hänen puolestapuhujanaan. Työmuoto on tarjonnut nopeast apua perheväkvallan traumatsomlle lapslle. Lapstyöllä pyrtään ennaltaehkäsemään traumojen vakeutumsta sekä ohjataan pdemp kestosta työtä tarvtseva lapsa muden palveluden kuten psykatrsen hodon prn. Ykslötyö koostuu tutustumskäynnstä, lapsen ykslötapaamssta ja neuvottelusta. Tutustumskäynnllä on mukana anakn laps/lapset ja vähntään tonen lapsen vanhemmsta sekä mahdollsest lähettävästä tahosta lastensuojelun sosaaltyöntekjä. Tutustu- Teemallat Unvalve-rytm-lta vappujuhla Sadonkor-juujuhla sänpäväjuhla Yhteensä Puhurssa Lapsa Akusa Yhteensä Lapstyö numerona Lasten ykslökäynnt mskäynnllä lapsella on mahdollsuus tutustua hänen omaan lapstyöntekjäänsä sekä tlohn mssä työskentely tapahtuu. Työskentelyn päättyessä järjestettävässä neuvottelussa, käydään läp lapsen tlannetta ja mettään mahdollsen jatkotyöskentelyn tarvetta ja pakkaa. Neuvottelussa on mukana laps, vähntään tonen vanhemp, lastensuojelun sosaaltyöntekjä, muut lapsen verkostot/yhtestyökumppant sekä lapsen oma työntekjä Puhursta. Lapstyön tapaamsssa lapselle tarjotaan mahdollsuus tuoda esn kokemuksaan. Lapsella on mahdollsuus sanottaa perheessä tapahtuneta asota ja oma tuntetaan. Tapaamsssa kartotetaan lapsen vomavaroja ja vahvstetaan hänen selvytymskenojaan. Lapstyön menetelmät ovat tomnnallsa, lapslähtösä ja narratvsa kuten lekkä, kuvalmasua ja tarnota. Ykslötyötä tehdään pääasassa yl kolmvuotaden lasten kanssa, perheväkvaltaa kohdanneet/todstaneet - 3 -vuotaat lapset evät tule autetuks. Alle kolmevuotaden penten lasten ja hedän perhedensä tukemseen ja auttamseen tarvtaan ertysosaamsta. Tällä hetkellä saman perheen lapset ovat olleet erarvosessa asemassa suhteessa mahdollsuuteen saada tukea ja apua. RAY myöns tasokorotuksen lapstyön rahotukseen vuoden213 alusta alkaen. Rahotus myönnettn lapstyön kohderyhmän laajentamseen ja uuden asakasryhmän kanssa tehtävän työn mallntamseen. Uuden työmuodon kehttämseen on koottu työryhmä yhdstyksen lapsperhepalveluden työntekjöstä. Vuoden akana työryhmä kokoontu neljä kertaa. Työryhmässä on mukana myös Ens- ja turvakotenltosta perhe- ja lähsuhdeväkvallan ehkäsyn kehttämspäällkkö Ma Ptkänen ja Vaatvan vauvatyön kehttämspäällkkö Mar Mannnen, jotka ovat osallstuneet tapaamsen kah- Tavatut lapset Tyttöjä Poka Äten ykslökäynnt dest. Tomntavuoden akana työn mallntamnen on alotettu, työskentelyssä ollut mukana kaks perhettä. Lapstyön tavotteena on tukea myös vanhempa ottamaan vastuuta arjen sujuvuudesta ja lastensa hyvnvonnsta. Vanhempen kanssa tehtävä työ on vanhemmuutta tukevaa. Ykslötyössä oleven lasten vanhempen oma työskentely tukee lapsen selvytymstä. Vanhempen omaa työskentelyä kartotetaan ja tarvttaessa ohjataan sä- /vanhemmuustyöhön. Vuonna 21 julkastu lapstyötä kuvaava Elävä päväkrja on julkastu nettversona ja on ladattavssa yhdstyksen kotsvulta. Krjan materaala lapstyöntekjä on hyödyntänyt ptämssään alustuksssa sekä opskeljoden nfotlasuuksssa. Elävän päväkrjan pohjalta on noussut halu tarkastella lähemmn työn vakuttavuutta asakkalle. Lapstyöntekjät työskentelvät sekä turvakodn että avopalveluyksköden ohjaajen taustatukena ja työmuodon kehttäjnä. Lapstyöntekjä on ollut mukana Ens- ja turvakoten lton sätyön e-materaaln kehttämsen työryhmässä, tähän ssälty kaks työkokousta Paslassa ja vs tetokoneen vältyksellä toteutettua etäyhteyskokousta. Lapstyöntekjät ptvät alustuksa opskeljolle ja ammatthenklöstölle lasten kanssa tehtävään perheväkvaltatyöhön lttyen. Yhtestyötä tehtn myös Ens- ja turvakoten lton kanssa. Lsäks lapstyöntekjä ohjas vauvaherontaa Perhetuvlla neljä kertaa. Lasten ykslötapaamsten ja äten ykslökäynten tunnuslukujen kehtys Tavatut ädt -3 vuotaat Perhetä 3 (Lapsa 4, Akusa tapaam. yht.12) Isätyö Isätyön tunnuslukujen vertalu Isen ykslökäynnt Isen ryhmäkäynnt Tavatut sät Isätyö Isätyön tomenkuva on jaettu neljään sektorn: 1) krstyö/mehen hätään vastaamnen perheväkvaltatlantessa ens- ja turvakodssa, 2) tapaamspakkatyö Perhekulma Puhurssa, 3) vanhemmuustyö lapstyössä ja ennaltaehkäsevä työ, 4) syyden varhanen tukemnen Perhetuvlla ja Päväryhmä Pkku-Mnassa. Mesten ykslötyön lsäks sätyöntekjä on ollut työparna tapaamspakkatomnnassa. Isätyöntekjä on myös tavannut lapstyön sä ykslökäynnellä. Yhtestyössä Perhetupen kanssa sätyöntekjä on ollut mukana toteuttamassa Isä-laps - teemaltoja. Isätyöntekjä on yhtestyössä Tavatut lapset Partapaamset Isätyön onnstumsa Isätyö Mnanpävän teemana Enskotperheden sen kanssa tehtävä työ on jäsentynyt enskodn ohjaajen kanssa jäsentänyt enskotperheden sen kanssa tehtävää työtä. Isätyötä esteltn Tampereen ens- ja turvakot ry:n järjestämässä perntesessä Mnan pävässä. Isätyöntekjä on tehnyt yhtestyötä ens- ja turvakodn kanssa tavaten sä perheen tlanteen krsvaheessa ja olemalla mukana partapaamsssa. Vuoskertomusvuoden akana sätyöntekjä on ollut osa-akasena tammkuu - lokakuu 8 %. Loppuvuodesta 213 sätyötä tek tapaamspakkaohjaaja. Isätyöntekjänä on kertomusvuonna tomnut kaks er henklöä. Tapaamspakkatomnta Perhekulma Puhurn tapaamspakassa laps ja hänestä erossa asuva vanhempansa tapaavat turvallsessa, tuetussa ja valvotussa ympärstössä. Tapaamspakan käytön taustasynä ovat esmerkks perheväkvalta, pähteden käyttö, me

9 Vuoskertomus 213 lenterveysongelmat, vanhempen rtasuus, lähestymskelto tosta vanhempaa kohtaan ta kaappausuhka. Tapaamspakassa myös sjasperhessä elävät lapset tapaavat bologsa vanhempaan tutussa ja turvallsessa ympärstössä, tuttujen ohjaajen läsnä ollessa. Vuonna 213 tapaamspakkaan asakkaat tulvat sosaaltomen ohjaamna, okeuden välakasmääräyksen, okeuden päätöksen velvottamna ta vanhempen yhtesest tekemän sopmuksen mukaan. Tapaamspakkapalvelua käyttvät perheet laajalt ympär Suomea sekä myös Suomen rajojen ul- Tapaamspakan onnstumsa Muutokssta huolmatta laadukkata palveluta Palvelujen kysyntään on pystytty vastaamaan. kopuolelta. Yhtestyössä ens- ja turvakodn kanssa mahdollstuvat myös akuutssa krstlanteessa olevan perheen lasten ja vanhempen tapaamset. Valtakunnallsten Ens- ja turvakoten lton laatukrteereden mukaan tapaamspakassa tulee olla kaks työntekjää käytettävssä tapaamsen akana. Nän pyrtään takaamaan lapsen turvallsuus esm. tapaamsen keskeyttämstlanteessa, ohjata vanhempaa ta keskustella akusten asosta vanhemman kanssa. Tapaamspakkatyötä tehdään tvst Tapaamspakka Valvottujen ja tuettujen tapaamsten sekä valvottujen vahtojen asakasmäärät vuonna 211 Valvotut tapaamset Tuetut tapaamset Valvotut vahdot Perheet yhteensä Lapsa Vanhempa Etävanhemmuudentuk Unvalverytmtys Unvalverytmtysneuvonta: neuvontakerrat ja teemaltaan osallstujat vuonna Puhelut/kpl Avo-/kartotuskäynnt Puhurssa Kolmen yön yövytyksä Neuvonta mussa ykskössä kertaa/56 osallstujaa kertaa/19 osallstujaa kpl 2 kertaa/18 osallstujaa yhtestyössä sosaaltomen, vanhempen ja sjasperheden kanssa. Yhtestyöhön ssältyvät lasten, lähvanhempen ja tapaajavanhempen tutustumskäynnt, Teematapahtumat 3 kertaa/37 osallstujaa 1 kerta/14 osallstujaa 4 kertaa/14 osallstujaa tapaamsten väl- ja loppuarvonnt, yhteydenpto sosaaltyöntekjöhn tapaamsn lttyvssä asossa ja osallstutaan asakasneuvotteluhn sosaaltomessa. Unvalverytmtys (UVR) Perhekulma Puhurssa tarjotaan tukea ja ohjausta penten lasten unrytmn löytämseen sllon, kun lapsen yöllnen heräly on uuvuttanut perheen. Neuvontaa annetaan puhelmtse ja kartotus/avokäynnellä Perhekulma Puhurssa. Vuonna 213 unvalverytmtysneuvontaa on annettu myös yhdstyksen Perhetupen tuttpressä. Penten lasten unongelmn lttyen Perhekulma Puhurssa järjestettn teemalta panottuen vertastuellseen ja kokemuksellseen keskusteluun vanhempen kesken. Neuvolayhtestyötä on tehty puhelmtse terveydenhotajen kanssa. Unvalverytmtykseen luotu kolmportanen mall on vahvstanut ajatusta stä, että usemmat vauvaperheet tulevat autetuks puhelnneuvonnalla ja kartotus/avokäynnellä. Perhetuvat Perhetuvat Annantupa, Hervantaupa ja Lnnanmaatupa tukevat tomnta-alueellaan kakka lapsperhetä. Tuvat ovat matalan kynnyksen pakkoja, jossa toteutetaan ennaltaehkäsevää, tavotteellsta ja vomaannuttavaa laps- ja perhetyötä. Perhetupen tomnta on luonteeltaan ammatllsest ohjattua, yhtesöllstä, osallstavaa ja vertastuellsta. Työntekjät luovat putteet kävjöden ja vapaaehtostomjoden osallstumseen, tomnnan suunntteluun ja toteutukseen. Perhetupen työn päätavotteena vuonna 213 on ollut lsätä lapsperheden hyvnvonta, vähentää syrjäytymsrskä ja auttaa perhetä selvytymään arjen haastesta lsääntyneen lähverkoston avulla. Perhetuvan tomnnassa perheet saavat tosltaan vertastukea, vomaantuvat ja vrkstyvät. He saavat sekä ammatllsta tukea että vertastukea lasten kasvatukseen ja vuorovakutustatohn. Perhetupen tomntaan osallstuu taustaltaan hyvn erlasa perhetä; ylsukupolven välnen ja monkulttuurnen perheden kohtaamnen mahdollstuu, samon maahanmuuttajaperheden kotoutumnen omalle asunalueelleen. Tomnnassa on tärkeää yhtestyö Perhetuvat Perhetupen tunnuslukujen vertalu Annantupa (212) Hervantatupa (212) Lnnanmaatupa (212) Akusten käynnt 1123 (1579) 2798 (268) 184 (1972) Lasten käynnt 1524 (2127) 3695 (2842) 234 (2696) Ohj.tomntaan osallstuneet 1664 (1997) 3368 (2426) 175 (249) Hotolapset 165 (237) 132 (14) 281 (345) Ohjelmallset tomntakerrat 177 (197) 218 (21) 13 (182) Tomntapävät 217 (221) 227 (221) 223(223) Er kävjäperheet 98 (119) 237 ( 27) 125 (125) sekä Tampereen ens- ja turvakot ry:n lapsperhepalveluyksköden että Tampereen kaupungn alueellsten yhtestyökumppaneden ja järjestöjen kanssa. Yhtestyötä tehdään myös Tampereen ens- ja turvakot ry:n kähmsten palveluden kanssa järjestämällä esm. perhetupen ät-laps- ryhmen veraluja kähmsten luo. Tarkotuksena on edelleen kehttää verkostotunutta alueellsta lapsperhetyötä. Perhetuvat ovat olleet mukana monssa omen aluedensa perhetapahtumssa ja Lapsperhemessulla Prkkahallssa. Tomnnan kehttämnen on jatkuvaa. Perhetupen asakkaat antavat sanallsta palautetta ja krjallset asakaspalautevastaukset kerätään par kertaa vuodessa. Ens- ja turvakoten lton kehttämspävät pdetään kaks kertaa vuodessa, perhetupen omat kehttämspävät kaks kertaa vuodessa, vastaaven ohjaajen tapaamset, lastensuojelutmt ja tupatmt ovat olleet kerran kuukaudessa. Työnohjaukset ovat olleet kerran kuukaudessa. Kansalastomntaa ja asakkata osallstava tomntamuotoja on kehtetty ja asakkaden osallsuutta vahvstettu. Asakkaat ovat olleet työntekjöden Yhtestyö Perhetupen ja Perheryhmä Puhurn yhteset tomnnallset tuokot 213 toteutuneet tomnnallset tuokot osallstujat Tupen yhteset ryhmät ja ler 72 Tupen yhteset retket 113 Perhekulma Puhurn ja tupen teemallat, 128 osallstuneet kanssa suunnttelemassa ja vetämässä erlasa teemoja. Perhetuvlla on ollut yhdstyksen vapaaehtostomjota erlasten ryhmen vetäjnä ja lastenhotajna sekä muun käytännön tuen tarjoajna. Kokonasuudessaan perhetupen tomnta on asakaslähtöstä, vastavuorosta ja kasvatuksellsta tukea antavaa. Perhetuvat tarjoavat asakkalle sosaalsta, tedollsta, käytännöllstä ja emotonaalsta tukea. Asakkaat muodostavat tuvlla omaa verkostoaan, joka tarjoaa vertastukea ja yhtesöllstä tomntaa. Tomnnan keskössä on lapsen aseman ja hyvnvonnn vahvstamnen. Tomntavuoden 213 akana Perhetupen yhtesnä tomntamuotona olvat Doulatomnta, Sorn srkuksen Remusrkus- ryhmä, perheryhmä ja shen lttyvä ler, sekä bussretk Naantaln Muummaalmaan. Perhetuvat ovat tehneet yhtestyötä Prkanmaan Marttojen kanssa erlasten ruokakurssen tmolta. Perhetupen ja Perhekulma Puhurn yhtesä teemaltoja ovat olleet unvalverytmtyslta, vappu- sadonkorjuu- ja sänpäväjuhla. Doulaltoja on ollut kuus, josta yks on ollut perehdytyslta. Yhtesssä llossa doulat ovat jakaneet kokemuksaan. He ovat myös tutustuneet enskotn ja vrkstyneet yhtesssä pkkujoulussa. Vuoden 213 akana on ollut yhteensä kahdeksan doulausta. Hakara- kahvlatomnta e ole toteutunut, koska doulen vapaaehtostyöhön käyttämä aka e ole rttänyt enää doulausten lsäks kahvla- tomntaan. Perhetuvlta kaks ohjaajaa käv Sopukassa Doula- työkokouksessa marraskuussa 213. Lton tuk ja muden jäsenjärjestöjen työntekjöden kanssa jaettu kokemus auttaa vapaaehtostyön kehttämsessä

10 Vuoskertomus 213 Annantupa Annantuvan tomntavuos 213 ol täynnä muutoksa, jotka osaltaan vakuttvat paljonkn sekä Annantuvan työntekjäresurssehn että tomntohn. Vuoden alusta tuvan vastaava ohjaaja srty työskentelemään osa-akasest yhdstyksen toseen tompsteeseen. Alkuvuodesta tul myös teto Alasenkadun taloyhtön julksvuremontsta, mstä johtuen Annantupa muutt maalskuun lopussa välakasn tlohn Tammelaan yhdstyksen omstamaan asuntoon Mäkpäänkadulle. Kaken kakkaan evakkomatka kest 7 kuukautta. Mäkpäänkadulla tlat olvat lähes puolta penemmät kun Alasenkadulla ja tämä vakutt tuvan kävjämäärn. Kävjötä rtt slt mukavast tlohn nähden ja suurn osa perhestä tul Annala-Kaukajärv alueelta. Muutama perhetä tul Läns-Tampereelta ja he tovovatkn vaktusta tupaa keskustan ta Läns-Tampereen alueelle. Annantupa palas takasn Alasenkadulle marraskuun alusta ja stä lähten kävjämäärät lsääntyvät huomattavast. Elokuussa Annantuvan vastaava ohjaaja srty kokoakatyöhön Perhekulma Puhurn ja Annantuvalle otettn ohjaajan sjanen loppuvuodeks. Monsta muutokssta johtuen Annantuvan vuos 213 ol edellsvuotta hljasemp. Uusa perhetä tul kutenkn suhteessa hyvn lsää ja etenkn vauvaperhetä ja monlapssa perhetä ol tuvan arjessa paljon. Er asakasperhetä ol yhteensä 98. Annantuvalla kokoontu tomntavuoden akana kuus kertaa Annantupatyöryhmä, joka koostuu alueella lapsperheden kanssa tomvsta yhtestyötahosta. Työryhmässä on mukana ennaltaehkäsevän ja lastensuojelun perhetyö, neuvola, sekä dakonatyö. Uusna tulokkana alueella ja Annantupatyöryhmässä olvat Perhepste Nopea ja Tampereen kaupungn elokuussa alottaman Lähvomala-hankkeen työntekjä. Yhdessä pohdttn alueen lmötä ja kasvatettn tetosuutta tostemme työstä, mkä helpottaa asakkaden ohjautuvuutta ja yhtestyötä. Yhtestyö er tomjoden kesken olkn joustavaa. Annantupa ol mukana Lähvomala-hankkeessa, jonka tarkotuksena on kartottaa Kaukajärv-Annala alueen tomjota ja tutka kohtaako tarjonta asukkaden tarpeta. Sekä kaupungn perhetyöntekjät että Päväperhon työntekjät ovat käyneet tuvalla ja samalla tuoneet uusa ätejä tutustumaan tuvalle. Annantupa ol vuoden akana mukana myös alueen tomjoden järjestämssä tapahtumssa, mm. Haharan talvpävässä, Levomäk-pävässä ja lasten okeuksen vkon tapahtumassa. Ätryhmä kokoontu vuoden akana 39 kertaa. Mukana ryhmässä on kerrallaan 5-7 ätä, vuoden akana ryhmään on osallstunut 13 ätä ja 2 lasta. Oman rauhallsemman kokoontumsajan tarjoamnen on tärkeää nlle ädelle, jolle arjessa jaksamnen tuottaa ertysä haasteta. Ryhmä tarjos mahdollsuuden vertastukeen ja verkostotumseen. Syksyllä toteutettn vden kerran prnsessa -ryhmä. Ryhmässä ol vs taaperokästä, jolla kaklla on penemp ssar/vauva kotona. Ryhmän tavotteena ol oman ajan antamnen nälle sosskolle sekä sosaalsten tatojen vahvstamnen. Ryhmässä käytettn tomnnallsa menetelmä kuten kädentatoja, lepomsta, näyttelemstä ja muskka. Ryhmän päättäjäsn osallstu koko perheet ja ryhmäläset olvat harjotelleet lostavan estyksen. Vuoden 213 akana vauvaperhekahvlan väk on käynyt kaks kertaa lahduttamassa yhdstyksen Päväkeskuksen ja Petsamonkodn asakkata. Annantuvalla Yhtesöllsyys ja vertastuellsuus vahvstuvat entsestään tuvan arjessa. Äten ja sen kanssa käytn keskusteluja, jotka lttyvät vanhemmuuteen, lasten kasvuun ja kehtykseen ta perheen muhn haastesn. on vuoden mttaan tomnut kuus er vapaaehtostyöntekjää erlasssa ryhmssä, lastenhodossa ja yökylässä. Kansalastomnta on toteutunut hyvn ja asakkaat ovat suunntelleet ja toteuttaneet neljä teemaltaa ta ohjelmallsta tomntaa. Julksvuremontn akana toteutettn vs lauantatupaa Annalassa, koska asakkaat tovovat tomntaa myös Annalan alueella remontn akana. Lauantatuvat olvat suosttuja. Yökylä ja vauvaherontoja pystyttn muuttuvssa olosuhtessa ptämään van yks ja lyhytakasten lastenhotojen tarve lsäänty loppuvuodesta. Hervantatupa Kulunut tomntavuos 213 ol Hervantatuvalla erttän vlkas. Tomnta ol jo vakntunut Petlänkadulla sjatsevaan huonestoon, jonne ol muutettu edellsenä vuotena. Tomntaan stoutuneet asakkaat kertovat tuvasta uuslle perhelle, samon er yhtestyökumppant ohjasvat perhetä tuvalle. Sten vuoden akana useta uusa kävjäperhetä tul mukaan tuvan tomntaan. Henklöstöresursst muuttuvat syksystä lähten sten, että omen lähavustajen sjaan tuvlla ol yks yhtenen lähavustaja. Tämä aheutt omat haasteensa tuvan tomnnan suunnttelulle ja toteutukselle, etenkn kun kävjämäärät kasvovat edellsvuodesta. Yks näkyvmmstä muutokssta ol se, että ulkomaalastaustasa perhetä käv tomntavuotena selväst enemmän kun edellsenä vuotena. Asakasperhetä ol edustettuna 21 er kulttuursta kun mukaan lasketaan myös ne perheet, jossa tonen vanhemmsta on ulkomaalastaustanen. Tosnaan ol pävä, jollon suurn osa tuvan asakkasta ol kotosn muualta kun Suomesta. Monkulttuursuus näky erttän vahvast tuvan arjessa myös ulkomaalastaustasten harjotteljoden ansosta. Er kulttuuresta ja uskonnosta huolmatta - ta ehkä juur sks - tuvan tunnelma ja lmapr saatn luotua suvatsevaseks ja lämpmäks. Erlaset perheet kohtasvat tosensa luontevast, ja jokanen hyväksyttn sellasena kun on. Er kulttuurt koettn rkkautena ja ntä hyödynnettn tuvan tomnnassa mm. ruuanlaton yhteydessä ja er teemossa. Yhtesöllsyys ja vertastuellsuus vahvstuvat entsestään tuvan arjessa. Äten ja sen kanssa käytn keskusteluja, jotka lttyvät vanhemmuuteen, lasten kasvuun ja kehtykseen ta perheen muhn haastesn. Keskusteluja käytn myös er teemallossa, jossa ahena olvat mm. ätyden myytt ja vanhemmuus er kulttuuressa. Kesäkuussa järjestettn sä-laps -teemalta, jossa yhdstyksen sätyöntekjän johdolla sät pohtvat omaa säsuhdettaan ja stä kautta omaa syyttään. Kakk tomntamuodot toteutuvat pääsääntösest suunntellust. Syksystä lähten maanantan Taaperopr muutettn suljetuks ryhmäks, mkä osottautu hyväks ratkasuks. Perheprssä suosttuja olvat edelleen erlaset tuoteesttelyt, jota myös asakkaat tse järjestvät. Vauvaperheden Tuttprstä tul erttän suosttu, ja shen osallstu lähes joka kerta 1-15 vanhempaa vauvoneen. Alkuvuodesta toteutettn neljän kerran Ätyttä etsmässä -ryhmä, jonka tavotteena ol pohta ätyttä er akakausna, ädn roola er kulttuuressa ja sten vahvstaa osallstujen omaa ätyttä. Syksyllä toteutettn neljän kerran eskoulu - ja ala-astekästen lasten kokkryhmä, jonka tavotteena ol lasten sosaalsten tatojen vahvstamnen, antaa onnstumsen kokemuksa ja tutustuttaa lapset ruuanlattoon. Sekä toukokuussa että marraskuussa tuvalla järjestettn Avomet ovet -pävät, john osallstu yhteensä 28 perhettä. Hervantatupa ol mukana kaakkosen alueen Lastenokeuksen vkon ohjelmassa, mnkä johdosta tomttaja käv tuvalla ottamassa valokuva lapssta Hervannan Sanomn. Muutenkn yhtestyö jatku er verkostopalaveressa alueen muden tomjoden kanssa. Perhetyöntekjät myös veralvat usen tuvalla tuoden uusa asakkata mukanaan. Hervantatupa ol myös yhtestyössä muden tomjoden kanssa järjestämässä Pekkometsä- tapahtumaa lapsperhelle. Hervantatuvan Taaperoprläset kävvät kahdest lahduttamassa yhdstyksen Päväkeskuksen väkeä. Kansalastomnnan rool säly vahvana tuvan arjessa. Kuus vapaaehtosta on ollut ohjaamassa tuvan tomntoja ta muuten apuna tuvan arjessa. Asakkaden suunnttelema ja toteuttama tomntakertoja ta nden osota on ollut yhteensä 19. Yökylä pdettn vuoden akana kaks, john osallstu yhteensä yhdeksän lasta. Er asakasperhetä on ollut mukana tomnnassa 237. Lnnanmaatupa Vuos ol kaken kakkaan vlkas. Asakaskäynnt jakaantuvat kuukautta koht suhteellsen tasasest, kesälläkn rtt avomen aukoloajan kävjötä, sllä ryhmätomnta ol tauolla. Kävjäperheet ovat olleet pääsääntösest 1 2 lapsen perhetä, suurperhetä ja monkulttuursa perhetä on ollut vähemmän. Vuoden akana tuvalla on käynyt 125 er asakasperhettä. Ennaltaehkäsevän tuen ja lasten kohdennetun ryhmätomnnan strategset panopstealueet ovat toteutuneet. Syyskaudella toteutettn omat ryhmät, jota olvat vdelle alle kolmvuotalle suunnattu Reppaat retkeläset -ryhmä ja Kästyöryhmä ädelle. Reppaat retkeläset, nmensä mukasest tekvät retkä lähmetsään, pastovat ulkona makkaraa, tekvät unelmaretken Lnnanmaan paloasemalle, ptvät ntaanjuhlat ja nauttvat temppuradasta ja srkusteltan suomsta lekkmahdollsuukssta. Ryhmässä lapset oppvat sosaalsa tatoja ja savat rohkeutta tomnnallsten ryhmämenetelmen avulla. Äten Kästyöryhmä synty asakaslähtösest ja spontaanst. Ädt kokvat kädentatoryhmän antavan helle hyödyllsä tatoja sekä rentouttava yhdessä tekemsen hetkä. Yhtestyö Tampereen kaupungn er tahojen kanssa on tomnut käytännön lähesest. Tuttprn kävjöstä monet ovat ohjautuneet neuvolan kautta. Lnnanmaatuvan ohjaaja on myös vastavuorosest käynyt säännöllsest 6kk ryhmäneuvolassa kertomassa tuvan tomnnasta. Tampereen kaupungn perhetyöntekjät sekä Päväperhon ohjaajat ovat käyneet yhdessä asakasperheden kanssa tutustumassa tuvan tomntaan. Tutustumskäynnn jälkeen perheen on helpomp tulla käymään uudelleen ja omatomsest. Lnnanmaatuvan yhtestyöryhmään kuuluvat Perhepste Nopean työntekjät ovat myös veralleet tuvalla kertomassa työstään. Yhtestyöryhmä on kokoontunut säännöllsest ja yhtestyökumppanelle on lähetetty sekä kevät- että joulukrjeet lttyen tuvan tomntaan. Yhtestyö yhdstyksen ssällä ol arkeen ja tomntaan lttyvää. Perhekulma Puhursta käv työntekjä antamassa vauvolle vauvaherontaa ja unvalverytmtyksestä käv ädelle kertomassa kaks työntekjää. Lnnanmaatuvan ja yhdstyksen kähmsten palvelujen kanssa tehty yhtestyö on ollut tomvaa vuonna 213. Lnnanmaatuvan asakasädn kaverkora käv tervehtmässä ja tuottamassa loa Sukupolven talon ka- Isät osallstuvat hyvn keskusteluun ja olvat mahdollsuuksen mukaan motvotuneta osallstumaan yhtesn ltohn jatkossakn. ken käslle asukkalle. Pkku-Mnan ohjaajat kävvät ät-lapsryhmänsä kanssa Lnnanmaatuvalla. Tuttprssä ädt savat tosltaan vertastukea ja luoneet uusa hmssuhteta. Tuttprn kokoontumskertoja ol 38. Vanhmmat tuttprläset srtyvät Taaperoprn kävjöks. Taaperopr kokoontu 39 kertaa. Taaperoprssä myös kesknäsen tuen ja asoden jakamnen on tomnut ätejä vomaannuttavast, kun ryhmäläset ovat huomanneet mulla olevan samanlasa huola ja lon aheta kun hellä tselläänkn. Isä- laps- ltaa vetettn Lnnanmaatuvalla yhdstyksen sätyöntekjän ohjaamana. Isät osallstuvat hyvn keskusteluun ja olvat mahdollsuuksen mukaan motvotuneta osallstumaan yhtesn ltohn jatkossakn. Vanhemmuutta ja parsuhdetta tukeva ykslökeskusteluta ol useta ja aheeseen lttyvä teemaltoja ol mm. Rakkaus onnellsuus- aheeseen pohjautuen. Kansalastomnnan strategnen panopste, asakkaden osallstamnen ja vapaaehtostomjoden osallstumnen tuvan arktomntaan toteutu monpuolsest. Asakkaden osallstumnen ol aktvsta, he suunnttelvat ja toteuttvat yhdessä työntekjöden kanssa 1 erlasta tomnto-osota. Suosttuna teema-ahena olvat erlaset kädentadot, tuote-esttelyt ja ruuanlattoon lttyvät ohjaukset. Vuoden akana Ruuanlattaja ja ruokaljota ol lähes jokasena tomntapävänä. Ruuan valmstus kuuluu knteäst tuvan yhtesöllseen arkpävään. Lnnanmaatuvan vastaava ohjaaja rrottautu yhdstyksen kansalastomnnan tomntamalln suunntteluun kuukauden ajaks ja hänelle tul sjanen tupatyön arkeen ohjaajan työparks. Lnnanmaatuvalla on tomnut 11 vapaaehtostomjaa erlasssa ryhmssä, lastenhodossa ja yökylssä. Lastenhotopalvelua käyttvät vuoden akana monet perheet, jotka ovat tarvnneet tlapästä lastenhotoapua. Yökylä järjestettn kaks, jossa yövytettn yhteensä 1 lasta

11 Vuoskertomus 213 Ikähmsten palvelut Kertomusvuos 213 ol kähmsten palvelussa muutosten akaa. Uuden tomluvan hakuprosess asumspalveluhn vakutt sekä palvelutalon että ryhmäkodn asakaspakkojen täyttämseen. Hakuprosess jatkuu velä vuonna 214, joten vapautuneta asakaspakkoja e votu täyttää tomntakertomusvuoden akana. Perustomnnan verellä kulk koko vuoden yhdstyksen yhtenen kehttämshanke, jonka Tampereen kaupungn Ikähmsten lautakunta hyväksy vuonna 212. Kehttämshanketta vetn eteenpän vuonna 213 ja sen suunntteluprosess jatkuu edelleen. Tomntakertomusvuonna kesktyttn vrketomnnan ja vapaaehtostomnnan kehttämseen. Yhdstykseen perustettn loppuvuodesta huvtomkunta, jonka tavotteena on yhtenästää ja kehttää koko talon vrketomntaa. Huvtomkuntaan kuuluu henklökunnan lsäks kaks palvelutalon asukasta. Päväkeskuksen ja asumspalveluden vrketomntaa yhdstettn sten, että helle järjestettn yhtesä tlasuuksa ja yhtestä tomntaa aempaa enemmän. Tomntakertomusvuonna rekrytotn oma vapaaehtosa sekä asumspalveluhn että päväkeskukseen. Vapaaehtoset järjestvät vrketomntaa, auttovat arjen askaressa ja osallstuvat kesän phajuhlan toteutukseen. Loppuvuonna kähmsten palvelussa ol neljä säännöllsest tomvaa vapaaehtosta. Yhdstyksen tlojen vhtyvyyden lsäämseks alotmme kertomusvuonna ssustusprojektn. Ryhmäkodn yhtestlojen kettöt uusttn joulukuussa. Loppuvuodesta alotettn Sukupolven talon yhtesen ruokasaln ja aulatlan muutoksen suunnttelu. Näden tlojen remontt toteutetaan alkuvuodesta 214. Kertomusvuonna kaksta kähmsten palveluden yksköstä kerättn asakastyytyväsyyskyselyt. Kyselyden perusteella kähmsten palveluden asakkaat ja asukkaat ovat oken tyytyväsä yhdstyksen tarjoamn palveluhn. Yksköden asakastyytyväsyyskyselyden keskarvot olvat välllä 8 9,4 (astekolla 4-1). Petsamokodn asumspalvelut Petsamokot tuottaa kähmsten asumspalveluja Tampereen kaupungn konsernhallnnon kähmsten hyvnvonnn ylläptämsen tlaajaryhmälle. Petsamokodn esmehen lsäks ykskössä työskentel kertomusvuonna vastaava saraanhotaja, 1 saraanhotaja, 12 lähhotajaa, 2 lähavustajaa palkkatuella ja pesulatyöntekjä. Lsäks kertomusvuonna ykskössä ol työkokelussa vs henklöä, jotka tutustuvat jaksonsa akana hova-alan töhn. Opskeljota Petsamokodssa ol tomntakertomusvuonna vs. Hestä kolme ol lähhotaja-opskeljaa, yks hova-avustajaopskelja ja yks suomen kelen opskelja. Kertomusvuonna Tampereen kaupunk ost tuettua asumsta velä tammkuun ajan. Helmkuusta lähten kaupunk ost tehostettua palveluasumsta ja palveluasumsta. Tehostetun palveluasumsen asukkaat asuvat sekä ryhmäkodssa että palvelutalossa ja palveluasumsen asukkaat van palvelutalossa. Ryhmäkodssa ol kertomusvuonna myös kaks palvelusetelasakasta tehostetussa palveluasumsessa. Yhdstykselle asukkaat maksovat vuokran ja muut vuokran yhteydessä perttävät vuokrasuhteeseen knteäst lttyvät maksut. Lsäks asukkalla ol mahdollsuus ostaa lsäpalveluta ja hototarvkketa erllsen hnnaston mukasest. Petsamokodn asumspalveluden asukkaden palvelu- ja hotosuunntelmat tarkstettn vuoden akana kaks kertaa. Tuetun asumsen, palveluasumsen ja palvelutalon tehostetun palveluasumsen asukkasta tehtn myös Barthel- ndeks, jolla arvotn hedän kuntoaan. Kaksta tehostetun palveluasumsen asukkasta tehtn tomntakertomusvuonna latoshodon RAI- arvont kaks kertaa. Kakken asukkaden hototedot krjattn Tampereen kaupungn ylläptämään Pegasos- potlastetojärjestelmään. Merkttävä muutos asumspalvelussa ol rakenteellsen krjaamsen käyttöönottamnen. Vastaava saraanhotaja, saraanhotaja ja kolme ykskön ohjaajaa kävvät rakenteellsen krjaamsen koulutuksen. Muutos vaat henklökunnalta kakken asakastetojen uudelleen syöttämstä Pegasos-asakastetojärjestelmään ja uuden järjestelmän opettelemsta. Tehostettu palveluasumnen Kertomusvuonna ryhmäkodn tehostetussa palveluasumsessa asu joulukuussa 13 asukasta, josta kaks ol palvelusetelasakkata. Palvelutalossa tehostetun palveluasumsen tuotteessa asu vuoden vahteessa kolme asukasta. Tehostetun palveluasumsen asukkaden kesk-kä ol 87 vuotta. Tehostetun palveluasumsen palvelusetelasakkaden kesk-kä ol 94 vuotta. Tehostetussa palveluasumsessa laskennallsa hotopävä ol 5669 vuorokautta. Saraalassa tehostetun palveluasumsen asukkaat olvat vuoden akana 83 vuorokautta. Toteutuneta hotopävä ol 5586 vuorokautta. Koko vuo

12 Vuoskertomus 213 den käyttöaste tehostetussa palveluasumsessa ol 99 %. Tehostetun palveluasumsen palvelusetelasakkaden sekä laskennallsa että toteutuneta hotopävä ol 73 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste tehostetun palveluasumsen palvelusetelasakkalla ol 1 %. Palveluasumnen Palveluasumsen asukkaden määrä lask 17 asukaspakasta 13 asukaspakkaan, koska uuden tomluvan hakuprosess ol kesken. Palveluasumsen asukkaden kesk-kä ol 84 vuotta. Palveluasumsessa koko vuoden akana laskennallsa hotovuorokausa ol 5242 vuorokautta. Saraalassa palveluasumsen asukkaat olvat 79 vuorokautta. Saraalavuorokaudet vähenvät palveluasumsessa merkttäväst edellsestä vuodesta (15 vrk/212). Toteutuneta hotopävä ol 5163 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste palveluasumsessa ol 99 %. Tuettu asumnen Tuetun asumsen palvelussa ol kertomusvuonna yks asukas. Tuotteessa ol koko vuoden akana sekä laskennallsa että toteutuneta hotopävä 31 vuorokautta. Helmkuun alusta asukas srty palveluasujaks. Akuuttpakka Ikähmsten akuuttpakka on yl 65-vuotalle tarkotettu pävystysluontonen/ tlapänen palvelu, joka tarjoaa asakkaalle yösjan, hovaa ja huolenptoa. Palve- Asumspalveluden onnstumsa Saavutettn asetetut tavotteet: Saatn neljä säännöllsest tomvaa vapaaehtosta Tlojen vhtyvyyden lsäämnen alotettn ryhmäkodn kettöden remontlla Vrketomntaa kehtettn yhdessä päväkeskuksen kanssa Yhdstys ol mukana Tampereen kaupungn ympärvuorokautsen hodon krteertyöryhmässä Rakenteellsen krjauksen käyttöönotto onnstu suunntellust lua tarjotaan kakkna vkonpävnä ympärvuorokau- tsest er systä akuutta ja hetkellstä sjotusta tarvtsevlle kääntynelle asakkalle. Tomntakertomusvuoden kesäkuussa kähmsten akuuttpakassa ol yks asakas 1 vuorokauden ajan. Muna kuukausna pävystävässä akuuttpakassa e ollut asakkata. Petsamokodn päväkeskus Päväkeskuksen tomnta-ajatuksena on tarjota omassa kodssaan asuvlle kähmslle palveluja, jotka ptävät hedät aktvsena sekä auttavat selvytymään yhä pdempään omassa kodssaan. Päväkeskuksen palveluhn kuuluvat sauna- ja hygenapalvelut, vrkstys- ja lkuntahetket sekä aterapalvelut. Asakkalle tarjotaan aamupala, lounas ja ltapäväkahv. Atera-annoksa vo ostaa myös kotn. Päväkeskukseen hakeudutaan asakkaan oman asunalueen kothodon asakasohjaajen vältyksellä. Tampereen kaupunk järjestää asakkaden kuljetuksen ja vastaa kustannukssta. Asakkaalla on omavastuut sekä tomntapävstä että kuljetukssta. Ulkopuolset yrttäjät tarjosvat kertomusvuonna päväkeskuksessa maksullsa kampaaja- ja jalkahotopalveluja asakkalle. Asakaslähtösessä pävätomnnassa palvelujen ssältöjen lähtökohtana on asakkaan tomntakyky. Hän saa sovttuna pävänä vkossa palvelut, jotka edstävät terveyttä, tomntakykyä ja ylläptävät sosaalsta hyvnvonta. Petsamokodn esmehen lsäks päväkeskuksessa työskentel kolme ohjaajaa ja kolme lähavustajaa. Tomntavuoden a- Päväkeskuksen onnstumsa Vrketomntaa on lsätty ja jokaselle ryhmälle on saatu vähntään yks esntyjäryhmä kuukaudessa Päväkeskukseen saatn oma säännöllsest käyvä vapaaehtonen Päväkeskuksen Pegasos-järjestelmä saatn käyttöön suunntellust kana päväkeskuksessa ol harjottelussa kaks fysoterapeutt opskeljaa, yks nuorso- ja vapaa-ajanohjaajaopskelja ja yks hova-avustajaopskelja. Kertomusvuonna päväkeskus tuott palvelua maanantasta perjantahn. Asakaspakkoja tomntapävää kohden ol 24. Pävätomntaan osallstu vuoden 213 akana yhteensä 143 kähmstä, hestä 118 ol nasa ja mehä ol 25. Nasasakkaden kesk-kä ol 87 vuotta ja mesasakkaden kesk-kä ol 83 vuotta. Laskennallsa tomntapävä ol 5448 ja toteutuneta päväkeskuspävä ol 438. Kertomusvuoden käyttöasteen keskarvo ykskössä ol 79 prosentta. Päväkeskuksessa suurn muutos ol marraskuussa alkanut asakastetojen krjaamnen. Asakkaden läsnäolot ja kuljetukset krjataan Tampereen kaupungn ylläptämään Pegasos-järjestelmään. Kaksta päväkeskustomnnan vuonna 212 ta sen jälkeen alottanesta asakkasta tehtn välarvot tomntakertomusvuoden akana. Kertomusvuodelle asetetut tavotteet toteutuvat päväkeskuksessa onnstuneest. Kuntouttava pävätomnta Kuntouttavaan pävätomntaan osallstumnen tarkottaa määräakasta, tavotteellsta jaksoa, jonka akana asakas käy säännöllsest kotoaan kuntouttavassa tomnnassa. Asakkaat ohjautuvat kuntouttavaan pävätomntaan Tampereen kaupungn asakasohjauksen kautta. Kuntoutus toteutetaan psykofyyssenä ryhmäkuntoutuksena. Sen lsäks jokaselle rakennetaan kotkäynnllä henklökohtasessa haastattelussa ykslöllset tavotteet.tomntakertomusvuonna kuntouttavan pävätomnnan henklöstöön kuuluvat kähmsten palveluden päällkkö, ohjaaja, fysoterapeutt ja lähavustaja. Vuoden akana sekä fysoterapeutt että lähavustaja vahtuvat. Kuntouttavassa pävätomnnassa ol myös kaks fysoterapeuttopskeljaa vden vkon harjotusjaksolla ja työelämään palaava fysoterapeutt kahden ja puolen kuukauden työhöntutustumsjaksolla. Asakasp akkoja kuntouttavan pävätomnnan ryhmässä on 12. Kuntoutus toteutetaan ryhmäkuntoutuksena. Kuntouttavan pävätomnnan palveluun kuuluu 3 avopävää ja yks kotkäynt jakson alussa. Kotkäynnn yhteydessä varmennetaan asakkaan sopvuus ja stoutumnen kuntoutukseen. Ryhmä kokoontuu kaks kertaa vkossa ja samanakasest on käynnssä kaks kuntoutusryhmää. Kertomusvuoden 213 akana kuntouttavassa pävätomnnassa tom setsemän kuntoutusryhmää, jossa ol yhteensä 77 kuntoutujaa. Asakkaden kesk-kä ol 77 vuotta. Mehä ol 36 ja nasa 41. Laskennallsa kuntoutuspävä ol yhteensä 186 josta toteutu 76 % (1419). Enten possaoloja aheuttvat asakkaden monet saraudet ja ntä seuranneet saraalajaksot. Tomntapävän akana asakkaat tekvät harjotuksa, joden tarkotuksena on ylläptää ta vahvstaa fyysstä kuntoa ja vreyttä, sosaalsta aktvsuutta ja kogntvsa tatoja. Jokasella pävällä ol oma teemansa. Teemoks ol valttu aheta, jotka tukevat asakkaden ryhmäytymstä, vomaantumsta ta arjessa selvytymstä. Osa teemosta nous myös kunkn ryhmän tarpesta, knnostuksen kohtesta ta ajankohtassta tapahtumsta. Asakkaat savat myös vrkstystä ulkopuolslta veraljolta. Huhtkuussa kaks ryhmää sa kokea teatterestyk- sen Ohuden lankojen varassa. Tuttpr- Kuntouttavan pävätomnnan onnstumsa Fysoterapeutn ja ohjaajan työnkuva vahvstettn ja vastuuta jaettn tasasemmn Yhtestyössä etsttn ja kehtettn uusa ssältöjä tomntatuokohn Vrteltn yhtestyötä Lnnanmaan perhetuvan kanssa. läset Lnnanmaan perhetuvalta veralvat yhteensä kolme kertaa. Kertomusvuonna kuntouttavassa pävätomnnassa panostettn etenkn tomvan työyhtesön ja yhtestyötahojen kehttämseen. 2 21

13 Vuoskertomus 213 Henklöstö Tomntavuoden akana Tampereen ens- ja turvakot ry:ssä maksettn palkkaa yhteensä 155 er henklölle. Vaknasessa työsuhteessa ol 43 työntekjää. Vuoden lopussa ol 64 täytettyä tonta. Vaknasten työntekjöden määrä lask vdellä työntekjällä edellsvuodesta Vaknasen henklöstön kesk-kä on lähes 47 vuotta. 45 vuotta täyttänetä työntekjötä on 63 % vaknasesta henklökunnasta. Työntekjöden vahtuvuus yhdstyksessä ol vuonna 213 kohtalanen. Vuonna 213 vs vaktusessa työsuhteessa olevaa työntekjää läht yhdstyksestä. Kaks hestä jä eläkkeelle yhdstyksessä tehdyn ptkän työuran jälkeen. Yks uus työntekjä vaknastettn. Vaktusten työntekjöden keskmääränen palvelussuhteen aka yhdstyksessä on 11 vuotta. Vuoden vahtuessa 64 tonta jakautuvat seuraavast: Hallnnossa ja tukpalvelussa 11 työntekjää, Ikähmsten palvelussa 27 työntekjää ja lapsperheden palvelussa 26 työntekjää. Ens- ja turvakoten lton kunnamerkk kymmenen vuoden palveluksesta myönnettn ens- ja turvakodn ohjaaja Emma Laneelle sekä lapsperheden palveluden päällkkö Susanna Karjalaselle. Yhdstys palkkas kesällä 213 yhdstyksen er tompstesn 12 nuorta Tutustu työelämään ja tenaa -kesäharjotteluun. Hyvää palautetta tul asukkalta ja asakkalta, nuorlta ja yhdstyksen työntekjöltä. Yhdstys tukee henklökunnan koulutusta merkttäväst ja vuonna 213 koulutuksa kerty lähes saman verran kun vme vuonna el 28 koulutuspävää (koko- ta osapävää). Koulutuspäven määrät vden vmesen vuoden akana on estetty kuvossa. Yhdstyksen yhtenä strategsena päämääränä on henklökunnan kehttämsen tukemnen. Työkyvyn ylläpto ja työterveyshuolto Henklöstön jaksamsta tuettn mm. työnohjaukslla ja koulutukslla. Työnohjaukset olvat pääsääntösest ryhmätyönohjauksa, mutta tarpeen mukaan myös ykslöllsä työnohjauksa. Työntekjöden tomntakykyä tuettn Tyhy-tomnnalla mm. lmasn kuntosalkäynnen Sumeluksenkadun Senorklub Oy:n kuntosallla ja Mutkakadun kuntosallla. Työntekjöllä ol mahdollsuus osallstua myös Sumeluksenkadun Senorklub Oy:n erlasn lkuntaryhmn, jotka työnantaja korvas. Kaklle yl 4 kk työsuhteessa ollelle työntekjölle annettn lkunta- ja kulttuurseteletä. Yhdstyksen työterveyshuollon järjest Tullnkulman Työterveys. Ykslöllsen tarveharknnan perusteella työntekjät vovat osallstua työterveysasemalla järjestettävn erlasn ryhmn. Yhdstys on ollut savuton työpakka syksystä 211 lähten. Halltuksen ja henklökunnan yhtenen jouluatera järjestettn Sukupolven talossa. Yhdstys osallstu myös jokanen tompsteen henklökunnan omn pkkujoulukustannuksn. Henklökunta Tomet er tompstessä Ikähmsten palvelut Huolto- ja tukpalv. Lapsperheden palvelut Henklöstö käryhmttän v - 3 v 41 v - 5 v 31 v - 4 v 51 v - Henklökunnan palvelusaka yhdstyksessä v 11-2 v 4-1 v 21-3 v 22 23

14 Vuoskertomus 213 Talous ja nvestonnt 213 Talouden osalta vuos suju kohtuullsest, maksuvalmus säly hyvänä koko vuoden ajan. Ens- ja turvakodn hyvä käyttöaste vakutt koko yhdstyksen rahavrtaan ja kakk maksut saatn hodettua ajallaan ja hankntoja pystyttn tekemään tarpeen mukaan. Ikähmsten sektorlla asumspalveluden tuotot penenvät edellsvuoteen nähden 81. euroa. Tämä johtu stä, että emme saaneet täyttää tyhjnä oleva asuntoja Läns- ja Ssä-Suomen aluehallntovraston määräyksestä. Tämä määräys on vomassa shen ast kunnes saamme hallnto-okeudessa olevasta rta-asasta päätöksen. Myös kntestöjen vuokratuotot jävät odotettua vähäsemmks asuntojen ollessa tyhjllään. Toukokuussa taloushallnnossa otettn käyttöön sähkönen ostolaskujen kerrätys, mutta edelleen osa tomttajsta lähettää paperlaskuja. Yhdstyksellä on ollut sähkönen myyntlaskutus vuoden 21 alusta käytössä. Vuoden lopussa tehtn päätös srtyä Adtro Oy:n plvpalveluhn. Lsäks hankttn Talgraf -raportontjärjestelmä helpottamaan talouden hallntaa tulevasuudessa. Järjestelmä ssältää budjetonnn, seurannan ja raportonnn. Se otetaan käyttöön vuoden 214 alkupuolskolla. Kehttämshankkeen kustannukset vuonna 213 olvat ,77, talousarvomääräraha yltettn hukan. Tämä kuluerä estetään Aran hankehakemuksen yhteydessä yhdstyksen panostuksena takasn haettavaks. Yhdstyksen 7-vuotshstorkn tomttamnen on alotettu. Tuotot ja kulut Yhdstyksen tuotot ja kulut ero ed vuoteen % ed vuod Tuotot , , ,67 -,49 Kulut , , ,73-2,92 Yljäämä 9.85, , ,4 Mtään suurempa nvestonteja kuluneena vuonna e edellä manttujen lsäks tehty. Mutkakadun kntestön oleskeluparvekkeden laatotus ol tarkotuskn srtää kehttämshankkeen yhteydessä tehtäväks, sllä rakenteta joudutaan joka tapauksessa sllon avaamaan. Koska kehttämshanke srty tulevlle vuoslle ja sadevedet tulvat syksyllä talojen välsen yhdyskäytävän osuudella ssään, laatotuksen korjaus on tarkotus tehdä tulevana vuonna 214. Tulojen ja menojen jakaantumnen Tuotot tulolajettan vuonna 213 Kulut kustannuspakottan vuonna 213 Asakasmaksut ,57 Kunten ostopalvelut ,34 Kunten korvaukset ,3 Vuokratuotot ,17 Kunten avustukset 744, Ray-avustukset 44736,76 Koulutuskorvaukset 8159,2 Työllstämstuk , Yhdstystomnta 679,4 Ens- ja turvakot 95541,4 Tapaamspakka ja sätyö 1157,43 Pkku-Mna ,4 Tupatomnta ,11 Lapsen aka 8652,63 Asumspalvelut 18914,1 Pävätomnta ,3 Ravntopalvelut ,55 Kntestö B kantatalo ,85 Kntestö C palvelutalo 11216,85 Yhdstystomnta 59471,9 Sumelusklub 49842,

15 Vuoskertomus 213 Koulutukset Työntekjätomet Koulutukset 213 Ikähmsten palvelut Avan osallsuuteen Ergonoma Ernomasuutta erlasuuden johtamsella Haavanhototuotteden koulutus HILMO-koulutus Hygena Ikääntymnen ja lääkkeet Klpalutuksen krjava kenttä Lääkehoto Pegasos Potlasasakrjojen käytön yleset peraatteet RAI- semnaar Rakenteden krjaamnen potlasasakrjohn Saattohoto Tetoskutyyppnen katetrontkoulutus Ttana Työvuorolstasuunnttelua Vanhuspalvelulan tomeenpanon aluekerros Vanhusten suunhoto Vapaaehtostomnnan koulutus Vvago pääkäyttäjäkoulutus Vomaannuttava valokuva Koulutus Työntekjöden koulutuspäven määrä Lapsperheden palvelut Hyvät yhteydet-henklöden välnen neurobologa ja avot laps-vanhemp-hotosuhteessa Krstyön menetelmäkoulutus Lähhotajan tutkntosuortuksen arvontkoulutus Lääkelupakoulutus Mkrolmeet ja eleet koht luotettavampaa hmsten tulkntaa Mtä stten tapahtuu-koulutus Perheneuvolan 7-vuots juhlasemnaar Psykomotornen kehopsykoterapa hmssuhdetrauman hodossa Tes- ja lakasakoulutus Ttana Vapaaehtostomnnan johtamnen Vertasryhmäohjaajen prosesskoulutus Vomauttava valokuvaus Välnetä traumojen kästtelyyn Työkokoukset Doula-tomnta Lapstyö Väkvaltatyö Verkkoauttajat Päväryhmät Mestyö Ptkä koulutuksa Johtamnen sosaal- ja terveysalalla, 1 työntekjä Vaatvan vauvatyön koulutus (ETU-ltto), 2 työntekjää Väkvaltatyön koulutus (ETU-ltto),1 työntekjä Hallnto ja tukpalvelut Ravntosemnaar Sosaal- ja terveydenhuoltoalan arvonlsäverotuksen uudet tuulet Tkon, palkkahallnnon ajankohtassemnaar Tkonn verkkokoulutuksa Tkonn ostolaskujen kerrätykseen lttyvä käyttöönottokoulutus Ttana-koulutus Tultyö Työturvallsuuskorttkoulutus Yhdstyksen ja säätöden ajankohtassemnaar Koko henklökunta (tarpeen mukaan) EA-koulutus Hygenakoulutus Palolmotnjärjestelmän koulutus Ssästä henklökohtasta tetoteknkan koulutusta Työsuojelukoulutuksa työsuojelutomkunnalle Työntekjätomet (tummennetut tostaseks vomassa olevssa työsuhtessa) HALLINTO tomnnanjohtaja talouspäällkkö henklöstöpäällkkö tomstoshteer tomstoshteer TUKIPALVELUT Kntestönhuolto kntestönhotaja Ravntopalvelut vastaava ohjaaja ohjaaja-laatuvastaava ast 2 ohjaajaa ohjaaja lähavustaja Työsuojeluo Työpakan työsuojelutomnnan tavottesta vastasvat työnantaja ja työntekjät yhtestyössä. Johtoryhmä kästtel tomntayksköden työsuojelun toteuttamseen lttyvä asota kokouksssaan. Työntekjät olvat omalta osaltaan vastuussa omasta työturvallsuudestaan ja turvallsuusohjeden noudattamsesta. Nästä vastusta työntekjötä nformotn sekä perehdytyksessä että tarvttaessa erllsllä ohjella. Yhdstyksen halltus Työsuojelupäällkkö: tomnnanjohtaja Mara Länsö Työsuojeluhenklöstö : työsuojeluvaltuutettu Anne Tanen 1. varavaltuutettu Merja Sltala Työsuojelutomkunta : Laura Haapamäk, työnantajan edustaja Susanna Karjalanen, työnantajan edustaja Marja Ahola, työntekjöden edustaja Emma Lane, työntekjöden edustaja Sar Jämä, työntekjöden edustaja Arja-Rtta Yljok, työntekjöden edustaja Jaana Jyrä, tomhenklöden edustaja Arja Lepstö, tomhenklöden edustaja Työsuojelutomkunta kokoontu tomntavuoden akana vs kertaa. IKÄIHMISTEN PALVELUT kähmsten palveluden päällkkö Petsamokodn esmes oto. laatupäällkkö Asumspalvelut vastaava saraanhotaja saraanhotaja 12 ohjaajaa 2 lähavustajaa Petsamokodn päväkeskus 3 ohjaajaa 3 lähavustajaa Kuntouttava pävätomnta ohjaaja fysoterapeutt lähavustaja Talouspäällkkö johtoryhmän jäsen Kntestö Yhdstyksen organsaato Ulkostetut palvelut L&T-Svouspalvelut Oy HH-Kntestöpalvelut Oy Tamco Oy Henklöstöpäällkkö johtoryhmän jäsen Tomsto Ravntopalvelut Vuoskokous Halltus Tomnnanjohtaja Ikähmsten palveluden päällkkö johtoryhmän jäsen Petsamokodn asumspalvelut Kuntouttava pävätomnta Petsamokodn päväkeskus Pesula LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsperheden palveluden päällkkö Ens ja turvakot vastaava ohjaaja 6 ohjaajaa 3 avustavaa ohjaajaa Päväryhmä Pkku-Mna 2 ohjaajaa Perhekulma Puhur 2 lapstyöntekjää sätyöntekjä tapaamspakkaohjaaja Perhetuvat: Annantupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja (kakken tupen yhtenen) Hervantatupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja (kakken tupen yhtenen) Lnnanmaatupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja (kakken tupen yhtenen) Lapsperheden palveluden päällkkö johtoryhmän jäsen Ens- ja turvakot Perhekulma Puhur Lapstyö Isätyö Tapaamspakka Unkoulu Perhetuvat Annantupa Hervantatupa Lnnanmaatupa Pkku-Mna Oto. Laatupäällkkö johtoryhmän jäsen 26 27

16 Vuoskertomus 213 ja numerota Tampereen ens- ja turvakot ry:n yhteystecdot HALLINTO Tomsto Mutkakatu 38b, 335 TAMPERE puh. (3) Tomnnanjohtaja Mara Länsö puh Talouspäällkkö Arja Lepstö puh Henklöstöpäällkkö Jaana Jyrä puh Tomstoshteer Eja Palo puh LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsperheden palveluden päällkkö Susanna Karjalanen puh Ens- ja turvakot Mutkakatu 38b 335 Tampere puh Vastaava ohjaaja Nna Salo puh Päväryhmä Pkku-Mna Tuomokrkonkatu 36 A TAMPERE puh puh Perhekulma Puhur Sumeluksenkatu 18 A, 2 krs. 331 TAMPERE Lapstyö puh Unkouluneuvonta, tapaamspakka puh Isätyö puh Perhetuvat Annantupa Alasenkatu 3 B TAMPERE puh Vastaava ohjaaja Ta Sreen puh Hervantatupa Petlänkatu 8 A TAMPERE puh Vastaava ohjaaja Kat Konu puh Lnnanmaatupa Pettasenkatu 41 B TAMPERE puh Vastaava ohjaaja Ano Mäk-Hepokangas puh IKÄIHMISTEN PALVELUT Ikähmsten palveluden päällkkö Laura Haapamäk puh Petsamokot Mutkakatu 38 b-c, 335 Tampere Petsamokodn esmes, oto. laatupäällkkö Anumar Makkonen puh Vastaava saraanhotaja Ma Turkk puh Päväkeskus puh Kuntouttava pävätomnta Sumeluksenk. 18 A, 2 krs 331 Tampere puh nternet sähköpostt muotoa: 28

17 Tampereen ens- ja turvakot ry tuottaa monpuolsa palveluta lapsperhelle ja kähmslle. Tutustu lsää

Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 1 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, 2015.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asukas on täällä. NOKIAN KAUUNGIN TIEDOTUSLEHTI 4/2014 Työttömen sosaalsen kuntoutuksen ryhmätomnta käynnsty Nokalla reppaast Kunten vastuu työmarkknatuen kustannukssta kasvaa vuoden 2015 alusta.

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010

Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010 2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009

etappi.com VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 VIESTI PAUKAHTAA LAKEURELTA 4. 5.11.2009 Tervetuloa kakspäväslle Lakeuden Etapn ja JLY - Jätelatosyhdstys ry:n järjestämlle vestntäpävlle 4.-5.11.2009 Senäjoelle. Pävlle odotetaan 80 120 vestnnän, tedottamsen

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.

Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen. ^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle

Lisätiedot

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831

Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana

+ Uusi elinkeinosopimus tuo sujuvammat palvelut. Gasera Oy kasvaa julkisten elinkeinopalveluiden vauhdittamana Ajankohtasta Turun seudun yrtyspalvelusta 2 2015 + 6Aka - koht älykästä ja kestävää kaupunka + Uus elnkenosopmus tuo sujuvammat palvelut + Gasera Oy kasvaa julksten elnkenopalveluden vauhdttamana busnessturku.f

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Marraskuu 2009 Ohaaat: Snkka Hämälänen Matt Tuomala Lsa Ekman TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi

Tammikuu 2016. Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut 8 10. siltalehti.fi Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Ristin tiellä kohtaat itsesikin

Ristin tiellä kohtaat itsesikin sltaleht.f Tamperelanen seurakuntaleht Maalskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakunten hljanen vkko ja pääsänen Tapahtumalte Janne Ruotsalanen Emertuspspa Juha Phkala: Rstn tellä kohtaat tseskn Svut 8

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014

KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 KOKOUS- JA RYHMÄMATKAT Syksy 2013 kevät 2014 UUSI UPEA VIKING GRACE! Kokous merellä ja Tukholma kaupan päälle s. 2 Työpävä Suomenlahdella s. 3 Kokousmatka saarstomasemssa s. 4 Ryhmä kasaan ja merelle s.

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23

Kraft Drift. Meriteollisuusuudessa nyt hyvää meininkiä. Skeppsbyggarna erbjuds nu. framgång och framtid. s. 20 23 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 5 6/2015 Meyer telakkayhtön vuotunen alhankntojen arvo 2 mljarda euroa Merteollsuusuudessa nyt hyvää mennkä s. 20 23 Varvsbolaget Meyers årlga

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS

OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNITIUNPÄÄ TÖS OSUUSKUNTA VARUBODEN KONSERNTUNPÄÄ TÖS 2009 2 OSUUSKUNTA VARUBODEN HALLlTUKSEN TOMNTAKERTOMUS VUODELLE 2009 YLESTÄ Koko maalmassa vallseva negatvnen talouskehtys jatku ennennäkemättömän vomakkaana vuoden

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TUR- VALLISUUSSUUNNI- TELMA

YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TUR- VALLISUUSSUUNNI- TELMA YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TUR- VALLISUUSSUUNNI- TELMA 2009-2012 Ylveskn kupunk Kljoen kupunk Oulsten kupunk Merjärven kunt Alveskn kunt Sevn kunt 2 Verso 0.6 8.1.2009 Koonnut: Jr Lepstö, Joklksojen pelstusltos

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN

kaksi SYÖPÄÄ Jarmo Hautamäki selätti Uusi tankkauspiste MUNUAISPOTILAILLE Lääkäri venyy VIIKOSSA MONEEN Kinkkinen KILPIRAUHANEN Saraanhotoprn leht prkanmaalaslle 1/2016 TERVE IRKANMAA Jarmo Hautamäk selätt kaks SYÖÄÄ Uus tankkauspste MUNUAISOTILAILLE Lääkär venyy VIIKOSSA MONEEN Knkknen KILIRAUHANEN 1/2016 TERVE IRKANMAA Saraanhotoprn

Lisätiedot

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015

Kraft Drift. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 7 8/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 7 8/2015 Tere tulemast puol vuossataa lavalkennettä Hk Tallnna Tallnnan satamassa hukeat matkustajamäärät s. 20 23 Tere tulemast men nu börjar

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO

ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO TYÖVÄEN ARKSTO KEMAN TYÖNTEKJÄN LTTO RULLA 757 KUVANNUT MONKKO OY 1999 TYÖVÄEN ARKSTO 331.88.660 Keman Työntekjän Ltto Halltuksen, valtuuston ja työttömyyskassan pöytäkrjat 1977 M, 21/1977 Pöytäkrja Keman

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa

XALKORI ALK-positiivisen NSCLC:n hoidossa XALKORI ALK-postvsen NSCLC:n hodossa Tedot pävtetty elokuussa 2014 Opas lääkärlle XALKORI-hodon hallntaan Ssältö Johdanto Johdanto...3 Käyttöahe...4 Vakutuskohde...4 Vakutusmekansm...5 Annostus...6. Hattavakutukset...8

Lisätiedot

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s. 20 23. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s. 20 23 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot